1987
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vuosi 1987 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.
Suomessa valmistauduttiin vuoden 1988 presidentinvaaleihin.
Tapahtumia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Suomen tasavallan presidentti Mauno Koivisto esitti uudenvuodenpuheessaan huolestumisensa piittaamattomuuden lisääntymisestä tieliikenteessä ja vaati kovempia otteita rattijuoppoutta vastaan.
- 1. tammikuuta − Metsäliiton Teollisuus Oy ja G. A. Serlachius Oy yhdistyivät Metsä-Serla Oy:ksi, josta tuli Suomen toiseksi suurin metsäteollisuusyhtiö.
- 2. tammikuuta − Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja, Ruotsin ensimmäinen naispuoluejohtaja Karin Söder erosi tehtävästään terveyssyistä. Hän oli aiemmin toiminut myös Ruotsin ensimmäisenä naisulkoministerinä Thorbjörn Fälldinin hallituksessa vuosina 1976–1978.
- 3. tammikuuta – Suomen Hiihtoliitto kutsui mäkihyppääjä Matti Nykäsen kotiin Keski-Euroopan mäkiviikolta ”joukkueeseen sopeutumattomuuden” vuoksi ja määräsi hänet väliaikaiseen kilpailukieltoon.
- 7. tammikuuta − Nuorisojoukko valtasi Helsingin keskustassa Fredrikinkatu 42:ssa sijaitsevan kerrostalon. Poliisi tyhjensi talon vielä saman päivän aikana.
- 8. tammikuuta − Runoilija Sirkka Turkka sai kolmannen kerran jaetun Finlandia-palkinnon runokokoelmastaan Tule takaisin, pikku Sheba.
- 10. tammikuuta – Suomessa oli poikkeuksellisen kova pakkanen. Helsingin Kaisaniemessä mitattiin uusi pakkasennätys, −34,3 °C.[1]
- 14. tammikuuta – Suomen eri kirkkokuntien edustajat luovuttivat Vatikaanissa paavi Johannes Paavali II:lle latinankielisen Kalevalan.
- 15. tammikuuta – Yhdysvallat luovutti Suomeen Floridassa asuneen tamperelaisen liikemiehen, jota vastaan oli nostettu Suomessa syytteet talousrikoksista. Suomen ja Yhdysvaltain vuonna 1980 solmimaa luovutussopimusta sovellettiin nyt ensimmäisen kerran.
- 17. tammikuuta – Jumalan teatteri esitti performanssinsa Teatteripäivillä Oulussa. Pari minuuttia kestäneen esityksensä jälkeen näyttelijät pakenivat kaupungille, josta poliisi pidätti heidät.
- 19. tammikuuta – Kymmenkunta Pohjoisille teatteripäiville osallistunutta henkilöä teki rikosilmoituksen Jumalan teatterin esityksestä.
- 20. tammikuuta − Hankolaisen räjähdysainetehtaan Forcitin johto sai syytteen lähes 2 000 tonnin räjähde-erän luvattomasta myynnistä Ruotsin kautta Singaporeen sekä sotaa käyviin Persianlahden maihin. Aseiden ja ampumatarvikkeiden vienti Suomesta ja Ruotsista sotaa käyviin maihin oli kielletty.
- 21. tammikuuta – Irakin presidentti Saddam Hussein vetosi Iraniin maiden välisen sodan lopettamiseksi. Iranin presidentti Ali Khamenei torjui vetoomuksen kaksi päivää myöhemmin.
- 21. tammikuuta – Opetusministeri Gustav Björkstrand esitti Jouko Turkan ja Jussi Parviaisen erottamista Teatterikorkeakoulusta. Seuraavana päivänä Helsingin rikospoliisi kutsui Turkan ja Parviaisen kuultaviksi heidän mahdollisesta osuudestaan Jumalan teatteri -jupakkaan.
- 27. tammikuuta – Pidätettyinä olleet neljä Jumalan teatterin jäsentä vapautettiin.
- 27. tammikuuta – Entistä presidenttiä Ferdinand Marcosia kannattaneet sotilaat yrittivät vallankaappausta Filippiineillä.
- 29. tammikuuta − Laulaja Arja Saijonmaa nimitettiin YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pohjoismaisen pakolaistyön hyvän tahdon lähettilääksi.
- 30. tammikuuta – Teatterikorkeakoulun rehtori Outi Nyytäjä erosi virastaan Jumalan teatteri -kohun vuoksi. Hallitus asetti ympäristöministeriön kansliapäällikön Lauri Tarastin johtaman työryhmän selvittämään Teatterikorkeakoulun sisäistä tilannetta.
- 31. tammikuuta – Suomen ensimmäisestä junamatkasta Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin tuli kuluneeksi 125 vuotta.
Helmikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. helmikuuta – "Avoimeksi oppilaskunnaksi" järjestäytyneet, Jumalan teatteria tukeneet kymmenkunta Teatterikorkeakoulun oppilasta antoivat julkilausuman, jossa he kannattivat uudeksi rehtoriksi Jussi Parviaista ja vaativat vt. rehtorin Marianne Möllerin sekä Erkki Saarelan ja Ritva Valkaman erottamista opettajanviroistaan.
- 4. helmikuuta – Kahdeksan Jumalan teatteria kannattanutta opiskelijaa (”Pirun teatteri”) riehui Teatterikorkeakoulussa rikkoen ikkunoita ja heitellen tavaroita ulos lumihankeen. Jumalan teatterin jäsenet kahlitsivat itsensä kettingeillä koulun ulko-oviin.
- 6. helmikuuta – Neuvostoliittolainen säiliöalus Antonio Gramsci ajoi karille Suomenlahdella Porvoon edustalla. Aluksesta vuoti mereen 700 tonnia raakaöljyä. Kova pakkanen vaikeutti öljyn keräämistä.
- 11. helmikuuta − Filippiinien presidentti Corazón Aquino vahvisti maalle uuden perustuslain. Aquino oli lakkauttanut edeltäjänsä Ferdinand Marcosin aikaisen perustuslain tultuaan presidentin virkaan.
