Seksitauti

seksin välityksellä tarttuva tauti

Seksitauti eli sukupuolitauti, myös veneerinen tauti, on suojaamattomassa seksikontaktissa tarttuva bakteeri-, virus-, alkueläinten aiheuttama tartuntatauti.[1][2][3] Seksitaudit tarttuvat pääasiassa tai suureksi osaksi seksin yhteydessä.[4]

Klamydiabakteereja.

Seksitaudit tarttuvat limakalvon tai veren välityksellä.[1] Taudista riippuen vaikutukset ovat moninaiset: ne voivat aiheuttaa lapsettomuutta, tulehduksia,[5][4] kasvattaa syövän riskiä[1] ja pahimmillaan aiheuttaa kuoleman.[6] Bakteerien aiheuttamat seksitaudit ovat hoidettavissa antibiooteilla. Virusperäisiin tauteihin ei vielä ole olemassa parannuskeinoja (ks. AIDS) vaikkakin oireita voidaan lievittää.[2]

Seksissä tarttuva papilloomavirus (HPV) voi aiheuttaa sukupuolielimeen syövän mutta myös lisäksi HPV-infektio lisää kieli- tai suusyövän riskiä mutta riskin suuruutta ei tiedetä.[1][7]

Seksitauteja

muokkaa

Muut sukupuolitaudit ja infektiot

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Ehkäisy ja seksitaudit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 3.7.2017. Arkistoitu 14.12.2019. Viitattu 14.12.2019.
  2. a b Seksitaudit, eli sukupuolitaudit Väestöliitto. Arkistoitu 10.10.2019. Viitattu 14.12.2019.
  3. Veijo Saano ym.: Lääketieteen termit, s. 1181. ("sukupuolitauti ... veneerinen tauti | sukupuolisessa kanssakäymisessä tarttuva tauti") Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2016. ISBN 978-951-656-671-2
  4. a b Hiltunen-Back, Eija: Sukupuolitaudit, seksitaudit Lääkärikirja Duodecim. 6.11.2019. Viitattu 14.12.2019.
  5. Tiitinen, Aila: Klamydia Lääkärikirja Duodecim. 25.9.2019. Viitattu 14.12.2019.
  6. Forsius, Arno: Kuppataudin historiaa Arno Forsius Kuvauksia lääketieteen historiasta. marraskuu 2007. Arkistoitu 12.11.2013. Viitattu 14.12.2019.
  7. Tarnanen, Kirsi & Salo, Tuula & Saarilahti, Kauko & Pöllänen, Marja: Suusyöpä Käyvän hoidon potilasversiot. 22.5.2019. Duodecim. Viitattu 14.12.2019.

Kirjallisuutta

muokkaa
  • Hiltunen-Back, Eija & Aho, Kimmo: Terveellistä seksiä. Helsinki: Duodecim, 2005. ISBN 951-656-156-X

Aiheesta muualla

muokkaa

 

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.