Wyatt Earp
Wyatt Berry Stapp Earp (19. maaliskuuta 1848 – 13. tammikuuta 1929) oli yhdysvaltalainen revolverisankari villin lännen aikoina. Earp toimi saluunanpitäjänä, uhkapelurina, lainvalvojana ja myös huijarina. Hänet muistetaan erityisesti Tombstonessa vuonna 1881 käydystä tulitaistelusta.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wyatt Earp syntyi vuonna 1848 Monmouthissa Illinoisissa sotaveteraanin perheeseen. Earpit muuttivat pian Pellaan Iowaan ja vuonna 1869 Lamariin Missouriin, missä Wyatt työskenteli konstaapelina ja meni naimisiin.[2]
Vaimonsa kuoltua Earpia syytettiin kavalluksesta. Hän lähti Lamarista vuonna 1871 Oklahoman Intiaaniterritorioon velkojaan pakoon, mutta siellä hänet pidätettiin hevosvarkaudesta. Earp maksoi takuusumman ja pakeni. Hän asettui lopulta Peoriaan, Illinoisiin, jossa hänet pidätettiin useista eri rikoksista, joista useimmat liittyivät bordelleihin. Muutettuaan Wichitaan, Kansasiin vuonna 1874 hän jatkoi työskentelyä ilotaloissa todennäköisesti eteisvahtimestarina, ja hänet pidätettiin jälleen useaan otteeseen.[2][1]
Metsästettyään biisoneita muutaman vuoden ajan Earp aloitti vuonna 1875 työt poliisina Wichitassa Kansasissa. Alle vuoden kuluessa hän oli muuttanut Dodge Cityyn, jossa hänet nimitettiin apulaisseriffiksi. Tästä virasta hän erosi vuonna 1879 ja muutti kolmen veljensä kanssa Las Vegasiin New Mexicoon, mistä he jatkoivat Tombstoneen Arizonaan. Siellä veljekset perustivat kaivoksia ja ostivat tontteja.[2]
Earpista tuli Tombstonen apulaisseriffi kesällä 1880, mutta hän erosi myöhemmin samana vuonna jäätyään ilman ylennystä. Seuraavana vuonna Tombstonen poliisipäälliköksi valittu Virgil Earp otti veljensä apulaisekseen. Wyatt toimi Tombstonessa myös uhkapelurina ja saluunan vartijana.[2][1]
Syyskuussa 1881 Earpin veljekset kävivät Tombstonessa legendaarisen O. K. Corralin taistelun, jossa Earpien johtama joukko onnistui surmaamaan vastustajansa. Earp todettiin syyttömäksi murhiin ja vapautettiin. Vuoden 1881 lopussa Earpista tehtiin Tombstonen apulaisseriffi.[2]
Wyattin veli Morgan Earp murhattiin Tombstonessa maaliskuussa 1882. Wyatt jätti Arizonan keväällä 1882, muutti ensin takaisin Dodge Cityyn ja sieltä Shoshonen piirikuntaan Idahoon. Sen jälkeen hän siirtyi San Franciscoon Kaliforniaan, missä hän muun muassa tuomitsi vuonna 1896 nyrkkeilyn MM-haastajaottelun ja julisti siinä kiistanalaisen tuomion. Seuraavina vuosina hän asui Alaskassa ja vuodesta 1901 alkaen Los Angelesissa, missä hän kuoli vuonna 1929. Hän elätti itsensä Kaliforniassa työskentelemällä poliisina, uhkapeleillä, kaivostoiminnalla ja kiinteistökaupoilla.[2][1]
Populaarikulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Earpin legendaa levitti Stuart N. Laken kirjoittama Wyatt Earp, Frontier Marshal -elämäkerta (1931), vaikkakin monet kirjan väitteet paljastuivat myöhemmin liioitelluiksi tai valheellisiksi.[1]
Wyatt Earpin elämää on kuvattu noin kymmenessä elokuvassa, joista tuoreimman (2012) pääosassa näyttelee Val Kilmer. Tarinan merkittävin tulkinta on kuitenkin John Fordin ohjaama Aavikon laki vuodelta 1946[3]. Suomalaisessa kirjallisuudessa ainakin kirjailija Simo Penttilä on kuvannut Earpia suositussa Punavyö-sarjassaan. Wyatt Earp on esiintynyt pariin otteeseen myös Don Rosan Roope Ankka -sarjoissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wyatt Earp Wikimedia Commonsissa
