Kangasniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Kangasniemi

vaakuna

sijainti

Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sateinen näkymä Otto Mannisen tieltä
Sijainti 61°59′25″N, 026°38′35″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 213
Hallinnollinen keskus Kangasniemen kirkonkylä
Perustettu 1867
Kokonaispinta-ala 1 326,75 km²
86:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 068,89 km²
– sisävesi 257,86 km²
Väkiluku 5 095
164:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 4,77 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,8 %
– 15–64-v. 51,5 %
– yli 64-v. 36,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,0 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 9,40 %
60:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen
Hallituksen puheenjohtaja Tapani Nykänen[6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
– puheenjohtaja Tommi Vehmala[7]
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vihr.
 • Kok.
 • KD
12
7
3
2
2
1
www.kangasniemi.fi
Meijerinlahden rantaa kirkonkylässä.
Kunnantaloa.

Kangasniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 5 095 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 1 326,75 km², josta 257,86 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,77 asukasta/km². Kangasniemen naapurikuntia ovat Hankasalmi, Hirvensalmi, Joutsa, Mikkeli, Pieksämäki ja Toivakka.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kauneimmaksi kunnaksikin valittu[9] Kangasniemi sijaitsee valtatie 13:n varressa, Jyväskylän ja Mikkelin välimailla. Pieksämäki sijaitsee myös Kangasniemen koillisnaapurissa. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Puula (Suomen 13:nneksi suurin järvi, järven pinta-ala oli vielä 1800-luvulla 8:nneksi suurin, mutta myöhemmin veden pintaa laskettiin noin 2,5 metrillä) ja Kyyvesi. Myös Kutemajärvi on tunnettu nimestään ja Etelä-Savon vuoden kylä -tittelistään. Kutemajärvi sijaitsee Pieksämäentien varrella. Muita alueen järviä ovat esimerkiksi Mallos ja Synsiö. Rantaviivaa Kangasniemellä on yli 1 550 kilometriä. Pääosa väestöstä asuu kunnan keskustaajamassa. Kunnassa on 3 596 kesämökkiä, ja kesäasukkaiden myötä asukasluku kaksinkertaistuulähde?.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät kaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeen ja Savon rajamailla sijaitseva Kangasniemi erotettiin Pieksämäestä omaksi pitäjäkseen 1600-luvulla.[10]

Nykyinen Kangasniemen kirkko on valmistunut vuonna 1815, kaksi aikaisempaa kirkkoa on palanut.[11]

1800-luvun puolivälin nälkävuosina tehtiin tie Kangasniemeltä Joutsaan hätäaputöinä.[12]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kunnanjohtaja on ollut vuodesta 2021 lähtien Kimmo Kainulainen.[13] Häntä ennen kunnanjohtajana toimi Risto Nylund.[14]

Kunnanvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, ja sen puheenjohtaja on Tommi Vehmala.[7] Kaudella 2021–2025 paikkajako on seuraava[8]:

Eduskuntavaalit 2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eduskuntapuolueita kannatettiin Kangasniemellä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa seuraavasti[15]:

Talous ja työllisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talouselämä koostuu alkutuotannosta (24 %), jalostuksesta (21 %), palveluista (50 %) ja luokittelemattomista (5 %). Kunnassa on suuret metsävarat, noin 12 miljoonaa kuutiometriä, ja vuodessa metsää kasvaa lisää noin 500 000 kuutiometriä. Kangasniemellä sijaitsee myös turismia lisäävä Puula Golf -golfkenttä.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kangasniemen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 7 551
1985
  
 7 413
1990
  
 7 266
1995
  
 7 081
2000
  
 6 679
2005
  
 6 251
2010
  
 5 964
2015
  
 5 628
2020
  
 5 349
Lähde: Tilastokeskus.[16]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Kangasniemellä oli 5 549 asukasta, joista 2 800 asui taajamassa, 2 702 haja-asutusalueilla ja 47:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kangasniemen taajama-aste on 50,9 %.[17] Kunnassa on vain yksi taajama, Kangasniemen kirkonkylä.[18]

Palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylällä sijaitseva Kangasniemen hyvinvointikeskus tarjoaa kuntalaisille perusterveydenhoitoa.[19]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luokka-asteiden 0–6 esi- ja peruskouluopetusta annetaan alakouluissa, joita ovat Beckerin, Kalliolan, Koittilan ja Vuojalahden koulut. Äkryn ja Otto Mannisen koulut lakkautettiin vuonna 2021. Kangasniemen ainoa yläkoulu (luokka-asteet 7–9) on Kankaisten koulu.[20] Sen vieressä sijaitseva Kangasniemen lukio tarjoaa yleissivistävää toisen asteen opetusta.[21]

Vapaaehtoista sivistystä jakaa Puulan seutuopisto, joka on Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kuntien alueella toimiva kansalaisopisto.[22]

Matkailu ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemen kotiseutumuseo sijaitsee vuonna 1913 valmistuneessa viljamakasiinissa.[23]

Puulan rannalla sijaitsevassa Pirtin Perinnepuistossa on yli 200 paikallista perinnekasvia.[24]

Camping Kiviniemi on kunnan omistama leirintäalue Puula-järven rannalla Valtatie 13:n eli |Mikkeli-Jyväskylä -tien varrella.[25]

