kolmas

愛沙尼亞語

序數

3.	前：	teine
	後：	neljas

替代寫法

• 3.
• III

詞源

來自原始芬蘭語 *kolmanci。

形容詞

kolmas (屬格 kolmanda，部分格 kolmandat，或 kolmat，比較級 kolmandam，最高級 kõige kolmandam)

1. 第三的

變格

kolmas (ÕS type 2/õpik, no gradation)的變格

	單數	複數
主格	kolmas	kolmandad
賓格	kolmanda	kolmandad
屬格	kolmanda	kolmandate
部分格	kolmandat	kolmandaid
入格	kolmandasse	kolmandatesse kolmandaisse
內格	kolmandas	kolmandates kolmandais
出格	kolmandast	kolmandatest kolmandaist
向格	kolmandale	kolmandatele kolmandaile
所格	kolmandal	kolmandatel kolmandail
奪格	kolmandalt	kolmandatelt kolmandailt
變格	kolmandaks	kolmandateks kolmandaiks
到格	kolmandani	kolmandateni
樣格	kolmandana	kolmandatena
缺格	kolmandata	kolmandateta
共格	kolmandaga	kolmandatega

芬蘭語

序數

3.	前：	toinen
	後：	neljäs

詞源

來自原始芬蘭語 *kolmanci，來自原始芬蘭-彼爾姆語 *kolmamte；等同於kolme +‎ -s。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈkolmɑs/, [ˈko̞lmɑ̝s̠]
• 韻部：-olmɑs
• 斷字^(幫助)：kol‧mas

形容詞

kolmas

1. 第三的

使用說明

縮寫作3.，用於君主、教皇、顯貴則是用III。

變格

kolmas 的屈折 (Kotus 類型 45*J/kahdeksas，nt-nn元音變換)
主格		kolmas	kolmannet
屬格		kolmannen	kolmansien
部分格		kolmatta	kolmansia
入格		kolmanteen	kolmansiin
		單數	複數
主格		kolmas	kolmannet
賓格	主	kolmas	kolmannet
	屬	kolmannen
屬格		kolmannen	kolmansien
部分格		kolmatta	kolmansia
內格		kolmannessa	kolmansissa
出格		kolmannesta	kolmansista
入格		kolmanteen	kolmansiin
接格		kolmannella	kolmansilla
離格		kolmannelta	kolmansilta
向格		kolmannelle	kolmansille
樣格		kolmantena	kolmansina
轉移格		kolmanneksi	kolmansiksi
欠格		kolmannetta	kolmansitta
手段格		—	kolmansin
共格		—	kolmansine

