Sisu Auto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Tarkennus: Lisäksi kaksi kolmesta päälähteiksi merkitystä linkistä kuolleita
Oy Sisu Auto Ab
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1931
Perustaja Karl Arthur Nordgrén
Emil Anton Winckelmann
Lars Wilhelm Åberg[1]
Toimitusjohtaja Timo Korhonen
Puheenjohtaja Timo Korhonen[2]
Kotipaikka Raasepori
Toimiala autoteollisuus
Tuotteet kuorma-autot
Emoyhtiö Suomen Autoteollisuus Oy
Omistaja Timo Korhonen[2]/Tesi[3]
Kotisivu sisuauto.com

Oy Sisu Auto Ab on vuonna 1931 perustettu suomalainen autotehdas, joka syntyi nimellä Oy Suomen Autoteollisuus Ab.[4] Yritys on yksityisomisteinen ja valmistaa Sisu-merkkisiä kuorma-autoja siviili- ja sotilaskäyttöön. Nykyisin sen tehdas sijaitsee Raaseporin Karjaalla.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisu-kuorma-autoissa käytettyjä logoja.
Ennallistettu Sisu S-15 vuodelta 1948. Auto kuului Töysän linjalle.
Paloauto Sisun valmistamalla alustalla.

Suomen Autoteollisuus ja Sisu-tavaramerkki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisun panssariauto vuonna 1938

Kahden Helsingin Kalliossa toimivan autokoritehtaan liiketoiminnat yhdistettiin vuonna 1931, jolloin syntyi O/Y Suomen Autoteollisuus A/B.[4] Yhtiö aloitti toimintansa osoitteessa Fleminginkatu 27 vuonna 1933.[5] Autojen suunnittelu alkoi. Auton sisäisenä työnimenä oli alusta alkaen ”Sisu”. Komponenttitoimittajaksi valittiin ruotsalainen Volvo. Yhtiön pitkäaikaisena toimitusjohtajana toimi Tor Nessling. Auton Sisu-nimi vahvistui yleisökilpailun perusteella viralliseksi tavaramerkiksi. Nimeä ehdotti hämeenlinnalainen Veikko Arohonka.

Ensimmäiset yhdeksän valmistettua autoa – yksi linja-auto ja kahdeksan kuorma-autoa – valmistuvat vuoden 1932 kesän ja syksyn aikana. Tuotantoperiaatteena oli ”tehtaalta suoraan ajoon”, mikäli asiakas niin halusi. Tuotanto aloitettiin Helsingissä kolmella eri mallilla, joiden kokonaispaino oli 4 800 kg ja kantavuus 2 300 kg.

Vuonna 1934 yhtiö aloitti suomalaisten Olympia-moottoreiden käytön sekä alkoi valmistaa myös raitiovaunuja.[6] Volvo-komponenttien käytöstä Sisu-autossa luovuttiin. Rautatiekaluston valmistus alkoi VR:lle toimitetulla linja-autokorisilla rata-autoilla. Ensimmäinen dieselmoottorinen Sisu valmistui, sen moottorina oli amerikkalainen Hercules-diesel.

Ensimmäisen panssariauton prototyypin yhtiö valmisti vuonna 1938. Kuorma-autojen kysyntä vilkastui nousukauden ja sotaan valmistautumisen ansiosta. Autoja vietiin Viroon ja Latviaan. Raitiovaunujen sarjavalmistus alkoi vuonna 1938.

Yhteissisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1943 Suomen Autoteollisuus luovutti Yhteissisu Oy -nimiselle yhtiölle viideksi vuodeksi yksinoikeuden Sisu S-22 -kuorma-autojen valmistukseen. Yhteissisu perustetaan Helsinkiin, aloite tulee Puolustusvoimilta, mukana ovat valtio ja maan kaikki tärkeimmäit metalliyritykset. Yhtiö rakennutti tehtaan Vanajan pitäjään lähelle Hämeenlinnaa. Viimeiset Sisu -kuorma-autot valmistuivat Yhteissisun tehtaalta vuonna 1948, minkä jälkeen yhtiö jatkoi toimintaansa Vanajan Autotehdas Oy -nimisenä valmistaen Vanaja-merkkisiä kuorma- ja linja-autoja.[7] Kaikkiaan Yhteissisu valmisti 294 Sisu-merkkistä kuorma-autoa.

