Zagreb

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zagreb
(Zagreb)
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Koordinaatit: 45°48′0″N, 15°58′0″E

Valtio Kroatia
Piirikunta Zagreb
Perustettu 1094
Hallinto
 – Pormestari Milan Bandić
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 641,29 km²
Korkeus 158 (122-1035) m
Väkiluku (2011) 688 163[1]
 – Väestötiheys 1 203,9 as./km²
 – Metropolialue 790 017[1]
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Zagreb (kroatiaksi Zagreb, vanh. saks. Agram) on Kroatian pääkaupunki ja piirikunta. Zagreb sijaitsee Kroatian pohjoisosassa Medvednicavuoren rinteiden ja Savajoen välissä, 120 metrin korkeudella merenpinnasta. Vuonna 2011 varsinaisessa kaupungissa asui noin 688 000 ja koko pääkaupunkiseudulla 790 000 ihmistä.[1]

Zagrebin suotuisa maantieteellinen sijainti Pannonian tasangon lounaisessa osassa tarjoaa loistavan yhteyspaikan keskisen Euroopan ja Adrianmeren väliselle liikenteelle.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zagrebin pohjoisosat nousevat Medvenican kukkulan rinteille, eteläosat ovat Sava-joen tulvatasankoa.[2] Sen sijainti Pannonian tasangon, Alppien pään ja Dinaaristen alppien välissä on tehnyt siitä merkittävän kauttakulkupaikan.[3]

Alueella sattuu toisinaan maanjäristyksiä. Zagrebin maanjäristys 1880 ja Zagrebin maanjäristys 2020 vaurioittivat rakennuksia.[4]

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zagrebissa kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskimääräinen vuorokauden alin lämpötila on -4 astetta. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskimääräinen ylin on 26,7 astetta. Sadetta saadaan melko tasaisesti ympäri vuoden 10–14 päivänä kuukaudessa. Eniten sataa kesäkuussa.[5]

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zagrebin vanha kaupunki koostuu kahdesta keskiaikaisesta kaupungista, Kaptolista ja Gradecista. Gradecin vanhoihin rakennuksiin kuuluvat goottilainen Pyhän Markuksen kirkko, barokkityylinen Pyhän Katariinan kirkko, Zrinskin, Oršićin ja Draskovićin palatsit sekä entinen jesuiittaluostari. Kaptolissa on 1200–1400-luvuilla rakennettu Zagrebin katedraali, ja sen lähellä barokkityylinen arkkipiispan palatsi.[2]

Yläkaupungissa Strossmayerin promenadilta on hyvät näkymät yli koko kaupungin. Alakaupunkiin rakennettiin 1800-luvulla "Vihreä hevosenkenkä", kahdeksan vehreän aukion ketju.[6]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zagreb on ollut kroaattiväestön asutusalueen keskus kautta vuosisatojen. Ensimmäinen asiakirjoista löytyvä maininta Zagrebista on vuodelta 1094, jolloin unkarilainen piispa Ladislaus perusti piispanistuimen kaupungin itäisen osan Kaptol-kukkulalle.[7] Zagrebin kahdella kukkulalla (Kaptol ja Gradec) oli luostarit ennen kuin mongolit tuhosivat ne vuonna 1242. Houkutellakseen käsityöläisiä muuttamaan raunioituneille alueille teki Unkarin kuningas Béla IV Gradecin kukkulasta verovapaan alueen. Se sai monia etuoikeuksia ja muurit suojakseen. Toinen kukkula, Kaptol, jäi vaille suojausta ja kahden kaupunginosan (todellisuudessa kahden eri kaupungin) välillä alkoi kiivas kilpailu. Kaptoliin rakennettiin muurit vasta 1400-luvun puolivälissä kun turkkilaiset etenivät Savajoelle asti.[8]

Köyhtyneet kaupungit yhdistyivät 1600-luvun alussa ja ottivat nimekseen Zagreb.[8] Käänteenä parempaan oli vuonna 1862 rautatien valmistuminen[7], sillä uusi Zidanin silta yhdisti Zagrebin Adrianmeren satamiin. Idän pikajuna alkoi kulkea Triesten–Zagrebin–Belgradin linjaa 1918. Vuonna 1863 Zagrebissa aloitettiin kaasunjakelu ja vuonna 1878 aloitti toimintansa vesilaitos.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetun Jugoslavian aikana Zagreb oli maan kakkoskaupunki Belgradin jälkeen. Zagrebin yliopistossa työskenteli 1930-luvulla kemisti Vladimir Prelog, joka myöhemmin sai Nobelin kemianpalkinnon orgaanisen kemian tutkimuksistaan. Hän aloitti Zagrebissa kiniinin ja sen johdannaisten tutkimisen. Työ johti sulfonamidilääkkeiden tuotannon aloittamiseen ja adamantaani-hiilivedyn syntetisointiin.

