Tahitin kieli
| Tahitin kieli | |
|---|---|
 Tahitin puhuma-alue Ranskan Polynesiassa |
|
| Oma nimi | Reo Tahiti |
| Tiedot | |
| Alue |
 Ranskan Polynesia |
| Virallinen kieli |
Ranskan Polynesia |
| Puhujia | ~125 000 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalaiset aakkoset |
| Kielenhuolto | Académie tahitienne |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | Austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmä |
malaijilais-polynesialaiset kielet polynesialaiset kielet tahitilaiset kielet |
| ISO 639-3 | tah |
Tahitin kieli (omakielinen nimi: Reo Tahiti[1]) on Ranskan Polynesian virallinen kieli ja sitä puhutaan ympäri Oseaniaa. Se kuuluu malaijilais-polynesialaisten kielten polynesialaiseen haaraan. Tahiti luokitellaan myös sen lähimpien sukulaisten kanssa tahitilaisiin kieliin. Sillä on paljon yhteistä havaijin ja rarotongan kielten kanssa.[2][3]
Tahitia kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.[4] Raamattu käännettiin tahitiksi vuonna 1838.[5]
Tahitilla ei ole tunnettuja murteita.[2]
Puhujamäärät ja status
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kielellä on noin 125 000 puhujaa. Kieli on ranskan rinnalla virallinen kieli ja Ranskan Polynesian puhutuin alkuperäiskieli.[6][7][8] Tahitin puhujia on enemmän kuin mitään muita Ranskan Polynesian alkuperäiskielten puhujia yhteensä. Lisäksi tahitilla on ollut merkittävä vaikutus alueen muihin kieliin (ns. tahitisaatio). Syynä tahitin vaikutusvaltaan oli mm. se, että ranskalaisten mukanaan tuoma kristinusko alkoi leviämään Tahitin kuningaskunnasta muualle Ranskan Polynesiaan, kun kuningas Pōmare II kääntyi kristinsukoon.[9]
Kielenhuollosta vastaa Académie tahitienne.[10]
Fonologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vokaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | o | |
| Avoin | a |
Lähde:[11]
Konsonantit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Labiaali | Alveolaari | Glottaali | |
|---|---|---|---|
| Klusiili | p | t | ʔ |
| Nasaali | m | n | |
| Frikatiivi | f | v | h | |
| Tremulantti | r |
Lähde:[11]
Kielioppi ja sanasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lukusanat 1–10 tahitiksi:[12]
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ho‘e | piti | toru | maha | pae | ono | hitu | va‘u | iva | ahuru |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tahitian Ethnologue. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Glottolog 4.3 - Tahitian glottolog.org. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Langues Polynésiennes Académie Tahitienne - Fare Vāna'a. 2022. Viitattu 7.9.2022. (ranska)
- ↑ ScriptSource - Tahitian written with Latin script scriptsource.org. Viitattu 15.10.2021.
- ↑ Tahitian in French Polynesia joshuaproject.net. Viitattu 15.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Alexis Ulrich: Tahitian numbers Of Languages and Numbers. Viitattu 3.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Language in French Polynesia | Frommer's frommers.com. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Tahitian Language: Tahitian Words, Tahiti French; Speak the Language of Tahiti Bora Bora Island Guide. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Jean-Michel Charpentier, Alexandre François: Linguistic Atlas of French Polynesia, s. 101. De Gruyter Mouton ; Université de la Polynésie française, 26.2.2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.2.2023). (englanniksi)
- ↑ Académie Tahitienne - Fare Vāna'a farevanaa.pf. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ a b Tahitian language, alphabet and pronunciation omniglot.com. Viitattu 3.5.2021.
- ↑ Numbers in Tahitian omniglot.com. Viitattu 7.9.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- abadi
- abung
- adonara
- alune
- anuta
- atšeh
- ’auhelawa
- badui
- bali
- belait
- bugi
- buru
- cebuano
- chuuk
- etelämarquesas
- fidži
- gao
- havaiji
- hiligaino
- iloko
- indonesia
- jaava
- japi
- karoliini
- kiribati
- madura
- malagassi
- malaiji
- maori
- minangkabau
- mokerang
- nauru
- palau
- pingelap
- pohjoismarquesas
- rapanui
- samoa
- sunda
- tagalog
- tahiti
- taroko
- tetum
- tikopia
- timor
- tonga
- tšamorro
- tuvalu
- wanukaka
- watubela