Muutto Karjaalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Autoteollisuuden Helsingin tehtaan toiminta siirtyi vuonna 1944 Karjaalle, mistä oli hankittu tontti jo vuonna 1941. Nykyisen Oy Sisu Auto Ab:n tehtaat toimivat edelleen Karjaalla. Jatkosodan jälkeen Suomen Autoteollisuus toimitti sotakorvauksina Neuvostoliittoon yli 2 000 kappaletta Sisu AMC -sivuventtiilimoottoreita.

Ennen talvisotaa päättynyt oma ohjaamotuotanto alkaa uudelleen 1955, ensimmäisenä tuotteena Nalle-Sisun kokoteräshytti. Samana vuonna esitellään kevyt kuorma-automallisto Nalle-Sisu. Keskiraskas kuorma-automallisto saa nimekseen Kontio-Sisu. Vuonna 1959 päättyy Sisun oma raitiovaunuvalmistus.

Suomen Autoteollisuus on tuonut Suomeen myös Rolls-Royce-henkilöautoja vuonna 1946 ja Leyland-kuorma-autoja vuonna 1955. 1970-luvulla se toi Suomeen British Leylandin automerkkejä Mini, Austin, Morris, Triumph, Rover ja Jaguar[8].

Sisu KB-112 (1962) on ensimmäinen sarjatuotantoon päässyt eurooppalainen kuorma-auto, jossa on hydraulisesti eteenpäin kipattava ohjaamo.lähde?

Suomen Autoteollisuus oli listautuneena Helsingin pörssiin vuosina 1962–1976. Leyland Motors tuli Suomen Autoteollisuuden osakkaaksi vuonna 1964. Vuorineuvos Tor Nesslingin lesken Maj Nesslingin kuoltua vuonna 1974 Suomen valtio lunasti Nesslingin suvun omistusosuuden ja kasvatti omaa osuuttaan siitä lähtien saavuttaen 83,9 prosentin osuuden vuonna 1978. Vuodesta 1974 Suomen Autoteollisuuden toimitusjohtajana toimi vuorineuvos Erik Gillberg.[9]

Fuusio ja valtion omistus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1968 Suomen Autoteollisuus ja Vanajan Autotehdas Oy fuusioituivat. Fuusion jälkeen Sisu alkoi käyttää Vanajan aiemmin käyttämää, amerikkalaista synkronoimatonta Fuller-vaihteistoa sekä diplomi-insinööri Veikko Murosen suunnittelemaa nostoteliä, joka kykeni nostamaan taka-akselin auton ollessa täydessä kuormassa. Suomen Autoteollisuus valmisti vuodesta 1969 lähtien myös terminaalitraktoreita. Vuonna 1975 Suomen Autoteollisuudesta tuli valtionyhtiö.

Vuonna 1976 tehtiin kolmikantasopimus Leylandin, Saab-Scanian ja Suomen Autoteollisuuden kesken, jolloin Leylandille ja Saab-Scanialle siirtyi kummallekin kymmenen prosenttia Suomen Autoteollisuuden osakkeista. Leyland Motors myi oman omistusosuutensa Saab-Scania Ab:lle vuonna 1981. Suomen Autoteollisuus muutti nimensä Oy Sisu-Auto Ab:ksi samana vuonna.[10]

Vuonna 1985 Sisu Autosta tuli jälleen valtion kokonaan omistama yhtiö. Sisu-Auto luopui linja-autojen valmistuksesta. Valmetin kuljetusväline- ja traktoriliiketoiminnot yhdistettiin 1. toukokuuta 1994 Sisu Autoon.

