Mielenterveyden häiriö

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 8. lokakuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mielenterveyden häiriöllä, mielenterveyshäiriöllä[1] tai psyykkisellä sairaudella[2] tarkoitetaan yleensä mielenterveyden poikkeamista tavanomaisesta sellaisella tavalla, että siitä aiheutuu haittaa itselle tai muille. Mielenterveyteen liittyvät määritelmät riippuvat myös vallitsevasta kulttuurista ja historiallisesta tilanteesta[3].

Mielenterveyden häiriöillä viitataan toisinaan kaikkiin psykiatrisiin häiriöihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa käytetty Yhdysvaltain psykiatrisen yhdistyksen diagnoosiluokitus DSM on nimeltään mielenterveyshäiriöiden luokitus, vaikka se sisältää myös elimelliset unihäiriöt, motoriset häiriöt, seksuaalitoimintojen häiriöt, lukihäiriön, ADHD:n, autismikirjon häiriön ja älyllisen kehitysvammaisuuden kaltaiset aivojen kehitykselliset häiriöt.

Mielenterveyden ongelmia kutsutaan häiriöksi, jos oireet ovat pitkäkestoisia ja suhteettomia mahdollisiin ulkoisiin syihin nähden, jos potilas ei kykene hallitsemaan niitä ja jos ne haittaavat hänen toimintakykyään. Mielenterveyden häiriön oireita voi ilmetä silloinkin, kun kliinisen häiriön kriteerit eivät täyty. Tällaiset subkliiniset tilat ovat tavallisesti jatkuvan tai tilapäisen psyykkisen paineen aiheuttamia, ja ne saattavat muodostua merkittäväksi taakaksi, vaikka niistä kärsiviä ei hoideta julkisella puolella.[4]

Vakavimmat mielenterveyshäiriöt saattavat vammauttaa ihmisen lähes kokonaan ja sulkea hänet kokonaan yhteiskunnan toimintojen ja sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle. Joihinkin mielenterveyden häiriöihin saattaa liittyä myös esimerkiksi psykoosien aikana esiintyvää sairaudentunnottomuutta.

Yleisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n mukaan suomalaisilla on enemmän mielenterveysongelmia kuin missään muussa Euroopan unionin maassa[5]. Psyykkinen oireilu näyttäisi olevan yleisintä Etelä-Suomessa, mikä saattaa liittyä osaksi siihen, että siellä käytetään enemmän alkoholia[6]selvennä.

Mieli ry:n mukaan 20–25 prosenttia suomalaisista sairastaa vuosittain jonkinlaista mielenterveyden häiriötä[7]. Järjestön mukaan joka toinen suomalainen kokee mielenterveyden häiriön jossain elämänsä vaiheessa[8].

Yhdysvalloissa yli 26 prosenttia täysi-ikäisistä täyttää mielenterveyden häiriön kriteerit, ja vakava mielenterveyden häiriö on seitsemällä prosentilla.[9] Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisin mielenterveyden häiriö: 18 prosenttia aikuisväestöstä kärsii ahdistuneisuushäiriöstä. Noin puolet heistä jotka diagnosoidaan ahdistuksesta kärsiviksi diagnosoidaan myös masennuksesta kärsiviksi. Masennuksesta kärsii 6,7 prosenttia yhdysvaltalaisista ja se on johtava työkyvyttömyyden syy 15–44,3-vuotiaiden keskuudessa.[10] Alkoholismi ja mielenterveysongelmat liittyvät usein toisiinsa, eli alkoholismin taustalta paljastuu mielenterveysongelma.[11]

Edward Schieffelin tutkimusten mukaan Kaluli-alkuperäisasukasheimon keskuudessa masennusta esiintyy yhdellä kahdestatuhannesta.[12][13] Mielenterveyden häiriöitä on kuusi kertaa enemmän ihmisillä, jotka kuuluvat matalimpaan sosioekonomiseen luokkaan verrattuna ylimpään sosioekonomiseen luokkaan[14].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöiden ja neurologisten sairauksien välinen raja on vaihdellut eri aikoina tyypillisesti siten, että mielenterveyden häiriöinä pidettyjen sairauksien on huomattu myöhemmin olevankin neurologisia sairauksia. Tällaisia sairauksia on esimerkiksi epilepsia, joka luokiteltiin psykiatriseksi sairaudeksi vielä 1950-luvulla[15].

