Koordinaatit: 59°6′N, 17°31′E

Södertäljen kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Södertäljen kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Tukholman lääni
Maakunta Södermanland
Keskustaajama Södertälje
Kuntakoodi 0181
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 524,86 km²
Väkiluku (31.12.2021)  ([2]) 101 209
 – Väestötiheys 192,8 as./km²









Stortorget Södertäljen keskustassa.
Linan luonnonsuojelualuetta.
Södertäljen satama.
Mölnbon rautatieasema Vårdingessa.
Tuulimylly Torekällbergetin museoalueella.

Södertäljen kunta (ruots. Södertälje kommun) on Tukholman läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Södermanlandiin. Kunnan keskustaajama on Södertälje.[3]

Kunnan maapinta-ala on 524,86 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 101 209 henkeä (31.12.2021).[2]

Södertäljen naapurikuntia ovat Salem, Botkyrka, Nynäshamn, Trosa, Gnesta, Nykvarn, Strängnäs ja Ekerö.

Kunta sijaitsee Mälarenin ja Itämeren välisellä kannaksella, jonka poikki on rakennettu 5 km pitkä Södertäljen kanava vuosina 1806–1819.

Vuoden 2017 lopussa kunnan asukkaista 53 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, mikä on toiseksi eniten Ruotsissa.[4] Vuoden 2011 lopussa ulkomaalaistaustaisten osuus kunnan väestöstä oli 45,3 prosenttia.[5] Södertäljessä on myös merkittävä ruotsinsuomalainen vähemmistö.[5] Vuoden 2016 lopussa heitä oli 3 834, eli noin 4 prosenttia kunnan väestöstä ja noin 8 prosenttia kunnan ulkomaalaistaustaisista.[6]

Vuonna 2007 kunnassa oli 95,74 km² peltoa,[7] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[8] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 18,2 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Ruotsin vuoden 1862 kunnallislait (ruots. kommunalförordningar) astuivat voimaan 1. tammikuuta 1863, jolloin entisistä pitäjistä tuli maalaiskuntia ja kaupunki sai ensimmäisen kaupunginvaltuustonsa. Vuonna 1911 Överjärnan kuntaan perustettiin Järnan taajaväkinen yhdyskunta (ruots. municipalsamhälle) ja vuonna 1924 Igelstan taajaväkinen yhdyskunta Östertäljen kuntaan. Vuonna 1946 tehtiin ensimmäinen kuntaliitos, kun Västertäljen kunta liitettiin Södertäljen kaupunkiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa Södertäljen alueelle muodostettiin viisi maalaiskuntaa, ja osa nykyisen kunnan alueesta kuului kahteen kaupunkiin:

Muodostetuista alueyksiköistä Enhörna, Hölö ja Mariefred kuuluivat tuolloin Södermanlandin lääniin.

Seuraava kuntauudistus toteutettiin vaiheittain vuosina 1963–1971. Jo vuonna 1963 Östertäljen maalaiskunta liitettiin Södertäljeen. Vuonna 1967 Enhörnan maalaiskunta siirrettiin Tukholman lääniin ja liitettiin Södertäljen kaupunkiin. Vuonna 1971 siirryttiin yhteen kuntamuotoon ja Södertäljen kunta muodostettiin yhdistämällä Södertäljen kaupunki, Hölön, Järnan ja Turingen maalaiskunnat sekä Taxingen seurakunta, joka erotettiin Mariefredistä.

Suurkunnan muodostamisen jälkeen kunnan länsiosissa ilmeni toiveita kunnasta irtautumiseen. Vuonna 1999 muodostettiin Nykvarnin kunta aiemmista Taxingen ja Turingen kunnista.

Vaakuna

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kuva Pyhästä Ragnhildistä pukeutuneena hopeaan, kruunu, sädekehä ja sauva kultaa sekä rinnassa punainen kreikkalainen risti. (Ruotsiksi: I blått fält en bild av Sancta Ragnhild med klädnad av silver, krona, gloria och stav av guld samt ett rött grekiskt kors på bröstet.)

Pyhän Ragnhildin perinne otettiin esiin uudistettaessa Södertäljen kaupungin vaakunaa 1930-luvulla. Hallitus vahvisti vaakunan vuonna 1935. Kun Södertäljen kunta muodostettiin 1971, yhdelläkään liitetyllä kunnalla ei ollut ennestään omaa vaakunaa, joten Södertäljen kaupungin vanha vaakuna rekisteröitiin uudenkin kunnan vaakunaksi vuonna 1983.

