Tero Hirvilammi

Tero Petteri Hirvilammi (23. marraskuuta 1967 Vaasa) on suomalainen ekonomi, joka toimi kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen erityisavustajana 1997–1998, Rautakirja-konsernin kehitysjohtajana 1998–2000, Sitran johtotehtävissä 2000–2005, Euroopan unionin komissiossa 2002–2003 ja Turun kaupungin apulaiskaupunginjohtajana 2005–2011.

Koulutus

Hirvilammi valmistui vuonna 1991 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta. Opiskeluaikoinaan hän oli Sosialidemokraattisten Opiskelijoiden ja Vaasan yliopiston hallitusten jäsen.^lähde?

Valmistuttuaan ekonomiksi Hirvilammi suoritti S-ryhmän johtotehtäviin valmentavan koulutusohjelman, jonka jälkeen hän suoritti myös Sitran ekonomistikurssin ja talouspolitiikan johtamiskurssin, Hyväksytty Hallituksen Jäsen -koulutusohjelman (HHJ) sekä Helsingin kauppakorkeakoulun executive MBA -ohjelman (Aalto-yliopiston muodostamisen jälkeen Aalto Executive MBA). Hirvilammi osallistui johtamiskoulutusohjelmiin Japanissa (EU-Japan Centre for Cooperation) ja Yhdysvalloissa Harvardin (John F. Kennedy School of Government) ja Stanfordin (Graduate School of Business) yliopistoissa.^lähde?

Työura

Hirvilammi oli SOK:n palveluksessa vuodesta 1991. Hän organisoi KPO:n myymäläverkoston nykyaikaisen IT-ohjatun ketjuohjauksen piiriin. Toukokuussa 1992 Hirvilammi siirtyi Helsinkiin ja työskenteli SOKn yrityssuunnittelijana 1992–1995, jolloin hän kehitti S-ryhmän kanta-asiakaskorttia, Peugeot-automaahantuonnin varaosalogistiikkaa sekä ABC-liikennemyymäläketjua.^lähde?

Uudenmaan liiton ensimmäisenä elinkeinopäällikkönä 1996–1997 hän vastasi alueen kuntien elinkeinopolitiikan yhtenäisyydestä. Kauppa- ja teollisuusministerin erityisavustajana 1997–1998 Hirvilammi osallistui sosialidemokraattisen hallitusryhmän työskentelyyn. Oman ministeriön ohella hänellä oli erityisenä vastuualueena maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla tehtävät ratkaisut.^lähde?

Erityisavustajakauden jälkeen Hirvilammi siirtyi liike-elämän palvelukseen Rautakirjan palvelukseen kehitysjohtajaksi. Hirvilammi vastasi yhtiön liiketoimintojen kansainvälistämisestä Baltiassa, Puolassa ja Skandinaviassa. Rautakirjan jälkeen Hirvilammi työskenteli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran palveluksessa 2000–2005 ohjelmisto- ja materiaaliteknologian yritysten parissa sekä vastasi Sitran sijoituksista ulkomaisissa, lähinnä yhdysvaltalaisissa, pääomasijoitusrahastoissa. Tällöin hän toimi myös useiden kasvuyritysten hallituksen jäsenenä. Hän työskenteli 2003–2004 Brysselissä Euroopan komissiossa teknologiapolitiikkaan ja tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvissä tehtävissä ja vastasi etenkin yhteistyöstä työmarkkinajärjestöjen ja EU:n Irlannin Dublinissa sijaitsevan työelämän kehittämiskeskuksen kanssa.^lähde?

Hirvilammi toimi 2005–2011 Turun kaupungin osaamis- ja elinkeinotoimen apulaiskaupunginjohtajana. Tehtävä perustettiin vuonna 2004, ja tehtävään kuului yhteyksien luominen oppilaitoksista valmistuvien ja heidän potentiaalisten työnantajiensa välille. Hirvilammi vakiinnutti toimikaudellaan vuosittaiset tapaamiset Turun neljän ­oppilas­kunnan (TYY, ÅAS, TuKY ja TUO) johdon kanssa sekä kutsui opiskelijajärjestöjen edustajia myös laajemmin yhteisiin tapaamisiin. Hän toimi 2006–2010 Turun Seudun Kehittämiskeskuksen ja Turku Science Park Oy:n hallituksen varapuheenjohtajana ja oli valtakunnallisen Osaamiskeskusohjelman johtoryhmän jäsen.

Kansainvälisellä tasolla Hirvilammi toimi Euroopan suurten kaupunkien Eurocities-järjestön yrittäjyyspoliittisen työryhmän puheenjohtajana. Työn tuloksena julkaistiin Turun kauppakorkeakoulun toteuttama tutkimus Eurooppalaisen yrittäjyyden päivästä.^{lähde?milloin?}

Järjestötoiminta

Hirvilammi toimi Helsingin Ekonomit HEKO ry:n ja Suomen Ekonomiliitto SEFE ry:n hallitusten jäsenenä sekä SEFE:n työmarkkina- ja edunvalvontatoimikunnan puheenjohtajana.

Rikostuomio ja erottaminen Turun apulaiskaupunginjohtajan tehtävistä

Helsingin käräjäoikeus määräsi joulukuussa 2009 Hirvilammin maksamaan 30 päiväsakkoa, koska hänen todettiin vuoden 2009 toukokuussa pahoinpidelleen liikuntavammaista vaimoaan. Syyskuussa 2010 Helsingin hovioikeus päätti pitää tuomion voimassa.

Turun kaupunginhallitus päätti pidättää Hirvilammin virasta helmikuussa 2010. Pahoinpitelytuomion lisäksi Turun kaupunginhallitukselle annetun selvityksen perusteella hän oli toistuvasti toiminut virkavelvollisuuksiensa vastaisesti ollessaan päihtyneenä virkatehtävissä, perusteettomasti poissa töistä, lähettämällä sopimattomia kirjoituksia useille vastaanottajille sekä käyttämällä kaupungin edustusvaroja epäasianmukaisesti. Turun hallinto-oikeus totesi kesäkuussa 2010 päätöksen kuulemisvirheen vuoksi laittomaksi. Korkein hallinto-oikeus päätyi saman vuoden joulukuussa samaan ratkaisuun. Turun kaupunki määrättiin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä maksamaan Hirvilammille ansionmenetyksistä 80 000 euroa vahingonkorvauksena laittomasta päätöksestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen Turun kaupunki irtisanoi ja pidätti Hirvilammin virastaan uudestaan. Hirvilammi valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Tällä kertaa valituksen aiheena oli virastapidätyksen laillisuus ja se, pyrkikö työnantaja välttämään palkanmaksua. Turun kaupunki katsoi vastineessaan, että Hirvilammi oli osoittautunut soveltumattomaksi tehtävään, eikä tästä syystä virantoimitusta voitu kohtuudella jatkaa. Marraskuussa 2011 Turun hallinto-oikeus käsitteli asiaa uudelleen Hirvilammin vaatimuksesta. Hallinto-oikeus hylkäsi kaikki Hirvilammin vaatimukset, koska hänen moitittava käytöksensä oli aiheuttanut luottamuksen ja arvostuksen menettämisen. Korkeimman hallinto-oikeuden joulukuussa 2013 tekemän päätöksen mukaan Turun kaupungilla oli lailliset perusteet Hirvilammin irtisanomiselle.