Tripoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Libyassa. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.
Tripoli
(طرابلس)
Kuvakollaasi Tripolista.
Kuvakollaasi Tripolista.
vaakuna
vaakuna

Tripoli

Koordinaatit: 32°53′05″N, 13°10′48″E

Valtio  Libya
Alue Tripoli
Perustettu 600-luvulla eaa.
Väkiluku (2005) 1 126 000
Aikavyöhyke UTC+2









Tripoli (arab. طرابلس‎, Ṭarābulus) on Libyan pääkaupunki. Se sijaitsee maan pohjoisrannikolla autiomaan laidalla kallioisella niemellä, joka työntyy Välimereen ja muodostaa suojaisan luonnonsatamaksi soveltuvan lahden. Yhdistyneiden kansakuntien tilasto-osaston mukaan kaupungin väkiluku oli vuonna 2015 noin 1 126 000.

Tripoli sijaitsee Pohjois-Libyassa Välimeren rannikolla. Nafusavuoret Tripolista etelään toimivat Libyan sisämaan ja rannikkoalueen erottajina.[1] Tripolista pohjoiseen meren takana sijaitsee Sisilia. Itse kaupunki sijaitsee kivikkoisella niemekkeellä ja se voidaan jakaa kahteen erilliseen osaan. Kaupunginmuurin ympäröimä vanhakaupunki eli medina sijaitsee kaupungin sataman luona ja sen kaupunkikuvaa hallitsee espanjalaisten 1500-luvulla rakennuttama linna. Monet kaupungin virastot sijaitsevat puolestaan uudessa kaupunginosassa, joka on kasvanut etenkin 1970-luvulta lähtien.[2]

Tripolin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 16 17 19 22 24 27 29 30 29 27 23 18 ka. 23,4
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 8 9 11 14 16 19 22 22 22 18 14 9 ka. 15,3
Sademäärä (mm) 81 46 28 10 5 3 0 0 10 41 66 94 Σ 384
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
16
8
17
9
19
11
22
14
24
16
27
19
29
22
30
22
29
22
27
18
23
14
18
9
S
a
d
a
n
t
a
81
46
28
10
5
3
0
0
10
41
66
94


Lähde: Weather - Tripoli BBC Weather. (englanniksi)

Varhainen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marcus Aureliuksen riemukaari.

Nykyinen Tripolin alue oli aluksi libyalaisiksi kutsuttujen ja nykyisten berberien edeltäjinä pidettyjen heimojen asuttama keidas. Tripolin perustivat foinikialaiset 600-luvulla eaa. Foinikialaiset käyttivät Tripolia pysähdyspaikkana purjehduksillaan länteen ja heidän muodostamansa siirtokunta sai nimekseen Oea, josta tuli osa foinikialaisten perustamaa Karthagon valtakuntaa. Karthagon kukistuessa vuonna 149 eaa. alueen valtasivat numidialaiset. Numidialaisia seurasivat Julius Caesarin johdolla roomalaiset, jotka tekivät alueesta Tripolitanian provinssin. Provinssi koostui kolmesta kaupungista, Sabratha, Leptis Magna ja Oea ja nykyinen Tripoli-nimi on johdettu kreikkalaisesta nimestä Tripolis. Tri on suomeksi kolme ja polis kaupunki. Tripolitania kukoisti Rooman alaisuudessa ja rikastui maanviljelyksellä ja rannikon kauppareiteillä. Sen kautta kuljetettiin Roomaan kultaa, norsunluuta, orjia ja eksoottisia eläimiä Rooman sirkuksiin. Kamelien yleistyessä kulkuvälineinä myös maareittejä pitkin kulkenut kauppa kasvoi, mikä mahdollisti Oean ja Leptis Magnan rikastumisen. Vuonna 297 Tripolitanian nimi lyhennettiin muotoon Tripolis ja Oea sai useita etuoikeuksia samalla, kun Leptis Magna ja Sabratha puolestaan köyhtyivät. Nimi Tripoli alkoi ajan myötä viitata yksinomaan Oean kaupunkiin.[1]