kolmas 的所有格形式 (Kotus 類型 45*J/kahdeksas，nt-nn元音變換)
罕用。僅用於名詞化形容詞。
第一人稱單數所有者 單數 複數 主格 kolmanteni kolmanteni 賓格 主 kolmanteni kolmanteni 屬 kolmanteni 屬格 kolmanteni kolmansieni 部分格 kolmattani kolmansiani 內格 kolmannessani kolmansissani 出格 kolmannestani kolmansistani 入格 kolmanteeni kolmansiini 接格 kolmannellani kolmansillani 離格 kolmanneltani kolmansiltani 向格 kolmannelleni kolmansilleni 樣格 kolmantenani kolmansinani 轉移格 kolmannekseni kolmansikseni 欠格 kolmannettani kolmansittani 手段格 — — 共格 — kolmansineni 第二人稱單數所有者 單數 複數 主格 kolmantesi kolmantesi 賓格 主 kolmantesi kolmantesi 屬 kolmantesi 屬格 kolmantesi kolmansiesi 部分格 kolmattasi kolmansiasi 內格 kolmannessasi kolmansissasi 出格 kolmannestasi kolmansistasi 入格 kolmanteesi kolmansiisi 接格 kolmannellasi kolmansillasi 離格 kolmanneltasi kolmansiltasi 向格 kolmannellesi kolmansillesi 樣格 kolmantenasi kolmansinasi 轉移格 kolmanneksesi kolmansiksesi 欠格 kolmannettasi kolmansittasi 手段格 — — 共格 — kolmansinesi 第一人稱複數所有者 單數 複數 主格 kolmantemme kolmantemme 賓格 主 kolmantemme kolmantemme 屬 kolmantemme 屬格 kolmantemme kolmansiemme 部分格 kolmattamme kolmansiamme 內格 kolmannessamme kolmansissamme 出格 kolmannestamme kolmansistamme 入格 kolmanteemme kolmansiimme 接格 kolmannellamme kolmansillamme 離格 kolmanneltamme kolmansiltamme 向格 kolmannellemme kolmansillemme 樣格 kolmantenamme kolmansinamme 轉移格 kolmanneksemme kolmansiksemme 欠格 kolmannettamme kolmansittamme 手段格 — — 共格 — kolmansinemme 第二人稱複數所有者 單數 複數 主格 kolmantenne kolmantenne 賓格 主 kolmantenne kolmantenne 屬 kolmantenne 屬格 kolmantenne kolmansienne 部分格 kolmattanne kolmansianne 內格 kolmannessanne kolmansissanne 出格 kolmannestanne kolmansistanne 入格 kolmanteenne kolmansiinne 接格 kolmannellanne kolmansillanne 離格 kolmanneltanne kolmansiltanne 向格 kolmannellenne kolmansillenne 樣格 kolmantenanne kolmansinanne 轉移格 kolmanneksenne kolmansiksenne 欠格 kolmannettanne kolmansittanne 手段格 — — 共格 — kolmansinenne 第三人稱所有者 單數 複數 主格 kolmantensa kolmantensa 賓格 主 kolmantensa kolmantensa 屬 kolmantensa 屬格 kolmantensa kolmansiensa 部分格 kolmattaan kolmattansa kolmansiaan kolmansiansa 內格 kolmannessaan kolmannessansa kolmansissaan kolmansissansa 出格 kolmannestaan kolmannestansa kolmansistaan kolmansistansa 入格 kolmanteensa kolmansiinsa 接格 kolmannellaan kolmannellansa kolmansillaan kolmansillansa 離格 kolmanneltaan kolmanneltansa kolmansiltaan kolmansiltansa 向格 kolmannelleen kolmannellensa kolmansilleen kolmansillensa 樣格 kolmantenaan kolmantenansa kolmansinaan kolmansinansa 轉移格 kolmannekseen kolmanneksensa kolmansikseen kolmansiksensa 欠格 kolmannettaan kolmannettansa kolmansittaan kolmansittansa 手段格 — — 共格 — kolmansineen kolmansinensa

組詞

• kolmaskymmenes
• kolmasosa
• kolmassadas
• kolmastoista

 

相關詞

• kolme

英格里亞語

英格里亞語序數詞

<  2-n	3-s	4-s  >
基數詞：kolt

詞源

來自原始芬蘭語 *kolmanci。與芬蘭語 kolmas和愛沙尼亞語 kolmas同源。

發音

• (下勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈkolmɑs/
• (索伊科拉) 國際音標^(幫助): /ˈkolmɑːs/ （音位正寫法：kolmaas）
• (上勞卡) 國際音標^(幫助): /ˈkolmeʃ/ （音位正寫法：kolmeš）
• 斷字：kol‧mas

形容詞

kolmas (屬格 kolmannen，部分格 kolmatta)

1. 第三的

變格

kolmas (type 2/kolmas, no gradation)的變格
	單數	複數
主格	kolmas	kolmannet
屬格	kolmannen	kolmansiin
部分格	kolmatta	kolmansia
入格	kolmantee	kolmansii
內格	kolmannees	kolmansiis
出格	kolmannest	kolmansist
向格	kolmannelle	kolmansille
接格	kolmanneel	kolmansiil
奪格	kolmannelt	kolmansilt
轉換格	kolmanneks	kolmansiks
存在格	kolmantenna, kolmanteen	kolmansinna, kolmansiin
轉變格1)	kolmannent	kolmansint
1) 廢棄 *) 賓格對應到屬格 (單) 或主格 (複)

來源

• V. I. Junus (1936年) Iƶoran Keelen Grammatikka‎^[1]，Leningrad：Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva，第 95 頁
• Ruben E. Nirvi (1971年) Inkeroismurteiden Sanakirja，Helsinki：Suomalais-Ugrilainen Seura，第 189 頁
• Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014年) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎^[2]，ISBN 978-5-88431-274-6，第 18 頁

卡累利阿語

卡累利阿語序數詞

<  2.	3.	4.  >
基數詞：kolme     分數：kolmannes

詞源

來自原始芬蘭語 *kolmanci。與芬蘭語 kolmas和愛沙尼亞語 kolmas同源。

發音

• 國際音標^(幫助): /ˈkolmɑs/

形容

kolmas

1. 第三的

來源

• P. M. Zaykov (1999年) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)]，ISBN 5-88170-019-8，第 53 頁

利維卡累利阿語

利維卡累利阿語序數詞

<  2nd	3rd	4th  >
基數詞：kolme

詞源

來自原始芬蘭語 *kolmanci。

形容詞

kolmas

1. 第三的