Yhtiöittäminen, Partekin omistus ja myynti sijoittajille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oy Sisu Auto Ab:sta irrotettiin ensimmäisenä Oy Sisu Trucks Ab marraskuussa 1994 ja seuraavan vuoden alussa Sisu Defence Oy, Sisu Terminal Systems Oy and Fastems Oy, joiden lisäksi Sisu Diesel Oy irrotettiin Sisu Traktorit Oy:stä. Fastems myytiin Mercantilelle vuonna 1995. Hämeenlinnan akselitehtaasta muodostui Sisu Axles Oy vuoden lopussa. Sinex myytiin vuonna 1996.[11]

Tammikuussa 1997 yhtiön pääomistaja Suomen valtio päätti myydä pääosan yhtiöstä Partekille.[12] Muutos toteutettiin omistajuuden asteittaisella siirrolla vuoden mittaan. Vuoden aikana yhtiö perusti Renaultin kanssa markkinointiyhtiön sekä solmi laajan sopimuksen osatoimituksista ja vientitoiminnasta.[13] Vuoden aikana jatkettiin myös yhtiön uudelleenjärjestelyä: Saksassa toiminut Stama Maschinenbau GmbH myytiin Chiron-Werke GmbH & Co. KG:lle. Sisu Defence myytiin valtion omistamalle Suomen Puolustusväline Oy:lle ja liitettiin siihen seuraavana vuonna nimellä Patria Vehicles.[13][11] Partek otti Oy Sisu Ab:n kokonaan haltuunsa vuoden 1997 loppuun mennessä.[12]

Sisu Akselit myytiin pääomasijoittajille vuonna 1999. Vuonna 2002 Kone Oyj osti Partek Oyj:n. Vuonna 2004 Kone Oyj myi Oy Sisu Auto Ab:n suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle.

Vuonna 2005 perustettiin kokonaan uusi Sisu Defence -yksikkö vastaamaan sotilaskuorma-autojen valmistuksesta ja markkinoinnista.[13] Renault hyötyajoneuvojen maahantuontia ja markkinointia varten perustettiin tytäryhtiö LT Finland Oy.

Vuonna 2008 Sisu voitti kansainvälisen tarjouskilpailun Venäjälle toimitettavista puutavara-autoyhdistelmistä; Sisu Auto toimitti 91 puutavara-autoyhdistelmää Venäjän suurimmalle kansainväliselle metsäteollisuusyhtiölle ILIM Groupille. ILIM Group tilasi myös 12 tehdasvarusteltua SISU Rock 6x4 maansiirtoautoa.[14]

Kiristyneet päästönormit aiheuttivat Sisulle ongelmia, sillä sekä Cummins- että Mack-moottoreiden Euro 3/4 -luokitus puuttui.[15]

Timo Korhosen kausi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2010 sijoittajaryhmä myi koko Suomen Autoteollisuus Oy:n osakekannan toimivan johdon (Timo Korhonen, Olof ja Maija Elenius) perustamalle yhtiölle, Suomen Erikoisajoneuvot Oy:lle (SEA).

Kuorma-autolehti Auto, tekniikka ja kuljetus valitsi vuonna 2012 Sisun Vuoden kuorma-auto Suomessa 2012 -tittelin voittajaksi.

Sisu osti vuonna 2012 takaisin kuorma-autotuotannon Komas Oy:ltä, jonka se oli myynyt vuonna 2009. Kaupan yhteydessä Sisulle siirtyi 45 kokoonpanossa toimivaa työntekijää.[16][17]

Vuonna 2013 Sisu Auton toimitusjohtaja Timo Korhonen hankki omistukseensa Olof ja Maija Eleniuksen osuudet SEA:sta. Hallituksen puheenjohtaja Timo Korhonen omistaa siten nyt koko Oy Sisu Auto Ab:n osakekannan.

