Harjunpäänjoen valuma-alue
Harjunpäänjoen valuma-alue sijaitsee Porissa ja Ulvilassa Satakunnassa. Sen laskujoki Harjunpäänjoki laskee Kokemäenjokeen, joka on Kokemäenjoen vesistön laskujoki. Se purkaa vetensä Selkämereen Porin edustalla Pihlavanlahdessa. Valuma-alueen pinta-ala on 512 km². Siihen kuuluu suurimpina järvinä Joutsijärvi, Palusjärvi ja Pyhäjärvi.[1][2]
Valuma-alueen kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät ojat, joet ja järvet lähtien liikkeelle Harjunpäänjoen suulta. Suluissa ovat ojan, joen tai järven yhtymiskohdan etäisyys joen suulta.[1]
- Haukioja (8,8 km) on noin 9,4 kilometriä pitkä ja sen latvavesillä sijaitsee pieni Haukijärvi. Haukijärven yläpuolella ojaa kutsutaan Fransinojaksi.[3]
- Kovelinoja (11,7 km) on 11,8 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 53 km². Sen latvat ulottuvat Nakkilan Viikkalan seuduille ja jopa Iso-Huilun ja Vähä-Huilun kuivatetuille järville saakka. Myös Ahvenjärvi kuuluu samaan valuma-alueeseen.[4]
- Juupajoen (22,6 km) pituus on 16 km ja Juupajoen valuma-alueen pinta-ala 96 km². Valuma-alueen järviä ovat Juupajärvi, Katinhäntä ja Pitkäjärvi.[5]
- Levaoja (24,1 km) on noin 13 kilometriä pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 25,1 km². Se on Levaojan niminen Levajärvelle saakka. Levajärveen laskee Häyhtiönmaanoja, joka virtaa Korkeaojalta saakka. Levajärven toinen tulo-oja on Keijärven laskuoja. Levaojan vartta seurailee harjujakso, jossa oleviin entisiin sorakuoppiin on muodostunut pohjavesilampareita. Näistä monet ovat virkistyskäytössä.[6]
- Pyhäjärvenjoki (24,6 km) on 2,0 kilometriä pitkä joki, joka laskee Pyhäjärvestä. Pyhäjärvenjoen valuma-alue on pinta-alataan 182 km² (lisätietoja alempana).[7]
- Kissainoja (27,4 km) on 4,7 kilometriä pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 18,7 km². Kissainoja on Pikku Salmijärven laskuoja. Se virtaa Vaskunajärven suon kautta pelloille, joissa se yhtyy Joutsijokeen (eli Harjunpäänjoki) Kullaan kirkon vaiheilla. Salmijärvi ja Pikku Salmijärvi ovat saman järven eri osia, sillä niitä yhdistää kapea salmi. Yläjuoksulla on vielä Pirttijärvi ja Pitkäselkä, jotka laskevat Petterinniitun lampareen kautta Pikku Salmijärveen. Samaan valuma-alueeseen liittyvät vielä kolme kaukaisempaa järveä. Kivijärvi laskee umpeen kasvaneen Veikkojärven kautta Pirttijärveen. Kotajärvi ja Rottajärvi laskevat Kotaojaa myöten Pitkäselkään.[8]
- Sahalahti (30,9 km) on Harjunpäänjoessa oleva tekojärvi Kullaan metsäopiston luonna.[9]
- Joutsijärvi (33,3 km) on Harjunpääjoen lähde, mutta Harjunpääjoen valuma-alueeseen kuuluu järviä ja jokia Joutsijärven ympäriltä.[10]
Joutsijärven valuma-alue ja bifurkaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joutsijärvi on säännöstelty järven luusuaan Harjunpäänjokeen rakennetun padon avulla. Järven vedenpinta on nostettu niin korkealle, että myös toinen laskuoja samassa järvialtaassa olevan Tuurujärven Hämäläistenlahdessa saa tarpeeksi vettä. Tällaista tilannetta, jossa vesistö haarautuu kahteen eri suuntaan, kutsutaan bifurkaatioksi ja sellaista järveä bifurkaatiojärveksi.
Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät ojat, joet ja järvet kiertäen Joutsijärven Harjunpäänjoen suulta myötäpäivään.[1][10]
- Ruonajärvi laskee Joutsijärveen lyhyttä 100 metriä pitkää ojaa pitkin Pirttilahteen.
- Ahvenlammi laskee Joutsijärveen noin 5 kilometriä pitkää ojaa myöten Tuurujärveen.
- Kakkuri laskee suon kautta Joutsijärven Sisälmystenlahteen.
- Kotaoja laskee Pitkäsuolta asti vedet Kotaojanlahteen.
