Ero sivun ”Imetys” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| (36 välissä olevaa versiota 18 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{lähteetön}} |
|||
[[Kuva:Breastfeeding infant.jpg|thumb|Vauvan imetys]] |
[[Kuva:Breastfeeding infant.jpg|thumb|Vauvan imetys]] |
||
[[Kuva:Pierre-Auguste Renoir |
[[Kuva:Pierre-Auguste Renoir - Maternité - 02.jpg|thumb|[[Pierre-Auguste Renoir]]in maalaus Äitiys (1886)]] |
||
[[Kuva:Akseli Gallen-Kallela Madonna.tif|thumb|Akseli Gallen-Kallelan maalaus [[Madonna_(Akseli_Gallen-Kallelan_maalaus)|Madonna]] (1891)]] |
|||
[[Kuva:Breastfeeding-icon-med.svg|thumb|Symboli imetykselle (Matt Daigle, Mothering-lehden kilpailuvoittaja 2006)]] |
[[Kuva:Breastfeeding-icon-med.svg|thumb|Symboli imetykselle (Matt Daigle, Mothering-lehden kilpailuvoittaja 2006)]] |
||
'''Imetys''' on lapsen tai poikasen ruokkimista antamalla sen imeä [[Äidinmaito|maitoa]] [[Rinnat|rinnasta]] tai [[nisä]]stä.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|imettää}}</ref> |
|||
'''Imetys''' on ihmisen tai eläimen syöttämistä äidin tai emon maitorauhasten erittämällä maidolla, yleensä suoraan äidin rinnasta tai emon nisästä. |
|||
==Maidoneritys== |
|||
Maidon eritykseen vaikuttavat äidin [[prolaktiini]]- ja [[oksitosiini]]hormonit sekä rintojen saama stimulaatio (vauvan imu tai lypsäminen).<ref name="terv">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01020 | Nimeke = Imetys | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = terveyskirjasto | Viitattu = 26.11.2016 }}</ref> Oksitosiini saa maidon herumaan [[rinnat|rinnoista]] ja prolaktiini vastaa maidontuotannon ylläpidosta etenkin imetyksen alkuvaiheessa, myöhemmin maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä. Kun vauva imee [[nänni]]ä, käynnistyy äidin aivolisäkkeessä oksitosiinin eritys ja rintoihin muodostunut maito valuu tai suihkuaa vauvan suuhun. Maitoa valmistuu rinnoissa jatkuvasti, niin imetyksen aikana kuin imetysten välilläkin. Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä tehokkaammin rinnat valmistavat uutta maitoa. Lähes kaikilla naisilla maito riittää lapsen ravinnoksi, jos lasta imetetään lapsen tarpeen mukaan riittävän usein. Vain muutamilla prosenteilla naisista maitoa ei fysiologisista syistä erity riittävästi lapsen ainoaksi ravinnoksi. |
|||
| ⚫ | Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta. |
||
| ⚫ | Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen [[istukka|istukan]] irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää [[raskaus|raskauden]] lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja |
||
==Imetyksen ensimmäiset kuukaudet== |
|||
| ⚫ | Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta. |
||
| ⚫ | Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen [[istukka|istukan]] irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää [[raskaus|raskauden]] lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Ensimmäisenä päivänä vauvan vatsankoko on noin 5–7 millilitraa. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja suolen toimintaa edistäviä aineita. Yleensä maito nousee noin 3–4 päivän kuluessa synnytyksestä. Maidonnousua edistää jatkuva ihokontakti. |
||
[[Maailman terveysjärjestö]] (WHO) ja [[American Academy of Pediatrics]] (AAP) suosittelevat, että imetys aloitetaan noin tunnin sisällä vauvan syntymästä, sekä että imetystä tehdään niin usein ja niin paljon kuin vauva haluaa eli lapsentahtisesti.<ref name="who2014">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ | Nimeke = Infant and young child feeding Fact sheet N°342 | selite = | Tekijä = | Ajankohta = helmikuu 2014 | Julkaisija = WHO | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150208145357/http://www.who.int/mediacentre/factsheets/fs342/en/ | Arkistoitu = 8.12.2015 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref><ref name="aap2012">{{Lehtiviite | Tekijä = American Academy of Pediatrics Section on Breastfeeding. | Otsikko = Breastfeeding and the use of human milk | Julkaisu = Pediatrics | Ajankohta = maaliskuu 2012 | Vuosikerta = | Numero = 129 | Sivut = e827–841| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite = | Tunniste = | Pmid = 22371471 | Doi = 10.1542/peds.2011-3552 | Issn = | Jstor = | Bibcode = | www = http://pediatrics.aappublications.org/content/129/3/e827.long | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 25.7.2020 | Kieli = {{en}}| Lopetusmerkki = }}</ref> Lapsentahtisessa täysimetyksessä useimmat vastasyntyneet syövät ensimmäisten viikkojen aikana 2–3 tunnin välein (laskettuna imetyksen alusta seuraavan imetyksen alkuun), mutta jotkut voivat syödä jopa puolen tunnin välein.