Sue Lemström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sue Lemström (s. 17. heinäkuuta 1948 Helsinki)[1] on suomenruotsalainen näyttelijä. Hän on työskennellyt Helsingin ja Vaasan ruotsinkielisissä teattereissa sekä näytellyt useissa elokuvissa. Vuonna 1969 hän oli perustamassa Skärgårdsteatern-ryhmää, ja on ollut mukana useimpien suomenruotsalaisten teattereiden tuotannoissa.[2] Ensimmäisen vakinaisen kiinnityksensä Lemström sai vasta 63-vuotiaana Svenska Teaterniin.[3]

Lemström sanoo olleensa Suomen ensimmäinen radio-discjockey tehdessään 1960-luvulla Ylelle ruotsinkielistä radio-ohjelmaa Pop Time. Hänen teatteriuransa alkoi Svenska Teaternin Hair-musikaalista 1969, minkä jälkeen hän pääsi täpärästi Svenska Teaterhögskolaniin ja valmistui sieltä 1974 vaikeasta lukihäiriöstä huolimatta.[2]

Lemströmin tärkeimpiä rooleja ovat olleet Peer Gyntin Åse, Niels Bohrin vaimo Michael Fraynin näytelmässä Ett möte i Köpenhamn (2000–2001) sekä erityisesti vuoden 2003 rooli Mary Tyronena Eugene O’Neillin näytelmässä Pitkän päivän matka yöhön (Lång dags färd mot natt).[1] Lemström myös ääninäytteli Muumilaakson tarinoiden ruotsinkielisessä versiossa Noitaa.[4]

Benny Törnroosin televisiohaastattelussa 2014 Lemström kertoi olevansa alkoholisti ja HIV-positiivinen.[3]

Lemström sai Pro Finlandia -mitalin 2008.

  1. a b Lemström, Sue (Arkistoitu – Internet Archive), Uppslagsverket Finland, viitattu 10.3.2015.
  2. a b Lindroos, Karin: Aktuell i "En familj": Stor intervju med Sue Lemström - Udda och extrem (Arkistoitu – Internet Archive), Svenska Teatern 7.1.2013, viitattu 10.3.2015.
  3. a b Sue Lemström om livets bergochdalbana, Svenska Yle 22.1.2014, viitattu 10.3.2015.
  4. Svensk röster & credits, I Mumindalen (Tanoshii Moomin Ikka) dubbningshemsidan.se. Viitattu 24.5.2019.
Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.