Vorarlberg
| Vorarlberg | |
|---|---|
 |
|
.svg) Lippu |
 Vaakuna |
 Sijainti |
|
| Valtio | Itävalta |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Bregenz |
| – Kuvernööri | Markus Wallner |
| Pinta-ala | 2 601 km² (8.) |
| Väkiluku (2015) | 378 592 (8.) |
| – väestötiheys | 145,6 as./km² |
| Symbolit | |
| – Osavaltiolaulu | ’s Ländle, meine Heimat |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | AT-8 |
| Vorarlberg | |
Vorarlberg on osavaltio aivan läntisimmässä Itävallassa Bodenjärven rannalla. Sekä asukasluvultaan (378 592 asukasta vuonna 2015) että pinta-alaltaan (2 601 km²) se on Itävallan toiseksi pienin osavaltio. Osavaltion pääkaupunki on Bregenz.[1]
Vorarlberg rajoittuu idässä Tiroliin, pohjoisessa Saksan Baijerin osavaltioon, lännessä Liechtensteiniin ja Sveitsin Sankt Gallenin kantoniin sekä etelässä Sveitsin Graubündenin kantoniin.
Osavaltio on jaettu neljään piiriin: Bregenz, Dornbirn, Feldkirch ja Bludenz. Siellä on viisi kaupunkia: Bregenzin lisäksi Dornbirn, Hohenems, Feldkirch ja Bludenz.
Suurimmat joet ovat Ill ja Rein, joka muodostaa rajan Sveitsin kanssa. Bodenseen lisäksi Vorarlbergissa on useita tekojärviä, joita käytetään vesivoiman tuottoon. Sähköstä suuri osa viedään Saksaan. Vorarlbergissa on useita vuorijonoja, joista merkittävimmät ovat Silvretta, Rätikon, Verwall ja Arlberg. Korkein huippu on 3312 metrin Piz Buin.
Vorarlbergissa puhuttava saksan kielen alemannimurre poikkeaa muun Itävallan murteista, ja muistuttaa enemmän Sveitsin ja Ranskan Alsacen alueen saksaa.[2]
Vorarlbergin osavaltiolaulu on ’s Ländle, meine Heimat.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vorarlberg yhdistettiin vuonna 1782 Tiroliin, jonka mukana se kuului vuosina 1801–1814 Baijeriin. Vuonna 1851 alue julistettiin Itävalta-Unkarin kruununmaaksi, ja vuonna 1918 siitä tuli Itävallan osavaltio.[3]
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osavaltio on jaettu neljään piiriin: Bregenz, Dornbirn, Feldkirch ja Bludenz. Siellä on viisi kaupunkia: Bregenzin lisäksi Dornbirn, Hohenems, Feldkirch ja Bludenz.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vorarlberg on suosittu matkailukohde. Etenkin Reinin laaksossa on kello-, lääke- ja tekstiiliteollisuutta. Bregenzerwaldissa harjoitetaan maanviljelyä ja karjanhoitoa.
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallituspuolueena on ÖVP ja kuvernöörinä Markus Wallner.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2001 tietojen mukaan Vorarlbergissa asui 351 095 asukasta. Heistä alle 15-vuotiaita oli 19,4 %, 15–59-vuotiaita 63,1 % ja yli 60-vuotiaita 17,5 %. Suurin osa asukkaista oli Itävallan kansalaisia, mutta osavaltiossa asui myös 46 700 ulkomaan kansalaista. Heistä suurimmat ryhmät olivat turkkilaiset (18 838), jugoslaavit (6 462), saksalaiset (5 880) ja bosniakit (5 662). Uskontoryhmistä suurin ovat katolilaiset (78 %), muslimit (8,4 %) ja protestantit (2,2 %). Muhin ryhmiin kuului 3,9 %, uskonnottomia oli 6 % ja 1,6 % uskontoa ei saatu selville.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Austria Citypopulation.de. Viitattu 12.9.2015.
- ↑ Population Austrian Embassy in Washington
- ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 10, palsta 97. Helsinki: Otava, 1965.
- ↑ Vorarlberg - its population vorarlberg.at. Arkistoitu 14.11.2014. Viitattu 2.6.2012. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vorarlberg Wikimedia Commonsissa
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}
.png){kind=small}
.svg){kind=small}
.svg){kind=small}