Arthur Henderson syntyi Skotlannissa Glasgow'n kaupungissa. Hänen isänsä oli tekstiilityöläinen, joka kuoli poikansa ollessa kymmenvuotias. Isän kuoleman jälkeen Arthur Henderson muutti Englannin koillisosassa sijaitsevaan Newcastle upon Tynen kaupunkiin.
Henderson työskenteli veturitehtaalla jo 12-vuotiaana. Kun hän oli päättänyt oppipoika-aikansa 17-vuotiaana, hän muutti Southamptoniin vuodeksi ja tämän jälkeen hän palasi synnyinkaupunkiinsa työskennelläkseen teräsvalimossa. Tällöin hän myös kääntyi metodistiksi vuonna 1879 ja aloitti uransa maallikkosaarnaajana. Henderson kuitenkin joutui työttömäksi vuonna 1884 ja niin hän aloitti itsensä koulutuksen ja saarnaamisen opiskelun.
Henderson aloitti myös aktiivin toimintansa ammattiyhdistyksessä ja samoin Englannin työväenpuolueessa, jossa kummassakin hän elämänsä aikana hoiti monia vastuunalaisia tehtäviä.
Hänellä oli takanaan myös pitkä ura alahuoneessa ja hän toimi useita kertoja myös ministerinä; sisäministerinä vuonna 1924 ja ulkoministerinä 1929–1931.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Henderson johti työväenpuoluetta ja kannatti sotaa. Elämänsä loppupuolen Henderson omisti rauhanaatteelle ja yritti voimakkaasti vastustaa kiihtyvää asevarustelua. Hän osallistui keskeisenä henkilänä Geneven aseistariisuntakonferenssiin, ja tämä toiminta johti hänelle vuonna 1934 myönnettyyn Nobelin rauhanpalkintoon.
Arthur Henderson kuoli 72-vuotiaana. Hänen kahdesta pojastaan tuli kummastakin menestyviä työväenliikkeen poliitikoita ja pitkäaikaisia parlamentin jäseniä. Hänen toisesta pojastaan William Hendersonista tehtiin perinnöllinen paroni Henderson of Westgate ja kolmannesta pojastaan Athurista tuli elinikäinen paroni Rowley.
| 1901–1925
|
1901: Dunant, Passy
1902: Ducommun, Gobat
1903: Cremer
1904: Kansainvälisen oikeuden instituutti
1905: Suttner
1906: Roosevelt
1907: Moneta, Renault
1908: Arnoldson, Bajer
1909: Beernaert, Paul Balluet d’Estournelles de Constant
1910: Kansainvälinen Rauhantoimisto
1911: Asser, Fried
1912: Root
1913: La Fontaine
1917: Punainen Risti
1919: Wilson
1920: Bourgeois
1921: Branting, Lange
1922: Nansen
1925: Chamberlain, Dawes
|
| 1926–1950
|
1926: Briand, Stresemann
1927: Buisson, Quidde
1929: Kellogg
1930: Söderblom
1931: Addams, Butler
1933: Angell
1934: Henderson
1935: Ossietzky
1936: Lamas
1937: Cecil
1938: Nansenin kansainvälinen pakolaistoimisto
1944: Punainen Risti
1945: Hull
1946: Balch, Mott
1947: Kveekarit
1949: Boyd Orr
|
| 1951–1975
|
1950: Bunche
1951: Jouhaux
1952: Schweitzer
1953: Marshall
1954: Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö
1957: Pearson
1958: Pire
1959: Noel‑Baker
1960: Lutuli
1961: Hammarskjöld
1962: Pauling
1963: Punainen Risti
1964: King
1965: Unicef
1968: Cassin
1969: Kansainvälinen työjärjestö
1970: Borlaug
1971: Brandt
1973: Kissinger, Lê
1974: MacBride, Satō
1975: Saharov
|
| 1976–2000
|
1976: B. Williams, Corrigan
1977: Amnesty International
1978: Sadat, Begin
1979: Äiti Teresa
1980: Esquivel
1981: YK:n pakolaisapujärjestö
1982: Myrdal, García Robles
1983: Wałęsa
1984: Tutu
1985: Lääkärit ydinsotaa vastaan
1986: Wiesel
1987: Arias
1988: YK:n Rauhanturvaajat
1989: Dalai Lama
1990: Gorbatšov
1991: Suu Kyi
1992: Menchú
1993: Mandela, de Klerk
1994: Arafat, Peres, Rabin
1995: Pugwash-liike, Rotblat
1996: Belo, Ramos Horta
1997: Kampanja maamiinojen kieltämiseksi (ICBL), J. Williams
1998: Hume, Trimble
1999: Lääkärit ilman rajoja
2000: Kim
|
| 2001–
|
2001: YK, Annan
2002: Carter
2003: Ebadi
2004: Maathai
2005: IAEA, ElBaradei
2006: Yunus, Grameen Bank
2007: Gore, IPCC
2008: Ahtisaari
2009: Obama
2010: Liu
2011: Gbowee, Johnson Sirleaf, Karman
2012: EU
2013: Kemiallisten aseiden kieltojärjestö
2014: Satyarthi, Yousafzai
2015: Tunisian kansallisen vuoropuhelun kvartetti
2016: Juan Manuel Santos
2017: International Campaign to Abolish Nuclear Weapons
2018: Murad, Mukwege
2019: Abiy
2020: Maailman ruokaohjelma
2021: Ressa, Muratov
2022: Bjaljatski, Memorial, Center for Civil Liberties
2023: Mohammadi
2024: Nihon Hidankyō
|