Zagreb oli vuosien 1941–1945 välisenä aikana Saksan ja Italian muodostaman nukkevaltion Itsenäisen Kroatian valtion hallinnon pääkaupunki. Hallinto rakensi kaupunkiin moskeijan. Se oli myös vastarintaliikkeen toiminnan keskus. Partisaanit vapauttivat kaupungin vasta vuoden 1945 toukokuussa.

Kroatian itsenäistyttyä 1991 Zagrebista tuli sen pääkaupunki.[8] Itsenäistymiskehitys alkoi vapaista vuoden 1989 vaaleista, jotka voitti kroaattinationalisti Franjo Tuđman. Riidat serbien kanssa johtivat Kroatian sotaan. Tammikuussa 1991 kroaatit muuttivat poliisien tunnukset kroaateille tunnusomaisiksi ruutukuvioiksi ja vahvistivat poliisivoimaa. Toukokuussa pidetty kansanäänestys antoi selkeän tuen maan itsenäistymishalulle. Syksyllä 1991 tapahtui useita aseellisia yhteenottoja, ja rintamalinjat vakiintuivat marraskuuhun mennessä. Vuoden 1992 alussa tehty tulitaukosopimus lopetti sodan Kroatian osalta.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zagreb on oma, piirikunnan tasoa vastaava hallintoyksikkönsä. Zagrebin piirikunta ympäröi sitä renkaana. Kaupunki ja piirikunta muodostivat yhteisen hallinnollisen yksikön vuosina 1995–1997.[9]

Kaupunki jakautuu 17 kaupunginosaan: Donji grad, Gornji grad-Medveščak, Trnje, Maksimir, Pečćenica-Žitnjak, Novi Zagreb-istok, Novi Zagreb-zapad, Trešnjevka-sjever, Trešnjevka-jug, Črnomerc, Gornja Dubrava, Donja Dubrava, Stenjevec, Podused-Vrapče, Podsljeme, Sesvete ja Brezovica.[10]

Jako on uudistettu vuonna 1997. Kaupunkialueella on kaksi keskusta. Varsinaisessa Zagrebissa asui vuonna 2001 noin 89 % asukkaista, Sesvetessä 44 000 asukasta eli 5,6 % silloisesta väestöstä.[10]

Kaupunkia hallitsee Zagrebin kaupunginvaltuusto, joka valitaan yleisillä vaaleilla. Vuonna 2017 valitussa valtuustossa on 35 miestä ja 16 naista. Suurimmat valtuustoryhmät ovat Bandić Milan 365 -ryhmällä ja sitoutumattomilla.[11]

Milan Bandic on toiminut kaupungin pormestarina vuodesta 2005. Hänet on valittu uudelleen vuosina 2009, 2013 ja 2017.[12]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin teollisuus koostuu sähköisten laitteiden ja palveluiden valmistuksesta, kemianteollisuudesta, lääketeollisuudesta, tekstiiliteollisuudesta sekä ruoka- ja juomateollisuudesta. Zagreb on kansainvälinen kaupankäynnin ja talouden keskus, sekä Keski- ja Itä-Euroopan kuljetusristeys.[13]

Tammikuussa 2008 keskimääräinen kuukausittainen nettopalkka Zagrebissa oli 5 943 kunaa, eli noin 830 euroa.[14]

34 prosentilla kroatialaisista yrityksistä on pääkonttori Zagrebissa ja 38,4 % maan työvoimasta työskentelee kaupungissa, mukaan luettuna lähes kaikki pankit, palvelualan sekä julkisen liikenteen yritykset.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Zagrebin lentoaseman lennonjohtotorni.

Zagrebin lentoasema palvelee kaupunkia ja sen lähialueita. Se sijaitsee 17 km kaupungista kaakkoon. Zagrebin linja-autoasemalta on lähtöjä kaikkialle maahan ja ulkomaille. Pitkille matkoille on lippu ostettava etukäteen asemalta.[15]

Kaupungin julkisen liikenteen perustana ovat raitiovaunut.[16]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kroatia kaupungistui 1900-luvun puolivälin jälkeen, ja tuolloin Zagrebin väkiluku kaksinkertaistui.[17]

Sen jälkeen Zagrebin kaupunkitaajaman väkiluku on pysynyt pitkään 650 000 ja 700 000:n välillä. Vuonna 1981 siellä oli 653 853 asukasta, vuonna 1991 706 770, vuonna 2001 691 724 ja vuonna 2011 688 163.[18]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Infrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zagrebiin tuotetaan energiaa maakaasusta. Vuonna 2019 aloitettiin uuden vähäpäästöisemmän tehovoimalan rakentaminen, joka tuottaa sekä sähköä, kaukolämpöä asuntojen lämmittämiseen että höyryä teollisuuden käyttöön.[19]

Kaupungin juomavesi on hyvälaatuista, puhdistettua pohjavettä.[20] Biologinen jätevedenpuhdistamo valmisti vuonna 2007.[21]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zagrebin kaupungissa on yhteensä 136 peruskoulua ja 100 toisen asteen oppilaitosta, johon luetaan mukaan myös kaupungin 30 lukiota. Kaupungissa on viisi korkea-asteen oppilaitosta ja yhdeksän yksityistä korkea-asteen koulua.

