Göteborgin kunta
| Göteborgin kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Länsi-Götanmaan lääni |
| Maakunta | Länsi-Götanmaa ja Bohuslän |
| Keskustaajama | Göteborg |
| Kuntakoodi | 1480 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 447,88 km² |
| Väkiluku (31.12.2020) ([2]) | 583 056 |
| – Väestötiheys | 1 302 as./km² |
Göteborgin kunta (ruots. Göteborgs kommun) on Länsi-Götanmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Länsi-Götanmaahan ja Bohusläniin. Kunnan keskustaajama on Göteborg.[3]
Kunnan maapinta-ala on 447,88 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 583 056 henkeä (31.12.2020).[2]
Göteborgin kunta on väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. Göteborg sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Götajoen suussa Kattegatin itärannalla. Kunnan keskustaajamassa Göteborgissa asuu pääosa kunnan väestöstä ja se ulottuu myös naapurikuntien alueelle.
Göteborgista ja monista sen naapurikunnista muodostuvassa Suur-Göteborgissa on noin 920 000 asukasta.
Vuonna 2007 kunnassa oli 30,82 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Göteborgin kaupunki perustettiin Hisingenille Götajoen rannalle. Kuningas Kaarle IX antoi kaupungille väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1603 ja pysyvät vuonna 1607. Tanskalaiset polttivat kaupungin jo vuonna 1611. Uusi eli nykyinen Göteborgin kaupunki sai kuningas Kustaa II Aadolfilta väliaikaiset kaupunginoikeudet vuonna 1619 ja pysyvät vuonna 1621.
Vuoden 1862 lain kunnallishallinnosta kaupungeissa (ruots. Förordning om kommunalstyrelse i stad (SFS 1862:14)) astuttua voimaan 1.1.1863 Göteborgista muodostettiin oma kaupunkikunta. Kaupunkiin liitettiin vuosien saatossa useita ympäröiviä maalaiskuntia:
- vuonna 1868 Karl Johanin maalaiskunta
- vuonna 1906 Lundbyn maalaiskunta
- vuonna 1922 Örgryten maalaiskunta
- vuonna 1931 Nya Varvetin maalaiskunta
- vuonna 1945 Västra Frölundan maalaiskunta
- vuonna 1948 Backan maalaiskunta
- vuonna 1967 Torslandan, Tuven, Säven ja Angeredin maalaiskunnat sekä Bergumin alue Stora Lundbyn maalaiskunnasta[6]
Vuonna 1971 Göteborgin kaupunki muutettiin Göteborgin kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun siihen liitettiin Askimin ja Styrsön kunnat sekä Hisingenin saarella sijainnut Rödbon seurakunta, joka oli aiemmin kuulunut Kungälvin kuntaan.
Göteborgin kunta ei Malmön kunnan tavoin kuulunut aiemmin mihinkään maakäräjäkuntaan, vaan kunta huolehti itse maakäräjäkunnille kuuluvista tehtävistä, kuten paikallisliikenteestä ja terveydenhuollosta. Vasta vuonna 1998 kunta liittyi osaksi vastaperustettua Länsi-Götanmaan läänin maakäräjäkuntaa.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[8] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 134 144 | 24,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 47 441 | 8,7 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 47 463 | 8,7 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 319 142 | 58,2 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 7 399 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 12,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 13 368 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 698 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 27 000 kruunua.[12]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]
- 0–17-vuotiaat: 18,9 %
- 18–64-vuotiaat: 66,2 %
- 65 vuotta täyttäneet: 14,9 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 0,1 | 0,2 | |
| jalostus | 19,0 | 17,6 | |
| palvelut | 80,3 | 81,7 | |
| tuntematon | 0,5 | 0,6 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 300 886 | 243 107 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 123,8 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 22 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 98,9 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 890 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Göteborg* | 481 479[18] |