- 12. helmikuuta – Teatterikorkeakoulun hallitus erotti koulusta määräajaksi siellä viikkoa aiemmin riehuneet opiskelijat. Kolme koulun opettajaa erosi viroistaan.
- 14. helmikuuta – Suomeen syntyi uusi ammattiliitto, Liikealan Ammattiliitto, jonka puheenjohtajaksi valittiin Maj-Len Remahl.
- 15. helmikuuta – Israelissa alkoi oikeudenkäynti Yhdysvalloista luovutettua, natsirikoksista syytettyä John Demjanjukia vastaan. Hänen väitettiin olleen Treblinkan keskitysleirin ”Iivana Julmaksi” kutsuttu vartija.
- 23. helmikuuta – Tähtitiede: havaittiin Supernova 1987a, joka oli ensimmäinen paljain silmin havaittu supernova sitten vuoden 1604.
- 28. helmikuuta − Kymmenettuhannet ruotsalaiset osallistuivat pääministeri Olof Palmen muistotilaisuuteen Tukholmassa Palmen murhan vuosipäivänä. Muistotilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 150 paikkakunnalla Ruotsissa.
Maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. maaliskuuta − Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson kiisti edeltäjänsä Olof Palmen tienneen Bofors-tehtaan asekaupoista Intian ja Iranin kanssa.
- 6. maaliskuuta – Autolautta The Herald of Free Enterprise kaatui Zeebruggenissa Belgiassa ja 189 ihmistä kuoli.
- 6. maaliskuuta – Viking Linen autolautat Diana II ja Rosella kolhivat toisiaan Ahvenanmaan vesillä Sottungan edustalla.
- 6. maaliskuuta – Tiedekeskus Heurekan rakennustyöt alkoivat Vantaan Tikkurilassa.
- 11. maaliskuuta – Länsi-Saksan liittopäivät valitsivat Helmut Kohlin uudelleen liittokansleriksi.
- 12. maaliskuuta – Ruotsin hallitus antoi valtiopäiville lakiesityksen, joka olisi toteutuessaan kieltänyt ruotsalaisilta yrityksiltä kaupankäynnin Etelä-Afrikan kanssa.
- 16. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden suurimpia voittajia olivat kokoomus ja vihreät sekä suurimpia häviäjiä SKDL ja SMP.
- 23. maaliskuuta – Saippuasarja Kauniit ja rohkeat alkoi Yhdysvalloissa.
- 25. maaliskuuta – Euroopan talousyhteisö EEC täytti 30 vuotta.
- 26. maaliskuuta – Portugali ja Kiina sopivat alustavasti Portugalin hallinnassa vuodesta 1557 lähtien olleen Macaon siirtymisestä takaisin Kiinalle vuonna 1999.
- 28. maaliskuuta − Suomi solmi diplomaattisuhteet Seychellien ja Vanuatun kanssa.
- 30. maaliskuuta – Vincent van Goghin maalaus Aurinkonkukkia myytiin 39,85 miljoonalla dollarilla.
- 30. maaliskuuta − Ruotsalainen Nobel Industrier -yhtymä myönsi, että sen tytäryhtiöt Bofors ja Nobel Kemi olivat syyllistyneet aseiden ja ammusten lainvastaiseen vientiin.
- 30. maaliskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa syytti Keskustapuoluetta punamultayhteistyön romuttamisesta.
Huhtikuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Avajaisistunnossa herätti huomiota joukko naisasialiikkeeseen kuuluneita "itkijänaisia", jotka heittelivät lehteriltä istuntosaliin nenäliinoja, joihin oli kirjoitettu vihreitä arvoja ja rauhanaatetta kannattavia iskulauseita. Istuntoa johtanut ikäpuhemies Johannes Virolainen määräsi hämmästyksestä toivuttuaan naiset poistettavaksi salista. Puhemieheksi valittiin Kokoomuksen Ilkka Suominen, ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Matti Louekoski ja toiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Mikko Pesälä.
- 4. huhtikuuta – Eduskunnasta pudonnut Kalle Könkkölä valittiin Vihreän liiton valtuuskunnan puheenjohtajaksi.
- 7. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto antoi ministeri Esko Rekolalle tehtäväksi tunnustella mahdollisuuksia kolmen suurimman puolueen yhteisen hallituksen aikaansaamiseksi.
- 8. huhtikuuta – Helsinki tuli olleeksi Suomen pääkaupunkina 175 vuotta.
- 9. huhtikuuta – SDP:n, Kokoomuksen, Keskustapuolueen ja RKP:n puheenjohtajat antoivat ministeri Esko Rekolalle vastaukset tämän hallitustunnusteluun. SDP torjui ajatuksen kolmen suurimman puolueen yhteisestä hallituksesta.
- 13. huhtikuuta − Kiinan pääministeri Zhao Ziyang ja Portugalin pääministeri Aníbal Cavaco Silva allekirjoittivat sopimuksen Macaon siirtymisestä Kiinalle vuonna 1999.
- 14. huhtikuuta − Turkki anoi Euroopan talousyhteisön (EEC) jäsenyyttä.
- 20. huhtikuuta – Intian pääministeri Rajiv Gandhi kiisti Intian parlamentissa opposition syytökset siitä, että intialaiset poliitikot olisivat ottaneet vastaan lahjuksia ruotsalaiselta Boforsilta.
- 20. huhtikuuta − Keskustapuolueen puheenjohtaja, ulkoministeri Paavo Väyrynen sanoi, että Kokoomuksen ja SDP:n muodostama hallitus oli "jyrkästi Urho Kekkosen periaatteiden vastainen".
- 21. huhtikuuta – Neuvostoliitosta toisen maailmansodan loppuvaiheissa Yhdysvaltoihin paennut natsirikollinen Karl Linnas tuotiin lentokoneella Tallinnaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkein oikeus oli hylännyt hänen anomuksensa saada jäädä Yhdysvaltoihin. Linnas oli vuonna 1962 tuomittu Neuvostoliitossa poissaolevana kuolemaan.
