ZTE

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zhong Xing Telecommunication Equipment Company Limited
中兴通讯
Tunnuslause Tomorrow never waits
Yritysmuoto pörssiyhtiö
Osake SZSE; 000063, SEHK: 0763
ISIN CNE1000004Y2
Perustettu 1985
Perustaja Hou Weigui
Kotipaikka Shenzhen, Guangdong, Kiina
Toimiala tietoliikenne
Tuotteet tietoliikenneverkot
Liikevaihto 30.327 milj. RMB (vuonna 2008)
Henkilöstö n. 62 000 (vuonna 2009)
Kotisivu www.zte.com.cn

ZTE (kiin. 中兴通信股份有限公司) on Kiinan Shenzhenissä toimiva televiestintälaitteiden ja verkkoratkaisujen toimittaja.

ZTE:n pääkonttori sijaitsee Kiinan eteläosan Guangdongin maakunnan Shenzhenin kaupungissa, Nanshanin kaupunkipiirissä. Yhtiön osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena sekä Hongkongin että Shenzhenin pörsseissä.

ZTE on eräs suurimpia televiestintäalan yrityksiä Kiinassa. Yhtiöllä on noin 62 000 työntekijää, joista 10 000 työskentelee Kiinan ulkopuolella.selvennä Kaikkiaan yhtiöllä on toimintaa tai edustustoa yli sadassa maassa. Yhtiöllä on oma yliopisto, joka sijaitsee Damaissa.

ZTE oli 2018 Kiinan toiseksi suurin matkapuhelinvalmistaja ja Yhdysvalloissa neljänneksi myydyin merkki. Yhdysvaltain kauppaministeriö asetti yritykselle loppuvuodesta 2017 1,19 miljardin dollarin sakot sen käytyä kauppaa Iraniin ja Pohjois-Koreaan ja sen edelleen jatkettua toimintaan huhtikuussa 2018 kauppasaarron, joka pakotti sen keskeyttämään toimintonsa.[1][2]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
ZTE:n pääkonttorin aluetta Shenzhenissä, keskellä ylhäällä ZTE:n tornitalo (2007).

ZTE perustettiin Zhongxing Semiconductor Co Ltd:n pohjalle vuonna 1985. ZTE kehitti ensimmäisen CDMA2000-järjestelmän verkon vuonna 2000 ja on myöhemmin laajentunut kaikkiin maanosiin.

Keväällä 2005 ruotsalainen tietoliikenneverkkojen valmistaja Ericsson ilmoitti TD-SCDMA-yhteistyöstä ZTE:n kanssa.[3] ZTE:n matkapuhelimien sekä verkkolaitteiden ja -ohjelmistojen tuotekehitystyö tehdään lähes kokonaan Kiinassa. ZTE:llä on toimisto Tukholman ulkopuolella Kistassa, ja yhtiöllä on tuotekehityskumppaneita mm. Texas Instrumentsin, Intelin, Agere Systemsin, HHNEC, IBM:n, Microsoft (Kiina), Qualcommin, Huahong NEC ja Tsinghuan yliopiston kanssa.

ZTE:n suurin matkapuhelinasiakas liikevaihdolla mitattuna on maailman suurin teleoperaattori Vodafone, jolle ZTE valmistaa halpoja kännyköitä pääasiassa Intian markkinoille. Intian lisäksi ZTE:n tärkeitä markkina-alueita kännyköissä ovat Pakistan ja Bangladesh.[4] Helmikuussa 2008 uutisoitiin, että ZTE käy neuvotteluja yhteistyön syventämisestä amerikkalaisen Motorolan kanssa.[5]