Työkyky ja toimeentulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat usein työkyvyttömyyttä. Yksityisen Terveystalon asiakkailla oli vuonna 2017 selkäsäryn jälkeen eniten sairauspoissaolopäiviä mielenterveysongelmien vuoksi. Erilaiset ahdistuneisuushäiriöt sekä masennus ja unettomuus johtivat yleisimmin sairauslomiin.[16]

Mielenterveyden häiriön perusteella eläkettä hakevien keski-ikä on 45 vuotta ja noin 30 prosenttia hakemuksista hylättiin vuonna 2011. Mielenterveysongelmien perusteella myönnetyn työkyvyttömyysetuuden saantimahdollisuus on heikentynyt enemmän kuin potilailla keskimäärin[17]. Eniten hylkäyksiä tehtiin älyllisestä kehitysvammaisuudesta kärsiville, joista yli puolet sai hylkäävän päätöksen. F40–F45-diagnoosiluokkien sairauksista kärsivistä hakijoista 54 prosenttia sai hylkäävän päätöksen. Kyseinen potilasryhmä sairastaa ahdistuneisuushäiriötä, pakko-oireista häiriötä, dissosiatiivista häiriötä tai elimellisoireisia häiriöitä. Noin puolet mielenterveysperusteisista hakemuksista tehdään masennuksen perusteella, ja 25 prosenttia masennuspotilaista saa hylkäävän päätöksen​[18].

Syyt ja riskitekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minkään yksittäisen tekijän ei katsota aiheuttavan mielenterveyden häiriöitä, vaan syynä pidetään aina useiden tekijöiden yhteisvaikutusta. Mielenterveyden häiriön riskiä lisäävät esimerkiksi pieni syntymäpaino, runsas kannabiksen käyttö sekä lapsuusajan traumaattiset kokemukset[19]. Myös tärkeä syyjäsennys on seuraava: yksinäisyys, mallioppimisen kautta tulleet toimimiset, stressit, rangaistus-pettymyselämykset, menetykset, tietyt välttelymahdollisuudet ja suuret elämänmuutokset[20]. Yleensä jokin stressitekijä laukaisee mielenterveyden häiriön, jonka puhkeamiselle muut tekijät ovat jo aiemmin luoneet pohjaa. Merkittäviä stressitilanteita ovat esimerkiksi seuraavat:

Kuormittavat työolosuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 annetun asiantuntija-arvion mukaan jopa puolessa mielenterveyden ongelmien vuoksi sairauslomaa hakevien työkyvyttömyyden taustalla on liika kuormittuminen työstä[21]. Myös hankalaksi koettu työaika lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöön[22].

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksidatiivinen stressi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oksidatiivista stressiä pidetään yhtenä osasyynä muun muassa skitsofrenian, masennuksen ja bipolaarisen häiriön puhkeamiseen[23].

Ympäristösaasteet kuten myrkylliset raskasmetallit ja ilman pienhiukkaset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ympäristön raskasmetallit lyijy ja kadmium on yhdistetty skitsofrenian ilmenemiseen.[24] Lyijylle ja kadmiumille lapset altistuvat erityisesti alueilla joilla kaivetaan kivihiiltä[25]. Nykyään lyijyaltistuksen suurin lähde on hiilivoimaloiden päästämät ilmakehän hiukkaset[26].

Vuonna 2004 on löydetty tulos, että sikiöaikainen lyijyaltistus ja skitsofrenia myöhemmin elämässä liittyvät toisiinsa.[27][28][29] Vuonna 2009 teoriaa on kehitetty pidemmälle[30]. Vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin sikiöaikaisen lyijyaltistuksen aiheuttavan riskin saada skitsofrenian myöhemmin elämässä. Lyijy ei pelkästään synnytä tätä riskiä, vaan lyijyn on estettävä N-metyyli-D-aspartaattireseptori (NMDAR), joka vaikuttaa aivojen kehitykseen, oppimiseen ja muistiin.[31][32][33]