- 25. huhtikuuta – Tuhannet ydinvoiman vastustajat järjestivät mielenosoituksia eri puolilla Eurooppaa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vuosipäivänä.
- 26. huhtikuuta – Saab esitteli JAS 39 Gripenin ensimmäisen prototyypin.
- 27. huhtikuuta – Kansallista sotaveteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran. Pääjuhla pidettiin Lahdessa.
- 27. huhtikuuta – Yhdysvallat asetti Itävallan presidentin Kurt Waldheimin "tarkkailulistalle", mikä merkitsi sitä, ettei Waldheim päässyt Yhdysvaltoihin yksityishenkilönä. Itävalta kutsui toimenpiteen vuoksi suurlähettiläänsä kotiin Washingtonista.
- 28. huhtikuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa ilmoitti eroavansa SDP:n puheenjohtajan paikalta kesän puoluekokouksessa.
- 29. huhtikuuta − Ruotsin hallitus määräsi valtiontalouden tarkastusviraston selvittämään, oliko Bofors lahjonut intialaisia poliitikkoja asetilauksen saamiseksi.
- 30. huhtikuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi eron Kalevi Sorsan hallitukselle ja nimitti Harri Holkerin hallituksen. Uuden hallituksen hallitusohjelmassa sovittiin muun muassa verojen alentamisesta sekä talouspoliittisista uudistuksista, joista käytettiin nimitystä hallittu rakennemuutos. Sorsan neljäs hallitus oli maaliskuussa noussut Suomen kaikkien aikojen pitkäikäisimmäksi ohitettuaan vuosina 1932−1936 istuneen Kivimäen hallituksen, ja Sorsasta itsestään oli tullut Suomen historian ylivoimaisesti pitkäaikaisin pääministeri (3 652 vuorokautta).
- 30. huhtikuuta − Länsi-Berliinissä alkoivat Berliinin kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet.
Toukokuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. toukokuuta – Puolan poliisi hajotti Solidaarisuuden vappumielenosoitukset ja pahoinpiteli niihin osallistuneita sekä pidätti yli 150 ihmistä.
- 3. toukokuuta − Kolme pikajunan vaunua suistui ratapenkereen sortumisen vuoksi kiskoilta Kuopion ja Joensuun välisellä rataosalla Nilsiässä. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
- 5. toukokuuta − Presidentti Mauno Koivisto korosti Åbo Akademin 70-vuotisjuhlassa pitämässään puheessa ruotsin kielen merkitystä Suomelle.
- 8. toukokuuta – SDP:n kansanedustaja Matti Ahde valittiin eduskunnan puhemieheksi ja Kokoomuksen kansanedustaja Elsi Hetemäki-Olander ensimmäiseksi varapuhemieheksi Ilkka Suomisen ja Matti Louekosken siirryttyä Holkerin hallituksen ministereiksi.
- 11. toukokuuta – Lääketiede: ensimmäinen sydän-keuhkosiirto tehtiin Baltimoressa.
- 9. toukokuuta – Tampereelle avattiin uusi museo: Muumilaakso[2].
- 9. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Brysselissä Belgiassa. Irlannin Johnny Logan otti toisen henkilökohtaisen euroviisuvoittonsa laululla Hold Me Now.
- 13. toukokuuta − Natsirikollisena kuolemaan tuomittu Karl Linnas anoi armahdusta Neuvostoliiton oikeusviranomaisilta.
- 14. toukokuuta − Armeija kaappasi vallan Fidžissä. Maassa puhkesi kaappauksen jälkeen vakavia levottomuuksia.
- 17. toukokuuta – Irakin–Iranin sota: USS Starkiin osui kaksi Exocet-ohjusta Persianlahdella Irakin F-1 Miragen ampumana. 37 yhdysvaltalaista merimiestä kuoli ja 21 haavoittui.[3]
- 26. toukokuuta − Tanskan kansankäräjät teki päätöksen sillan rakentamisesta Ison-Beltin yli. Kymmenkunta vuotta vireillä ollutta hanketta oli vastustettu taloudellisista ja ympäristösyistä.
- 26. toukokuuta − Ruotsalaista liikemiestä ja Nobel Kemi -yhtiön entistä markkinointijohtajaa vastaan nostettiin syytteet räjähteiden salakuljetuksesta Iraniin.
- 28. toukokuuta – 19-vuotias Mathias Rust lensi pienkoneellaan Neuvostoliiton ilmapuolustuksen huomaamatta rajan yli ja laskeutui Punaiselle torille Moskovassa. 4. syyskuuta Neuvostoliiton korkein oikeus tuomitsi hänet huliganismista neljäksi vuodeksi työleirille, mutta hänet vapautettiin 3. elokuuta 1988.
- 29. toukokuuta − Ruotsalainen kansanpuolue julkisti teettämänsä mielipidetiedustelun, jonka mukaan valtaosa RKP:n jäsenistä kannatti presidentti Mauno Koiviston valintaa toiselle virkakaudelle vuoden 1988 vaaleissa.
Kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 6. kesäkuuta – Tallinnassa alkoi Vanhankaupungin päivien yhteydessä Laululavalla tapahtunut Laulava vallankumous. Alkunsa se sai Raatitorilta.
- 4. kesäkuuta − Ruotsin valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä ilmeni, että Bofors-yhtymä oli maksanut kolmen intialaisen yhtiön tileille sveitsiläisiin pankkeihin lähes 320 miljoonaa kruunua saadakseen Intian valtiolta yli kahdeksan miljardin kruunun arvoisen tykkitilauksen.
- 5. kesäkuuta – Kansanedustaja Pertti Paasio valittiin SDP:n uudeksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin kansanedustajat Matti Ahde ja Pirjo Ala-Kapee sekä uudeksi puoluesihteeriksi eduskuntaryhmän sihteeri Ulpu Iivari, josta tuli Suomen ensimmäinen naispuoluesihteeri.
