Masku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee suomalaista kuntaa. Huonekalukauppaketjua käsittelee artikkeli Maskun Kalustetalo.
Masku

vaakuna

sijainti

Maskun kirkko
Maskun kirkko
Sijainti 60°34′15″N, 022°06′00″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 481
Hallinnollinen keskus Maskun kirkonkylä
Perustettu 1234
Kuntaliitokset Lemu (2009)
Askainen (2009)[1]
Pinta-ala ilman merialueita 176,00 km²
271:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 204,08 km²
279:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 174,89 km²
– sisävesi 1,11 km²
– meri 28,08 km²
Väkiluku 9 594
100:nneksi suurin 31.8.2024 [3]
– väestötiheys 54,86 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 19,9 %
– 15–64-v. 61,1 %
– yli 64-v. 18,9 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 96,1 %
– ruotsinkielisiä 1,2 %
– muut 2,7 %
Kunnallisvero 8,10 %
242:nneksi suurin 2024 [6]
Työttömyysaste 5,2 % (2019) [7]
Kunnanjohtaja Miira Raiskila
Kunnanvaltuusto 35 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • KD
10
9
5
5
4
1
1
www.masku.fi
Ilmakuva Maskun Rivierasta vuodelta 2015. Oikeassa alakulmassa vesistöistä suurin, 9,8 hehtaarin Karevanlampi ja Karevansuota. Kuvassa näkyy myös Humikkalan asuntoaluetta. Vasemmassa laidassa on valtatien 8 Raisio–Nousiainen moottoritien rakennustyömaa. Rakennustyömaan ja vesistöjen välissä on valtatien 8 senhetkinen tielinjaus.

Masku on Suomen kunta ja keskiajalla perustettu kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Maskusta on Raisioon 12 km, Naantaliin 15 km ja Turkuun 18 km. Naapurikuntia ovat Mynämäki, Nousiainen, Rusko, Raisio ja Naantali. Kuhankuonon rajakivellä Maskun rajapisteen kohtaavat myös Aura, Pöytyä ja Turku.

Masku mainittiin itsenäisenä seurakuntana vuonna 1234. Siitä on erotettu Rusko ja Vahto.[9] Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaisten kunnat liittyivät Maskuun. Uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.[1]

Masku tunnetaan muun muassa sieltä toimintansa aloittaneesta Maskun Kalustetalosta. Tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu Louhisaaren barokkityylinen kartanolinna.

Paikallisesti tunnettu on myös Maskun Riviera, hiekkakuoppa-alue, jolle syntyneet tekojärvet hiekkarantoineen ovat nykyään virkistyskäytössä. Alueella on myös suurikokoinen frisbeegolfrata. Maskussa alettiin kaivaa hiekkaa 1900-luvun alussa, ja viimeksi sitä tehtiin aktiivisesti 1970-luvulla. Rivieran hiekkaa on käytetty monien Turun seudun rakennusten ja teiden pohjana.[10][11]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Masku mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1232 paavi Gregorius IX:n kirjeessä, jossa paavi lahjoitti maa-alueita seurakunnalle.[12] Kirkkopitäjä siitä tuli kaksi vuotta myöhemmin.[1]

Maskusta tuli kunta vuonna 1870[12], ja siitä on erotettu Ruskon ja Vahdon kunnat.[9] Vuoden 2009 alusta Lemun ja Askaisten kunnat liittyivät Maskuun. Uuden Maskun kunnan vaakunaksi valittiin aiempi Askaisten vaakuna.[1]

Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä ”vanhan” Maskun kunnan alueella ovat muun muassa Maskun keskiaikainen kivikirkko[13][14], Kankaisten kartano[15], Maskun museo[16] ja Maskun Rosarium[17].

Maskun tunnetuin nähtävyys on marsalkka Mannerheimin syntymäkotina tunnettu barokkityylinen Louhisaaren kartanolinna entisen Askaisten kunnan alueella ja siihen maisemallisesti liittyvä Askaisten kivikirkko[18], jonka vuonna 1653 valmistuneet lyijylasi-ikkunat on arvioitu Suomen vanhimmiksi.[19] Askaisissa on myös Ritaripuisto[20].