Ilmansaasteista pienhiukkasten (alle 2,5 μm) on todettu vahingoittavan kehittyvien hiirten aivojen osaa joka on keskeinen skitsofreniassa. Pienhiukkaset saavat aivojen osan tulehtumaan ja se häiritsee valkoisen aineen kehittymistä.[34]

Elimelliset sairaudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuuden infektiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuudessa koetut vuodeosastohoitoa vaatineet infektiot ja immuunipuolustus liittyvät mielenterveyden häiriöiden etiologioihin. Erityisen korkeita todennäköisyyksiä mielenterveyden häiriön kehittymiseen myöhemmässä elämässä ovat yhteydessä kun infektio on ollut niin vakava että sen hoitamiseen on jouduttu käyttämään anti-infektiivisiä lääkkeitä, erityisesti antibiootteja.[35] Rintaruokinnan on todettu vähentävän vauvan infektioita, erityisesti korva-, kurkku- ja sinus-infektioita.[36][37] Lehmänmaitoa sisältävän äidinmaidonkorvikkeen proteiinin on havaittu aiheuttavan vauvalle heikentyneen immuunireaktion.[38] Lehmänmaidossa on beta-laktoglobuliinia jota ei ole äidinmaidossa. Beta-laktoglobuliini muistuttaa ihmisen glykodeliini-proteiinia, joka kontrolloi ihmisen T-imusolujen tuotantoa.[39] Rintaruokinnan edut verrattuna äidinmaidonkorvikkeisiin ovat selvät kehitysmaissa, joissa on huonotasoinen hygienia.[40] Rintaruokinnan on todettu vähentävän skitsofrenian ilmaantuvuutta.[41][42]

Kuppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kupan aiheuttama aivovaurio saattaa johtaa mielenterveyden häiriöön, minkä vuoksi merkittävä osa mielisairaaloiden potilaista sairasti kuppaa ennen antibioottien keksimistä[43].

Vaikeat olosuhteet ja traumaatiset kokemukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liverpoolin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että köyhyys lisää riskiä sairastua mielenterveyden häiriöihin lapsilla 40 prosenttia ja äideillä 44 prosenttia[44].

Lasten kokemat vanhempien avioerot ja isän puuttuminen liittyvät mielenterveyden häiriöihin aikuisuudessa.[45] Erityisesti tämä liittyy tyttöjen masennukseen 14-vuotiaana.[46]

Mielenterveyden häiriöiden alkulähde löytyy YK:n vuonna 2016 julkaiseman erikoisraportin mukaan usein yksilön vaikeista elämänolosuhteista ja yhteiskunnallisista ongelmista[47][48]. Myös traumaattiset kokemukset lisäävät mielenterveyden häiriön riskiä. On esimerkiksi arvioitu, että jopa puolet turvapaikanhakijoista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä kuten post-traumaattisesta stressihäiriöstä, masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Arviolta kolme neljästä turvapaikanhakijasta on kokenut tai nähnyt väkivaltaisen tapahtuman kuten fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, vangitsemista, kidutusta ja kuolemaa. Pakolaistrauma voi näkyä myös kiintymyssuhteiden häiriöinä, syyllisyytenä turvaan pääsemisestä, heikentyneenä keskittymiskykynä, luottamuksen puutteena ja yksinäisyytenä.[49]

On myös todisteita sille, että mielenterveyteen vaikuttaa yhteiskunnan tai lähiympäristön nopeat muutokset, joihin yhteisöllä tai yksittäisellä ihmisellä ei ole ollut riittävästi aikaa sopeutua.[50]

Rintaruokinnan puute

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rintaruokinnalla on monipuolisia positiivisia vaikutuksia lapsen psykologiseen hyvinvointiin ja se saattaa suojata lasta myöhemmältä masennukselta ja ahdistuneisuudelta.[51][52]

Perinnölliset tekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun alussa psykiatrisia sairauksia pidettiin fysiologisina rap­peu­tu­mis­ilmiöinä, joihin joillakuilla ihmisillä on tavallista voimakkaampi pe­rin­nöllinen tai­pu­mus. Ulkoiset seikat korkeintaan laukaisevat fysiologisen tapahtumasarjan, joka on var­si­nai­nen sairaus. Emil Kraepelin edusti tätä ajattelutapaa, jossa psykiatriset sairaudet olivat perinnöllisiä ja biologisia toimintahäiriöitä.

Mielenterveyden häiriöihin liittyviä geenejä on löydetty. Esimerkiksi CACNC1-geeni liittyy kalsiumin hermosoluun kulun sääntelyyn ja hermoratoihin jotka liittyvät emootioon, ajatteluun, huomiokykyyn ja muistiin. CACNC1-geeni liittyy kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, skitsofreniaan ja masennukseen. Toinen kalsiumkanavageeni CACNB2 liittyy myös mielenterveyden häiriöihin.[53] Skitsofrenialle, kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle ja vakavalle masennukselle altistavat pitkälti samat geenit ja niiden samat epigeneettiset muutokset[19].

Mielenterveysongelmista kärsivien vanhempien lapsilla on 2–3-kertainen riski sairastua, jos he eivät itse saa tukea. Tuen saaminen vähentää sairastumisriskiä lähes 50 prosenttia.[54]

Päihteiden käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päihdyttävät aineet voivat aiheuttaa mielenterveyden häiriöitä.[55] Päihteen aiheuttama psykoosi kasvattaa skitsofreniaan tai kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastumisen riskiä.[56]

Seksuaalivähemmistöön tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seksuaalinen suuntautuminen ei itsessään ole mielenterveyden häiriöille altistava tekijä, mutta seksuaalivähemmistöihin sekä sukupuolivähemmistöihin kohdistuva asenteellinen käytös, kuten syrjintä (homofobia, transfobia), häirintä ja paheksunta kasvattavat sairastumisen riskiä.

Homoseksuaalisuus ja biseksuaalisuus altistavat mielenterveyden häiriöille: homoseksuaaleilla ja biseksuaaleilla on heteroseksuaaleihin verrattuna merkittävästi kohonneet masennuksen ja ahdistuksen esiintyvyydet sekä kohonnut itsemurhariski. Masennuksen esiintyvyys on homomiehillä kolminkertainen kokonaisväestöön verrattuna.[57] Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa 40 prosenttia seksuaalivähemmistöihin kuuluvista lukioikäisistä oli pohtinut itsemurhaa edeltävän vuoden aikana ja 25 prosenttia oli yrittänyt itsemurhaa.[58]

Transsukupuolisten hoitamaton sukupuoliristiriita altistaa masennukselle, ahdistuneisuudelle ja voi aiheuttaa esimerkiksi epätoivon tai riittämättömyyden tunnetta. Myös itsemurhariski on merkittävästi kohonnut ja kyselytutkimuksen mukaan 41 prosenttia transsukupuolisista on yrittänyt itsemurhaa.[59] Transsukupuolisten heikon mielenterveyden syitä ovat transsukupuolisuuden sijaan sosiaalinen hyljeksintä ja kohdattu väkivalta[60][61].

Liitännäissairaudet ja kuolleisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveysongelmiin liittyy usein fyysisiä sairauksia, joihin ei saada apua, ja mielenterveyskuntoutujien elinajanodote onkin Suomessa 15–20 vuotta lyhyempi kuin muulla väestöllä[62].

Mielenterveyden häiriöt lisäävät myös itsemurhariskiä. Tutkimusten perusteella on huomattu että jopa 93 prosenttia itsemurhan tehneistä kärsi jonkin asteisesta mielenterveyden häiriöstä. Yleisin oli mielialahäiriöihin lukeutuva masennus, joka todettiin jonkinasteisena 66 prosentilla itsemurhan tehneistä. Vain kahdella prosentilla tutkituista ei todettu minkäänlaisia mielenterveydellisiä ongelmia pois lukien ne viisi prosenttia, joiden mielentilaa ei kyetty määrittämään. Muita huomattavia itsemurhariskin kasvattajia ovat skitsofrenia ja alkoholismi.[63] Myös ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat itsemurha-alttiutta.[64] Itselleen vaaraksi olevat potilaat saatetaan lain mukaan määrätä tahdosta riippumattomaan hoitoon, jos henkilö on mielisairas ja muut keinot eivät sovellu käytettäväksi.[65]

Vankilaväestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvalloissa psykiatrisen laitoshoidon korvaaminen avohoidolla on johtanut vankilaväestön kasvamiseen. Monet mielenterveyshäiriöistä kärsivät ovat siis vankilassa aikaisemman psykiatrisen laitoshoidon sijaan. Yhdysvalloissa mielenterveyshäiriöistä kärsivät usein vangitaan hoitamisen sijaan. Yhdysvaltalaisissa vankiloissa on runsaasti psykoosista kärsiviä.[66]

Asunnottomuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On arvioitu että noin kolmannes täysi-ikäisistä asunnottomista kärsii jonkinasteisesta mielenterveysongelmasta tai liikuntaesteestä. Aiemmin nämä ihmiset asuivat mielisairaaloissa. National Alliance for the Mentally Ill -instituution (NAMI) mukaan pelkästään Kaliforniassa Yhdysvalloissa oli 50 000 mielenterveysongelmista kärsivää koditonta, johtuen vuosien 1957 ja 1988 välisestä pakkohoidon vähentämisestä, kun avohoidon määrää ei samalla lisätty.[67] Asunnottomuus saattaa myös altistaa mielenterveysongelmille.

Hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden häiriöiden hoidosta vastaavat psykiatrit, psykologit ja psykiatriset sairaanhoitajat. Häiriöitä hoidetaan terapioilla, kuntoutuksella ja lääkkeillä. Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan mukaan noin puolet mielenterveyden häiriöitä kohtaavista ei saanut Suomessa tarvitsemaansa hoitoa vuonna 2018[68].

Vuonna 2016 perustettu Tarpeenmukainen hoito ry (TaHo) puolustaa mielenterveyspotilaiden oikeutta valita halutessaan näyttöön perustuva lääkkeetön hoitotapa[69].

WHO on ilmaissut huolensa mielenterveyspalveluiden vaikuttavuudesta ja siitä, etteivät ne sisällä riittävästi itsemääräämisoikeuden kaltaisia ihmisoikeuksia. Se on myös ottanut hoitosuosituksiinsa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän yliopiston 1980- ja 1990-luvuilla kehittämän avoimen dialogin hoitomallin, jonka tavoitteena on edistää muun muassa ihmisoikeuksien toteutumista. Mallin kulmakivinä on välitön avun tarjoaminen, hoidon vieminen kotiin ja sosiaalisen verkoston kutsuminen mukaan hoidon osapuoleksi.[70]

Järjestöjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenterveyden keskusliitto valvoo ja ajaa mielenterveyspotilaiden, -kuntoutujien ja läheisten etuja, esimerkiksi toimii asiantuntijana, parantaa palveluja ja tarjoaa vertaistukea. Se kokoaa jäsenyhdistyksiä eri puolilta Suomea.[71] Keskusliitto tarjoaa esimerkiksi kursseja, joihin kuuluu ryhmä- ja yksilötapaamisia, viikonlopputapaaminen koko perheelle ja ryhmätapaaminen mielenterveysongelmista kärsivien läheisille, sekä lapsiperheiden palvelutarpeen selvittäminen.[54]

Mieli tarjoaa tukea, apua ja tietoa sekä sivuillaan, julkaisemassaan lehdessä, että järjestämällä päivystävää kriisipuhelinta.[72]

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami kokoaa yhteen omaisille tarkoitettuja jäsenyhdistyksiä.[73] Toimintaan kuuluu myös sairastuneiden lapsille tarkoitettua tukea, vaikkapa tukihenkilö, jonka tehtävä on ehkäistä lapsen puhumattomuutta, yksinäisyyttä ja toivottomuutta.[74]

Luokitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Luettelo kannattaisi tarkistaa, sillä sen on tuonut IP-osoite v. 2007 epämääräisellä muokkauksella ja luettelo sisälsi ainakin yhden virheen, joka on sittemmin poistettu: diff

Nykyisin paljon keskustelua herättävät muun muassa persoonallisuushäiriöt, koska raja persoonallisuuden piirteiden ja diagnostiset kriteerit täyttävän häiriöksi luokiteltavan sairauden välillä on joskus häilyvä.

