Antigua da Barbud
Flag
|
Valdkundznam
|
| Pälidn | Sent Džons |
| Eläjiden lugu (2018) | 95,882[1] ristitud |
| Pind | 442,6 km² |
| |
| Kel' | anglijan |
| Valdkundan pämez' | Karl Koumanz' |
| Päministr | Gaston Braun |
| Religii | hristanuskond |
| Valüt | päivnouzmaine kariban dollar |
| Internet-domen | .ag |
| Telefonkod | +1−268 |
| Aigvö | UTC−4 |
Antigua da Barbud (angl.: Antigua and Barbuda [ænˈtiːɡ(w)ə ... bɑːrˈb(j)uːdə], se om täuz' oficialine nimituz), om sar'hine valdkund Pohjoižamerikas. Pälidn da kaikiš suremb lidn om Sent Džons.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vl 1981 kül'mkun 1. päiväl Antigua da Barbud tedištoiti ripmatomudes Sures Britanijaspäi.
Valdkundan üks'jäine Konstitucii[2] om väges vspäi 1981 vajehtusita.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Valdkundan pind om 442,6 km², sidä kesken kaikiš surembad sared oma Antigua — 280 km², Barbud — 161 km², Redond — 1,6 km². Sen ližaks, om völ 34 pen't lähišt sart. Atlantižen valdmeren da sen Kariban meren randanpird om 153 km.
Kaikiš korktemb čokkoim om Obam-mägi (402 m, enzne Boggi-mägenpä) vulkaniženke augotižlibundanke Antigua-sarel. Mecad ottas territorijan kaks' ühesandest.
Klimat om tropine hobedanke sänke tobjimalaz. Tropine ciklon oleskeleb kerdan vodes keskmäras. Kun keskmäine lämuz vajehtub +23 C° (tal'vku-uhoku) da +30 C° (kezal da sügüzel) keskes. Paneb sadegid läz tuhad millimetrad vodes, no nece lugu voib köläita lujas.
Londuseližed varad oma kala, fosforit, barit, mouckivi, sauvondkivi, saved, väghine mahuz.
Politine sistem
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Ohjandusen form om unitarine konstitucine monarhii parlamentiženke demokratijanke. Valdkundan pämez' om britanijan kunigaznaine — Elizavet Toine. Jenaral-gubernator om hänen ezitai. Päministr om alakodin lidirujan partijan ezimez'.
Parlament om kaks'kodine. Üläkodi om Senat (angl.: Senate). Ohjastuz da oppozicijan partii pandas 17 ristituid senatorikš jenaral-gubernatorale vahvištamha. Alakodi om Ezitajiden Kodi (angl. House of Representatives) 17 ezitajanke. Kaik rahvaz valičeb heid järgeližen enambusen sisteman mödhe videks vodeks.
Järgenduseližed valičendad parlamentan alakodihe oliba vn 2018 keväz'kun 21. päiväl. Vs 2014 elokun 13. päiväspäi Rodni Uil'jams om jenaral-gubernatoraks. Nügüdläine päministr om Gaston Braun vs 2014 kezakun 13. päivälpäi, radab kahten strokun jäl'geten.
Administrativiž-territorialine jagand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kacu kirjutuz: Antiguan da Barbudan administrativiž-territorialine jagand.
Antigua da Barbud jagase kudeks tulendaks (angl.: parish) Antigua-sarel i kahteks rippujaks territorijaks (Barbud-sar' da rahvahatoi Redond-sar'). «Rippui»-sana om muite nimitusen palaks täs.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Valdkundas elädas antigualaižed i barbudalaižed. Vl 2009 eläjiden lugu oli 86 654 ristitud, vl 2014 — 91 295 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'.
Augotižlibundan mödhe (2011): afrikalaižed — 87,3%, segoitadud augotižlibundanke — 4,7%, ispanijalaižed — 2,7%, toižed evropalaižed — 1,6%, toiženke augotižlibundanke — 2,7%, märhapanendata — 1,0%.
Toižed lidnad (enamba 3 tuh. ristituid vl 2012, surembaspäi penembha): Ol Sents i Libert. Vl 2012 kaik oli 20 lidnanvuittušt eländpunktad. Lidnalaižiden pala om nelländez (2020).
Ižanduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Antiguan da Barbudan ižandusen päsarakod oma turizm, valdkundmaksatoi torguind, vändod internetan kal't, maižanduz.
Vl 2009 valdkundan päeksport oli avtod da niiden varapalad (16%), jüguavtod da sauvondmašinad niiden varapaloidenke (12%), laivad da venehed (11%), kundaližen transportan likkuimed (6%); toine eksport oli polietilen (1%), elektroveim (1%), margarin (1%), sobad (1%).
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Antiguan da Barbudan ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
- ↑ Antiguan da Barbudan Konstitucijan tekst constituteproject.org-saital. (angl.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst] |
Antigua da Barbud Vikiaitas |
| Pohjoižamerikan valdkundad | ||
 | ||