Lemussa tärkeitä kulttuurinähtävyyksiä ovat keskiaikainen vuonna 1456 rakennettu Lemun Pyhän Olavin harmaakivikirkko ja vanhaan lainamakasiiniin perustettu ja kotiseutumuseo Kemppien tupa kirkon vieressä[21]. Kirkon paikalla on sijainnut jo 1200-luvulla pieni puinen kappelikirkko, josta ovat peräisin nykyisen kirkon krusifiksi ja kastemalja. 1300-luvulla rakennettu kivinen kappeli toimii nykyisen kirkon sakastina. Kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1812. Kirkon ainoa seinämaalaus kuvaa Martti Lutheria. Kirkonkirjoissa on myös nähtävillä merkintä Marsalkka Mannerheimin osallistumisesta rippikirkkoon. Viereisessä, kesäsunnuntaisin auki olevassa kotiseutumuseossa on näytteillä muun muassa vanhaa lemulaista talonpoikaisesineistöä. Museo sijaitsee 1887 rakennetussa lainamakasiinissa.[22][23]

Tunnetuin luonnonnähtävyys on Lemun Oukkulanlahden lintuvesialue. Se on noin 900 hehtaarin laajuinen Metsähallituksen kosteikko-life -ohjelmaan kuuluva Natura-alue. Siihen kuuluvat Oukkulanlahden lisäksi myös Halkko- ja Rukanaukon vesialueet. Oukkulanlahdelle on rakennettu vuonna 2004 lintutorni Kaidanpään niemeen sekä tornille johtava luontopolku.[22][24] Tämän lisäksi Lemun eteläosan laajoilla peltoaukeilla sijaitsee useita luonnontilaisia ja rauhoitettuja tammimetsiä, jotka ovat viimeisiä jäänteitä alueen lehdoista. Natura-verkostoon kuuluvia tammimetsiä on yhteensä 26 hehtaaria.[25]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskun teatteriyhdistys on esittänyt kesäteatteria Humikkalassa vuodesta 1982 lähtien. Vuonna 2008 he esittivät Väinö Riikkilän luoman Pertsa ja Kilu -näytelmän. Näytelmän käsikirjoitti Ari Lehtinen, joka myös esitti näytelmässä Pertsan isää.

Loppukesästä järjestettävät Lemust' leippä -markkinat ovat Lemun merkittävin vuotuinen tapahtuma. Markkinoilla myyvät tuotteitaan ainoastaan paikalliset tuottajat ja yhdistykset. Markkinoita kutsuttiin 2000-luvulle asti Olavinmarkkinoiksi kirkon suojelupyhimyksen mukaan. Nykyinen nimi juontaa juurensa paikalliseen perinteiseen pitoruokaan, Lemun leipä -limppuun, jota myös myydään markkinoilla.

Joka toinen vuosi Maskussa järjestetään elokuun kolmantena viikonloppuna järjestöjen ja kunnan yhteistyönä kotiseutuhenkiset Maskun Päivät.[26] Askaisissa järjestetään vuosittain kurkkumarkkinat.

Uskonnolliset yhteisöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskussa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Maskun seurakunta.[27]

Maskun kirkkoherrana toimi vuodesta 1587 Hemming Henrikinpoika (Hemminki Maskulainen tai Maskun Hemminki, k. 1619), joka on yksi keskeisistä suomalaisista virsitekstien kirjoittajista.[28] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Maskun alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[29]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liedon kunnan nykyisellä alueella[30]:

Kunnanjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rauli Lumio 2009–2015[31][32]
  • vt. kunnanjohtaja Maija Löfstedt 2015–2016[32]
  • Arto Oikarinen 2016–2023[32]
  • Miira Raiskila 2023–[33]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maskun entisen rautatieaseman rakennus.
Valtatie 8 Maskun eritasoliittymän kohdalla.

Maskun läpi kulkee valtatie 8 ja Uudenkaupungin rata. Valtatie 8 kulkee kunnan halki moottoritienä ja sillä on Maskun alueella kaksi eritasoliittymää. Turun tiepiirin käynnistämä hanke valtatien 8 rakentamisesta moottoritieksi välillä Raisio–Nousiainen valmistui loppuvuodesta 2016. Maskun eteläosassa moottoritien linjaus sijaitsee noin kahden kilometrin matkalta uudessa maastokäytävässä entisen valtatien länsipuolella. Tielinja jatkuu Maskun pohjoisrajalle moottoritienä noudattaen vanhaa valtatien linjaa.[34]