- Jylhänjoki on Saarijärven laskujoki, joka on 5,9 kilometriä pitkä ja laskee Joutsijärven koillisosaan. Sen valuma-alueen pinta-ala on 47 km². Siihen laskee pohjoisesta noin 4 kilometriä pitkä Käkioja, jonka lähteenä on pieni Käkijärvi. Myös Liesoja yhtyy Jylhänjokeen 3,4 kilometriä sen suusta. Liesojan valuma-alue on 22,16 km2 suuri ja sen kautta laskevat Vähä-Saarijärvi ja Kankilammi. Saarijärvellä on vain yksi suurempi tulo-oja. Tielamminoja tuo vedet Tielamminnevasta, jossa molemmat Tielammit sijaitsevat. Lähellä sijaitseva Keksalmin järvi laskee myös Tielamminojaan, mutta Vähä Lutajärvi on laskuojaton pieni järvi.
- Trumetaarioja kerää vettä laajoista suo-ojituksista ja laskee ne Kulhanlahtiin.
- Rekitaipaleenoja tuo Rekitaipaleenjärven vedet Joutsijärven kaakkoisosaan.
- Ahmauksenoja on 11,3 kilometriä pitkä ja monihaarainen oja, joka laskee Joutsijärven kaakkoisosan Ahmauksenlahteen. Kielijärvi laskee omaa 2,5 kilometrin mittaista ojaansa myöten Ahmauksenojaan 1,2 kilometriä ennen suuta. Särkijärvi löytyy ojan päähaaran pääst ja Särkioja liittyy Ahmaukseen Rajamäenojan yhtymäkohdassa.
Pyhäjärven valuma-alue ja bifurkaatio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhäjärvenjoen valuma-alue on pinta-alataan 182 km² ja sen 2,0 kilometriä pitkä laskujoki Pyhäjärvenjoki laskee Pyhäjärvestä Harjunpääjokeen. Valuma-alueen vesistöjä ovat seuraavat maininnan arvoiset kohteet.[1]
- Pyhäjärveen laskee Palusjoki, joka on 4,5 kilometriä pitkä Palusjärven laskujoki. Palusjokeen yhtyy 5,5 kilometriä pitkä Alhonoja, joka on Palojärven laskujoki. Palusjoken virtausta rajoitetaan Palusjärven luusuassa olevalla padolla.
Palusjärveen laskee useampi oja.
- Tyvijoki on 2,5 kilometriä pitkä Tyvijärven laskujoki, joka valuma-alue on xx km² suuruinen. Kärkijärvi laskee Tyvijärveen Kotokorvennevan ja Kärrinojan kautta. Ennen Kotokorvennevaa Kärrinojaan yhtyy pieni oja Koukkulammista, joka taas laskee Alisesta Lahnajärvestä ja Haukijärvestä. Pärehöylänoja laskee Haukijärveen pohjoisesta ja se on Valkoisenlammin, Ahvenlammin, Löytyn ja Iso-Löytyn laskuoja. Pärehöylänojaan yhtyy Pienen Haukijärven laskuoja. Metruusinoja on Iso-Lankon 700 metriä pitkä laskuoja, joka laskee Haukijärveen sen kaakkoisosaan. Siihen laskee pieni Vähä-Lankko suonläpi. Iso-Lankkoon laskee itäpuolelta metsäoja, jonka yläjuoksulla ovat Kalajärvi ja Keidaslammi. Yksinäinen lampi on Housulammi.
- Mustaoja laskee Palusjärveen sen pohjoispäässä ja on Ylisen Mustajärven ja Alisen Mustajärven yhteinen laskuoja.
- Kourinoja laskee Palusjärveen koillispäähän ja on Kourijärven laskuoja. Kouriojassa on nimetön lampi. Kourijärveen laskee puoli kilometriä pitkä oja Veikkojärvestä. Samaan valuma-alueeseen kuuluu laskuojaton Pikkujärvi. Kourijärven itäosaan laskee metsäoja, joka on Osalammi laskuoja. Myös Rottalammi kuuluu samaan valumaalueeseen.
Joutsijärvestä laskee lyhyt 1,5 kilometriä pitkä oja. Valuma-alue on osallisena Joutsijärven bifurkaatioon siten, että Hämäläistenlahdesta laskeva oja virtaa Palusjärveen, josta vesi jatkaa Palusjoen kautta Pyhäjärveen ja sieltä lopuksi Pyhäjärvenjoen kautta Harjunpääjokeen. Täällä kohdataan bifurkaation toinen ja suorempi haara Joutsijärvestä.[10]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 20.11.2014.
- ↑ Harjunpäänjoki, Pori (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Haukioja, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kovelinoja, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Juupajoki, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Levaoja, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Pyhäjärvenjoki, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Kissainoja, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Sahalahti, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c Joutsijärvi, luusua, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.