Vuonna 423 Afrikan roomalaista kenraalia Bonifatiusta epäiltiin Rooman pettämisestä ja hän kutsui tuekseen vandaalit nykyisestä Espanjasta. Bonifatius sopi välinsä Rooman keisarinna Placidian kanssa, mutta vandaalit eivät suostuneet lähtemään. Vandaalit kukistivat roomalaiset ja valtasivat Tripolin vuonna 455 ja pitivät sitä hallussaan aina vuoteen 533 saakka. Alueen talous kärsi merkittävästi vandaalien alaisuudessa ja Tripolin asukasluku romahti aiemmasta noin 30 000:ta noin 7 00:en. Kaupungin tilanne ei juurikaan parantunut Bysantin valtakunnan vallattua kaupungin vuonna 533. Vuonna 645 kaupungin valtasivat muslimit arabikomentaja Amr ibn al-Aasin johdolla.[1]

Alueellinen epävakaus jatkui arabivallan alkaessa. Paikalliset berberit kapinoivat arabitaustaisia valloittajia vastaan ja myöhemmin kaupungin hallinnasta taistelivat eri arabidynastiat. Umaijaditn tekivät Rufai ibn Thabit al-Ansarista ensimmäisen Tripolin arabihallitsijan vuonna 667, mutta olot rauhoittuivat vasta abbasidien asetettua Ibrahim al-Aghlabiin Tripolin hallitsijaksi vuonna 800. Aghlabidien noin vuosisadan kestäneen valtakauden aikana Tripoli koki pitkästä aikaa suhteellisen rauhallisen kauden, jonka aikana kaupunginmuuri jälleenrakennettiin ja kaupunkiin perustettiin useita moskeijoita ja koraanikouluja. Suurin osa paikallisesta berberiväestöstä kääntyi islamin uskoon. Aghlibidien valtakauden päättivät vuonna 909 fatimidit. Vuonna 972 sen valtasivat puolestaan Beni Zirin berberiheimo, jotka hallitsivat kaupunkia yhdessä Beni Khazroun-heimon kanssa vuoteen 1027 saakka. Berberiheimojen valtakaudella Tripoli oli ensimmäistä kertaa kokonaan itsenäinen kaupunkivaltio. Kauden päättivät kuitenkin fatimidit, jotka jälleenvaltasivat kaupungin vuonna 1030.[1]

Tripoli oli alkanut muodostua Saharan ylittävien karavaanien tärkeäksi keskukseksi, mikä herätti myös ulkovaltojen kiinnostuksen kaupunkia kohtaan. Sisilian vallanneet normannit hallitsivat kaupunkia vuosien 1146 ja 1158 välillä ja espanjalaiset hallitsivat sitä puolestaan vuosina 1509–1539. Espanjalaiset luovuttivat kaupungin johanniitoille. Vuonna 1551 kaupungin valtasivat osmanit ja heitä johtaneesta Dragutista tuli kaupungin ensimmäinen pašša. Turkkilaisista osmaneista tuli ajan myötä epäsuosittuja ja vuonna 1711 valtaan nousi Ahmed Karamanli. Hän oli taustaltaan turkkilainen, mutta oli silti syntynyt Tripolissa. Ahmed ja häntä seuranneet karamanlit maksoivat veroja Istanbuliin, mutta olivat muuten käytännössä itsenäisiä aina vuoteen 1835 saakka. Merirosvoudesta tuli merkittävä tulonlähde ja Tripolista muodostui yksi niin sanotuista barbareskivaltoista, jotka harjoittivat merirosvousta Välimerellä. Karamanlien valtakausi päättyi vuonna 1835, kun osmanit palauttivat alueen suoraan hallintaansa.[1]

Tripolin liikekeskustaa.

