Uusi-Taipei

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uusi-Taipei
(Xinbei)
新北
Montaasi Uusi-Taipeistä
Montaasi Uusi-Taipeistä
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Uusi-Taipei korostettuna Taiwanin kartalla
Uusi-Taipei korostettuna Taiwanin kartalla

Koordinaatit: 25°00′40″N, 121°26′45″E

Valtio Kiinan tasavalta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2 052 km²
Väkiluku (2015)  (arvio) 3 970 664









Uusi-Taipei (kiin.: 新北; pinyin: Xīnběi; Pe̍h-ōe-jī: Sin-pak) on kaupunki Taiwanissa, eli Kiinan tasavallassa. Kaupunki on perustettu vuonna 2010. Hallinnollisesti se käsittää alueen Taiwanin pohjoiskärjessä ja ympäröi kokonaan pääkaupunki Taipeita. Uusi-Taipei, Taipei ja Keelung muodostavat Taipein metropolialueen. Vuoden 2015 arvion mukaan kaupungin asukasluku oli 3 970 664.

näkymä Uuteen-Taipeihin.

Maantieteellisesti Uuden-Taipein alue käsittää Taiwanin pohjoiskärjen. Uuteen-Taipeihin kuuluva alue ympäröi Taipein kaupunkia. Sen muita rajanaapureita ovat Keelung koillisessa, Yilan kaakossa ja Taoyuan lounaassa. Taipei, Uusi-Taipei ja Keelung muodostavat Taipein metropolialueen. Uuden-Taipein pinta-ala on 2 052 km2.[1] Kaupungista kaakkoon kohoavat keskimäärin 1 400 korkeuteen yltävät Xueshan-vuoret. Alue tasoittuu vuorilta kohti pohjoista. Alueen pohjoiskärjessä ovat myös 1 1120 metrin korkeuteen kohoavat Qixing-vuoret.[2] Tamsui on alueen pääjoki.[3] Alueella virtaa myös useita eri jokia, joiden joukossa ovat esimerkiksi Keelung, Xindian, Jiongmei ja Beishi.[1]

Uuden-Taipein alueen ilmasto on subtrooppinen. Sadetta alueella tulee runsaasti ympäri vuoden ja alueella vallitsee myös monsuuni. Vuoden keskimääräinen lämpötila on 12,4 °C ja keskimääräinen korkein lämpötila 33,6 °C.[4]

Nykyisen Uuden-Taipein alueella on ollut ihmisasutusta jo pitkään. Dapenkengista Balin piirikunnasta tehdyt arkeologiset löydökset ovat vanhimmat merkit ihmisasutuksesta Taiwanissa ja ne on ajoitettu kaudelle 7 000–4 700 vuotta ennen ajanalaskun alkua. Löydösten joukossa ovat myös ensimmäiset merkit alueella harjoitetusta maataloudesta. Historiallisesti nykyisen kaupungin aluetta suttivat Taiwanin alkuperäiskansoihin lukeutuneet ketagelanit ja pingbut, sekä mahdollisesti myös ataiyalit.[5]

Han-kiinalaisia siirtolaisia alkoi asettua laajamittaisemmin alueelle vasta Kiinaa hallineen Qing-dynastian valtakaudella.[5] Vuonna 1850 britit perustivat konsulaatin ja varastoja teekauppaa varten nykyisen Tamsuin piirin alueelle. Teetä vietiin etenkin Eurooppaan.[3] Taipeista alettiin puhua vuonna 1875, jolloin Shen Baozhen ehdotti Pohjois-Taiwanin (Taibei) perustamista.[6] Vuonna 1887 Taiwanista tehtiin oma maakuntansa, jonka hallinnollinen keskus oli tuolloin hallinnollisesti myös nykyisen Uuden-Taipein käsittänyt Taipei. Ensimmäisen Kiinan–Japanin sodan jälkeen vuonna 1895 Taiwan ja nykyisen kaupungin alue liitettiin Japaniin.[5]

Toisen maailmansodan jälkeen Taiwania hallitsivat Tšiang Kai-šekin johtamat kansallismieliset eli Kuomintang. Kuomintangin kärsittyä tappion Kiinan mannermaalla Kiinan sisällissodassa kommunisteille vuonna 1949 nykyisen kaupungin alue kehittyi nopeasti mantereelta saapuvien pakolaisten myötä.[2] Vielä tuolloin nykyisen kaupungin alue oli osa Taipein piirkuntaa.[6] Nykyisen kaltaiset rajansa alue sai vuonna 1967[5] ja oma kaupunkinsa alueesta tuli vuonna 2010.[6]

Uuden-Taipein aluejako.