<ref name="nih2014how">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/how-is-it-done.aspx | Nimeke = How do I breastfeed? Skip sharing on social media links | selite = | Tekijä = | Ajankohta = 14.4.2014 | Julkaisija = NIH | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150727155211/http://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/how-is-it-done.aspx | Arkistoitu = 27.7.2015| Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref><ref name="acog2019" /> Jos lapsentahtisessa täysimetyksessä syöttöväli on toistuvasti yli neljä tuntia, on vastasyntyneen painoa syytä tarkkailla.<ref name="terv" /> Syödäkseen useimmat vastasyntyneet imevät rintoja noin 10–15 minuuttia rintaa kohden. Jotkut imevät pidempään, jopa 60–120 minuuttia syöttökertaa kohti.<ref name="acog2019">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.acog.org/patient-resources/faqs/labor-delivery-and-postpartum-care/breastfeeding-your-baby | Nimeke = Breastfeeding Your Baby | selite = | Tekijä = ACOG | Ajankohta = 2019 | Julkaisija = | Arkisto = https://web.archive.org/web/20200601043804/https://www.acog.org/patient-resources/faqs/labor-delivery-and-postpartum-care/breastfeeding-your-baby | Arkistoitu = 1.6.2020 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 25.7.2020 | Lainaus = }}</ref> Jos vauva haluaa syödä yli 30 minuuttia rintaa kohden, hän ei välttämättä saa tarpeeksi maitoa.<ref name="nih2014how" /> Vanhemmat vauvat syövät harvemmin. Neljän kuukauden ikäiset vauvat saattavat syödä vain 4-6 tunnin välein.<ref name="nih2017">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/weaning.aspx | Nimeke = What is weaning and how do I do it? | selite = | Tekijä = | Ajankohta = 31.1.2017 | Julkaisija = NIH | Arkisto = https://web.archive.org/web/20150708102841/https://www.nichd.nih.gov/health/topics/breastfeeding/conditioninfo/Pages/weaning.aspx | Arkistoitu = 8.7.2015 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 31.7.2020 | Lainaus = }}</ref> |
|||
| ⚫ | Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät [[vasta-aine]]et lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös |
||
Tiheänimun kaudet ilmenevät noin kolmen viikon, kuuden viikon, kolmen kuukauden, kuuden kuukauden ja yhdeksän kuukauden iässä. Tällöin lapsi tihentää rinnalla käyntejä, nykytiedon mukaan tarkoituksena on varmistaa että maitomäärä riittää jatkossakin. Syömisen tiheneminen ei tarkoita sitä, että maitomäärä olisi vähentynyt tai loppumassa. Tiheitä syöttöjä jatkuu noin 2–7 päivää, ja tällöin olisi tärkeää jatkaa lapsentahtista imetystä. |
|||
== Imetyksen lopettaminen == |
== Imetyksen lopettaminen == |
||
{{Pääartikkeli|[[Rinnasta vieroittaminen]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Rinnasta vieroittaminen]]}} |
||
Maailman terveysjärjestön suositus on täysimettää ensimmäiset kuusi kuukautta, jonka jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään kaksivuotiaaksi, ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/42590/1/9241562218.pdf | Nimeke = Global strategy for infant and young child feeding. | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Julkaisija = WHO | Selite = s. 8 | Kieli = {{en}} | Viitattu = 26.11.2016 }}</ref><ref name="who2014" /> |
|||
[[Maailman terveysjärjestö]]n suositus on jatkaa imetystä vähintään kaksivuotiaaksi. Suomessa äideille annettava ohjeistus suosittaa täysimetystä lapsen ensimmäisen puolen vuoden ajan (aikaisintaan kiinteää lisäruokaa voi antaa 4 kuukauden iässä) ja sen jälkeen imetystä lisäruoan ohella vähintään yksivuotiaaksi ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat. |
