Suomen romanialaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen romanialaiset
Suomenromanialaiset
Väkiluku ~5 200
Kielet Romanian kieli
Unkarin kieli (vähemmistö)
Uskonnot Ortodoksisuus
Sukulaiskansat Moldovalaiset, Aromuunit

Suomen romanialaiset ovat Romaniasta Suomeen muuttaneita henkilöitä. Heitä oli vuonna 2020 noin 5 200.[1] Ei ole tietoa, kuinka moni on etnisesti romanialainen, sillä Suomessa ei tilastoida erikseen etnisiä ryhmiä. Romaniassa noin 88,9 prosenttia väestöstä on etnisesti romanialaisia, 6,1 prosenttia unkarilaisia ja 3,0 prosenttia romaneja. Muita pienempiä etnisiä ryhmiä, joita on kutakin vain alle 0,2 prosenttia väestöstä, ovat ukrainalaiset, saksalaiset sekä turkkilaiset.

Romanian vallankumouksen takia osan romanialaisista oli jätettävä kotinsa ja täten joitakin romanialaisia muutti Suomeen vuonna 1989.[2]

Uskonnon merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ei ole tietoa, kuinka tärkeässä roolissa suomenromanialaiset pitävät uskontoaan, mutta yhden gallupin mukaan, kun Romaniassa asuvilta kansalaisilta kysyttiin: ”Onko uskonto tärkeä osa jokapäiväistä elämääsi?”, 84 prosenttia vastasi myönteisesti.[3] Vastaavanlaisen gallupin mukaan Suomessa myönteisesti vastanneita oli vain 28 prosenttia.lähde?

Etnisesti romanitaustaiset, jotka ovat tulleet Romaniasta, olivat vuosina 2008-2010 tärkeässä roolissa kaduilla tapahtuneista kaupustelusta, soittamisesta sekä kerjäämisestä.[4]

Turvapaikanhaku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten turvapaikanhakijoita Romaniasta on ollut vuonna 2002, jolloin Suomeen haki 596 henkilöä.[4]

Rikosepäilyt ovat kasvaneet voimakkaasti vuodesta 2007 eteenpäin.[5]

Tunnettuja suomenromanialaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkasvu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen romanialaisten väestönkasvu viiden vuoden välein vuodesta 1990 eteenpäin:

1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020
153 452 760 1 046 1 880 3 289 5 218[1]
  1. a b Origin and background country by sex, by municipality, 1990-2020 Tilastokeskus. Viitattu 14 marraskuuta 2021.
  2. Keskittämisen perusteille kritiikkiä 2005. Ortodoksinen seurakuntalehti Analogi. Viitattu 14 marraskuuta 2021.
  3. Crabtree, Steve: Religiosity Highest in World's Poorest Nations 31 elokuuta 2010. Gallup.com. Viitattu 14 marraskuuta 2021.
  4. a b Lehtonen, Jenni: KERJÄLÄISKYSYMYS 2000-LUVUN HELSINGISSÄ sosnet.fi. Viitattu 15 marraskuuta 2021.
  5. RIKU - Rikosuhripäivystys riku.fi. Viitattu 15 marraskuuta 2021.
  6. Webceleb Gamer: Dives Computer Gaming World. Viitattu 15 marraskuuta 2021.