Väestönkehitys

Södertäljen kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 35 655
1955
  
 39 043
1960
  
 43 901
1965
  
 55 558
1970
  
 71 157
1975
  
 72 642
1980
  
 73 757
1985
  
 72 990
1990
  
 74 889
1995
  
 74 917
2000
  
 77 882
2005
  
 80 553
2010
  
 86 246
2015
  
 93 202
2020
  
 100 111
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[9][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2017)[10] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 37 556 39,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 13 355 13,9
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 7 829 8,2
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 37 292 38,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 4 522 Suomessa syntynyttä,[11] mikä vastasi 5,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Seuraaviin vuoden 1984 lopun mukaisiin tietoihin sisältyy myös nykyään itsenäinen Nykvarnin kunta. Kyseisten tietojen mukaan 19,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 7 877 Suomessa syntynyttä,[12] mikä vastasi 9,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 181 207 kruunua.[13] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 17 000 kruunua.[14]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[15]

  • 0–17-vuotiaat: 22,2 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,1 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 15,7 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[16][17] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 0,5 0,6
  jalostus 43,0 29,6
  palvelut 56,1 69,1
  tuntematon 0,5 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 45 169 37 990
  työpaikkaomavaraisuus 118,9

Taajamat

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 91,0 prosenttia.[18] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 7 733 asukasta.[18] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[19]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Södertälje 64 619
2 Järna 6 377
3 Pershagen 2 216
4 Hölö 1 400
5 Mölnbo 1 052
6 Ekeby 1 018
7 Viksäter 459
8 Östra Kallfors 386
9 Sandviken 338
10 Vattubrinken 332
11 Tuna 232
12 Gnesta* 84[20]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Gnestan taajamassa on 5 562 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Gnestan kuntaan.[20]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[21]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Södertäljen kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]

  • Södertälje Första (33 valtuutettua)
  • Södertälje Andra (32 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Södertäljen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien. Nykvarnin kunta sisältyy Södertäljen tuloksiin vuosina 1973–1994.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[24]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 8 10 12 14 14 13 15 13 15 10 14 15 12 11
  Keskustapuolue 16 13 9 8 4 6 4 4 4 3 5 3 3 4
  Liberaalit 5 7 7 3 11 9 6 4 3 7 5 4 4 4
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 2 4 4 4 2 3 6
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 1 1 5 3 5 5 4 4 5 6 4
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 28 27 29 31 32 28 27 31 27 28 23 25 23 21
  Vasemmistopuolue 4 4 4 4 3 4 4 4 6 5 4 4 4 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 5 9 9
  Muut 0 0 0 0 0 0 4 2 1 4 4 2 1 2
  Yhteensä [25] 61 61 61 61 65 65 65 65 65 65 65 65 65 65

Kunnanvaltuustossa on yhteensä 65 paikkaa, joten hallitsemiseen tarvittava enemmistö on 33 paikkaa. Sosiaalidemokraatit, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue hallitsevat kuntaa, ja valtuustossa niillä on yhteensä 34 paikkaa.[26] Kunnanhallituksen puheenjohtaja on Boel Godner (sd.).

Piirit

Kartta Södertäljen kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[27]

  • Södertälje
  • Östertälje
  • Enhörna
  • Vårdinge
  • Överjärna
  • Ytterjärna
  • Hölö-Mörkö

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[28] Lähteessä Nykvarnin kunta on vielä osa Södertäljen kuntaa, mutta siihen kuuluvat seurakunnat on jätetty tässä pois. Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Enhörna
  • Hölö
  • Mörkö
  • Södertälje (Södertälje stadsförsamling, Tälje)
  • Tveta
  • Vårdinge
  • Västertälje
  • Ytterenhörna
  • Ytterhölö
  • Ytterjärna
  • Östertälje (Södertälje landsförsamling, Tälbo)
  • Överenhörna
  • Överhölö
  • Överjärna

Kirkot

  • Alla Helgons kyrka
    Alla Helgons kyrka
  • Brunnsängin kirkko
    Brunnsängin kirkko
  • Mörkön kirkko
    Mörkön kirkko
  • Linan kirkko
    Linan kirkko
  • Hagabergin kappeli
    Hagabergin kappeli
  • Hovsjön kirkko
    Hovsjön kirkko
  • Hölön kirkko
    Hölön kirkko
  • Pershagenin kappeli
    Pershagenin kappeli
  • Sankt Ragnhilds kyrka
    Sankt Ragnhilds kyrka
  • Sankt Mikaels kyrka
    Sankt Mikaels kyrka
  • Tvetan kirkko
    Tvetan kirkko
  • Vårdingen kirkko
    Vårdingen kirkko
  • Ytterenhörnan kirkko
    Ytterenhörnan kirkko
  • Ytterjärnan kirkko
    Ytterjärnan kirkko
  • Överenhörnan kirkko
    Överenhörnan kirkko
  • Överjärnan kirkko
    Överjärnan kirkko