|||
American Academy of Pediatrics suosittelee täysimetystä ensimmäiset kuusi kuukautta, jonka jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään vuoden ikään asti, ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.<ref name="aap2012" /> |
|||
Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi. |
|||
Suomessa äideille annettava ohjeistus suosittaa täysimetystä lapsen ensimmäisen 4-6 kuukauden ajan ja sen jälkeen osittaisimetystä lisäruoan ohella vähintään yksivuotiaaksi<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/imetyssuositukset | Nimeke = Imetyssuositukset | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Lastenneuvolakäsikirja | Julkaisija = THL | Viitattu = 26.11.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20161127025212/https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/imetyssuositukset | arkistoitu = 27.11.2016 }}</ref> ja sen jälkeen niin pitkään kuin perhe haluaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/imetys/imetyssuositukset/lisaruokien-aloittaminen | Nimeke = Lisäruokien aloittaminen | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Lastenneuvolakäsikirja | Julkaisija = THL | Viitattu = 24.12.2021 | arkisto = https://web.archive.org/web/20211224175548/https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/imetys/imetyssuositukset/lisaruokien-aloittaminen | arkistoitu = 24.12.2021 }}</ref> |
|||
Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.imetys.fi/materiaali/maitotaidon_takatasku_taapero.pdf | Nimeke = Taaperoimetys | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Maitotaito | Viitattu = 26.11.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160721081352/http://imetys.fi/materiaali/maitotaidon_takatasku_taapero.pdf | arkistoitu = 21.7.2016 }}</ref> |
|||
==Hyödyt== |
|||
| ⚫ | Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät [[vasta-aine]]et lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös muun muassa äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä. |
||
== Imetyksen turvamerkit == |
|||
Vauvan itkuisuus, kuinka usein hän käy rinnalla tai kuinka paljon äiti saa lypsettyä maitoa rinnoista, ei kerro sitä kuinka paljon vauva saa itse imettyä maitoa. Huono imuote heikentää maidon siirtymistä rinnasta vauvaan. |
|||
Maidon riittävyyttä arvioidaan imetyksen turvamerkein, joita ovat: vauvalta tulee pihkakakka kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen uloste muuttuu kellertävän ryynimäiseksi. Ensipäivien jälkeen kakkoja pitäisi tulla vähintään kaksi kahden euron kolikon kokoista vuorokaudessa, kakkaamisrytmi muuttuu viikkojen kuluttua eikä viikonkaan tauko ole tavatonta täysimetetylle lapselle. Pissavaippoja kastuu vähintään viisi vuorokaudessa, vauva saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon kuluessa, vauva käy vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa rinnalla ja saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ensikuukausina riittäävä painonnousu on noin 170 grammaa viikossa. |
|||
== Vaikutus sukupuolielämään == |
|||
Vaginan limakalvo kuivuu noin puolella äideistä imetyksen ajaksi.<ref>”Vessassa käydessä oli lähteä taju” – Miksei kukaan kertonut, miten synnytys oikeasti vaikuttaa kehoon? https://www.is.fi/perhe/art-2000005411181.html</ref> Limakalvon kuivuuden voi poistaa liukuvoiteella. |
|||
== Tandemimetys == |
== Tandemimetys == |
||
Tandemimetykseksi kutsutaan kahden eri-ikäisen sisaruksen yhtäaikaista imetystä. Tandemimetys yleistyy{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}, kun isompia sisaruksia imetetään yhä pidempään naisten paremman ravitsemuksen ja imetyksen positiivisten terveysvaikutusten vuoksi. |
Tandemimetykseksi kutsutaan kahden eri-ikäisen sisaruksen yhtäaikaista imetystä. Tandemimetys yleistyy{{Lähde||15. syyskuuta 2008}}, kun isompia sisaruksia imetetään yhä pidempään naisten paremman ravitsemuksen ja imetyksen positiivisten terveysvaikutusten vuoksi. |
||
== Lähteet == |
|||
{{Viitteet}} |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
||
{{Commonscat|Breastfeeding|imetys}} |
{{Commonscat|Breastfeeding|imetys}} |