Vuonna 2018 Latvian puolustusministeriö oli tilaamassa panssaroituja GTP 4x4 -ajoneuvoja. Kaupan hinnaksi arvioitiin 200–250 miljoonaa euroa.[18]

Mallisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Sisu Auton malleista

Kuorma-autot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 1930–1940-luvulla S-sarja (numeroin), SO-sarja sekä SH-sarja. Ensimmäinen Vanaja oli "Sisu S-22".[15]
  • Vuonna 1951 myyntiin otettiin K-sarjan kuorma-autot Jyry, Kontio ja Nalle.
  • K-50: suurin Suomessa valmistettu Sisu, kokonaispaino 52 200 kg.
  • Sisu KB-117
    • markkinoille vuonna 1963
    • ensimmäinen eurooppalainen sarjatuotantona valmistettu kippiohjaamoinen kuorma-auto

M-sarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisu M-162
  • Vuonna 1969 esiteltiin Sisu M-sarja.
    • Kutsumaniminä mm. ”niittikoppi-Sisu” ja ”nakkiputka”. Nimet johtuivat ohjaamon suurista ikkunoista ja rakennetavasta, sillä ohjaamo oli pääasiassa niittaamalla koottu.

S-sarja (kirjaimin)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisu SL 190
  • Vuonna 1980 markkinoille tuotiin Sisu S-sarja. Eri mallit olivat:
    • SL: nokallinen ja matalahyttinen
    • SR: nokallinen ja korkeahyttinen
    • SK: nokaton ja matalahyttinen
    • SM: nokaton ja korkeahyttinen

E-sarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 1995 Sisu E-sarja tuli tuotantoon ja korvasi 14 vuotta tuotannossa olleen, monelta osin jo kilpailijoistaan jälkeen jääneen S-sarjan.
    • Renault'n ohjaamo 1998.
    • E11 Cummins
    • E11 Renault jossain vuosimalleissa
    • E12 Mack
    • E13 Caterpillar
    • E14 Cummins
    • E18 Caterpillar
  • Vuonna 1996 esiteltiin järeä Supra-mallisto.

R500, C500 ja C600

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 2005 Sisu esitteli uudet C500 (Caterpillarin C13-moottori), C600 (Caterpillarin C15-moottori) ja R500 (Renaultin valmistama DXi13 500 hv konsernimoottori)
  • Vuonna 2006 Sisu alkoi valmistaa uutta mallistoa.
    • Sisu Rock: Maansiirtoauto
    • Sisu Roll: Vaihtolava-auto
    • Sisu Timber: Puutavara-auto
    • Sisu Works: Tienhoito/monitoimiauto
    • Sisu Crane: Erikoisvalmisteinen nosturiauto
    • Sisu Carrier: Koneenkuljetusauto
  • Moottoreina ovat Renault'n DXi13, sekä Caterpillarin C13 ja C15.
  • C500-mallia myytiin vain Venäjän-vientiin päästöluokan (Euro 3) vuoksi.

Sisu Polar

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisu Polar Works DK16M K-AKK-8x4/335+140+137

Vuonna 2010 Sisu aloitti komponenttiyhteistyön Daimlerin kanssa ja esitteli Sisu Polar -malliston, jossa käytetään paljon Mercedes-Benz-kuorma-autojen komponentteja. Mallistolle on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu ja Design from Finland -tunnukset.

