Stora Enson Anjalankosken tehtaat
Stora Enson Anjalankosken tehtaat on tehdaskokonaisuus Kouvolassa, johon kuuluvat Anjalan paperitehdas ja Inkeroisten kartonkitehdas. Tehtaat sijaitsevat Kymijoen varrella Inkeroisissa.[1] Tehtaiden vuotuinen kapasiteetti on 480 000 tonnia paperia ja kartonkia. Stora Enson Anjalankosken tehtailla työskentelee yhteensä noin 500 henkeä.[2][3] Anjalan paperitehtaalla valmistetaan hiokepitoisia painopapereita, kuten korkealuokkaista kirjapaperia ja erikoissanomalehtipaperia. Inkeroisten kartonkitehtaalla valmistetaan korkealuokkaista taivekartonkia kuluttajapakkauksiin.[4]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehdas on perustettu vuonna 1872 nimellä Ingerois Trädsliperi. Vuonna 1887 omistajaksi tuli Tammerfors Linne- & Jern-Manufaktur Aktie-Bolag (myöhemmin Oy Tampella Ab). Tehdas myytiin Tampellan yrityssaneerauksen myötä 1993 Enso-Gutzeit Oy:lle (myöhemmin Enso Oyj), joka yhdistyi ruotsalaisen Stora Ab:n kanssa Stora Enso Oyj:ksi vuonna 1998.[4] Anjalan paperitehtaan tehdasrakennuksen vanhan osan (PK1 ja PK2) on suunnitellut Alvar Aalto 1930-luvulla ja puoliselluloosatehtaan vielä 1950-luvulla.[5] Anjalankosken tehtaisiin kuuluu myös Inkeroisten kartonkitehdas.[6] Ankkapurhan rannalle rakennettiin vuonna 1887 A. M. Hedbäckin suunnittelema Tampellan kartonkitehdas. Kartonkitehdasta uusittiin 1921–1922. Samalla valmistui myös uusi vesivoimalaitos, jonka suunnittelijat olivat Sigurd Frosterus ja Ole Gripenberg.
Koneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Inkeroisten tehtaan paperi- ja kartonkikoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtaalla on yksi tuotantokäytössä oleva kartonkikone. Kartonkikoneet 1 ja 2 suljettiin 1970-luvun lopulla ja niiden vieressä sijainnut kartonkikone 3 vuonna 1990. Kartonkikone 1 on museoitu paikalleen ja se on osa Ankkapurhan teollisuusmuseota.
Nykyiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Kartonkikone KK4 | Tampella | 26.6.1965– (Uusittu 2008 - 2009, 2012) | 4 600 mm | 750 m/min (alkuper. 300 m/min) | 280 000 t/a, Päällystetty taivekartonki (FBB) (Tambrite, Tamfold) |
Entiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Paperikone PK1 | 1873 – 1881 | Tasoviira | 1 400 mm | Lumppupaperi, silkkipaperi | Tuhoutui tulipalossa | |||
Paperikone PK2 | 1873 – 1881 | Tasoviira | 2 000 mm | 2 märkäpuristinta | Sanomalehtipaperi, Tapettipaperi ja Käärepaperi | Tuhoutui tulipalossa | ||
Kartonkikone KK1, museokartonkikone "Seebra", "Kukkopilli" | Füllner | xx.10.1897 – 14.11.1978 | Vastavirtaperiaatteella toimiva muodostusosa, jossa nostosylinterit ja vastavirtasylinterit | 1 500 mm | 30 m/min | 6 000 t/a, Kartonki (unlined chipboard, testboard, strongboard) | Suomen ensimmäinen jatkuvatoiminen kartonkikone.
Kone on museoituna paikallaan vanhassa kartonkitehtaassa, joka on osa Ankkapurhan teollisuusmuseota[vanhentunut linkki] | |
Kartonkikone KK2 | Füllner | 1899 – 1979 | Vastavirtaperiaatteella toimiva muodostusosa, jossa nostosylinterit ja vastavirtasylinterit | 2 150 mm | 3 000 t/a, Kartonki (whitelined chipboard) | Yankee-sylinteri. Sijaitsi KK1:n vieressä, purettu ja myyty Aasiaan. | ||
Kartonkikone KK3 | Füllner | (1916)1926 – 1990 | Vastavirtaperiaatteella toimiva muodostusosa, jossa nostosylinterit ja vastavirtasylinterit | 2 150 mm | 5 000 t/a, Kartonki (unlined chipboard, testboard, strongboard) | Ostettu Svenska Pappe AB:ltä Sundsvallista käytettynä vuonna 1926. Purettu ja myyty Vääräkosken kartonkitehtaalle varaosiksi. |
Anjalan tehtaan paperikoneet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtaalla on tuotantokäytössä yksi paperikone. Vanha hiomo ja PGW-koelinja suljettiin vuonna 1983. Paperikone PK1 suljettiin vuonna 2008 ja PK3 vuonna 2023.
Nykyiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Paperikone PK2 | Karlstads Mekaniska Werkstad (Tampella uusinut 1989, Voith uusinut vuonna 2008) | 3.12.1938– (Uusittu vuosina 1969, täysin 1989 Tampella, 2001 ja 2008) | Hybridi-formeri | 5 440 mm | Speedsizer | 1 300 m/min (alkuper. 450 m/min, Uusinnan jälkeen 1 400 m/min) | 155 000 t/a, MFC-paperi (Päällystetty aikakauslehtipaperi, 54–80 g/m2) (Uusinnan jälkeen 200 000 t/a, kirjapaperi) (alkuper. 39 000 t/a sanomalehtipaperia) | Muutetaan valmistamaan kirjapaperia, päätös 25.10.2007 |
Entiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Paperikone PK1 | Karlstads Mekaniska Werkstad | 5.3.1938 – 17.11.2008 (Uusittu vuosina 1954, 1958 ja 2000) | Tasoviira | 5 460 mm | Sym-Sizer-filmipuristin | 900 m/min (akuper. 450 m/min) | 120 000 t/a, MFS-paperi (Kirjapaperi), 60–90 g/m2 (alkuper. 38 000 t/a sanomalehtipaperia) | Sulkemispäätös 25.10.2007 |
Paperikone PK3 | Valmet | 25.2.1983 – 28.11.2023[7] (Uusittu 1997, jälkikäsittely 2007) | Sym-Former N | 9 200 mm | Sym-Press II | 1 400 m/min
(Alkuper. 1 200 m/min) |
245 000 t/a, Päällystämätön sanomalehti-, jatkolomake ja kirjapaperi, MFS-paperi (Erikoissanomalehtipaperi, 45–65 g/m2) | Sulkemispäätös 12.4.2023 |
Tampella / Valmet / Metso Paper Oy:n kartonkiteknologiakeskuksen koekartonkikone
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Metso Paper lopetti koekonetoiminnan Inkeroisissa vuonna 2008 tehostamistoimenpiteiden seurauksena. Yksikön historia liittyy Tampella Papertech-yksikköön, jonka Metso Paper Oy:n edeltäjä Valmet Paperikoneet hankki omistukseensa vuonna 1992.
Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
Koekartonkikone | Tampella | 1962-2008 | ? | 1 000 mm | ? | ? | Kartonkien koe-erät, kartonkikoneiden kehitys | Kone Metso Paperin omistuksessa. Koneella toteutetun tuotekehityksen perusteella on kehitetty Tamformer-viiraosa. |
Tehtaan rautatieliikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtaan rakennustyömaalla ja myöhemmin itse tehtaan käytössä oli runsaasti 750 mm:n raideleveydelle rakennettuja kapearaiteisia ratoja, joilla oli liikenteessä Imatran voimalatyömaalta siirrettyjä vetureita ja vaunuja. Kapearaidekalusto poistettiin käytöstä joskus sodan jälkeen, se ei kelvannut sotakorvauksina.
Nykyisin tehtailla on oma leveäraiteisto, jolla liikennöi kotimaista valmistetta oleva tehtaan oma teollisuusveturi Move66 (Valmet 13/1973, 0-6-0dh) huhtikuun 2008 lopulle saakka, jolloin sen rikkouduttua yhtiö luopui oman veturin käytöstä muutamaksi kuukaudeksi.
Tällä hetkellä Anjalan paperitehtaan ja Inkeroisten kartonkitehtaan veturipalvelut tarjoaa Imatran veturipalvelu, jolla on vetureina Kaukaan tehtaan entiset veturit Move66 10/1973 ja Move67, 01/1975.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stora Enson Inkeroisten kartonkitehdas, virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Stora Enson Anjalan paperitehdas, virallinen sivusto (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Ankkapurhan teollisuusmuseo (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tietoja museokartonkikoneesta KK1
- Museovirasto – Rakennettu kulttuuriympäristö: Tampella Oy:n teollisuus- ja asuntoalue, Inkeroinen
- Tampellan Inkeroisten tehtaat 1872-1972 (1972). Tampella Oy. Anjalankoski.
- Marttila, Inkeri (1988) Anjalan paperitehdas 1938-1988. Wsoy.
- Nykänen, Panu & Paulapuro, Hannu (2005) Telan ympäri - Vuosisata suomalaista paperikone- ja paperinvalmistustekniikkaa. Tekniikan Historian Seura THS ry. Helsinki.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Stora Enso (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Inkeroisten tehdas www.storaenso.com. Viitattu 30.1.2023.
- ↑ Anjalan tehdas www.storaenso.com. Viitattu 30.1.2023.
- ↑ a b Stora Enso (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alvar Aalto.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Stora Enso (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Stora Enson Anjalan tehtaan paperikone pysähtyi lopullisesti – ehti tuottaa yli 8,4 miljardia kiloa paperia Yle Uutiset.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Stora Enson Anjalankosken tehtaat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.