||
* [http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Lapsiperheiden_palvelut/Neuvolat_ja_perhetyo/Lastenneuvolat/Imetysvideot%2814483%29 Imetysvideot] (espoo.fi) |
* [http://www.espoo.fi/fi-FI/Sosiaali_ja_terveyspalvelut/Lapsiperheiden_palvelut/Neuvolat_ja_perhetyo/Lastenneuvolat/Imetysvideot%2814483%29 Imetysvideot] (espoo.fi) |
||
* [http://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/terveysneuvonta/imetysohjaus Imetysohjaus] (thl.fi) |
* [http://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/terveysneuvonta/imetysohjaus Imetysohjaus] {{Wayback|1=http://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/terveysneuvonta/imetysohjaus |päiväys=20141227185303 }} (thl.fi) |
||
* [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imemisote.pdf Imemisote] (thl.fi) |
* [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imemisote.pdf Imemisote] {{Wayback|1=http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imemisote.pdf |päiväys=20141227194022 }} (thl.fi) |
||
* [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysasennot.pdf Imetysasennot] (thl.fi) |
* [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysasennot.pdf Imetysasennot] {{Wayback|1=http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysasennot.pdf |päiväys=20141227185552 }} (thl.fi) |
||
* [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysjasuunterveys.pdf Imetys ja suun terveys] (thl.fi) |
* [http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysjasuunterveys.pdf Imetys ja suun terveys] {{Wayback|1=http://www.thl.fi/documents/732587/741077/imetysjasuunterveys.pdf |päiväys=20141227194653 }} (thl.fi) |
||
* [http://www.imetys.fi Suomalainen imetysportaali] |
* [http://www.imetys.fi Suomalainen imetysportaali (imetys.fi)] |
||
* [http://www.who.int/child-adolescent-health/NUTRITION/infant_exclusive.htm Artikkeli imetyksestä WHO:n sivuilla (englanniksi)] |
|||
* [http://www.imetystukilista.net Tietoa ja tukea imetyksen alkuun ja ongelmatilanteisiin] |
|||
* [http://vaestoliitto-fi-bin.directo.fi/@Bin/49280a64faa0c646e1361d1a8c0444d4/1419700576/application/pdf/816691/PULLONPYORITTAJAT-2010-2.pdf Pullonpyörittäjien opas] (väestöliitto.fi) |
|||
[[Luokka: |
[[Luokka:Imetys|*]] |
||
[[Luokka:Vauvanhoito]] |
|||
[[Luokka:Lastenhoito]] |
|||
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] |
||
Nykyinen versio 26. kesäkuuta 2024 kello 14.43
Imetys on lapsen tai poikasen ruokkimista antamalla sen imeä maitoa rinnasta tai nisästä.[1]
Maidoneritys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maidon eritykseen vaikuttavat äidin prolaktiini- ja oksitosiinihormonit sekä rintojen saama stimulaatio (vauvan imu tai lypsäminen).[2] Oksitosiini saa maidon herumaan rinnoista ja prolaktiini vastaa maidontuotannon ylläpidosta etenkin imetyksen alkuvaiheessa, myöhemmin maidontuotantoa ohjaa lähinnä rinnoista poistuvan maidon määrä. Kun vauva imee nänniä, käynnistyy äidin aivolisäkkeessä oksitosiinin eritys ja rintoihin muodostunut maito valuu tai suihkuaa vauvan suuhun. Maitoa valmistuu rinnoissa jatkuvasti, niin imetyksen aikana kuin imetysten välilläkin. Mitä enemmän maitoa rinnoista poistuu, sitä tehokkaammin rinnat valmistavat uutta maitoa. Lähes kaikilla naisilla maito riittää lapsen ravinnoksi, jos lasta imetetään lapsen tarpeen mukaan riittävän usein. Vain muutamilla prosenteilla naisista maitoa ei fysiologisista syistä erity riittävästi lapsen ainoaksi ravinnoksi.
Ensimaito muuttuu ensimmäisten viikkojen aikana portaittain kypsäksi äidinmaidoksi, joka pysyy samanlaisena imetyksen jatkuessa aina vieroitusvaiheeseen saakka. Uusimpien tutkimusten mukaan maidon rasvapitoisuus tosin nousee, jos imetystä jatketaan yli vuoden ajan. Maidon koostumus vaihtelee jonkin verran päivän ja vuorokaudenajan mukaan, keskimäärin maito kuitenkin sisältää ravintoaineita samassa suhteessa. Eri naisten maito sisältää myös jotakuinkin samat ravintoaineet kaikkialla maailmassa. Pieniä eroja maidon rasvapitoisuudessa saattaa esiintyä, samoin äidinmaidon sisältämän rasvan laadussa ja vitamiinipitoisuuksissa riippuen äidin ravitsemuksesta.