Kesällä Kangasniemellä järjestetään muun muassa Kangasniemen musiikkiviikot, musiikkitapahtuma, johon kuuluu konsertteja ja musiikkikursseja<[26] sekä laulukilpailu.[27]

Kangasniemen nimikkoruoaksi valittiin 1980-luvulla ”ruakarokka”, hernekeiton muunnelma jossa on myös naurista ja suurusteena ruisjauho.[28] Muiksi pitäjäruoiksi nimettiin nuoret perunat ja paahtosuolat (sama kuin apposet), tappaiskeitto ja imelletty marjapuuro.[29]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kangasniemellä toimii Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon[30] kuuluva Kangasniemen seurakunta, ja itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kangasniemen helluntaiseurakunta.[31]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kangasniemen alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[32]

Tunnettuja kangasniemeläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnettuihin kangasniemeläisiin kuuluvat runoilija ja suomentaja Otto Manninen, ja kuplettilaulaja Hiski Salomaa, jotka molemmat olivat kotoisin Kangasniemeltä.[33] Otto Mannisella ja hänen puolisollaan Anni Swanilla oli Kangasniemellä myös kesäpaikka[33], ja hänen poikansa Antero Manninen kirjoitti Kangasniemen historian. Heidän mukaansa on nimetty myös Kangasniemen pääkatu Otto Mannisen tie ja sen varrella oleva Anni Swanin puisto.[34]

Kangasniemeläissyntyinen Reinhold von Becker oli filosofian tohtori, historian dosentti ja apulaisprofessori, suomen kielen tutkija ja viljelijä. Von Beckerin mukaan on nimetty Kangasniemellä Beckerin koulu ja Beckerintie.

Runoilija ja taidemaalari Ragnar Ekelund ja hänen veljensä arkkitehti Hilding Ekelund syntyivät Kangasniemellä.[35]

Naisten hiihdon kuusinkertainen maailmanmestari Virpi Sarasvuo o.s. Kuitunen[36] ja pituushypyn EM-pronssimitalisti Ringa Ropo ovat tunnetuimpia Kangasniemeltä kotoisin olevia urheilijoita.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kunnanhallitus Kangasniemen kunta. Viitattu 8.10.2021.
  7. ↑ a b Kunnanvaltuusto Kangasniemen kunta. Viitattu 8.10.2021.
  8. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 8.10.2021.
  9. ↑ Kangasniemi on kauneinta Etelä-Savoa 11.7.2007. MTV3 Internet. Viitattu 4.4.2008.
  10. ↑ Kangasniemi Mikkelin kirjasto. Arkistoitu 15.1.2018. Viitattu 14.1.2018.
  11. ↑ Kangasniemen kirkko Kangasniemen seurakunta. Viitattu 14.1.2018.
  12. ↑ Newby, s. 190
  13. ↑ Ylönen, Jorma: Kangasniemi valitsi Kimmo Kainulaisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. 22.3.2021. Viitattu 8.10.2021.
  14. ↑ Liukkonen, Juho: Kangasniemen kunnanjohtaja on jäämässä eläkkeelle – uuden rekrytointi aloitetaan ensi vuoden puolella Yle Uutiset. 12.11.2020. Viitattu 8.10.2021.
  15. ↑ Eduskuntavaalit 2019, Kangasniemi Oikeusministeriö. Viitattu 25.10.2021.
  16. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  17. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  18. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  19. ↑ Arkistoitu kopio Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Arkistoitu 11.8.2020. Viitattu 7.7.2019.
  20. ↑ Arkistoitu kopio Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Arkistoitu 7.7.2019. Viitattu 7.7.2019.
  21. ↑ Kangasniemen lukio Kangasniemen kunta, kangasniemi.fi. Viitattu 7.7.2019.
  22. ↑ Puulan seutuopisto Puulan seutuopisto. Viitattu 7.7.2019.
  23. ↑ [https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kotiseutumuseo-kangasniemen-kunta/89f10853-ddd1-4e91-ac10-426b80f8643f Kangasniemen kunta Kotiseutumuseo] suomi.fi. Viitattu 22.7.2024.
  24. ↑ Pirtin Perinnepuisto www.visitmikkeli.fi. Viitattu 18.7.2024.
  25. ↑ Kiviniemen matkailu- ja vapaa-ajan alue uudistuu - Puulan rannalla sijaitseva alue vuokrataan yrityskäyttöön Kangasniemi. 24.2.2023. Viitattu 22.7.2024.
  26. ↑ Tuomaala, Tomi: Kangasniemen musiikkiviikot ja laulukilpailu peruuntuvat tältä kesältä Keskisuomalainen. 6.5.2020. Viitattu 11.4.2024.
  27. ↑ Kangasniemen Musiikkiviikot juhlii 30-vuotiasta laulukilpailuaan Keskisuomalainen. 8.12.2015. Viitattu 11.4.2024.
  28. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  29. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 119. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  30. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  31. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  32. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ a b Nähtävyydet Kangasniemen kunta. Viitattu 19.12.2015.
  34. ↑ Anni Swanin puisto – Koe Kangasniemi koekangasniemi.fi. Viitattu 8.4.2024.
  35. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, palsta 737. Helsinki: Otava, 1962.
  36. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kangasniemi.
Maantieteelliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kangasniemi&oldid=22752271”