Višn'

Višn'
Änikoičijan višnänpun ühthine nägu
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Rozänikoižed (Rosales) Sugukund: Rozanvuiččed (Rosaceae) Heim: Slivpu (Prunus) Alaheim: Višn'
Latinankel'ne nimi
Prúnus subg. Cérasus (Mill.) A.Gray, 1856
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 0 NCBI 0

Višn' (latin.: Prunus subg. Cerasus) om plodpuiden i penzhiden alaheim, mülüb Rozanvuiččed-sugukundha. Lugetas läz 60 erikod.

Ümbrikirjutand

Lehtesed sijadasoiš pit'kin urbas. Severz-se änikoid i ploduid ühtes sijaspäi. Lehtesed šingotadas ühten aigan änikoidenke vai möhemba niid. Oleskeleb viž, harvamb kuz' äniklehtest änikos. Plod om siled lumarj kertheta.

Kazvatand da kävutand

Kazvatadas maižanduzkul'turaks Pohjoižes mapoliškos tobjimalaz. Magedan višnän mail'man satuz oli 2,25 mln tonnoid vl 2014, päkazvatajad (enamba 150 tuh. tonnoid) — Turkanma (445), AÜV (330), Iran (172). Muiktan višnän mail'man satuz oli 1,36 mln tonnoid vl 2014, päkazvatajad (enamba 50 tuh. tonnoid) — Venäma (198), Ukrain (183), Turkanma (182), Pol'šanma (176), AÜV (138), Iran (112), Serbii (94), Mad'jaranma (92).

Tehtas nenid sömproduktoid višnän ploduišpäi: keitiž, likör, südäivezi, kompot, sirop. Ližatas paštatesihe paremboičemha magud. Višnänpusad kävutase tahondan dekorativižeks formiteseks mugažo. Višn' om znamasine medenkandai kazmuz änikoičendan aigan.

Valitud erikod

sect. Cerasus

• Prunus avium
• Prunus cerasus — Järgeline višn'
• Prunus tomentosa, harvamb Cerasus tomentosa — Hobevišn'

sect. Laurocerasus

• Prunus laurocerasus
• Prunus padus — Tom'

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.