Italia valtasi Tripolin Italian–Turkin sodan aikana vuonna 1911. Tripolista tuli Italian hallitseman Libyan pääkaupunki ja italialaiset rakennuttivat kaupunkiin kokonaan uuden kaupunginosan, jonka asukkaiksi tuli siirtolaisia Italiasta. Tripolin vanhakaupunki säilyi paikallisten asuttamana. Italialaiset rakennuttivat myös esimerkiksi kouluja ja kirkkoja. Osa paikallisesta eliitistä omaksui italialaiset tavat, mutta osa toivoi italialaisia vastaan taistelleen Umar al-Mukhtarin vapauttavan kaupungin jonain päivänä. Kaupungin vapauttivat lopulta kuitenkin britit toisen maailmansodan aikana. Libya itsenäistyi vuonna 1951 Libyan kuningaskuntana hallitsijanaan Idris I ja Tripolista tuli maan pääkaupunki. Libyan itsenäistyessä maa kuului maailman köyhimpiin valtioihin ja se alkoi rikastua vasta, kun vuonna 1958 löydettiin öljyä. 1. syyskuuta 1969 libyalainen eversti Muammar Gaddafi johti vallankaappausta, joka toi kuningaskunnan päätökseensä. Ulkovallat vetivät aikaisemmin Tripoliin sijoitetut sotilasjoukkonsa pois maasta. Uusi sosialistinen Libya Gaddafin alaisuudessa kääntyi enenevissä määrin länsivaltoja vastaan, mikä johti selkkauksiin. Yhdysvallat teki vuonna 1986 ilmaiskuja Tripoliin ja YK asetti Libyalle talouspakotteita. Tästä huolimatta samaan aikaan rakennettiin esimerkiksi sairaaloita ja kouluja, joiden julkisia palveluja tarjottiin ilmaiseksi. Great Man-made River -hanke toi puolestaan kaupunkiin vettä Saharan pohjavesivarannoilta. Myöhemmin Libyan ja lännen välit alkoivat elpyä ja suuri osa pakotteista purettiin vuonna 1999, mikä näkyi myös Tripolin taloudessa esimerkiksi taloudellisten uudistusten kautta, jotka painottivat sijoituksia ja asettivat sosialismin taka-alalle.[1]

Libyan sisällissota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2011 Libyan Bengasissa syttyi arabikevään innoittamia mielenosoituksia ja mielenosoittajien yhteenotot turvallisuusjoukkojen kanssa johtivat Libyan sisällissotaan. Kapinalliset valtasivat ensin alueita Gaddafille uskollisilta joukoilta, mutta kärsivät sittemmin huonommin aseistettuina tappioita. Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto julisti maaliskuussa 2011 Libyaan lentokieltoalueen ja Nato aloitti ilmaiskut Gaddafin joukkoja vastaan. Kapinalliset valtasivat Tripolin elokuussa samana vuonna ja Gaddafi surmattiin Sirtessä lokakuussa. Siirtymäajan kansallinen neuvosto julisti Libyan vapautetuksi 23. lokakuuta. Libyan epävakaus ei kuitenkaan päättynyt tähän vaan toinen sisällissota käynnistyi vuonna 2014.[3] Konfliktin aikana YK on tukenut kansainvälisesti tunnustettua hallintoa Tripolissa, jota vastustaa Khalifa Haftarin maan itäosia hallitseva kilpaileva hallinto.[4]

Tripolin kansainvälisen lentoaseman pääterminaali.

Tripoli on Libyan merkittävin satama ja lähellä sijaitsee Tripolin kansainvälinen lentoasema. Libyan rannikkoa pitkin kulkeva maantie yhdistää kaupungin Bengasiin ja aina Kairoon saakka. Sisämaahan kulkeva tie yhdistää sen Sebhan kaupunkiin etelässä.[2]

Tripolissa toimivia korkeakouluja ovat vuonna 1957 perustettu Tripolin yliopisto ja vuonna 1987 toimintansa aloittanut Open University. Tripolista käsin toimii Libyan museovirasto, joka vastaa maan museoista ja arkeologisista kohteista. Kaupungissa sijaitsee myös Libyan kansallisarkisto, useita tutkimuskeskuksia ja suurin osa maan julkaisijoista.[2]

Yhdistyneiden kansakuntien tilasto-osaston mukaan Tripolin väkiluku oli vuonna 2015 noin 1 126 000.[5] Kaupunki on Libyan tiheimmin asutetun alueen keskus.[2] Noin 90 % kaupungin asukkaista on arabitaustaisia sunnimuslimeja.[1]

  1. a b c d e f g Michael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 366-369. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8 (englanniksi)
  2. a b c d Tripoli Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.10.2017. (englanniksi)
  3. Libya profile - Timeline BBC News. BBC. Viitattu 23.10.2017. (englanniksi)
  4. Libyan johtajat sopivat tulitauosta ja vaaleista Pariisin-tapaamisessa Yle uutiset. Yle. Viitattu 23.10.2017.
  5. Libya World Statistics Pocketbook. United Nations Statistics Division. Viitattu 23.10.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]