Uusi-Taipei on jaettu 29 kaupunkipiiriin (kiin.: ; pinyin: ), jotka puolestaan jakautuvat 1 032 kylään (kiin.: ; pinyin: ) ja 22 381 naapurustoon (kiin.: ; pinyin: lín).[7] Kaupunkipiireistä Wulai (atayaliksi Ulay) on alkuperäiskansojen alue.[8]

Alue Kiinaksi Väkiluku (kesäkuu 2014)
Banqiao 板橋區 554 145
Sanchong 三重區 382 694
Zhonghe 中和區 406 353
Yonghe 永和區 214 568
Xinzhuang 新莊區 423 887
Xindian 新店區 305 721
Tucheng 土城區 241 006
Luzhou 蘆洲區 199 106
Shulin 樹林區 179 839
Yingge 鶯歌區 890 84
Sanxia 三峽區 115 385
Tamsui 淡水區 197 290
Xizhi 汐止區 209 798
Ruifang 瑞芳區 36 781
Wugu 五股區 93 474
Taishan 泰山區 77 641
Linkou 林口區 134 786
Bali 八里區 42 112
Shenkeng 深坑區 23 633
Shiding 石碇區 7 099
Pinglin 坪林區 6 396
Sanzhi 三芝區 22 072
Shimen 石門區 10 595
Jinshan 金山區 20 239
Wanli 萬里區 20 802
Pingxi 平溪區 4 095
Shuangxi 雙溪區 7 788
Gongliao 貢寮區 10 838
Wulai 烏來區 6 264
Kuoshengin ydinvoimala.

Uuden-Taipein alueella on korkeasti koulutettua työvoimaa, minkä lisäksi esimerkiksi maan ja asuntojen hinnat ovat pääkaupunkia kohtuullisempia. Talouden huomattavia osa-aloja ovat korkea teknologia, palvelut, tiedeala ja matkailu.[3] Paikallisiin teollisuuden aloihin lukeutuvat esimkerkiksi puu- ja paperiteollisuus, sekä tekstiili-, kone- ja elintarviketeollisuus.[2]

Tamsuijoen laakso tunnetaan tuottoisana maatalousalueena. Alueella kasvatetaan esimerkiksi teetä, riisiä, jamssia ja sitrushedelmiä. Kaupungin alueella on myös kaksi merkittävää hiilikaivosta, joiden lisäksi alueella kaivetaan bauksiittia, rautaa, kuparia ja elohopeaa. Alueen pohjoisrannikon kolme ydinvoimalaa tuottavat huomattavan osan koko Taiwanin sähköstä.[2]

Uuden-Taipein alueella on myös useita matkailukohteita. Tunnettuja kohteita on esimerkiksi alueen rannikolla sijaitseva Yehliu ja Jinshanin ja Wanlin kuumat lähteet. Vuosittain järjestetään myös Ho-Hai-Yan Gongliao Rock Festival.[3]

Vuonna 2015 Uuden-Taipein asukasluku oli arviolta 3 970 664.[2] Arviolta noin 70 % kaupungin väestöstä on muuttanut kaupunkiin muualta Taiwanista.[3]

  1. a b About Us > Geography New Taipei City Government. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  2. a b c d e New Taipei City Encyclopaedia Britannica. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e About Us > Introduction New Taipei City Government. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  4. About Us > Climate New Taipei City Government. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  5. a b c d About Us > History New Taipei City Government. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  6. a b c Governance > History and City Symbols > History and City Symbols New Taipei City Government. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  7. 人口統計 Uuden-Taipein kaupunki. Viitattu 1.7.2024. (kiinaksi)
  8. 立法院修正「地方制度法」賦予直轄市山地原住民區實施自治之法源依據及權限 14.1.2014. Kiinan tasavallan sisäasiainministeriö. Viitattu 1.7.2024. (kiinaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]