- 9. kesäkuuta − Eduskunta hyväksyi vuoden 1989 alussa voimaan tulevan, Euroopan tiukimmaksi luonnehditun videotarkastuslain. Laki kielsi alle 18-vuotiailta kiellettyjen elokuvien videolevityksen ja -myynnin.
- 9. kesäkuuta – Kahdeksan Teatterikorkeakoulussa helmikuun alussa riehunutta opiskelijaa tuomittiin Helsingin raastuvanoikeudessa kahden kuukauden ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja noin 20 000 markan korvauksiin.
- 11. kesäkuuta – Margaret Thatcherista tuli kolmannen kerran Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 11. kesäkuuta − Paavi Johannes Paavali II saapui Puolaan vierailulle, jonka aikana hän kävi mm. Solidaarisuus-liikkeen syntysijoilla Gdańskin Lenin-telakalla.
- 12. kesäkuuta – Keski-Afrikan tasavallan itse nimetty keisari Jean-Bédel Bokassa tuomittiin kuolemaan hänen 13-vuotisen valtansa aikana tekemistään rikoksista.
- 12. kesäkuuta – Liennytys: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan haastoi puheessaan Mihail Gorbatšovin repimään alas Berliinin muurin.[4]
- 13. kesäkuuta − Suomen Kommunistisen Puolueen edustajakokouksessa päätettiin uudelleen erottaa vähemmistön eli taistolaisten hallussa olleet piirijärjestöt puolueesta. Helsingin raastuvanoikeus oli joulukuussa 1986 mitätöinyt SKP:n aiemmin tekemän vastaavan päätöksen.
- 14. kesäkuuta − Länsi-Saksan sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Willy Brandt erosi tehtävästään. Brandt oli johtanut puoluetta vuodesta 1964 ja toiminut liittokanslerina vuosina 1969−1974.
- 15. kesäkuuta – Opiskelijavaihto Erasmus-ohjelman perustamispäivä.
- 18. kesäkuuta – Tampereen raastuvanoikeudessa päättyi yli kuusi vuotta kestänyt ns. Noppa-jutun käsittely. Suurin osa syytteistä hylättiin vanhentuneina tai toteennäyttämättöminä. Nopan entinen toimitusjohtaja Pauli Kemmo tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi vankeuteen veropetoksesta ja lahjusrikoksista.
- 20. kesäkuuta − Kolme ihmistä kuoli kahden purjelentokoneen törmäyksessä Hyvinkäällä.
- 24. kesäkuuta – Elokuva Emmanuelle esitettiin Suomen televisiossa ja sai suuren suosion myös Virossa, jossa Suomen television katsominen oli siihen aikaan kiellettyä.
Heinäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. heinäkuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand ja rouva Danielle Mitterrand saapuivat kaksipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen.
- 2. heinäkuuta − Natsirikolliseksi syytetty virolainen Karl Linnas kuoli sotilassairaalassa Leningradissa ennen kuin uutta oikeudenkäyntiä häntä vastaan ehdittiin aloittaa.
- 4. heinäkuuta – Entinen Gestapon päällikkö Klaus Barbie, ”Lyonin teurastaja”, tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lyonissa Ranskassa toisen maailmansodan aikaisista rikoksista ihmiskuntaa vastaan.
- 6. heinäkuuta − Oopperalaulaja Walton Grönroos valittiin Savonlinnan oopperajuhlien taiteelliseksi johtajaksi eroa pyytäneen pianisti Ralf Gothónin tilalle.
- 9. heinäkuuta – Etelä-Korean hallitus armahti yli 2 300 poliittista vankia, muun muassa oppositiojohtaja Kim Dae-jungin.
- 11. heinäkuuta – Maailman väkiluku ylitti YK:n mukaan viiden miljardin rajan.
- 14. heinäkuuta – Rajun ukkosmyrskyn aiheuttama mutavyöry hautasi alleen leirintäalueen Ranskan Alpeilla. 39 ihmistä sai surmansa.[5]
- 15. heinäkuuta – Taiwan lakkautti vuodesta 1949 voimassa olleen sotatilan.
- 21. heinäkuuta – Guns N’ Roses julkaisi debyyttialbuminsa Appetite for Destructionin.
- 28. heinäkuuta – Lämpöaalto tappoi 600 ihmistä Ateenassa.
- 29. heinäkuuta – Kolme Tšernobylin ydinvoimalan johtohenkilöä tuomittiin voimalan turvallisuusmääräysten törkeästä rikkomisesta kymmeneksi vuodeksi pakkotyöhön. Kolme muuta syytettyinä ollutta tuomittiin viiden vuoden pakkotyörangaistuksiin. Syytettyjen oli todettu olleen päävastuussa huhtikuun 1986 onnettomuuden aiheutumisesta voimalassa tehdyn luvattoman kokeen seurauksena. Voimalan turvajärjestelmä oli kytketty kokeen ajaksi pois päältä.
- 31. heinäkuuta – Yli 400 islamilaista pyhiinvaeltajaa kuoli ja lähes 650 loukkaantui väkivaltaisuuksissa Mekassa Saudi-Arabiassa. Valtaosa surmansa saaneista oli iranilaisia. Saudi-Arabia syytti väkivaltaisuuksista Irania, Iran puolestaan Yhdysvaltoja.
Elokuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2. elokuuta − Yli miljoona ihmistä osallistui Iranin pääkaupungissa Teheranissa Mekassa Saudi-Arabiassa sattuneiden levottomuuksien uhrien hautajaisiin, joista muodostui suuri Saudi-Arabian ja Yhdysvaltain vastainen mielenosoitus. Iran uhkasi kostaa verenvuodatuksen näille maille.
- 8. elokuuta – Pekka Vennamo valittiin äänestyksen jälkeen uudelleen SMP:n puheenjohtajaksi.
- 10. elokuuta − Nobel-palkittu eteläafrikkalainen arkkipiispa Desmond Tutu saapui vierailulle Suomeen ja tapasi presidentti Mauno Koiviston Naantalin Kultarannassa.
