Juupajoki (Harjunpäänjoen sivujoki)
Juupajoki tai Juupaoja (Ulvila) | |
---|---|
Alkulähde |
Juupajärvi, Harjavalta [1] |
Laskupaikka |
Harjunpäänjoki, Ulvila [1] |
Maat | Suomi |
Pituus | 4,7 tai 16,3 [2] km |
Alkulähteen korkeus | 29,8 [2] m |
Valuma-alue | 96 [2] km² |
Juupajoki [2] tai Juupaoja [1] on 4,7 kilometriä pitkä joki Ulvilassa, Harjavallassa ja Kokemäellä Satakunnassa. Se on Harjunpäänjoen vasemmanpuoleinen sivuhaara. Joet yhtyvät 22,6 kilometriä Harjunpäänjoen suusta Leineperin ja Levanpellon välissä. Juupajoki on Juupajoen valuma-alueen laskujoki, joka saa alkunsa Juupajärvestä. Se on osa Kokemäenjoen vesistön Harjunpäänjoen valuma-aluetta. Kokemäenjoki laskee Selkämereen Porissa.[1][2]
Maantieto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki luikertelee moreenimaastoisen metsän halki. Juupajärven luusua sijaitsee 29,8 metrin korkeudella merenpinnasta, joten Juupajoelle tulee pudotusta Harjunpäänjoen yhtymäkohtaan korkeintaan puoli metriä. Luusuassa on avosuota. Aivan alajuoksulla joki halkoo peltoja. Jokeen on kaivettu lampareita omaa käyttöä varten. Noin kilometri ennen järven luusuaa, alkaa Harjavallan raja seurata uomaa. Raja kiertää Juupajärven niin, että se jää kokonaan Harjavallan puolelle. Rannalle rajautuvat kaksi tilaa sen sijaan jäävät Ulvilan puolelle. Juupajärven tulo-oja on nimeltään Juupaoja, mikä voi olla Juupajoen toinen nimitys.[1]
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruohottunut järvi tarjoaa ravintoa linnuille ja hyönteisille. Liian tiheä kasvusto sen sijaan heikentää vesilintujen elinmahdollisuuksia, mutta muuttolintujen levähdyspaikkana Juupajärvi ja läheiset Pitkäjärvi ja Katinhäntä sekä Porolanaukean pellot ovat olleet suosittuja kohteita suurilla muuttolinnuilla.[3]
Juupajoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juupajoeksi voidaan kutsua koko pääuomaa, joka virtaa kahden järven läpi Juupaojana ja haarautuu Porolanaukealla Huhtamaanojaksi ja Porolanojaksi. Uoma on siten valuma-alueensa laskujoki. Porolanoja jatkuu Haavasojan yli ja kallistuu kohti Kokemäkeä Leppialhonojana. Haavasojan seudulla on vedenjakaja. Suurimmaksi joen pituudeksi saadaan siten 16,3 kilometriä.[1]
Juupajoki sivuaa Kotasaarensuota laskiessaan Juupajärvestä ja toimii samalla suo-ojien vesien keräilyuomana. Juupajärvi on umpeen ruohottunut järvi, joka saa avovesivaiheensa vain kevättulvien aikana. Siihen laskeva Juupaoja luikertelee pelloiksi raivattujen entisten soiden läpi Pitkäjärven kylään, jonne se laskee Pitkäjärvestä. Pitkäjärveen laskee kaksi suurta ojaa. Toinen on vain 900 metriä pitkä ja alkaa Katinhännän umpeen ruohottuneesta järvestä. Toinen oja tuo etelästä vedet Juupajoen valuma-alueen latvoilta. Pitkäjärvi on 3 kilometriä pitkä ja myös umpeen ruohottunut järvi.[1]
Valuma-alueen latvoilla on metsät ojitettu tiheästi samoin kuin suuremmat suot: Koirakorvensuo, Rintasensuo, Porolansuo, Huhtamaa, Raasansuo, Pyhäsuo ja Porolanmaa. Näiden soiden ojien järviin tuomat ravinteet ovat osasyy järvien rehevöitymiseen. Toinen syy on järvien mataluus. Järvien pinta on alennettu 1800-luvulla kaivamalla joen uomia syvemmiksi. Tällä on haluttu vähentää tulvien aiheuttamaa haittaa. Toinen syy liittynee tukinuittoon.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Juupajoki, Ulvila (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 21.11.2012.
- ↑ Vilén, Risto & Luoma, Sami & Ijäs, Asko: Suurien lintulajien kerääntymäalueet Satakunnassa vuosina 2000–2011 (Arkistoitu – Internet Archive), Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry & Rauman Seudun Lintuharrastajat ry, 2012
- ↑ Turun maakunta-arkisto: Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto (Arkistoitu – Internet Archive) (hae: Pitkäjärvi)
Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |