Imetys
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Imetys on ihmisen tai eläimen syöttämistä äidin tai emon maitorauhasten erittämällä maidolla, yleensä suoraan äidin rinnasta tai emon nisästä.
Tämä artikkeli käsittelee ihmislapsen syöttämistä äidin maitorauhasten erittämällä maidolla, yleensä suoraan äidin rinnasta. Maidon eritykseen vaikuttavat äidin prolaktiini- ja oksitosiinihormonit sekä rintojen saama stimulaatio (vauvan imu tai lypsäminen).[1] Oksitosiini saa maidon herumaan rinnoista ja prolaktiini vastaa maidontuotannon ylläpidosta etenkin imetyksen alkuvaiheessa, myöhemmin maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä. Kun vauva imee nänniä, käynnistyy äidin aivolisäkkeessä oksitosiinin eritys ja rintoihin muodostunut maito valuu tai suihkuaa vauvan suuhun. Maitoa valmistuu rinnoissa jatkuvasti, niin imetyksen aikana kuin imetysten välilläkin. Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä tehokkaammin rinnat valmistavat uutta maitoa. Lähes kaikilla naisilla maito riittää lapsen ravinnoksi, jos lasta imetetään lapsen tarpeen mukaan riittävän usein. Vain muutamilla prosenteilla naisista maitoa ei fysiologisista syistä erity riittävästi lapsen ainoaksi ravinnoksi.
Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen istukan irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää raskauden lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Ensimmäisenä päivänä vauvan vatsankoko on noin 5-7ml. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja lisäksi suolen toimintaa edistäviä aineita. Yleensä maito nousee n. 3–4 päivän kuluessa synnytyksestä. Maidonnousua edistää jatkuva ihokontakti.
Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta.
Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät vasta-aineet lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös mm. äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä.
Tiheänimun kaudet
Tiheänimun kaudet ilmenevät noin 3 viikon, 6 viikon, 3 kuukauden, 6 kuukauden ja 9 kuukauden iässä. Tällöin lapsi tihentää rinnalla käyntejä, nykytiedon mukaan tarkoituksena on varmistaa jotta maitomäärä riittää jatkossakin. Syömisen tiheneminen ei tarkoita sitä, että maitomäärä olisi vähentynyt tai loppumassa. Tiheitä syöttöjä jatkuu noin 2-7 päivää ja tällöin olisi tärkeää jatkaa lapsentahtista imetystä.
Imetyksen turvamerkit
Vauvan itkuisuus, kuinka usein hän käy rinnalla tai kuinka paljon äiti saa lypsettyä maitoa rinnoista, ei kerro sitä kuinka paljon vauva saa itse imettyä maitoa. Huono imuote heikentää maidon siirtymistä rinnasta vauvaan.
Maidon riittävyyttä arvioidaan imetyksen turvamerkein, joita ovat: vauvalta tulee pihkakakka kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen uloste muuttuu kellertävän ryynimäiseksi. Ensipäivien jälkeen kakkoja pitäisi tulla vähintään kaksi kahden euron kolikon kokoista vuorokaudessa, kakkaamisrytmi muuttuu viikkojen kuluttua eikä ole viikonkaan tauko ole tavantonta täysimetetylle lapselle. Pissavaippoja kastuu vähintään 5 vuorokaudessa, vauva saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon kuluessa, vauva käy vähintään 8 kertaa vuorokaudessa rinnalla ja saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ensikuukausina riittäävä painonnousu on noin 170g viikossa.
Imetyksen lopettaminen
- Pääartikkeli: Rinnasta vieroittaminen
Maailman terveysjärjestön suositus on jatkaa imetystä vähintään kaksivuotiaaksi tai niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat jatkaa.[2] Suomessa äideille annettava ohjeistus suosittaa täysimetystä lapsen ensimmäisen puolen vuoden ajan (aikaisintaan kiinteää lisäruokaa voi antaa 4 kuukauden iässä) ja sen jälkeen osittaisimetystä lisäruoan ohella vähintään yksivuotiaaksi[3] ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.
Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi.[4]
Imetystä ei tarvitse lopettaa kouluunlähdön vuoksi. Imetys suojaa lasta infektioilta myös päiväkodissa. Lapsen luonnollinen vieroittumisikä on 2-7 vuotta. Imetys on hyvä lopettaa hiljalleen, jolloin äidinmaito tiivistyy uudelleen kolostrumin kaltaiseksi ja lapsi ehtii saamaan viimeisen tehoannoksen vasta-aineita.
Vaikutus sukupuolielämään
Vaginan limakalvo kuivuu noin puolella äideistä imetyksen ajaksi[5].
Tandemimetys
Tandemimetykseksi kutsutaan kahden eri-ikäisen sisaruksen yhtäaikaista imetystä. Tandemimetys yleistyy, kun isompia sisaruksia imetetään yhä pidempään naisten paremman ravitsemuksen ja imetyksen positiivisten terveysvaikutusten vuoksi.
Lähteet
- ↑ Imetys terveyskirjasto. Viitattu 26.11.2016.
- ↑ Global strategy for infant and young child feeding. (s. 8) WHO. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Imetyssuositukset Neuvolakäsikirja. THL. Viitattu 26.11.2016.
- ↑ Taaperoimetys Maitotaito. Viitattu 26.11.2016.
- ↑ ”Vessassa käydessä oli lähteä taju” – Miksei kukaan kertonut, miten synnytys oikeasti vaikuttaa kehoon? https://www.is.fi/perhe/art-2000005411181.html
Aiheesta muualla
- Imetysvideot (espoo.fi)
- Imetysohjaus (thl.fi)
- Imemisote (thl.fi)
- Imetysasennot (thl.fi)
- Imetys ja suun terveys (thl.fi)
- Suomalainen imetysportaali (imetys.fi)
- Imetys – Kolmen kauppa (kolmenkauppa.blogspot.fi)
- Pullonpyörittäjien opas (väestöliitto.fi)