Maskun rautatieasema (lyhenne Mku) avattiin Maskun kirkon tuntumassa Uudenkaupungin radan valmistuttua vuonna 1922. Rautatien merkitys paikkakunnalle ei kuitenkaan noussut koskaan kovin suureksi. Asema muutettiin 1967 miehittämättömäksi seisakevaihteeksi ja tavaraliikenne lopetettiin 1973 ja henkilöliikenne 1993. Asemarakennus myytiin yksityisomistukseen vuonna 2007. Maskun alueella Uudenkaupungin radalla on sijainnut myös vuoteen 1974 käytössä ollut Piuhan seisake viisi kilometriä Maskun asemalta Turun suuntaan.[35]

Toukokuussa 2017 hallitus ilmoitti aikovansa sähköistää radan. Hankkeen hinnaksi on kaavailtu 21 miljoonaa euroa, joka kattaisi muun muassa suunnittelun ja sähköistyksen. Sähköistämisen pääperusteena on Turun ratapiha-alueen turvallisuus, mutta sähköistämisellä on kuitenkin mahdollista vastata myös henkilöliikenteen tarpeisiin.[36]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Maskun väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 5 209
1985
  
 5 961
1990
  
 6 887
1995
  
 7 399
2000
  
 7 763
2005
  
 8 606
2010
  
 9 455
2015
  
 9 706
2020
  
 9 532
Lähde: Tilastokeskus.[37]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maskun kuntaliitokset. Vuonna 2009 Lemu ja Askainen liittyivät Maskuun, vuonna 2011 entisen Askaisten länsiosat kattaneet Livonsaari ja Lempisaari liitettiin Maskusta Naantaliin.

Vuoden 2017 lopussa Maskussa oli 9 656 asukasta, joista 7 664 asui taajamissa, 1 921 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Maskun taajama-aste on 80,0 %.[38] Maskun taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[39]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Turun keskustaajama* 5 875
2 Lemun kirkonkylä* 1 369
3 Askaisten kirkonkylä 420

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Maskun kirkonkylä ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on kasvanut yhteen Turun keskustaajaman kanssa. Se ulottuu Maskun lisäksi usean Turun lähikunnan alueelle. Lemun kirkonkylä sijaitsee pääosin Maskussa, mutta pieneltä osin myös Nousiaisissa.[39]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näkymä Seppäläntieltä etelään kohti Maskunjokea. Taustalla Maskun Neurologinen Kuntoutuskeskus.

Ajosenpää, Akkoinen, Auvola, Hujala, Humikkala, Härmälä, Iinainen, Intola, Juva, Kairinen, Kaituri, Kajala, Kakkarainen, Kalela, Kankainen, Karinkylä, Kaukoinen, Kelhoinen, Kierikainen, Killuva, Kiveinen, Korpi-Iiroinen, Kurittula, Kynnysmäki, Lankila, Laulainen, Lellainen, Luolavuori, Maanpää, Malho, Mäksmäki, Niemenkulma, Ohensaari, Pakainen, Pappila, Piuha, Ristimäki, Sopola, Stenberga, Suikkila, Taipale, Takapaltta, Tanila, Tuijula, Villilä.

Askaisissa

Ahtinen, Antikainen, Auttinen, Hannula, Iiroinen, Kairinen, Karavainen, Karvatti, Koskoinen, Laakinen, Lempoinen, Manna, Merijärvi, Nepola, Palsala, Pukkila, Raumharja, Rauvola, Ruohoisenmaa, Tättäläinen, Tävälä, Vanhakylä, Vilu