Toisen sukupolven Polar Euro VI -mallin tuotanto aloitettiin toukokuussa 2014. Malli on kokonaan uudistettu ja Suomessa suunniteltu. Moottorit ovat edelleenkin Mercedes-Benziltä, mutta edellisen sukupolven moottoriversioihin verraten vääntömomenttia on 100–200 Nm enemmän. Ensimmäisestä, Euro V -sukupolvesta tutut erilaisiin käyttäjäympäristöihin optimoidut kuusi tuoteryhmää ovat myös Euro VI -malliston runko.[19][20]

  • Mallit:
    • Sisu Rock: Maansiirtoauto
    • Sisu Roll: Vaihtolava-auto
    • Sisu Timber: Puutavara-auto
    • Sisu Works: Tienhoito/monitoimiauto
    • Sisu Crane: Erikoisvalmisteinen nosturiauto
    • Sisu Carrier: Koneenkuljetusauto
    • Sisu Hauler: Raskaslavettiveturi

Linja-autot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ilves-linja-auton alusta
    • myyntiin 1951

Sotilasmallisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisun puolustusvoimien käyttöön kehittämän malliston perustana oli pitkään autojen kiertyvä runko, joka takasi hyvän maastoliikkuvuuden pyörien pysyessä kiinni maassa.

  • Kärppä-Sisu, suunnattu lähinnä jakelukäyttöön ja kevyeksi varuskuntakuorma-autoksi

Proto-Sisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Proto-Sisu
Sisu A-45, varustettuna Pasin vanteilla ja renkailla

Ensimmäinen Sisun valmistama nelivetoinen maastokuorma-auto, Sisu KB-45, luovutettiin puolustusvoimille vuonna 1964. Puolustusvoimissa tämän mallin sekä sen eri versioiden, A-45 ja AH-45, kutsumanimeksi vakiintui Proto-Sisu tai lyhyemmin Proto. Proto luokitellaan keskiraskaaksi maastokuorma-autoksi, ja sitä käytetään muun muassa keveiden tykkien ja raskaiden kranaatinheitinten vetäjänä.

Nyttemmin puolustusvoimat on huutokaupannut käytöstä poistettua Proto-kalustoa, joka on saavuttanut suosiota yksityisten harrastajien keskuudessa. Protolla on pienen kokonsa ja kiertyvän rungon ansiosta erinomaiset maasto-ominaisuudet. Moni harrastaja on vaihtanut Protoonsa isommat 14.00R20-renkaat, ns Masin renkaat. Isommilla renkailla hyvät maasto-ominaisuudet paranevat entisestään.

Sisu KB-46 oli vuonna 1968 rakennettu maastokuorma-auton prototyppi.

Sisu SA-110

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sisu SA-110

SA-110-mallia valmistettiin 1980-luvun puolessa välissä vain 7 kpl.

Masi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sisu SA-150
Pääartikkeli: Sisu SA-130
Sisu SA-150 "Masi"

Vuonna 1982 puolustusvoimat hankki Sisulta lisää maastokuorma-autoja. Kutsumanimen Masi(Maasto-Sisu) saanut Sisu SA-150 on kehitetty Proton pohjalta ja on sen tavoin nelipyöräinen. Selvimmät erot ovat uudelleen suunniteltu ohjaamo sekä suuremmat renkaat, joiden ansiosta Masin maavara on tasauspyörästöjen kohdalta mitattaessa 40 cm. Masi luokitellaan keskiraskaaksi maastokuorma-autoksi ja puolustusvoimissa sen pääasiallinen käyttötarkoitus on kenttätykkien veto sekä huoltokuljetukset.

Vuonna 1990 esiteltiin Sisu SA-151, joka eroaa ulkoisesti hyvin vähän SA-150-mallista. Tärkein ero on 10 cm leveämpi lava.

Masin uusimmassa 1992 esitellyssä Sisu SA-130 -mallissa on ulkoisesti uudistunut ohjaamo sekä pienempitehoinen (vähäpäästöinen) moottori verrattuna vanhempiin malleihin. Myös akselit ovat uudempaa mallia, niissä on pyörän navassa viisi planeettapyörää. Vanhemmissa Maseissa (ja protoissa, Raseissa, Paseissa ja siviili-malleissa) on kolme planeettapyörää. Lisäksi lehtijouset ovat paraabeli-tyyppiset.

