A. P. Hämäläinen
| A. P. Hämäläinen | |
|---|---|
 |
|
| Kansanedustaja | |
|
22.5.1907–31.5.1909
|
|
| Ryhmä/puolue | SDP |
| Vaalipiiri | Kuopion itäinen |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. huhtikuuta 1864 Kuopion pitäjä |
| Kuollut | 28. maaliskuuta 1918 (53 vuotta) Savonlinna |
| Ammatti | veturinkuljettaja |
Antti Pekka Hämäläinen (2. huhtikuuta 1864 Kuopion pitäjä – 28. maaliskuuta 1918 Savonlinna) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1907–1909.[1] Valkoiset surmasivat Hämäläisen sisällissodan aikana vaikkei hän ollut mukana punaisten toiminnassa.[2]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuopion pitäjän Tuusniemessä syntyneen Hämäläisen vanhemmat olivat värjäri Juho Pekka Hämäläinen (s. 1839) ja Maria Juliana Vartiainen (s. 1840). Hämäläinen kävi kansakoulun ja asevelvollisuuden suoritettuaan hän palveli aliupseerina Kuopion tarkk'ampujapataljoonassa, kunnes siirtyi Valtionrautateille vuonna 1890. Värtsilään asettunut Hämäläinen työskenteli aluksi lämmittäjänä ja myöhemmin veturinkuljettajana Karjalan radalla.[1][3]
Hämäläinen lähti työväenliikkeen vuosisadan vaihteessa. Hämäläinen oli SDP:n puolueneuvoston jäsen ja vuonna 1907 hänet valittiin kansanedustajaksi Suomen ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa. Hämäläinen uusi paikkansa 1908, muttei vuotta myöhemmin ollut enää ehdolla.[1] 1910-luvulla Hämäläinen vaikutti Suomen Rautatieläisten Liitossa ja kuului Osuusliike Oma-avun hallitukseen.[4][5] Vuosikymmenen alussa hän työskenteli myös Rajavahti-lehden toimituksessa.[6]
Keväällä 1917 Kontiolahden Niinivaarassa asunut Hämäläinen valittiin helmikuun vallankumouksen jälkeen Joensuun järjestystoimikunnan jäseneksi.[7] Ennen sisällissotaa Hämäläinen valittiin myös Kontiolahden kunnanvaltuustoon, mutta hän ei ehtinyt osallistumaan sen toimintaan.[8] Hämäläinen surmattiin sisällissodan aikana keväällä 1918. Suomen sotasurmat -tietokannan mukaan Hämäläinen vangittiin 1. helmikuuta ja vapautettiin kaksi viikkoa myöhemmin, jonka jälkeen hänet murhattiin Savonlinnassa maaliskuun lopussa.[2] Heikki Jalosen tietojen mukaan Hämäläinen oli ennen 8. helmikuuta käytyä Värtsilän taistelua kieltäynyt kuljettamasta valkoisten sotilasjunaa, jonka vuoksi hänet vangittiin ja ammuttiin myöhemmin Savonlinnan vankileirillä.[9]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hämäläisen puoliso oli Erika Hämäläinen. Pariskunnalla oli neljä lasta.[1] 1920-luvun vaihteessa heidän poikansa Aarne ja Oskari Hämäläinen pyörittivät Rääkkylässä toiminutta Niemisen sahaa.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d A. P. Hämäläinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 14.4.2007.
- ↑ a b Hämäläinen, Antti Pekka Sotasurmasampo 1914–1922. 3.12.2021. Kansallisarkisto. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ ”Suomen Sosialidemokratisen puolueen kansanedustajat vuosina 1907–1909”, Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1907, s. 7. Helsinki: Sosialistinen Aikakauslehti, 1907. Kansalliskirjasto.
- ↑ Osastojen virkailijoita. Juna, 17.3.1910, nro 11, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Osuusliike Oman avun vuosikokous. Karjalatar, 24.4.1917, nro 46, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Toimitus. Rajavahti, 1.4.1911, nro 37, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Kokous työväentalossa eilen illalla. Karjalatar, 20.3.1917, nro 32, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Kontiolahden kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous. Korpi-Jaakko, 11.4.1918, nro 27, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Jalonen, Heikki: Suomen luokkasodan muistoja Pohjois-Karjalasta v. 1918. Soihtu, 1929, nro 4, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Itsemurha Rääkkylässä. Kansan Voima, 12.8.1920, nro 87, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.9.2022.
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