Vuonna 2009 uutisoitin ZTE:n yhteistyöstä CSL Hong Kong -operaattorin kanssa, jolle ZTE oli toimittanut maailman ensimmäisen SDR-pohjaisen HSPA verkon.[6] ZTE myi vuonna 2009 tammi-kesäkuussa 27 miljoonaa matkapuhelinta, eli 36 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. ZTE:n CDMA-puhelinten myynti kaksinkertaistui ja oli 5,92 miljoonaa kappaletta.[7] Elokuussa 2009 ZTE kerrottiin rakentavan WiMax-matkapuhelinverkon Ukrainaan. ABI Research arvioi, että ZTE oli maailman neljänneksi suurin verkkolaitteiden valmistaja vuonna 2009. ZTE:n markkinaosuus oli vuonna 2009 9 % ja joka ohitti Alcatel-Lucentin markkinaosuuden.[8] ZTE:n liikevaihto kasvoi vuonna 2009 yli 8,8 miljardiin dollariin eli noin 6,6 miljardiin euroon, ja voittoa yhtiö teki 360 miljoonaa dollaria eli noin 270 miljoonaa euroa. Vaikka yhtiön liikevaihdosta puolet tuli Kiinan omilta suurilta teleoperaattoreilta, myös ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vuonna 2009 11 prosenttia.[9]

Maaliskuussa 2011 kännykkä- ja verkkolaitevalmistaja Ericsson haastoi ZTE:n oikeuteen patenttiloukkauksista, kun ZTE kieltäytyi allekirjoittamasta lisenssisopimusta Ericsonin kanssa.[10] Vuonna 2011 suurimmista matkapuhelimien valmistajista eniten myyntiä lisäsivät ensimmäisellä vuosineljänneksellä ZTE ja yhdysvaltalainen Apple. Kuten Samsung, LG myös ZTE valmisti myös kahdella sim-kortilla toimivia puhelimia. ZTE:n arveltiin tuottavan yli 80 miljoonaa puhelinta vuonna 2011.[11]

Helmikuussa 2012 ZTE voitti mittavan 842 miljoonan dollarin kokonaishinnalla intialaisen operaattori Bharat Sanchar Nigam Ltd, BSNL:n verkonrakennusurakan.[12]

Maaliskuussa 2017 Yhdysvaltain kauppaministeriö sakotti ZTE:tä 1,19 miljarilla dollarilla sen vietyä yhdysvaltalaista teknologiaa Iraniin ja Pohjois-Koreaan.[1] 16. huhtikuuta 2018 kauppaministeriö asetti ZTE:lle boikotin, joka kielsi yhdysvaltalaisia yrityksiä myymästä komponentteja yhtiölle seitsemän vuoden ajaksi. Amerikkalaisten yhtiöiden arvioitiin toimittavan noin neljänneksen ZTE:n käyttämistä osista. Yhtiö käytti mm. Qualcommin suorittimia ja Android-käyttöjärjestelmää. ZTE joutui boikotin vuoksi keskeyttämään valmistuksensa.[13][2]

13. toukokuuta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti presidentti Xi Jinpingin kanssa auttavansa yhtiötä jatkamaan toimintaansa.[14] Pakotteet vältettiin kun ZTE maksoi yhden miljardin dollarin sakon ja 400 miljoonaa sulkutilille. Yhtiö koko johtokunta ja toimitusjohtaja vaihdettiin ja sille asetettiin amerikkalainen valvontaryhmä.[15] Kongressi yritti vielä kaataa Trumpin sopimuksen, mutta luopui viimein pakotteista. Sen sijaan kongressi sääti lain jonka mukaan Yhdysvaltain valtion virastot tai mitkään valtion kanssa liiketoimia tekevät yritykset eivät saa tehdä kauppoja ZTE:n tai Huawein kanssa.[16]

Yrityksen johto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hou Weigui, pääjohtaja
  • Dou Zhao, varajohtaja
  • Wei Zaisheng, CFO
  • Shi Chunmao, talousjohtaja (Head of Finance Division)
  • Wayne Guo, Nigerian maajohtaja[17]
  • Zhang Gou Wei (ZTE Sweden Ab Suomen sivuliikkeen vastuuhenkilö Kaupparekisterissä)

Kuvia tuotteista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • ZTE Blade (2010).
    ZTE Blade (2010).
  • ZTE:n USB-modeemi (2012).
    ZTE:n USB-modeemi (2012).
  • ZTE Open -älypuhelin (Firefox OS, 2013).
    ZTE Open -älypuhelin (Firefox OS, 2013).

