Vilho Väyrynen
Vilho Väyrynen | |
---|---|
Vilho Väyrynen vuonna 1960 |
|
Suomen sisäasiainministeri | |
Fagerholmin II hallitus
3.3.1956–26.5.1957 |
|
Edeltäjä | Valto Käkelä |
Seuraaja | Harras Kyttä |
Suomen oikeusministeri | |
Fagerholmin II hallitus
3.3.1956–1.5.1956 |
|
Edeltäjä | Weio Henriksson |
Seuraaja | Arvo Helminen |
Kansanedustaja | |
22.7.1948–19.2.1962
|
|
Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Lapin läänin vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. maaliskuuta 1912 Kemijärvi |
Kuollut | 23. maaliskuuta 2000 (88 vuotta) Rovaniemi |
Ammatti | asianajaja |
Tiedot | |
Puolue | SDP |
Koulutus |
ylempi oikeustutkinto (1943) varatuomari (1946) |
Vilho Ferdinand Valdemar Väyrynen (12. maaliskuuta 1912 Kemijärvi – 23. maaliskuuta 2000 Rovaniemi)[1] oli suomalainen asianajaja, sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja ministeri.
Henkilöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väyrysen vanhemmat olivat suutarimestari Antti Väyrynen ja Hilda Susanna Kujala. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1932. Helsingin yliopistossa Väyrynen opiskeli ensin matematiikkaa, mutta vaihtoi alaa ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1943.[1] Varatuomarin arvon hän sai 1946. Väyrysen puoliso vuodesta 1938 oli Hellin Paavola, perheeseen syntyi kolme lasta.[1] Talvisodassa Värynen toimi komppanianpäällikkönä, jatkosodassa hän toimi lisäksi myös esikuntatehtävissä kapteeniksi ylennettynä. Väyrynen osallistui myös Lapin sotaan.[1] Sotien jälkeen hän toimi Tornion tuomiokunnan notaarina 1945–1946 ja asianajajana Rovaniemellä 1946–1977. Järjestysoikeuden pormestari Väyrynen oli Rovaniemellä 1971–1978.[2]
Poliittinen ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väyrynen oli SDP:n kansanedustajana Lapin läänin vaalipiiristä 1948–1962. Hän oli sisäasiainministerinä Fagerholmin II hallituksessa 1956–1957 ja oikeusministerinä samassa hallituksessa kahden kuukauden ajan 1956 keväällä.[2] Väyrynen oli presidentin valitsijamies vuosien 1950 ja 1956 vaaleissa. Kunnallispolitiikassa hän toimi pitkään Rovaniemen kauppalanvaltuuston ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana, samoin kuin kaupunginhallituksen jäsenenä.[2] Joukko ministereitä ja virkamiehiä pantiin syytteeseen vuonna 1960 ns. kätilöopiston jutussa, jossa Helsingin Kätilöopiston rakennustöiden urakoitsijaksi oli valittu lähes konkurssissa ollut rakennusliike Teora Oy.[3] Valtakunnanoikeus tuomitsi seuraavana vuonna Väyrysen ja entisen ministerin Aarre Simosen sakkoihin virkavirheestä.[4]
Teokset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väyrynen julkaisi useita teoksia, mukaan lukien elämäkerralliset muistelmat Suutarin poika porrastiellä (1979):
- Lapin poliittinen voimakenttä ja sosialidemokratia. 1958
- Rovaniemen sos.-dem. työväenyhdistys 70 vuotta. Rovaniemen sos.-dem. työväenyhdistys 1975
- Suutarinpoika porrastiellä. Pohjoinen 1979
- Rovaniemen sos.dem. työväenyhdistys. Kirjoittanut Vilho Väyrynen; tilastot laatinut Niilo Saavalainen. Rovaniemen sos.-dem. työväenyhdistys 1985
- Aatteen synty – yhdistyksiä Tukkitien varrelle: Kemijärven työväenyhdistys 1905–1945. Kemijärven sos.dem. työväenyhdistys 1986
- Jätkien lakko – värikäs tähdenlento: Pohjolan tukkityöläisten rengas 1906–1909. KTV 1986
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Lea Mourujärvi (toim.): "Jos tikka on kirjava, elämä on kirjavampi." Elämäntarinoita Kemijärveltä, s. 539–543. Kemijärvi: Kemijärven Rotaryklubi, 2004. ISBN 952-91-7355-5
- ↑ a b c Vilho Väyrynen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- ↑ Lindfors, Jukka: Valtakunnanoikeuden tuomioita yle.fi. 28.1.2010. Yle Elävä arkisto. Viitattu 30.11.2014.
- ↑ Korja-Kaskimäki, Leena: ”Kohtalaisen ankara tuomio” ts.fi. 20.3.2004. Turun Sanomat. Arkistoitu 5.12.2014. Viitattu 30.11.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vilho Väyrynen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
- Vilho Väyrynen Suomen ministerit. Valtioneuvosto.
Edeltäjä: Valto Käkelä |
Suomen sisäasiainministeri 1956−1957 |
Seuraaja: Harras Kyttä |
Edeltäjä: Weio Henriksson |
Suomen oikeusministeri 1956 |
Seuraaja: Arvo Helminen |