Kunnanosat

Södertälje

Pääartikkeli: Södertälje

Södertälje on kunnan suurin taajama ja toimii koko kunnan keskustaajamana. Lisäksi se on kunnan taajamista ainoa, jolla on koskaan ollut kaupunginoikeudet. Kaupunki alkoi syntyä 600-luvulla, jolloin maankohoaminen oli tehnyt Södertäljen kanavasta niin matalan, ettei se enää ollut purjehduskelpoinen. Veneet piti nyt siirtää kapean kannaksen yli käsivoimin, mikä synnytti monia työpaikkoja ja edisti muuttoa alueelle.

Rautatie Södertäljeen rakennettiin 1800-luvun puolivälissä, ja tuolloin Södertäljeä alettiin pitää kylpyläalueena. Kaupunkia kutsuttiin myös rinkelikaupungiksi, koska tuolloin alettiin leipoa Södertäljekringla-nimellä kutsuttuja rinkeleitä.

Nykyisin Södertäljeä hallitsevat merenkulku Södertäljen kanavan kautta sekä suuryhtiöt Astra Zeneca ja Scania. Lisäksi kaupungissa toimii monia keskisuuria yrityksiä. Kaupungin keskeisimmät alueet ovat Storgatanin, Stortorgetin, Marenplanin, Olof Palmen aukion, Saltsjötorgetin ja Järnagatanin tienoilla. Osa Södertäljen taajamasta kuuluu Östertäljen kunnanosaan.

Östertälje

Pääartikkeli: Östertälje

Östertälje oli alkujaan maaseutukunta Södertäljen kaakkoispuolella. 1960-luvulla Östertälje liitettiin osaksi Södertäljeä, ja nykypäivään mennessä kuntien asutus on kasvanut yhteen. Raja Södertäljen ja Östertäljen välillä kulkee suunnilleen moottoritietä E4/E20 pitkin Östertäljen sijaitessa tien eteläpuolella. Östertäljen ulkopuolella Gärtunassa sijaitsee Astra Zenecan toinen suuri tehdas ja tutkimuskeskus. Östertäljessä on myös Weda/Moraberg-niminen teollisuusalue. Uutta Glasberga sjöstad -nimistä asuinaluetta suunnitellaan alueen itäosaan. Östertäljessä on oma rautatieasema paikallisjunille eli niin sanotuille pendelijunille. Östertäljestä etelään sijaitsevat Hallin ja Hågan kriminaalihuoltolaitokset.

Järna

Pääartikkeli: Järna

Järnan taajaväkinen yhdyskunta perustettiin Överjärnan kuntaan vuonna 1911. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa kolmesta kunnasta (Vårdinge, Överjärna ja Ytterjärna) muodostettiin Järnan maalaiskunta. Taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1956 ja vuonna 1971 Järnan maalaiskunta liitettiin osaksi Södertäljen kuntaa.

Elinkeinoelämä Järnassa perustuu antroposofisiin toimintoihin. Antroposofia sai jalansijaa Järnassa jo 1935 ja käsittää tänään kaikkea hoito- ja kuntoutuslaitoksista kulttuurikeskukseen. Tunnetuin yksittäinen toimija on ehkä Vidarkliniken-sairaala, jossa käytetään vaihtoehtolääkkeitä. Sairaalalla on sopimus usean Ruotsin maakäräjäkunnan kanssa. Järna on myös tullut tunnetuksi biodynaamisesta viljelystä ja Ytterjärnassa sijaitsevasta kulttuuritalosta.

Antroposofiset toiminnot työllistävät lähes 2 000 henkeä, mikä on enemmän kuin Lantmännen AXA:lla ja sen tytäryhtiö Kungsörnenillä, jonka pääkonttori sijaitsee Järnassa. Järnan ympärillä sijaitsee lukuisia golfratoja, kuten esimerkiksi Kallfors GK ja Järna GK.