Rasi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sisu SA-240
Sisu SA-241 "Rasi"

Sisu SA-240 eli Raskas Sisu, kutsumanimeltään Rasi, on 1980-luvun loppupuolella kehitetty raskas kolmiakselinen maastokuorma-auto. Rasista on olemassa myös versio SA-241, jonka ulkoiset eroavuudet malliin SA-240 ovat melko vähäiset.

SK-sarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maasto-SK.

Esimerkiksi Sisu SK-250 6x6 MIL.

SM-sarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Sisu SM-270 8x4 säiliöauto.

Pasi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Panssari-Sisu
Sisu XA-180 "Pasi" rauhanturvaamistehtävissä Bosnia-Hertsegovinassa maaliskuussa 1996.

Sisu XA-180/185 -mallit, kutsumanimeltään Pasi eli Panssari-Sisu, ovat kolmiakselisia panssaroituja miehistönkuljetusvaunuja.

Huolimatta hyvin samanlaisesta tyyppimerkinnästä, XA-203 ei ole Sisun valmistama. Sen valmistajana toimi Patria.

Nasu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sisu NA-110
Sisu NA-110 "Nasu"

Sisu NA-110 kutsumanimeltään Nasu eli "Nauha-Sisu" on ruotsalaisen Bandvagnin tyyppinen tela-ajoneuvo.

Raisu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: RA-140 DS

Miinanraivaaja, tyyppimerkintä RA-140.

"Raisu" on rakennettu modifioidulle Pasi-alustalle. Siinä on rungon päällä ohjaamokoppi, keskimmäinen akseli on poistettu, ja laitteen peräosassa on järeä raivausroottori. Laitteesta on tehty erilaiset versiot maavoimien ja ilmavoimien käyttöön.

ET-sarja (Eemeli), 1. sukupolvi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisu E11 8x8-polttoaineauto.

Vuodesta 1999 lähtien Sisu on valmistanut Sisu ET -mallisarjaa, jokapyörävetoista erityisesti maasto-olosuhteisiin tarkoitettua kuorma-autoa. Aiemmista Sisu-maastokuorma-autoista poiketen tässä mallissa käytetään Renault'n ohjaamoa ja lähes normaalia maantiekuorma-auton runkoa, jossa ei ole aiempien mallien hyvää maastoliikkuvuutta taannutta kiertyvää runkoa. Kohtuullisen maastoliikkuvuuden takaa kuitenkin pyörien suuret, toisistaan riippumattomat joustovarat. Tätä mallia tehdään sekä jatkuvalla 6x6-että 8x8-vetotavoilla varustettuna. Suurin osa puolustusvoimien käytössä olevista ET-malleista on varustettu 11-litraisella Cummins-moottorilla ja joko 6- tai 7-vaihteisella Allison-automaattivaihteistolla. Tämä malli tunnetaan myös nimillä Sisu HMTV ja Sisu Defence.

Mallisto:

  • Sisu E11T 6x6
  • Sisu E11T 8x8

ETP-sarja (Eemeli), 2. sukupolvi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisu E13TP 8x8

Sisu ETP on Sisu Defence kesällä 2006 esittelemä mallisarja. 2. Sukupolven ETP-sarjassa on suomalaisvalmisteinen kahden hengen matalaprofiilinen ohjaamo, joka on sijoitettu normaalia alemmaksi mahdollistaen ajoneuvon lentokuljetuskelpoisuuden. Panssaroitu ohjaamo on miinasuojattu ja siihen on saatavissa myös ballististen aseiden suojaus. Autossa on Caterpillarin valmistama moottori, joissa on tehoa 275-550 hv (mallista riippuen). Auto on varustettu 7-portaisella Allison automaattivaihteistolla. 10×10-vetoisessa E15TP-versiossa ensimmäinen, toinen ja viides akseli ovat ohjaavia.

Mallisarja perustuu kuorma-autojen vakiokomponenttien käyttöön. Kaikki kriittiset komponentit on hyvin suojattu. Esimerkiksi jäähdytysjärjestelmä on sijoitettu rungon väliin panssaroidun ohjaamon taakse.