- 16. elokuuta – Northwest Airlinesin lento 255 putosi nousun yhteydessä Michiganissa ja kaikki koneessa olleet saivat surmansa lukuun ottamatta yhtä neljävuotiasta tyttöä.[6]
- 17. elokuuta – Spandaun vankilan viimeinen vanki Rudolf Hess kuoli, minkä jälkeen vankila purettiin. Hessin ilmoitettiin tehneen itsemurhan.
- 19. elokuuta - Deep Purple konsertoi Suomessa ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1972.
- 19. elokuuta – Hungerfordissa Berkshiressa Yhdistyneessä kuningaskunnassa työtön 27-vuotias Michael Ryan tappoi 16 ihmistä rynnäkkökiväärillä ja teki lopuksi itsemurhan. Aselakeja tiukennettiin tuntuvasti.
- 23. elokuuta – Baltian maissa järjestettiin suuria mielenosoituksia Molotov–Ribbentrop-sopimuksen vuosipäivänä. Neuvostoliiton viralliset sanomalehdet tuomitsivat mielenilmaisut, mutta viranomaiset eivät hajottaneet niitä.
- 28. elokuuta – Eversti Gregorio Honasanin johtama vallankaappausyritys presidentti Corazon Aquinoa vastaan kukistettiin Filippiineillä. Verisessä kaappausyrityksessä kuoli 30 ja loukkaantui lähes 300 ihmistä. Yli 800 sotilasta pidätettiin. Kyseessä oli jo viides ja tähän mennessä vaarallisin yritys syöstä Aquino vallasta.
- 28. elokuuta – Kreikka lakkautti Albanian kanssa vuodesta 1945 voimassa olleen sotatilan.
- 28. elokuuta – Yleisurheilun MM-kisat alkoivat Roomassa. Suomen ainoaksi mitaliksi jäi Seppo Rädyn keihäänheitosta voittama kulta.
- 30. elokuuta – Suomessa vieraillut yhdysvaltalainen evankelista Billy Graham puhui noin 42 000 kuulijalle Helsingin olympiastadionilla. Grahamin tilaisuuksiin osallistui hänen kuusipäiväisen vierailunsa aikana yhteensä noin 183 000 ihmistä.
- 31. elokuuta – Kuvanveistäjä Harry Kivijärven muotoilema presidentti Urho Kekkosen hautamuistomerkki paljastettiin Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä.
Syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. syyskuuta – sotilasvallankaappaus Burundissa.
- 3. syyskuuta – Kenian presidentti Daniel arap Moi saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen. Moin vierailu synnytti kohun muissa Pohjoismaissa, jotka olivat arvostelleet Kenian ihmisoikeustilannetta.
- 4. syyskuuta – Pääministeri Harri Holkeri matkusti viralliselle vierailulle Ruotsiin ja tapasi sen aikana virkaveljensä Ingvar Carlssonin.
- 7. syyskuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Erich Honecker teki ns. työvierailun Länsi-Saksaan. Kyseessä oli ensimmäinen Itä-Saksan valtionpäämiehen vierailu Länsi-Saksassa.
- 11. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto armahti veropetoksesta vankeuteen tuomitun entisen kansanedustajan Eero Lattulan (Kok.) muuttamalla tälle langetetun ehdottoman tuomion ehdolliseksi. Koivisto teki ratkaisunsa vastoin Korkeimman oikeuden kantaa.
- 13. syyskuuta − Ranskalle kuuluvassa, Tyynellä valtamerellä sijaitsevassa Uudessa-Kaledoniassa järjestettiin kansanäänestys mahdollisesta itsenäistymisestä. Äänestäneistä yli 98 prosenttia kannatti alueen pysymistä osana Ranskaa. Alueen alkuperäisväestö kanakit boikotoi äänestystä.
- 15. syyskuuta − YK:n pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar epäonnistui yrityksessään tulitauon aikaansaamiseksi Iranin ja Irakin välille, koska Iran oli vaatinut YK:ta julistamaan Irakin maiden välisen sodan aloittajaksi.
- 18. syyskuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti ulkoministeri Kalevi Sorsan Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi.
- 21. syyskuuta − Ruotsin sosialidemokraattinen puolue valitsi pääministeri Ingvar Carlssonin ensimmäisen kerran virallisesti puheenjohtajakseen. Tähän saakka Carlsson oli toiminut puheenjohtajana Olof Palmen jäljellä olleen kauden.
- 26. syyskuuta – YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO varoitti yli miljoonan etiopialaisen olevan vaarassa kuolla nälkään ilman nopeita avustustoimia.
- 28. syyskuuta – Star Trek – uusi sukupolvi -tv-sarja alkoi jaksolla Encounter at Farpoint.
- 29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti viralliselle vierailulle Itä-Saksaan. Vierailun aikana allekirjoitettiin sopimus viisumivapaudesta maiden välillä.
Lokakuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 5. lokakuuta – Egyptin presidentti Hosni Mubarak valittiin ilman vastaehdokkaita uudelle kuusivuotiselle virkakaudelle.
- 5. lokakuuta − Presidentti Mauno Koivisto aloitti virkakautensa toisen valtiovierailun Neuvostoliitossa.
- 6. lokakuuta – Vankilomalla ollut ruotsalainen vakooja Stig Bergling pakeni vaimoineen Suomen kautta Neuvostoliittoon. Heidän pakomatkallaan käyttämänsä henkilöauto löytyi eräältä pysäköintialueelta Espoon Tapiolasta 10. lokakuuta. Bergling oli vuonna 1979 tuomittu Ruotsissa elinkautiseen vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Berglingin loikkaus johti Ruotsin oikeusministerin Sten Wickbomin eroon 19. lokakuuta sekä kahden Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystön neuvostoliittolaisen työntekijän karkottamiseen Suomesta.