Imetyksen ensimmäiset kuukaudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maidonerityksen käynnistää synnytyksen jälkeen istukan irtoaminen. Vastasyntyneen imurefleksi takaa sen, että terve lapsi osaa jo muutamien minuuttien tai viimeistään vajaan tunnin kuluttua syntymästään imeä rintaa. Tärkeää imetyksen onnistumisen kannalta on oikeanlainen imuote, huonolla otteella vauva ei jaksa imeä, ei saa kaikkea tarvitsemaansa maitoa, rinnat kipeytyvät ja maidoneritys vähenee. Ensimmäisinä päivinä äidin rinnoista erittyy vain muutamia pisaroita kolostrumia, ensimaitoa. Nämä tipat riittävät hyvin terveen vastasyntyneen ravinnoksi, koska vauva kerää raskauden lopulla vararavintoa ensimmäisten päivien ajaksi. Ensimmäisenä päivänä vauvan vatsankoko on noin 5–7 millilitraa. Kolostrumtipat sisältävät runsain mitoin vastasyntyneelle välttämättömiä vasta-aineita ja suolen toimintaa edistäviä aineita. Yleensä maito nousee noin 3–4 päivän kuluessa synnytyksestä. Maidonnousua edistää jatkuva ihokontakti.
Maailman terveysjärjestö (WHO) ja American Academy of Pediatrics (AAP) suosittelevat, että imetys aloitetaan noin tunnin sisällä vauvan syntymästä, sekä että imetystä tehdään niin usein ja niin paljon kuin vauva haluaa eli lapsentahtisesti.[3][4] Lapsentahtisessa täysimetyksessä useimmat vastasyntyneet syövät ensimmäisten viikkojen aikana 2–3 tunnin välein (laskettuna imetyksen alusta seuraavan imetyksen alkuun), mutta jotkut voivat syödä jopa puolen tunnin välein.[5][6] Jos lapsentahtisessa täysimetyksessä syöttöväli on toistuvasti yli neljä tuntia, on vastasyntyneen painoa syytä tarkkailla.[2] Syödäkseen useimmat vastasyntyneet imevät rintoja noin 10–15 minuuttia rintaa kohden. Jotkut imevät pidempään, jopa 60–120 minuuttia syöttökertaa kohti.[6] Jos vauva haluaa syödä yli 30 minuuttia rintaa kohden, hän ei välttämättä saa tarpeeksi maitoa.[5] Vanhemmat vauvat syövät harvemmin. Neljän kuukauden ikäiset vauvat saattavat syödä vain 4-6 tunnin välein.[7]
Tiheänimun kaudet ilmenevät noin kolmen viikon, kuuden viikon, kolmen kuukauden, kuuden kuukauden ja yhdeksän kuukauden iässä. Tällöin lapsi tihentää rinnalla käyntejä, nykytiedon mukaan tarkoituksena on varmistaa että maitomäärä riittää jatkossakin. Syömisen tiheneminen ei tarkoita sitä, että maitomäärä olisi vähentynyt tai loppumassa. Tiheitä syöttöjä jatkuu noin 2–7 päivää, ja tällöin olisi tärkeää jatkaa lapsentahtista imetystä.
Imetyksen lopettaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Rinnasta vieroittaminen
Maailman terveysjärjestön suositus on täysimettää ensimmäiset kuusi kuukautta, jonka jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään kaksivuotiaaksi, ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.[8][3]
American Academy of Pediatrics suosittelee täysimetystä ensimmäiset kuusi kuukautta, jonka jälkeen imetystä jatketaan muun ruoan ohella vähintään vuoden ikään asti, ja sen jälkeen niin pitkään kuin äiti ja lapsi haluavat.[4]
Suomessa äideille annettava ohjeistus suosittaa täysimetystä lapsen ensimmäisen 4-6 kuukauden ajan ja sen jälkeen osittaisimetystä lisäruoan ohella vähintään yksivuotiaaksi[9] ja sen jälkeen niin pitkään kuin perhe haluaa.[10]
Yli yksivuotiaan lapsen imetystä kutsutaan usein taaperoimetykseksi.[11]
Hyödyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ravinnon saamisen lisäksi imetyksen on tutkittu olevan monella tavoin hyödyksi kehittyvälle lapselle. Äidinmaidon sisältämät vasta-aineet lisäävät lapsen vastustuskykyä monille taudeille ja maito sisältää kaikki tarpeelliset perusravintoaineet ihmislapselle sopivimmassa muodossa. Useiden tutkimusten mukaan imetys edistää myös lapsen ja äidin välisen suhteen kehittymistä. Pitkä imetys pienentää myös muun muassa äidin rintasyöpä- ja diabetesriskiä.