ZTE:n Suomen kuluttajatuotteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

ZTE toi Suomen markkinoille loppuvuodesta kosketusnäytöllisen 2010 Blade 3G älypuhelimen, jossa oli Android 2.1-käyttöjärjestelmä. ZTE Blade kilpaili erityisesti hinnalla.[18] Huhtikuussa 2011 Bladesta julkaistiin ZTE Blade 2, jossa oli Android 2.2-käyttöjärjestelmä ja 5 megapikselin kamera. Lokakuussa 2012 julkaistiin ZTE Blade 2:n edeltäjä Blade 3, jossa on 1 GHz:n Qualcomm MSM7227A Snapdragon prosessori ja neljän tuuman näyttö 480 x 800 resoluutiolla. Blade 3:ssa pyörii Google Android OS v4.0 (Ice Cream Sandwich), ja siinä on myös viiden megapikselin kamera, jossa ei ole led-salamaa. Yhtiön kämmen- tai kosketusnäytöllinen tietokone, tablet, malli oli ZTE V9 Light, joka on varustettu seitsemäntuumaisella kosketusnäytöllä. Toukokuussa 2012 ZTE:n Android 4.0 -käyttöliittymään kerrottiin tulevan suomalaisen Rightware Kanzi -versio.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b http://uk.pcmag.com/smartphones/88214/news/zte-will-pay-record-fine-for-sales-to-iran-north-korea
  2. ↑ a b https://arstechnica.com/tech-policy/2018/05/the-trump-administration-just-forced-smartphone-maker-zte-to-shut-down/
  3. ↑ Kostinen, Olavi: Nokia kehittää yhteistyössä kiinalaista verkkotekniikkaa. Helsingin Sanomat 14.10.2005.
  4. ↑ Sajari, Petri: Kiinalainen halpatuottaja ZTE yrittää läpimurtoa kännyköissä ja verkoissa. Helsingin Sanomat 18.12.2008.
  5. ↑ Kiinalainen ZTE neuvottelee "yhteistyöstä" Motorolan kanssa. Helsingin Sanomat Talous cit. Reuters. 19.2.2008.
  6. ↑ Cellular News 26.5.2009. ZTE SDR Base Station Records Over 100,000 Volume Shipment. Arvopaperi 3.9.2009. Viitattu 7.8.2009.
  7. ↑ Rapeli, Katja. ZTE haluaa viiden suuren kännykkävalmistajan joukkoon. (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 20.11.2009.
  8. ↑ Huawein kiri ei riittänyt NSN:n kukistamiseen. NSN piti kakkostilansa valmistajana. (Arkistoitu – Internet Archive) Tietokone 10.2.2010. Viitattu 14.2.2010.
  9. ↑ Ojanperä, Veijo: Nokia Siemens ahtaalla kiinalaisten puristuksessa. (Arkistoitu – Internet Archive) Tietokone 16.4.2010.
  10. ↑ Helsingin Sanomat. 2.4.2011. Ericson haastoi kiinalaisen ZTE:n oikeuteen patenttirikkomuksista. [1] (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 2.4.2011.
  11. ↑ Semkina, Soili. Tekniikka ja talous. Halvempaakin halvemmat kännykät uhkaavat Nokian asemaa Aasiassa. [2] (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 8.8.2011.
  12. ↑ It-Viikko. 20.6.2012. Nokia Siemens karsastaa verkkourakan polkuhintaa
  13. ↑ https://techcrunch.com/2018/04/16/u-s-companies-banned-from-selling-components-to-zte/
  14. ↑ https://www.usatoday.com/story/news/politics/2018/05/13/trump-pledges-help-chinese-phone-maker-zte/605901002/
  15. ↑ https://money.cnn.com/2018/07/13/technology/zte-ban-lifted/index.html
  16. ↑ https://edition.cnn.com/2018/07/23/politics/zte-defense-bill/index.html
  17. ↑ [3]
  18. ↑ [4]
  19. ↑ https://web.archive.org/web/20160308153050/http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/05/25/zte-tuo-alypuhelimiinsa-suomalaisen-kayttoliittyman/201230127/137

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=ZTE&oldid=22285364”