- 9. lokakuuta – Neuvostoliittolaisten historiantutkijoiden ilmoitettiin aloittavan Josif Stalinin terrorin uhrien todellisen lukumäärän selvittämisen.
- 13. lokakuuta – Iranin–Irakin sota: 30 ihmistä kuoli Bagdadissa Iranin ohjushyökkäyksessä.
- 13. lokakuuta − Jordanian kuningas Hussein saapui valtiovierailulle Suomeen.
- 15. lokakuuta − Burkina Fasossa tehtiin sotilasvallankaappaus. Maan johtaja Thomas Sankara murhattiin.
- 15.–16. lokakuuta – Suuri myrsky aiheutti tuhoja ja surmasi 22 ihmistä Etelä-Englannissa.
- 19. lokakuuta – Musta maanantai: osakekurssit romahtivat ympäri maailmaa. Dow Jonesin teollisuusindeksi putosi päivässä 22,6 % ja kuun loppuun mennessä kurssit Australiassa 41,8 %; Kanadassa 22,5 %; Hongkongissa 45,8 % ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 26,4 %.
- 23. lokakuuta − Niin sanotun Helsingin metrojupakan oikeuskäsittely päättyi, kun Korkein oikeus vahvisti Helsingin entisen metrojohtajan Unto Valtasen hovioikeudessa saaman yhden vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottoman vankeustuomion lahjoman vastaanottamisesta.
- 25. lokakuuta − Heidi Hautala valittiin Vihreän liiton uudeksi puheenjohtajaksi.
- 27. lokakuuta – Arkkiatri Arvo Ylppö täytti 100 vuotta. Valtiovalta järjesti Ylpölle syntymäpäiväjuhlan ja merkkipäivän kunniaksi julkaistiin myös postimerkki.
- 30. lokakuuta – NEC julkaisi PC Engine -pelikonsolin.
Marraskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. marraskuuta – Turvavyön käyttö tuli Suomessa pakolliseksi henkilöauton takaistuimella matkustaville.
- 2. marraskuuta − Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov tuomitsi Josif Stalinin valtakaudellaan harjoittamat sortotoimet lokakuun vallankumouksen 70-vuotisjuhlissa Moskovassa pitämässään puheessa.
- 4. marraskuuta − Eduskunnan puhemies Matti Ahde valittiin Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtajaksi. Ahde ilmoitti siirtyvänsä uuteen työhönsä vuoden 1990 aikana.
- 7. marraskuuta – Tunisiassa presidentti Habib Bourguiba syöstiin vallasta, häntä seurasi pääministeri Zine el-Abidine Ben Ali.
- 8. marraskuuta – Enniskillenissa Pohjois-Irlannissa IRA:n pommi surmasi yksitoista ihmistä.
- 9. marraskuuta – Suomen Pankki laski liikkeelle uudistetut 10 ja 500 markan setelit.
- 12. marraskuuta − Aaltosen kenkätehdas irtisanoi menekkivaikeuksien vuoksi yli sata työntekijää Tampereella, Juupajoella ja Viialassa. Irtisanotuista suurin osa oli naisia.
- 16. marraskuuta – Kaksi pikajunaa törmäsi täydessä vauhdissa toisiinsa Ruotsissa Lerumin kunnassa lähellä Göteborgia. Yhdeksän ihmistä kuoli ja yli 100 loukkaantui. Onnettomuuden syynä oli rautatien kulunvalvontajärjestelmässä ollut vika.
- 16. marraskuuta − Neuvostoliitto ilmoitti tehneensä "poliittisen päätöksen" joukkojensa vetämisestä Afganistanista 7–12 kuukauden kuluessa.
- 18. marraskuuta – King's Crossin metroaseman tulipalossa Lontoossa kuoli 31 ihmistä.
- 18. marraskuuta – Iran-Contra-skandaali: Yhdysvaltain kongressi julkaisi loppuraportin, jossa se tuomitsi presidentti Ronald Reaganin viime kädessä syylliseksi hänen hallintonsa väärinkäytöksiin.
- 22. marraskuuta – Nastolassa paljastettiin neuvostoliittolaisten sotavankien muistomerkki paikalla, jossa oli jatkosodan aikana sijainnut suuri sotavankileiri (Sotavankien järjestelyleiri 1). Leirillä oli kuollut yli tuhat neuvostosotilasta.
- 25. marraskuuta − Ruotsin radion ja television uutisissa paljastettiin Ruotsin ja Intian hallitusten välinen salainen sopimus, jonka nojalla Ruotsin valtio oli ottanut pitkälle menevän vastuun ja sitoumukset Bofors-yhtymän ja Intian välisen suuren tykkikaupan toteutumisesta.
- 25. marraskuuta − Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri, entinen kansanedustaja ja ministeri Pär Stenbäck valittiin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton pääsihteeriksi Geneveen.
- 28. marraskuuta – South African Airwaysin Boeing 747 putosi Intian valtamereen mukanaan 159 ihmistä.
- 29. marraskuuta – Korean Airin lennon 858 Boeing 707 räjähti ilmassa Thaimaan Burman rajan lähellä tappaen 155. Kaksi Pohjois-Korean agenttia oli noussut koneeseen Bagdadissa ja jäänyt pois Abu Dhabissa jättäen koneeseen pommin; molemmat nielaisivat syanidikapselin kun heidät pidätettiin Bahrainin rajalla heidän yritettyään poistua maasta Japanin passeilla.[7][8] Tapaus sai Yhdysvallat tuomitsemaan Pohjois-Korean terrorismista ja asettamaan sen kauppasaartoon.
- 29. marraskuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkon uusi virsikirja otettiin käyttöön.
- 30. marraskuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi Jumalan teatterin jäsenet seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja 40 000 markan korvauksiin. Kullekin neljälle jäsenelle langetettiin myös 17 000 markan sakot, jotka he sanoivat sovittavansa työsiirtolassa. Lisäksi tuomitut menettivät opiskeluoikeutensa Teatterikorkeakoulussa yhdeksi vuodeksi.
Joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. joulukuuta – Nasa nimesi Kansainvälisen avaruusaseman rakennustyöt saavat yritykset.
- 1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakennus alkoi.
- 4. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkosen museo avattiin Tamminiemessä Helsingin Meilahdessa. Kekkonen asui Tamminiemessä vuodesta 1956 kuolemaansa saakka.
- 5. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Marjo Matikaisen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Matikainen voitti äänestyksen toisena vuonna peräkkäin.
- 6. joulukuuta – Suomi täytti 70 vuotta
- 7. joulukuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Mihail Gorbatšov ja Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan tapasivat ensimmäistä kertaa Washingtonissa Yhdysvalloissa.
- 8. joulukuuta – INF-sopimus allekirjoitettiin. Se eliminoi Euroopasta keskimatkan ns. euro-ohjukset. 1. kesäkuuta 1991 mennessä Yhdysvallat vähensi 846 ohjusta ja Neuvostoliitto 1 846.
- 9. joulukuuta – Palestiinalaisten ensimmäinen kansannousu alkoi Jabalyan pakolaisleirillä.
- 11. joulukuuta – ETAn pommi tappoi 11 Guardia Civilin poliisia Zaragozassa.
- 11. joulukuuta − Länsi-Saksan puolustusministeri Manfred Wörner valittiin sotilasliitto Naton uudeksi pääsihteeriksi.
- 17. joulukuuta − Tšekkoslovakian kommunistisen puolueen pääsihteerinä vuodesta 1969 toiminut Gustáv Husák erosi virastaan "vakavista syistä". Uudeksi puoluejohtajaksi tuli puolueen keskuskomitean sihteeri Miloš Jakeš. Husák jatkoi kuitenkin Tšekkoslovakian presidenttinä.
- 20. joulukuuta – Matkustaja-alus MV Doña Paz törmäsi öljytankkeriin Filippiinien vesillä, jolloin molemmat laivat upposivat. Doña Paz oli rekisteröity 1500 matkustajalle, mutta aluksen mukana arveltiin hukkuneen jopa 5000 ihmistä. Vain 27 ihmistä onnistuttiin pelastamaan.
- 23. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi ministerin arvonimen Postipankin pääjohtajalle Heikki Tuomiselle.
- 23. joulukuuta – Finnairin lennolla 915 Tokiosta Helsinkiin tapahtui uhkaava vaaratilanne, kun neuvostoliittolaiset yrittivät ampua sitä kohti ohjuksen. Ohjus räjähti vain alle puoli minuuttia siitä, kun se olisi törmännyt lentokoneeseen. Tapaus paljastui vasta syyskuussa 2014, jolloin Helsingin Sanomat julkaisi aiheesta laajan artikkelin.[9]
- 30. joulukuuta – Zimbabwen parlamentti valitsi presidentti Robert Mugaben uudelle virkakaudelle.
Tuntematon päivämäärä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Robert’s Coffee perustettiin.
- Shōkō Asahara perusti Aum Shinrikyo -lahkon (”Korkein totuus”).
- Kotipizza perustettiin.
- Rotuaari avattiin Oulussa.
- Bacardi Breezer lanseerattiin.
Syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tammi – maaliskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. tammikuuta – Ben Alnwick, englantilainen jalkapalloilija
- 1. tammikuuta – Salamtou Hassane, nigeriläinen yleisurheilija
- 27. tammikuuta – Pekka Mikkola, suomalainen laulaja, Tangokuningas 2012
- 30. tammikuuta – Amanda Lightfoot, brittiläinen ampumahiihtäjä
- 30. tammikuuta – Teemu Saario (”Chebaleba”), suomalainen rap- ja reggae-artisti
- 30. tammikuuta – Arda Turan, turkkilainen jalkapalloilija
- 2. helmikuuta – Martin Spanjers, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 2. helmikuuta – Gerard Piqué, espanjalainen jalkapalloilija
- 7. helmikuuta – Kerli Kõiv, virolainen laulaja ja lauluntekijä
- 9. helmikuuta – Michael B. Jordan, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 20. helmikuuta – Miles Teller, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 21. helmikuuta – Ashley Greene, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 27. helmikuuta – Zorigtbaataryn Enkhzorig, mongolialainen amatöörinyrkkeilijä (k. 2018)
- 27. helmikuuta – Milenko Tepić, serbialainen koripalloilija
- 1. maaliskuuta – Kesha, yhdysvaltalainen laulaja
- 5. maaliskuuta – Constantinos Mavromichalis, suomalainen näyttelijä
- 9. maaliskuuta – Henri Vähäkainu (”Pikku G”, ”Gee”), suomalainen rap-muusikko
- 30. maaliskuuta – Linea Søgaard-Lidell, tanskalainen poliitikko
- 31. maaliskuuta – Georg Listing, saksalainen muusikko
Huhti – kesäkuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1. huhtikuuta – José Ortigoza, paraguaylainen jalkapalloilija
- 7. huhtikuuta – Eino Heiskanen, suomalainen näyttelijä
- 9. huhtikuuta – Jesse McCartney, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
- 10. huhtikuuta – Hayley Westenra, uusiseelantilainen laulaja ja sopraanolaulaja
- 11. huhtikuuta – Joss Stone, englantilainen laulaja
- 12. huhtikuuta – Brendon Urie, yhdysvaltalainen laulaja
- 18. huhtikuuta – Rosie Huntington-Whiteley, englantilainen malli ja näyttelijä
- 19. huhtikuuta – Marija Šarapova, venäläinen tennispelaaja
- 26. huhtikuuta – Jon Henrik Fjällgren, ruotsinsaamelainen laulaja ja joikaaja
- 2. toukokuuta – Saara Aalto, suomalainen laulaja
- 4. toukokuuta – Cesc Fàbregas, espanjalainen jalkapalloilija
- 11. toukokuuta – Anneli Mattila, suomalainen iskelmälaulaja
- 13. toukokuuta – Li Andersson, suomalainen vasemmistoliittolainen poliitikko ja ministeri