Imetyksen turvamerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vauvan itkuisuus, kuinka usein hän käy rinnalla tai kuinka paljon äiti saa lypsettyä maitoa rinnoista, ei kerro sitä kuinka paljon vauva saa itse imettyä maitoa. Huono imuote heikentää maidon siirtymistä rinnasta vauvaan.
Maidon riittävyyttä arvioidaan imetyksen turvamerkein, joita ovat: vauvalta tulee pihkakakka kahden ensimmäisen vuorokauden aikana ja sen jälkeen uloste muuttuu kellertävän ryynimäiseksi. Ensipäivien jälkeen kakkoja pitäisi tulla vähintään kaksi kahden euron kolikon kokoista vuorokaudessa, kakkaamisrytmi muuttuu viikkojen kuluttua eikä viikonkaan tauko ole tavatonta täysimetetylle lapselle. Pissavaippoja kastuu vähintään viisi vuorokaudessa, vauva saavuttaa syntymäpainonsa kahden viikon kuluessa, vauva käy vähintään kahdeksan kertaa vuorokaudessa rinnalla ja saa olla niin pitkään kuin haluaa. Ensikuukausina riittäävä painonnousu on noin 170 grammaa viikossa.
Vaikutus sukupuolielämään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaginan limakalvo kuivuu noin puolella äideistä imetyksen ajaksi.[12] Limakalvon kuivuuden voi poistaa liukuvoiteella.
Tandemimetys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tandemimetykseksi kutsutaan kahden eri-ikäisen sisaruksen yhtäaikaista imetystä. Tandemimetys yleistyy, kun isompia sisaruksia imetetään yhä pidempään naisten paremman ravitsemuksen ja imetyksen positiivisten terveysvaikutusten vuoksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ imettää. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ a b Imetys terveyskirjasto. Viitattu 26.11.2016.
- ↑ a b Infant and young child feeding Fact sheet N°342 helmikuu 2014. WHO. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 25.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b American Academy of Pediatrics Section on Breastfeeding.: Breastfeeding and the use of human milk. Pediatrics, maaliskuu 2012, nro 129, s. e827–841. PubMed:22371471. doi:10.1542/peds.2011-3552. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b How do I breastfeed? Skip sharing on social media links 14.4.2014. NIH. Arkistoitu 27.7.2015. Viitattu 25.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b ACOG: Breastfeeding Your Baby acog.org. 2019. Arkistoitu 1.6.2020. Viitattu 25.7.2020. (englanniksi)
- ↑ What is weaning and how do I do it? 31.1.2017. NIH. Arkistoitu 8.7.2015. Viitattu 31.7.2020. (englanniksi)
- ↑ Global strategy for infant and young child feeding. (s. 8) WHO. Viitattu 26.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Imetyssuositukset Lastenneuvolakäsikirja. THL. Arkistoitu 27.11.2016. Viitattu 26.11.2016.
- ↑ Lisäruokien aloittaminen Lastenneuvolakäsikirja. THL. Arkistoitu 24.12.2021. Viitattu 24.12.2021.
- ↑ Taaperoimetys Maitotaito. Arkistoitu 21.7.2016. Viitattu 26.11.2016.
- ↑ ”Vessassa käydessä oli lähteä taju” – Miksei kukaan kertonut, miten synnytys oikeasti vaikuttaa kehoon? https://www.is.fi/perhe/art-2000005411181.html
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Imetysvideot (espoo.fi)
- Imetysohjaus (Arkistoitu – Internet Archive) (thl.fi)
- Imemisote (Arkistoitu – Internet Archive) (thl.fi)
- Imetysasennot (Arkistoitu – Internet Archive) (thl.fi)
- Imetys ja suun terveys (Arkistoitu – Internet Archive) (thl.fi)
- Suomalainen imetysportaali (imetys.fi)