Mallisto:

  • Sisu E 7 T 4x4
  • Sisu E 13 T 6x6
  • Sisu E 13 T 8x8 (Kuskien kutsumana kameleontti tai pelkästään 8x8)
  • Sisu E 15 T 10x10 (Kuskien kutsumana leguaani)

Sisu A2045 (Aasi)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sisu A2045

Sisu A2045 on keskiraskas maastokuorma-auto, joka esiteltiin syksyllä 2008. Puolustusvoimat on tilannut näitä 240 kappaletta. A2045 on pienin Sisun sotilaskäyttöön tarkoitetuista ajoneuvoista. Se perustuu osin MAN:lta ostettuun tekniikkaan, mm. moottorin ja akselistojen osalta.

Sisu GTP 4x4

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sisu julkisti 6.4.2018 lehdistötiedotteessaan uuden ajoneuvon, nimeltä Sisu GTP 4x4. Kyseessä on 10-paikkainen panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo, johon on mahdollista asentaa monia erilaisia ohjaamovaihtoehtoja. Ajoneuvon hyötykuorma on enintään 4500 kg.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Blomberg, Olli: ”Ne "suuret" suomalaiset”, Höyryvaunusta kymppipyörään, s. 72. Tekninen Kustannusliike Oy, 1991. ISBN 951-9364-35-8
  2. ↑ a b Timo Korhonen osti loputkin Sisu Autosta
  3. ↑ Jussi Hattula: Tesi mukaan Sisu Auton omistajaksi tesi.fi. 223-09-07. Viitattu 8.9.2020.
  4. ↑ a b Rasmus Rokka: Sisu Auto nyt 85 vuotta! | Sisu Auto sisuauto.com. 1.4.2016. Viitattu 1.12.2020.
  5. ↑ Jukka Saastamoinen: Sisu Auto on yhden miehen firma Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 1.12.2020.
  6. ↑ Veteraanikuorma-autoseura ry - Sisuauton historia www.vetku.fi. Viitattu 1.12.2020.
  7. ↑ Jeremy Harwood: ”Sisu”, Hyötyajoneuvot A-Ö, s. 275-276. Tekninen kustannusliike Oy, 1987. ISBN 951-9364-32-3
  8. ↑ Mini on mestari. (Suomen Autoteollisuus Oy:n mainos) Helsingin Sanomat, 25.5.1975, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
  9. ↑ U. E. Moisala: Auto Suomessa: auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983, s. 389. Helsinki: Autoalan Keskusliitto ry ja Autotuojat ry, 1983.
  10. ↑ Moisala 1983, s. 391.
  11. ↑ a b Blomberg: Syntyi Oy Sisu Ab. pp. 81–82.
  12. ↑ a b Blomberg: Ratkaisevia uudelleenjärjestelyjä. pp. 82–83.
  13. ↑ a b c Sisu-auton historia vetku.fi.
  14. ↑ Sisuauto.fi[vanhentunut linkki]
  15. ↑ a b Mäkipirtti, Markku; Sisu Ajoneuvot Suomessa 4, Apali oy Tampere 2010.
  16. ↑ Sisu Auto ottaa tuotannon omiin käsiin tekniikkatalous.fi. Viitattu 14.12.2023.
  17. ↑ Komas ja Sisu soutavat ja huopaavat is.fi. 15.3.2012. Viitattu 14.12.2023.
  18. ↑ https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a600=146056
  19. ↑ Vaihteeksi hyviä uutisia: suomalainen Sisu jaksaa jatkaa Iltasanomat. Arkistoitu 21.9.2015. Viitattu 18.5.2014.
  20. ↑ Merkittävä hetki suomalaiselle ajoneuvoteollisuudelle Europörssi. Arkistoitu 19.6.2014. Viitattu 18.5.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sisu_Auto&oldid=22810690”