- 15. toukokuuta – Jennylyn Mercado, filippiiniläinen näyttelijä, laulaja ja lauluntekijä
- 24. toukokuuta – Déborah François, belgialainen näyttelijä
- 26. toukokuuta - Asko Vaarala, suomalainen näyttelijä
- 2. kesäkuuta – Darin Zanyar, ruotsalainen laulaja
- 4. kesäkuuta – Mollie King, englantilainen laulaja ja malli
- 5. kesäkuuta – Olli Rahkonen, suomalainen näyttelijä
- 9. kesäkuuta − Suvi Karjula, suomalainen laulaja
- 24. kesäkuuta – Lionel Messi, argentiinalainen jalkapalloilija
Heinä – syyskuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 3. heinäkuuta − Sebastian Vettel, saksalainen Formula 1 -kuljettaja
- 5. heinäkuuta – Ji Chang-wook, eteläkorealainen näyttelijä
- 6. heinäkuuta – Kate Nash, englantilainen laulaja ja lauluntekijä
- 7. elokuuta – Sidney Crosby, kanadalainen jääkiekkoilija
- 25. elokuuta – Liu Yifei, kiinalais-amerikkalainen näyttelijä, laulaja ja malli
- 2. syyskuuta – Spencer Smith, yhdysvaltalainen rumpali
- 4. syyskuuta – Katri Kulmuni, suomalainen Keskustan kansanedustaja ja ministeri
- 7. syyskuuta – Evan Rachel Wood, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 9. syyskuuta – Afrojack, alankomaalainen laulaja
- 18. syyskuuta – Jinkx Monsoon, (oik. Jerick Hoffer) yhdysvaltalainen drag queen ja näyttelijä
- 22. syyskuuta – Tom Felton, englantilainen näyttelijä
- 25. syyskuuta – Seulki Kang, keskiafrikkalainen taekwondoin
- 25. syyskuuta – Blake Lively, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 28. syyskuuta – Hilary Duff, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
Loka – joulukuu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 18. lokakuuta – Zac Efron, yhdysvaltalainen näyttelijä
- 29. lokakuuta – Tove Lo, ruotsalainen laulaja ja lauluntekijä
- 29. lokakuuta – Oona Louhivaara, suomalainen näyttelijä
- 3. marraskuuta – Gemma Ward, australialainen malli ja näyttelijä
- 5. marraskuuta – Kevin Jonas, yhdysvaltalainen laulaja
- 8. marraskuuta – Caroline Hjelt, ruotsalainen laulaja (Icona Pop)
- 24. marraskuuta – Renate Reinsve, norjalainen näyttelijä
- 29. marraskuuta – Cashmere Cat, norjalainen DJ, tuottaja ja muusikko
- 1. joulukuuta – Cornelia Gröschel, saksalainen näyttelijä
- 2. joulukuuta – Teairra Marí, yhdysvaltalainen laulaja
- 7. joulukuuta – Aaron Carter, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k. 2022)
- 9. joulukuuta – Uffie, laulaja
- 18. joulukuuta – Miki Andō, japanilainen taitoluistelija
- 22. joulukuuta – Samuel Harjanne, suomalainen näyttelijä, ääninäyttelijä ja ohjaaja
- 26. joulukuuta – Oskar Osala, suomalainen jääkiekkoilija
Kuolleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1987 kuolleista henkilöistä
Nobelin palkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nobelin fysiikanpalkinto: Johannes Bednorz ja Karl Alexander Müller
- Nobelin kemianpalkinto: Donald J. Cram, Jean-Marie Lehn ja Charles J. Pedersen
- Nobelin lääketieteen palkinto: Susumu Tonegawa
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Joseph Brodsky
- Nobelin rauhanpalkinto: Óscar Arias Sánchez
Tapahtumia aiheittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1987
- 6. maaliskuuta – Tappava ase (Lethal Weapon), pääosissa Mel Gibson ja Danny Glover
- 20. toukokuuta – Beverly Hills kyttä 2, pääosassa Eddie Murphy
- 12. kesäkuuta – Predator – saalistaja, pääosassa Arnold Schwarzenegger
- 17. heinäkuuta – Tappajahain kosto (Jaws 4: The Revenge)
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1987
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1987
Urheilu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1987
Videopelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Videopelivuosi 1987
Vuosi 1987 fiktiossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Frederick Forsythin vuonna 1984 julkaistu romaani Neljäs sopimus sijoittuu vuoden 1987 kevääseen.
- Clive Cusslerin vuonna 1976 julkaistu romaani Nostakaa Titanic! sijoittuu valtaosin vuoteen 1987.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ilmatieteen Laitos - Lämpötilaennätyksiä ilmatieteenlaitos.fi.
- ↑ Muumilaakso. Tarinoista museokokoelmaksi, s. 75. (Toim. Mirja Kivi) Espoo: Schildt, 2000. ISBN 951-50-1135-3
- ↑ USS Stark Incident (1987) White House Commission on Remembrance. Arkistoitu 17.4.2007. Viitattu 07.02.2007.
- ↑ Remarks at the Brandenburg Gate Ronald Reagan Presidential Foundation. Viitattu 07.02.2007.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1988, Otava 1987, Helsinki, s. 93. Katso myös esim. Aamulehti 17.7.1987, Mutavyöryn uhreja 39.
- ↑ Wilkerson, Isabel: Crash Survivor's Psychic Pain May Be the Hardest to Heal The New York Times. 22.8.1987. Viitattu 13.9.2012. (englanniksi)
- ↑ http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9B0DE6DD1339F932A35751C1A961948260
- ↑ http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?sec=health&res=9B0DEFDE163EF935A35751C1A961948260
- ↑ Ann-Mari Huhtanen ja Markus Jokela: Lentäjät kertovat: Ohjus oli osua Finnairin koneeseen 1987 – täystuho vain 20 sekunnin päässä 7.9.2014. Helsingin Sanomat.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1987 Wikimedia Commonsissa