Lemussa

Heikkinen, Helala, Hievunen, Iso-Vallunen, Järäinen, Kaitainen, Kaivonen, Kallela, Kovala, Kuneninen, Leppävainio, Mannerjärvi, Maskulainen, Mattila, Miiainen, Monnoinen, Niittukartano, Nikkarla, Nyynäinen, Oukkula, Pappila, Peinikkala, Penninen (hävinnyt), Raukunen, Seijainen, Seppälä, Taloinen, Tenhola, Toijola, Torttila, Tuhkala, Valpperi, Vastila, Verainen, Vipinen, Vitikainen, Vähä-Vallunen, Yllikäinen[40]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskun alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Maskun murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[41]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maskun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianlihasta ja ohraryynipuurosta tehty ryynimakkara sekä kinkkukiusausta muistuttava peruna-palvikinkkulaatikko pruusmulju.[42][43]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Askaisten, Lemun ja Maskun kuntaliitos 2007. Maskun kunta. Arkistoitu 31.12.2008. Viitattu 4.3.2008.
  2. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 17.11.2021.
  8. ↑ Kuntavaalit 2021, Masku Oikeusministeriö. Viitattu 17.11.2021.
  9. ↑ a b Otavan iso tietosanakirja, osa 5, palsta 1401. Helsinki: Otava, 1963.
  10. ↑ Härkönen, Rebekka: Maskun hiekasta rakennettiin kolme kaupunkia. Turun Sanomat, 1.7.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 24.12.2012. (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ Rivieran yritysalueen asemakaava 28.5.2012. Maskun kunta. Viitattu 24.12.2012.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ a b https://www.masku.fi/kunta-ja-hallinto/tietoa-maskusta/
  13. ↑ Maskun kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 8.4.2011. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  14. ↑ Maskun kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  15. ↑ Kankaisten kartanolinna Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2016.
  16. ↑ Maskun museo Maskun kunta. Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 11.6.2016.
  17. ↑ Maskun rosarium Maskun kunta. Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 11.6.2016.
  18. ↑ Louhisaaren kartano ja Askaisten kirkko Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 11.6.2009.
  19. ↑ Honkasalo, Sari: lasimestarin signeeraus päivätty 355 vuotta sitten - Askaisten aateliskirkon ikkunat vanhimmat Suomessa säilyneet. Vakka-Suomen Sanomat, 3.10.2008, s. 3. Artikkelin verkkoversio.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Askaisten Ritaripuisto Maskun kunta. Arkistoitu 10.6.2016. Viitattu 11.6.2016.
  21. ↑ Kotiseutumuseo Kemppien tupa Maskun kunta. Arkistoitu 10.6.2016. Viitattu 11.6.2016.
  22. ↑ a b Lemun kunta: Kulttuuri ja matkailu lemu.fi. Arkistoitu 7.2.2007. Viitattu 11.4.2007.
  23. ↑ Museovirasto: Lemun kirkkomiljöö nba.fi. Viitattu 12.4.2007.
  24. ↑ Kolkankävijät ry: Kolkanpolku ja Oukkulanlahti kolkankavijat.fi. 10.4.2007. Arkistoitu 25.4.2007. Viitattu 12.4.2007.
  25. ↑ Lounais-Suomen ympäristökeskus: Natura-alueet - Lemun lehdot 30.9.2003. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 12.4.2007.
  26. ↑ http://www.masku.fi/elinkeinot/matkailu/maskun-tapahtumia/maskun-paivat (Arkistoitu – Internet Archive)
  27. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  28. ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 3, palsta 607. Helsinki: Otava, 1962.
  29. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä seurakunnat ei löytynyt
  31. ↑ Varsinais-Suomen käsikirja 2013; sivu 188; Varsinais-Suomen liitto (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ a b c Maskun uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin Arto Oikarinen; Turun Seurusanomat15.6.2016
  33. ↑ Maskun uusi kunnanjohtaja tulee Vaalasta Yle Uutiset. 28.11.2022. Viitattu 8.10.2023.
  34. ↑ Vt 8 Raisio – Nousiainen, tiesuunnitelman laatiminen www.tiehallinto.fi. 19.1.2010. Liikennevirasto. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 19.1.2010.
  35. ↑ Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 112. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  36. ↑ Uudenkaupungin junarata sähköistetään ts.fi. Arkistoitu 26.12.2017. Viitattu 13.2.2018.
  37. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 18.1.2018.
  38. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  39. ↑ a b Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  40. ↑ Pursimo, Elina (toim.): Lemun kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 3, 11. Lemun kotiseutuyhdistys, Lemun kunta, Varsinais-Suomen liitto ja Turun maakuntamuseo, 2000. ISBN 951-9054-42-1
  41. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  42. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 25. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  43. ↑ Tukia, Anneli: Maskun makkara on pitäjän oma perinneherkku. Helsingin Sanomat, 9.12.1993, s. 41. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  44. ↑ a b Laisi, Erno & Nuoska, Lauri: Jättihakukone julki – katso, kuinka monta kansanedustajaa on kotoisin paikkakunnaltasi Ilta-Sanomat. 27.4.2024. Viitattu 9.5.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Masku&oldid=22642716”