| 2 | Hjuvik | 3 928 |
| 3 | Billdal* | 3 807[18] |
| 4 | Mysterna | 3 418 |
| 5 | Olofstorp | 3 378 |
| 6 | Andalen | 2 188 |
| 7 | Donsö | 1 407 |
| 8 | Styrsö | 1 304 |
| 9 | Nolvik | 1 025 |
| 10 | Angered | 950 |
| 11 | Säve | 743 |
| 12 | Brännö | 708 |
| 13 | Kvisljungeby | 639 |
| 14 | Björlanda | 608 |
| 15 | Tumlehed | 475 |
| 16 | Asperö | 402 |
| 17 | Vrångö | 364 |
| 18 | Rödbo | 278 |
| 19 | Låssby | 251 |
| 20 | Stenared | 237 |
| 21 | Trulsegården | 211 |
| 22 | Gundal och Högås* | 61[18] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Göteborgin taajamassa on 549 839 asukasta, ja se kuuluu myös Härrydan kuntaan, Mölndalin kuntaan ja Partillen kuntaan. Koko Billdalin taajamassa on 10 289 asukasta, ja se kuuluu osin myös Kungsbackan kuntaan. Koko Gundal och Högåsin taajamassa on 384 asukasta, ja se kuuluu myös Kungsbackan kuntaan ja Mölndalin kuntaan.[18] Hjuvikin taajaman nimenä on joskus ollut myös Hästevik.[19]
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[19]
- Agnesberg
- Askim
- Hjällbo
- Kärra
- Näset
- Rannebergen
- Skintebo
- Torslanda (nimenä ollut myös Nolered)
- Tuve (nimenä ollut myös Glöstorp)
Luettelossa mainituista taajamista kaikki ovat sittemmin kasvaneet yhteen Göteborgin taajaman kanssa.[19]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[20]
- Ambjörnhagen
- Assmundtorp + Skändla
- Brunnstorpsnäs
- Bruntorpsdalen och Mulered
- Bärby
- Djupedal södra
- Dockered
- Furåsen
- Gunnesby
- Gunnilse (västra delen)
- Halleröd
- Hästevik
- Kippholmen
- Kvillehed
- Kålsered
- Köpstadsö
- Nolviks kile
- Prästegården (norra delen)
- Prästegården (södra delen)
- Rågården
- Sillvik
- Skeddalen
- Stora Svindal
- Tomtebacken + Gullö
- Torvhög
- Tråkärrslätt*
- Trånget (östra delen)
- Västra Låssby
Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tråkärrslätt kuuluu osin myös Mölndalin kuntaan.[21]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[22]
- Bergegården
- Gossbydal + Linnefjäll
- Gunnilse (östra delen)
- Larsered
- Låssby
- Rösbo
- Skår
- Stenared
- Trulsegården
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, alueiden valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Göteborgin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[23]
- Göteborg, Hisingen (22 valtuutettua)
- Göteborg, Öster (20 valtuutettua)
- Göteborg, Centrum (19 valtuutettua)
- Göteborg, Väster (20 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Göteborgin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 12 | 13 | 18 | 21 | 17 | 17 | 21 | 21 | 22 | 17 | 20 | 23 | 20 | 12 | ||
| Keskustapuolue | 11 | 10 | 7 | 5 | 4 | 4 | 1 | 1 | 0 | 0 | 1 | 0 | 0 | 3 | ||
| Liberaalit | 19 | 17 | 16 | 9 | 16 | 13 | 10 | 8 | 6 | 14 | 9 | 7 | 7 | 6 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 5 | 1 | 9 | 5 | 5 | 2 | 3 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 9 | 5 | 5 | 5 | 6 | 7 | 9 | 9 | 6 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 32 | 35 | 31 | 35 | 31 | 30 | 29 | 37 | 28 | 29 | 31 | 25 | 20 | 17 | ||
| Vasemmistopuolue | 7 | 6 | 8 | 8 | 8 | 7 | 6 | 8 | 11 | 10 | 7 | 7 | 8 | 11 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 3 | 6 | 7 | ||
| Muut | 0 | 0 | 1 | 2 | 2 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 0 | 5 | 8 | 16 | ||
| Yhteensä [25] | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | 81 | ||
Kaupunginosalautakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Göteborgin kunta on jaettu kaupunginosalautakuntiin (ruots. stadsdelsnämnd). Ennen vuotta 2010 lautakuntia oli seuraavat 21 kappaletta:
Niistä Södra Skärgården sijaitsi Styrsön saaristossa. Vuoden 2010 alussa Frölundan ja Högsbon kaupunginosalautakunnat yhdistettiin Frölunda-Högsbon kaupunginosalautakunnaksi.
