Iso-Inha

Iso-Inha
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pirkanmaa
Kunnat	Vesilahti
Koordinaatit	61°14′45″N, 23°27′07″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue	Koskenjoen valuma-alue (35.29)
Laskujoki	Inhanoja
Taajamat	Pirkanmaa
Järvinumero	35.290.1.006
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	114,1 m
Rantaviiva	5,231 km
Pinta-ala	0,35389 km²
Suurin syvyys	7,5 m
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Iso-Inha on Pirkanmaalla Vesilahdella sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Koskenjoen valuma-alueeseen.

Maantietoa

Järvi on 2,1 kilometriä pitkä, 350 metriä leveä ja sen pinta-ala on 35 hehtaaria. Se sijaitsee Krääkkiön lähellä siitä katsoen länteen ja siihen laskee seitsemän suo- ja metsäojaa. Yksi ojista on 150 metriä pitkä ja se on Pikku-Inhan laskuoja. Iso-Inhan laskuoja lähtee järven itäpäästä ja laskee Inhanojan nimisenä pieneen Palujärveen, josta se jatkaa peltoaukealle yhtyen Pussinmäenojaan, joka on taas Iso Arajärven laskuoja. Järvi on keskeltä kapea ja alle 50 metriä leveässä salmessa sijaitsee järven ainoa saari. Järven rantaviivan pituus on 5,2 kilometriä ja rannat ovat moreenimaata. Järven lähiympäristössä on sijainnut kolme nykyään entistä maatilaa. Rannoille on rakennettu alle 30 vapaa-ajan asuntoa, joille johtaa tiet Krääkkiön läpi kulkevalta Punkalaitumen ja Vesilahden väliseltä yhdystieltä 2986.

Vedenlaatu

Järven vedenlaatua on tutkittu viimeksi vuosina 2000, 2002 ja 2007. Järven pintavesi on ollut lievästi sameaa (keskimäärin 1,8 FNU), veden näkösyvyys on ollut keskimäärin 1,6 metriä ja vedenväri on ruskea (väriluku 80–180 mg(Pt)/l, keskiarvolla 138 mg(Pt)/l). Veden sähkönjohtavuus on keskimäärin 5,3 mS/m, mikä on suomalaisessa järvessä normaali taso. Humuksen liukeneminen järven valumisvesiin on pääasiallinen syypää vedenväriin ja se myös muuttaa veden lievästi happamaksi. Järven pintaveden happamuustaso on ollut keskimäärin pH 6,5. Talvella happamuustaso on pH 6,1, mutta kesällä se kohoaa arvoon pH 6,9. Veden puskurikyky happamoitumista vastaan on tyydyttävä (keskimäärin 0,16 mmol/l). Silloin järvi ei ole välittömässä vaarassa happamoitua. Järven vesi lämpötilakerrostuu selvästi talvisin ja kesäisin. Silloin järven pohjan lähellä alusvedessä voi olla hyvinkin erilaiset olosuhteet kuin päällysvedessä. Alusveden happamuustaso on talvella pH 6,1 ja kesällä pH 6,3. Päällysveden happipitoisuus on ollut kesäisin 8 mg/l, jolloin hapen kylläisyys oli 68%. Talvisin se on ollut 7,3 mg/l (kylläisyys 84%). Alusveteen ei lämpötilakerrostumisen vuoksi tule kovin paljon happitäydennystä. Se on ollut kesäisin hapeton ja talvisin siinä on ollut happea 1,3 mg/l (kylläisyys 10%). Näiden arvojen perusteella voidaan järven happitilanne kokonaisuudessaan luokitella huonoksi. Kun hapen määrä vähenee alusvedessä pohjan lähellä, aiheutuu siitä haitallisia seurauksia. Hapen vähennyttyä liian pieneksi, aiheuttaa se järvessä paikallisesti sisäistä kuormitusta. Sisäisessä kuormituksessa pohjan sedimenteistä liukenee takaisin veteen ravintoaineita ja metalleja, joiden pitoisuudet alusvedessä kasvavat. Päällysvedessä fosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin 22 µg/l ja kesällä pitoisuudet ovat olleet keskimäärin 24 µg/l ja talvisin 20 µg/l. Alusvedessä pohjan lähellä fosforipitoisuudet ovat olleet kesällä 29 µg/l ja talvella 27 µg/l. Suurimmillaan on pitoisuus ollut talvella 30 µg/l. Typpipitoisuudet ovat olleet päällysvedessä keskimäärin 740 µg/l (vaihteluvälillä 580–960 µg/l). Alusveden typpipitoisuudet ovat vaihdelleet 650–1020 µg/l. Talvella on alusvedessä ollut typpeä keskimäärin 110 µg/l enemmän kuin kesällä. Tulosten perusteella järvi on lievästi rehevöitynyt, mutta järven sisäinen kuormitus nostaa ravinnepitoisuudet rehevien järvien tasolle.

Historiaa

Vuonna 1855-1855 julkaistussa Kalmbergin kartastossa "Inhajärvi" oli yksi järvi, jota vastaa nykyään kaksi järveä: Iso-Inha ja Pikku-Inha. Järvi on nykyään poikki siitä kohdasta, missä silloinkin kulki lounas-koillis-suuntainen tie. Se oli matalin ja kapein kohta pitkässä järvessä. Vaikuttaa siltä, että Inhassa on toimitettu järvenlasku.

Vuoden 1922 Tampereen taloudellisessa kartassa järven itäpää näkyy kartassa nimellä Iso-Inha ja länsipää näkyy Tyrvään taloudellisessa kartassa vuodelta 1930 nimellä Pikku-Inha. Mahdollinen järvenlasku on ilmeisesti jo tuolloin tapahtunut. Koko Inhanojan varsi on peltomaata, mutta Iso-Inhan rannoilla on pientilat Järvensivu ja Oulu. Vuoden 1959 peruskartassa rannoille on ilmaantunut vielä kaksi pientilaa. Seuraavassa vuoden 1980 kartassa huomataan mökkielämän saaneen runsaan jalansijan rannoilla.

Lähteet

Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2)