Liite:Ääntäminen

Tällä sivulla kuvataan sana-artikkelien ääntämisohjeissa käytetyt merkinnät, sekä annetaan viitteitä kielikohtaisista ääntämiserikoisuuksista.

Äännemerkinnät

IPA

IPA (engl. International Phonetic Association ) on kansainvälinen fonetiikkajärjestö, jonka laatima IPA-aakkosto on yleisimpiä tieteellisiä tapoja esittää ääntämisohjeita.

Konsonantit

Konsonanttiäänteiden IPA-taulukot. Taulukkoon on sisällytetty konsonantteja, jotka alkuperäisessä IPA:n taulukossa on asetteluongelmista johtuen jätetty erilleen. Konsonantit, joille ei ole IPA-merkkiä, mutta joiden on väitetty esiintyvän luonnollisissa kielissä, on merkitty asteriskilla '*'. Harmennetut alueet kuvaavat äänteitä, joita IPA:n mielestä ei voi luonnollisesti ääntää. Sarakkeiden oikeanpuoleinen äänne on soinnillinen, vasen soinniton.

Konsonantit (pulmoniset)
Artikulaatiopaikka →	Labiaaliset		Koronaaliset					Dorsaaliset			Radikaaliset		Glottaaliset
Artikulaatiotapa ↓	Bil.	Lab.dent.	Dent.	Alv.	Postalv.	Alv.Pal.	Retr.	Pal.	Vel.	Uvul.	Far.	Epiglott.	Glott.
Klusiilit	p b	*	t d				ʈ ɖ	c ɟ	k ɡ	q ɢ		ʡ	ʔ
Nasaalit	m	ɱ	n				ɳ	ɲ	ŋ	ɴ
Tremulantit	ʙ		r				*			ʀ		*
Yksitäryiset	*	*	ɾ				ɽ					*
Yksitäryiset lateraalit			ɺ				*		*
Frikatiivit	ɸ β	f v	θ ð	s z	ʃ ʒ	ɕ ʑ	ʂ ʐ	ç ʝ	x ɣ	χ ʁ	ħ ʕ	ʜ ʢ	h ɦ
Lateraalifrikatiivit			ɬ ɮ				*	*	*
Approksimantit	β	ʋ	ɹ				ɻ	j	ɰ	ʁ	ʕ	ʢ
Lateraaliapproksimantit			l				ɭ	ʎ	ʟ

Lisäksi on olemassa pulmoniset konsonantit:

ʍ — soinniton labiovelaarinen approksimantti
w — soinnillinen labiovelaarinen approksimantti
ɥ — soinnillinen labiopalataalinen approksimantti
ɧ — soinnillinen dorsopalataalinen frikatiivi

Seuraaville affrikaatoille on omat merkkinsä:

ʣ — dz
ʤ — dʒ
ʥ — dʑ
ʦ — ts
ʧ — tʃ
ʨ — tɕ

Muut affrikaatat saadaan aikaan yhdistämällä merkit yhdistävällä kaarella '͡': k͡p g͡b ŋ͡m jne.

Vokaalit

Etinen

—

Keskinen

—

Takainen

Suppea

i • y

ɨ • ʉ

ɯ • u

ɪ • ʏ

ʊ

e • ø

ɘ • ɵ

ɤ • o

ə

ɛ • œ

ɜ • ɞ

ʌ • ɔ

æ

ɐ

a • ɶ

ɑ • ɒ

—

Puolisuppea

Keskinen

Puoliväljä

—

Väljä

Suprasegmentaalit

Näillä merkitään äännettä pienempiä ääntämisen yksiköitä: kestoa, painotusta jne.

ˈ — päätavupaino
ˌ — sivutavupaino
. — tavuraja: [ˈta.vuˌpai.not] <tavupainot>
ː — pitkä äänne: [raːka] <raaka>
ˑ —
˘ — vajaalyhyt äänne: [tulep̆pa] <tulepa>
‿ — elisio; tauon puute: [siell‿on] <siel'on>
ˀ — glottalisaatio
ˣ — jäännöslopuke
...

