Soittola
Soittola oli kylä Muolaan kunnan eteläosassa Viipurin läänissä Suomen Neuvostoliitolle luovuttamalla alueella. Soittola sijaitsi Vuotjärven pohjoisrannalla Kivennavan vastaisella rajalla. Soittolan naapurikyliä Muolaan alueella olivat Hanttula idässä, Vesikkala pohjoisessa, Ilola ja Harvola lännessä[1] sekä Kivennavan puolella Rantakylä ja Pamppala etelässä.[2][3][4] Nykyisin kyläkeskus on asumaton, eikä sillä ole asutusnimeä, mutta entisen kantatie 63 varrella sijainnut Väärämäen kulmakunta on nykyisin ven. Подгоре, Podgorje.[5]
Kyläkuva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylän länsipuolelta kulki Kantatie 63 Viipurista Kivennavalle, josta Väärämäen kohdalla erkani Soittolan halki kulkeva maantie Muolaan kirkonkylään Kirkkorantaan.[6] Kirkonkylään johtavasta maantiestä erkani Soittolan itäpuolella kylätie Hanttulan ja Karhulan kyliin.[6] Soittolan länsipuolella kantatie 63 varrella sijaitsi Väärämäen kulmakunta.[4][7]
Soittolassa oli noin 20 taloa.[7] Kylässä sijaitsi Vuotjärven nuorisoseuran talo,[7] Vuotjärven kansakoulu ja Kanteen kauppa.[3] Vuonna 1936 Soittolan pinta-ala oli 8,85 neliökilometriä, josta oli peltoa 258,02 hehtaaria, niittyä 13,01 hehtaaria ja metsää 612,69 hehtaaria.[8] Soittolan asukkaat olivat pienviljelijöitä, joiden aikaisemmin varsin pieniä peltoaloja oli saatu kasvatettua Vuotjärven laskun avulla.[7] Vuotjärven koulu sijaitsi Soittolan ja Karhulan kylien välisen kylätien varrella. Koulu oli aloittanut toimintansa vuonna 1908 ja sen koulupiiriin kuuluivat Soittolan, Karhulan ja Hanttulan kylät.[9] Näistä Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Vuotjärven rantakylistä käytettiin toisinaan yhteisnimitystä Vuotjärven kylä.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Soittolan väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939.[10] Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäi taas Neuvostoliiton puolelle.
Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Soittolan kylän asukkaat asutettiin Ypäjälle.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- toim. Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino: Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944. Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rapo Seppo: Muolaa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 3.9.2000. Viitattu 12.1.2010.
- ↑ Rapo Seppo: Kivennapa v. 1939 Luovutettukarjala.fi. 31.10.2001. Viitattu 12.1.2010.
- ↑ a b Repo 1952, s. 472
- ↑ a b c Toim. Jaatinen Martti: Karjalan kartat, s. 71 & 73. Helsinki: Tammi, 1997. ISBN 951-31-0972-0
- ↑ Jurij Artemjev: Karjalan kannas. Historia ja nykyaika. 1938-1993 1:200 000. Sankt-Peterburg: ZAO "Karta", 1993. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
- ↑ a b Karjalankannas 1:200 000. Karttakeskus, 1938. Kartan verkkoversio (viitattu 12.1.2010)
- ↑ a b c d Repo 1952, s. 471
- ↑ Luukka, Sarkanen & Repo 1952, s. 195
- ↑ Mäkirinne Mikko: Kunnallinen elämä. Muolaa, s. 233. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
- ↑ Luukka & Sarkanen 1952, s. 400
- ↑ Luukka Sulo & Rämö Antti: Kohtalonvuodet 1939-1944, s. 443. (Teoksessa: Luukka Eemil, Sarkanen Jaakko & Repo Kaino (toim.) Muolaa ja Äyräpää vv. 1870-1944) Helsinki: Muolaalaisten Seura ry, 1952. ISBN 952-91-4893-3
| Muolaan kylät |
Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
|---|---|
| Kyyrölän kylät |
Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.