Strellufinajokoira
| Strellufinajokoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
 Tanska |
| Määrä | kuollut sukupuuttoon |
| Rodun syntyaika | 1920-luku |
| Alkuperäinen käyttö | kauriin, ketun ja jäniksen metsästys |
| Muita nimityksiä | strellufstöver, Danish Dachsbracke[1], Danish Basset |
| FCI-luokitus |
ei FCI-rotu aiemmin ryhmä 6 Ajavat ja jäljestävät koirat alaryhmä 1.3 Pienet ajavat koirat |
| Ulkonäkö | |
| Säkäkorkeus | 30,5–38 cm |
| Väritys | mikä tahansa valkoisen kirjava |
Strellufinajokoira (tansk. strellufstöver) on sukupuuttoon kuollut tanskalainen koirarotu, joka on nykyisin sulautunut yhteen dreeverin kanssa.
Ulkomuoto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Strellufinajokoiralla sallittiin mikä tahansa väritys, kunhan siinä oli selkeät valkoiset merkit, jotka näkyivät joka suunnasta katsottuina.[1]
Luonne ja käyttäytyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Strellufinajokoira oli tyyni ja valpas. Aggressiivisuus ja hermostuneisuus olivat erittäin epätyypillisiä piirteitä. Se oli itsenäinen ja kestävä työkoira. Sitä käytettiin kauriin, ketun ja jäniksen metsästykseen, ja sen työskentelytapa oli hidas, mutta suuren alueen kattava.[1]
Alkuperä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rotu oli kotoisin eteläjyllantilaisesta Holstedin kaupungista, jossa sen jalosti 1900-luvun alussa Frands Christian Frandsen. Risteyttämällä keskenään smoolanninajokoira, berninajokoira ja westfaleninajokoira hänen onnistui luoda monipuolinen metsästyskoira, joka soveltui hyvin paikalliseen maastoon. 1920-luvun puoliväliin mennessä rotutyyppi oli ehtinyt vakiintua ja strellufinajokoira saavutti suosiota ympäri Tanskaa. Vuonna 1929 perustettiin Dansk Stovarklub ja hieman sen jälkeen rotua alettiin kutsua kehittäjänsä pitämän Strelluf-kennelin mukaan. Vuonna 1937 myös FCI tunnusti sen, ja uusi kansainvälisesti hyväksytty rotu herätti pian kiinnostusta myös Ruotsissa. Sinne viedyistä yksilöitä jalostettiin sittemmin dreeveri, jonka kasvava suosio lopulta sinetöi alkuperäisen tanskalaisen rodun kohtalon. Vuonna 1960 pohjoismaiset koira-asiantuntijat tulivat siihen lopputulokseen, että nämä kaksi rotua olivat käytännössä yksi ja sama. Tämän myötä myös FCI siirsi strellufinajokoiran dreeverin rotumääritelmän alaisuuteen, ja se lakkasi olemasta omana rotunaan. Osa tanskalaisista kutsuu vieläkin omia dreevereitään strellufinajokoiran nimellä.[1]