Tarkkeet

Näillä merkitään äänteen variantteja:

Erikoistarkkeita

X-SAMPA

X-SAMPA on foneettisten merkintöjen eräs suosituimmista ASCII-syöttötavoista. Nykyään IPA-merkintöjen käyttäminen on tosin suositeltavampaa myös tietokonesovelluksissa, mutta tässä on viitteeksi ylläolevat taulukot X-SAMPA-merkein esitettynä:

Konsonantit

Konsonantit (pulmoniset)
Artikulaatiopaikka →	Labiaaliaset		Koronaaliset					Dorsaaliset			Radikaaliset		Glottaaliset
Artikulaatiotapa ↓	Bilab.	Lab.	Dent.	Alv.	Postalv.	Alv.pal.	Retr.	Pal.	Vel.	Uvul.	Far.	Epiglott.	Glott.
Klusiilit	p b		t d				t` d`	c J\	k g	q G\		>\	?
Nasaalit	m	F	n				n`	J	N	N\
Tremulantit	B\		r				*			R\		*
Yksitäryiset	*	*	4				r`					*
Yksitäryiset lateraalit			r\				*		*
Frikatiivit	p\ B	f v	T D	s z	S Z	s\ z\	s` z`	C j\	x G	X R	X\ ?\	H\ <\	h x\
Lateraalifrikatiivit			K K\				*	*	*
Approksimantit	B	p (t. v\)	r\				r\`	j	M\	R	?\	<\
Lateraaliapproksimantit			l				l`	L	L\

Lisäksi on olemassa pulmoniset konsonantit:

W — soinniton labiovelaarinen approksimantti
w — soinnillinen labiovelaarinen approksimantti
H — soinnillinen labiopalataalinen approksimantti
* — soinnillinen dorsopalataalinen frikatiivi

Vokaalit

Etinen

—

Keskinen

—

Takainen

Suppea

i • y

1 • U

M • u

I • Y

U

e • ø

@\ • 8

7 • o

@

E • 9

3 • 3\

V • O

{

6

a • &

A • Q

—

Puolisuppea

Keskinen

Puoliväljä

—

Väljä

Suprasegmentaalit

Näillä merkitään äännettä pienempiä ääntämisen yksiköitä, kestoa, painotusta jne.

" — päätavupaino
% — sivutavupaino
. — tavuraja: ["ta.vu%pai.not] <tavupainot>
: — pitkä äänne: [ra:ka] <raaka>
:\ — puolipitkä äänne
_X — vajaalyhyt äänne: [tulep_Xpa] <tulepa>
-\ — elisio; tauon puute: [siell-\on] <siel'on>
' — jäännöslopuke
...

Tarkkeet

Näillä merkitään äänteen variantteja:

Erikoistarkkeita

Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus

Suomalais-ugrilainen tarkekirjoitus (SUT), tai nyttemmin usein myös uralilainen tarkekirjoitus (UPA), on kehitetty eritoten uralilaisen kielikunnan kielten ääntämystä kuvaamaan. Se vastaa enimmäkseen IPAa, mutta merkinnät eroavat ja joitakin uralilailisille kielille tärkeitä, IPAsta puuttuvia äänteitä on lisätty, kuten suomen kielellekin tärkeä soinnittomien media- ja tenuisklusiilien ero.

Täydet UPA-taulukot löytyvät vaikkapa sivulta [1].

Konsonantit

Konsonantit (pulmoniset)
Artikulaatiopaikka →	Labiaaliset		Koronaaliset			Dorsaaliset		Glottaaliset
Artikulaatiotapa ↓	Bilab.	Lab.dent.	Dent.	Alv.	Postalv.	Pal.	Vel.	Glott.
Tenuisklusiilit	p		t				k	ʔ
Mediaklusiilit	B b		D d				G g
Nasaalit	m	m̧		n			ŋ
Tremulantit				r
Yksitäryiset				ð
Lateraalit				l ϒ
Frikatiivit	ϕ β	f v	ϑ δ	s z	š ž		χ γ	h ɦ
Puolivokaalit	w	v				j

Seuraaville affrikaatoille on omat merkkinsä:

č — ts

Vokaalit

Etinen

—

Keskinen

—

Takainen

Suppea

i • ü

- • -

- • u

- • -

-

e • ö

- • -

- • o

ε

- • -

ä

-

- • -

a • -

—

Puolisuppea

Keskinen

Puoliväljä

—

Väljä

Suprasegmentaalit

Näillä merkitään äännettä pienempiä ääntämisen yksiköitä, kestoa, painotusta jne.

· — päätavupaino (tavupainot merkitään sonoranttien perään!)
: — sivutavupaino
. — tavuraja: [ta·vu.pa:ino.t] <tavupainot>
^ — ylipitkä äänne
̄ — pitkä äänne: [rāka] <raaka>
` — puolipitkä äänne
˘ — vajaalyhyt äänne: [tulep̆pa] <tulepa>
‿ — elisio; tauon puute: [siell‿on] <siel'on>
ˣ — jäännöslopuke
ˀ — glottalisaatio
...

Tarkkeet

Näillä merkitään äänteen variantteja:

Erikoistarkkeita