Vuoden 2011 alusta lähtien kaupunginosalautakuntia vähennettiin, jolloin niitä jäi jaljelle vain kymmenen kappaletta. Ne ovat
| Nykyinen kaupunginosalautakunta | Alueen entiset kaupunginosalautakunnat |
|---|---|
| Angered | Gunnared ja Lärjedalen |
| Askim-Frölunda-Högsbo | Askim, Frölunda ja Högsbo |
| Centrum | ei muutosta |
| Lundby | ei muutosta |
| Majorna-Linné | Majorna ja Linnéstaden |
| Norra Hisingen | Backa, Kärra-Rödbo ja Tuve-Säve |
| Västra Göteborg | Södra Skärgården, Tynnered ja Älvsborg |
| Västra Hisingen | Biskopsgården ja Torslanda |
| Örgryte-Härlanda | Örgryte ja Härlanda |
| Östra Göteborg | Bergsjön ja Kortedala |
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Angeredin piiri
- Annedalin piiri
- Askimin piiri
- Backan piiri
- Bergsjönin piiri
- Bergumin piiri
- Biskopsgårdenin piiri
- Björkekärrin piiri
- Björlandan piiri
- Brunnsbon piiri
- Brämaregårdenin piiri
- Bäckebolin piiri
- Gunnaredin piiri
- Göteborgin Karl Johanin piiri (Göteborgs Karl Johans distrikt)
- Göteborgin Oscar Fredrikin piiri (Göteborgs Oscar Fredriks distrikt)
- Göteborgin Sankt Paulin piiri (Göteborgs Sankt Pauli distrikt)
- Göteborgin tuomiokirkkopiiri (Göteborgs domkyrkodistrikt)
- Göteborgin Vasan piiri (Göteborgs Vasa distrikt)
- Hagan piiri (Länsi-Götanmaa)
- Härlandan piiri
- Högsbon piiri
- Johannebergin piiri
- Kortedalan piiri
- Lundbyn piiri (Länsi-Götanmaa)
- Masthuggetin piiri
- Nylösen piiri
- Näsetin piiri
- Rödbon piiri
- Styrsön piiri
- Säven piiri
- Torslandan piiri
- Tuven piiri
- Tynneredin piiri
- Västra Frölundan piiri
- Älvsborgin piiri
- Örgryten piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[26]
- Domkyrkoförsamlingen i Göteborg
- Nylöse
- Kortedala
- Härlanda
- Göteborgs Vasa
- Göteborgs Johanneberg
- Göteborgs Annedal
- Göteborgs Haga
- Göteborgs Oscar Fredrik
- Göteborgs Masthugg
- Göteborgs Carl Johan
- Örgryte
- Lundby
- Backa
- Högsbo
- Västra Frölunda
- Älvsborg
- Tynnered
- Angered
- Bergum
- Torslanda-Björlanda
- Tuve-Säve
- Bergsjön
- Göteborgs S:t Pauli
- Gunnared
- Askim
- Styrsö
- Björkekärr
- Näset
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[27] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Allmänna straffängelset* (Länshäktet)
- Angered
- Askim
- Backa
- Bergsjön
- Bergsjöns kbfd*
- Bergum
- Biskopsgarden
- Biskopsgårdens kbfd*
- Björlanda
- Brämaregården
- Brämaregårdens kbfd*
- Carl Johan, se Göteborgs Karl Johan
- Domkyrkoförsamlingen i Göteborg (Gustavi och Kristine, Göteborgs domkyrkoförsamling, Göteborgs Gustaivi, Göteborgs svenska)
- Flottan, se Nya Varvet*
- Gamlestads kbfd*
- Gunnared
- Göteborgs Annedal
- Göteborgs engelska (Göteborgs reformerta 1700-luvulla)
- Göteborgs fattighusförsamling* (Arbets- och korrektionsinrättningen)
- Göteborgs garnisonsförsamling* (Göta artilleriregemente)