Pershagen

Pääartikkeli: Pershagen

Taajama kuuluu Södertäljen postinumeroalueeseen, ja sitä pidetään usein huvilakaupunginosana. Pershagenissa sijaitsee rautatieasema Södertälje Syd, joka on tällä hetkellä kunnan ainoa kaukojuna-asema. Asutusta hallitsevat omakotitalot, joiden omakotitalo on viime vuosikymmeninä ollut paljon kaupungin muiden alueiden yläpuolella.selvennä Alueella ei ole juuri lainkaan elinkeinotoimintaa, joten useimmat asukkaat pendelöivät Södertäljen keskustaan. Pershageniin on useita kaupunkibussiyhteyksiä. Siellä on myös kaupunginosakeskus (ravintola, ruokakauppa, solarium, lahjatavarakauppa) ja pieni kappeli.

Hölö

Pääartikkeli: Hölö

Hölö sijaitsee Nyköpingsbanan-rautatien varrella ja oli oma kunta vuoteen 1971, jolloin se liitettiin Södertäljeen. Kunta käsitti maa-alueen Himmerfjärdenin länsirannalla. Mörkön saarikunta oli liitetty Hölöön vuonna 1952. Vagnhäradin, Järnan ja Södertäljen läheisyyden vuoksi palvelutarjonta on rajoitettua. Hölössä on kuitenkin yläaste, joitakin kauppoja ja liikuntapaikkoja (jalkapallokenttiä, juoksureittejä, pieni liikuntahalli). Yhteydet koostuvat linja-autoliikenteestä Södertäljeen. Keskusteluja omasta paikallisjunasta Hölöstä Järnan kautta Södertäljeen on keskusteltu pitkään.

Mölnbo

Pääartikkeli: Mölnbo

Mölnbo on pienempi yhdyskunta Vårdingessa kunnan lounaisosassa. Alueella on hyvin rajoitettu palvelutarjonta, mm. ruokakauppa ja kirjasto. Ehkä parhaiten Mölnbo tunnetaan vuosittaisesta elokuvafestivaalistaan, joka pidetään Mölnbo Biossa. Mölnbo sijaitsee Västra stambanan -rautatien varrella. Södertäljen keskusaseman ja Gnestan välillä liikennöivät paikallisjunat pysähtyvät Mölnbossa.

Enhörna

Pääartikkeli: Enhörna

Enhörnalandet on laajuudeltaan sama kuin Enhörnan seurakunta tai Södertäljen kunnan Enhörnan kunnanosa (ruots. Enhörna kommundel). Enhörnan kunnanosa muodostettiin 1967, jolloin entinen kunta liitettiin Södertäljeen. Enhörnan kunta puolestaan oli muodostettu yhdistämällä Ytterenhörna ja Överenhörna vuonna 1952. Enhörnalandetilla sijaitsevat taajamat ovat Vattubrinken, Sandviken ja Ekeby. Ekebytä pidetään Enhörnan keskuspaikkana, koska pääosa palveluista sijaitsee siellä. Lisäksi Enhörnassa sijaitsevat kylät Tuna, Stjärna och Aska ja Nöttesta.

Ystävyyskunnat

Nähtävyyksiä

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.7.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Södertälje Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 4.7.2016.
  4. ↑ Nya svenska medborgare från drygt 160 länder Statistiska Centralbyrån. Viitattu 15.10.2020. (ruotsiksi)
  5. ↑ a b Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.7.2012. (ruotsiksi)
  6. ↑ Utrikes födda efter län, kommun och födelseland 31 december 2016 scb.se. Viitattu 15.10.2020.
  7. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  8. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  9. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2017 Statistiska centralbyrån. Viitattu 31.3.2018. (ruotsiksi)
  11. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  12. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  13. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  14. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  16. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  17. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  18. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  22. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  23. ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 3.7.2022. (ruotsiksi)
  25. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  26. ↑ Lista - vilket styre har respektive kommun (2011-10-31) Sveriges Kommuner och Landsting. Viitattu 31.7.2012. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  27. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  28. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Södertälje kommun
Tukholman läänin kunnat
Botkyrkan kunta • Danderydin kunta • Ekerön kunta • Haningen kunta • Huddingen kunta • Järfällan kunta • Lidingön kunta • Nackan kunta • Norrtäljen kunta • Nykvarnin kunta
Nynäshamnin kunta • Salemin kunta • Sigtunan kunta • Sollentunan kunta • Solnan kunta • Sundbybergin kunta • Södertäljen kunta • Tukholman kunta • Tyresön kunta
Täbyn kunta • Upplands Väsbyn kunta • Upplands-Bron kunta • Vallentunan kunta • Vaxholmin kunta • Värmdön kunta • Österåkerin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Södertäljen_kunta&oldid=21740907”