Zagrebin yliopisto on perustettu vuonna 1669.[2]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zagrebin kaupunki vastaa 38:sta kulttuuri-instituutioista, kuten kymmenestä kaupungin museosta. Kaupunki omistaa seitsemän eri teatteria ja on osakkaana 50 % osuudella HNK:sta, eli Kroatin kansallisteatterista. Kaupungissa sijaitsee myös Zagrebin eläintarha.

Kaupungissa järjestetään vuosittain musiikkifestivaali Zagreb Festival, vuoteen 2014 Zagrebfest.[22] Joka toinen vuosi vuorottelevat Animafest, piirroselokuvafestivaali ja musiikkibiennaali.

Eurovision laulukilpailu 1990 järjestettiin Zagrebissa, silloisessa Jugoslaviassa.

Zagrebin kaupunginteatteri.

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KHL Medveščak Zagreb on menestynyt jääkiekkojoukkue, joka on esiintynyt muun muassa Jugoslavien ja Slovenian sarjoissa sekä KHL:ssa. Sen kotiareena on Dom Sportova.

NK Dinamo Zagreb on voittanut jalkapallon pääsarjan 1. HNL useita kertoja. Sen kotikenttä on Stadion Maksimir.

Zagreb

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Grad Zagreb citypopulation.de
  2. ↑ a b c Zagreb Encyclopaedia Britannica. Viitattu 28.3.2020.
  3. ↑ Zagreb – city with a million hearts Info Zagreb. Viitattu 28.3.2020.
  4. ↑ Shaun Walker: Zagreb hit by earthquake while in coronavirus lockdown The Guardian. 22.2.2020. Viitattu 28.3.2020.
  5. ↑ Zagreb: Climatological Information WMO World Meteorological Organization. Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 31.3.2013.
  6. ↑ Parks and Gardens Info Zagreb. Viitattu 28.3.2020.
  7. ↑ a b Facts, Figures and Information about Zagreb. Local Fife. Viitattu 1.12.2016.
  8. ↑ a b c History Lonely Planet. Arkistoitu 17.12.2011. Viitattu 31.3.2013.
  9. ↑ Croatia counties Statoids. Viitattu 22.3.2020.
  10. ↑ a b Vedran Prelogović: The Socio-Spatial Structure of a City: the Example of Zagreb. Hrvatski Geografski Glasnik, 2004, 66. vsk, nro 1, s. 29-42. DOI: 10.21861/HGG.2004.66.01.02 Research Gate. Viitattu 28.3.2020. (englanniksi)
  11. ↑ City assembly (myös alasivut) Zagreb city assembly. Viitattu 22.3.2020.
  12. ↑ All mayors Zagreb city. Viitattu 22.3.2020.
  13. ↑ About Zagreb economy zagreb.hr. Arkistoitu 14.6.2006. Viitattu 27. toukokuuta 2008.
  14. ↑ Suomen Pankki - Valuuttakurssit 27.05.2008 27. toukokuuta 2008. Suomen Pankki. Arkistoitu 26.11.2010. Viitattu 27. toukokuuta 2008.
  15. ↑ Getting there and away Lonely Planet. Viitattu 31.3.2013.
  16. ↑ Getting around Lonely Planet. Viitattu 31.3.2013.
  17. ↑ Croatia: Demographic trends Encyclopedia Britannica. Viitattu 28.3.2020.
  18. ↑ Croatia: Counties and Major Cities Citypopulation. Viitattu 28.3.2020.
  19. ↑ Works Launched on New Block of Zagreb Power and Heating Plant Total Croatia News. 20.12.2019. Arkistoitu 20.12.2019. Viitattu 28.3.2020.
  20. ↑ Drinking water quality VIO. Arkistoitu 28.3.2020. Viitattu 28.3.2020.
  21. ↑ Central waste water treatment plant, Zagreb WTE. Arkistoitu 2.3.2019. Viitattu 28.3.2020.
  22. ↑ Croatian Composers’ Society HDS - Croatian Composers’ Society. Viitattu 28.3.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kroatian lippu
Kroatian kaupungit
Kroatian lippu
Kroatian piirikunnat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Zagreb&oldid=22411967”