- Göteborgs Haga
- Göteborgs Johanneberg
- Göteborgs Karl Johan (Amiralitetsvarvsförsamlingen, Förenade Kustförsamlingen, Gamla varvet, Privata församlingen)
- Göteborgs katolska
- Göteborgs Kristine*
- Göteborgs lutherska*
- Göteborgs Masthugg
- Göteborgs mosaiska
- Göteborgs Oskar Fredrik
- Göteborgs reformerta* (1600-luvulla)
- Göteborgs Sankt Pauli
- Göteborgs spinnhusförsamling*
- Göteborgs Tyska Göteborgs Vasa
- Härlanda
- Högsbo
- Kortedala
- Kortedala kbfd*
- Lundby
- Lundby kbfd*
- Marieberg* (Majorna)
- Nya Varvet*
- Nya Älvsborg* (Ny-Elfsborgs slottsförsamling)
- Nylöse (Götaholm, Göteborgs Gamlestad, Göteborgs hospitalsförsamling, Kronohospitalsförsamlingen, Älvsborg)
- Nylöse kbfd*
- Rödbo
- Smålands artilleriregemente* (Andra Göta artilleriregemente)
- Stadens fattighus och Allmänna
- Styrsö
- Säve
- Törslanda
- Tuve
- Tynnered
- Tynnereds kbfd*
- Utby*
- Västra Frölunda (Frölunda)
- Västra Frölunda kbfd*
- Älvsborg
- Älvsborgs kbfd*
- Örgryte
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Allhelgonakyrkan -
Annedaskyrkan -
Askimin kirkko -
Asperön kirkko -
Backan kirkko -
Bergsjönin kirkko -
Bergumin kirkko -
Billdalin kirkko -
Biskopsgårdenin kirkko -
Björkekärrin kirkko -
Björlandan kirkko -
Brunnsbokyrkan -
Brämaregårdenin kirkko -
Buråskyrkan -
Bäckebolin kirkkosali -
Carl Johanin kirkko -
-
Donsön kirkko -
Furåsenin kirkko -
Glöstorpin kirkko -
Grevegårdenin kirkko -
Guldhedskyrkan -
Gunnaredin kirkko -
Hagakyrkan -
Hammarkullenin kirkko -
Hjällbon kirkko -
Härlandan kirkko -
Högsbon kirkko -
Johannesbergskyrkan -
Kaverösin kirkko -
Kungsladugårdin kirkko -
Kärran kirkko -
Landalan kappeli -
Lundbyn vanha kirkko -
Lundbyn uusi kirkko -
Länsmansgårdenin kirkko -
Lövgärdetin kirkko -
Mariakyrkan -
Masthuggskyrkan -
Mikaelskyrkan -
Norska sjömanskyrkan -
Nylösen kirkko -
Näsetin kirkko -
Oscar Fredrikin kirkko -
Pater Nosterkyrkan -
Rödbon kirkko -
Sankt Johanneskyrka -
-
Sankt Birgittas kapell -
Skårin kirkko -
Styrsön kirkko -
Säven kirkko -
Toleredskyrkan -
Torslandan kirkko -
Tuven kirkko -
Tynneredin kirkko -
Tyska kyrkan -
Utbyn kirkko -
Vasakyrkan -
Vrångön kirkko -
Vårfrukyrkan -
Västra Frölundan kirkko -
Älvsborgin kirkko -
Örgryten vanha kirkko -
Örgryten uusi kirkko
.JPG)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Göteborg Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Införlivning med Göteborgs kommun 1868- (XLS) Stadsbyggnadskontoret. Viitattu 7.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 8.1.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Göteborgin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
- Lyhyt suomalainen kuvaus sisällöstä Göteborgin virallisella sivustolla
- Virallinen kansainvälinen Göteborgin sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
