Terapiatakuu
Terapiatakuu on mielenterveysalan toimijoiden kansalaisaloite[1] mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi. Kansalaisaloite ylitti 50 000 kannatusilmoituksen rajan 20.7.2019[2], ja aloite etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen vireillepanijat ovat 30 mielenterveysjärjestön Mielenterveyspoolin projektipäällikkö Alviina Alametsä ja Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Pia Hytönen.
Aloitteen sisältö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aloitteessa ehdotetaan säädettäväksi mielenterveyslakiin uusi pykälä nk. terapiatakuusta (”4 a §, Mielenterveyspalvelujen piiriin pääsy”) ja muutettavaksi terveydenhuoltolain 27 §:n 2 momentin 3 kohtaa.
Käytännössä aloitteen ehdottamat lakimuutokset toisivat mielenterveyden häiriöiden hoitoon soveltuvan psykoterapian ja muun psykososiaalisen hoidon osaksi perusterveydenhuollon palveluita, joiden käyttöön ei edellytetä erikoissairaanhoidossa asetettua psykiatrista diagnoosia. Lisäksi lakimuutokset nopeuttaisivat avun saamista siten, että psykososiaalinen hoito alkaisi kuukauden sisällä avun piiriin hakeutumisesta.[3]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kannatusilmoitusten keräys alkoi 20.2.2019 ja päättyi 20.8.2019. Kansalaisaloitekampanjaa asettuivat tukemaan jo julkaisutilaisuudessa 20.2.2019 useat julkisuuden henkilöt ja päättäjät, kuten tubettaja Maiju Voutilainen (Mansikkka) ja poliitikot Sari Sarkomaa ja Touko Aalto.[4] Terapiatakuu-kampanja sai vapaaehtoisia keräämään kannatusilmoituksia sekä paperilla että sähköisesti kaikkialla Suomessa.
Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (PALKO) suosituksen (23.11.2018)[5] mukaan vaikuttavaksi todetut psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä terveydenhuollon julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan. Suosituksen mukaan niitä tulee olla tarjolla osana eriasteisten häiriöiden tavoitteellista ja tarpeenmukaista hoitoa tai kuntoutusta. Suositus ei toteudu Suomessa.
Terapiatakuu-aloitteen tavoitteena on, että psykososiaaliset hoitomenetelmät tuotaisiin perusterveydenhuollon piiriin ja oikea-aikaisesti saataville. Potilas saisi hoitoa, vaikka hänellä ei olisi taloudellista mahdollisuutta hakeutua yksityiseen psykoterapiaan. Potilas saisi ehdotetun lakimuutoksen myötä hoitoa myös silloin, kun hänelle ei voida myöntää Kelan korvaamaa kuntoutuspsykoterapiaa esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden takia, tai Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia ei sovellu hoitomuodoksi esimerkiksi omavastuun suuruuden tai hakuprosessin pituuden (7–12 kuukautta) takia.[6]
Terapiatakuu-kampanjan mukaan matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujärjestelmä on kustannustehokkaampi kuin erikoissairaanhoitoon perustuva järjestelmä, koska varhaisen hoidon tiedetään ennaltaehkäisevän oireen tai häiriön syvenemistä ja vähentävän muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttöä. [7]
Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat OECD:n arvion (2018) mukaan noin 11 miljardia vuodessa. [8] Terapiatakuu-kampanjan mukaan panostaminen mielenterveyteen maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset ja muut työelämäkustannukset vähenevät.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi kansalaisaloite.fi.
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10883277:+Terapiatakuu-kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä ja etenee eduskuntaan – kaikille halutaan nopea pääsy mielenterveysapuun. Yle uutiset, 19.7.2019.
- ↑ Mielenterveyspooli: Mielenterveyspooli: Terapiatakuu-kansalaisaloite mielenterveyspooli.fi.
- ↑ Terapiatakuu-kampanjan julkistamistilaisuus facebook.com.
- ↑ Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositus palveluvalikoima.fi.
- ↑ Terapiatakuu-kansalaisaloite kansalaisaloite.fi.
- ↑ Terapiatakuu-kampanja mielenterveyspooli.fi.
- ↑ OECD: Health at a Glance: Europe 2018 read.oecd-ilibrary.org.