Mielenterveyden häiriöitä (ICD-10 F-luokitus) ovat esimerkiksi:

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://finto.fi/tero/en/page/p990?clang=fi
  2. ↑ https://yle.fi/aihe/t/18-211388
  3. ↑ Saara Jäntti, Kirsi Heimonen, Sari Kuuva & Annastiina Mäkilä (toim.): Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus. Teoksessa Hulluus ja kulttuurinen mielenterveystutkimus. NYKYKULTTUURIN TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA 125.lähde tarkemmin?
  4. ↑ MielenterveystyöEuroopassa. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2004:17. Sivu 32. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74011/Selv200417.pdf?sequence=1 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Sairausloma voi venyä vuoden mittaiseksi – alle 35-vuotiaat nuoret ovat mielenterveysongelmien tilastojen kärjessä Yle Uutiset. 10.2.2020. Viitattu 26.2.2023.
  6. ↑ Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf
  7. ↑ Psykoterapiajärjestelmä suosii hyväosaisia – tietokirjailija Sanna-Kaisa Hongisto pääsi terapiaan ja havahtui sen epäoikeudenmukaisuuteen Yle Uutiset. 28.1.2023. Viitattu 28.1.2023.
  8. ↑ Kansansairaus rassaa jopa miljoonaa – ”70 prosenttia salaa diagnoosin”. 1.5.2015. https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/283409-kansansairaus-rassaa-jopa-miljoonaa-70-prosenttia-salaa-diagnoosin (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ National Institute of Mental Health, 2011
  10. ↑ http://www.adaa.org/about-adaa/press-room/facts-statistics
  11. ↑ http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/paihdeasiantuntija--alkoholismiin-yhdistyy-useimmiten-mielenterveysongelma-/1894940 (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Ilardi, Stepehen. The Depression Cure: The 6-Step Program to Beat Depression without Drugs
  13. ↑ http://tlc.ku.edu
  14. ↑ A.A. Baumeister. Mental Retardation and Mental Health: Classification, Diagnosis, Treatment. s. 76.
  15. ↑ Anu Rissanen: TYÖTÄ, SOKKEJA, LÄÄKKEITÄ. Siilinjärven piirimielisairaala ja potilaiden hoitomuodot vuosina 1926-1959. Liite 2. Sivu 116. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37823/URN:NBN:fi:jyu-201205131643.pdf?sequence=1
  16. ↑ Näin Suomi sairasti 2017 – pisimpiä sairauspoissaoloja onnistuttu vähentämään. 28.2.2018. https://www.terveystalo.com/fi/Tyoterveys/Ajankohtaista/Uutiset/Nain-Suomi-sairasti-2017/
  17. ↑ Ilpo Pajunen: Ruotsissa moni joulukuussa syntynyt syrjäytyy, Suomessa ei – voiko syy olla koulujärjestelmässä? Yle uutiset 13.6.2016. http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_moni_joulukuussa_syntynyt_syrjaytyy_suomessa_ei__voiko_syy_olla_koulujarjestelmassa/8942788?ref=leiki-uup
  18. ↑ Työkyvyttömyyseläkepäätökset 2000–2011. 03/2012 ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. 03/2012ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKUSTELUALOITTEITA. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/129087/Tyokyvyttomyyselakepaatokset20002011.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  19. ↑ a b Tutkimus on muuttanut käsitystämme psykooseista www.duodecimlehti.fi. Viitattu 10.7.2020.
  20. ↑ Heiska, J. (2016) Better Mental Health with 7x4-field. Saarbrücken Lambert Academic Publishing
  21. ↑ Yhä useampi jää sairauslomalle mielenterveysongelmien takia, työn vaatimukset vievät voimat – työuupunut Anna, 41, ei kokenut olevansa masentunut. 13.2.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11204724
  22. ↑ Jatkuva yötyö altistaa terveysriskeille, varoittaa tuore tutkimus – poliisi, sairaanhoitaja ja vartija kertovat vaikutuksista: "On kausia, jolloin nukun huonommin" Yle Uutiset. Viitattu 13.11.2020.
  23. ↑ https://www.drperlmutter.com/wp-content/uploads/2020/09/Norwitz-et-al.-2020-Ketogenic-diet-as-a-metabolic-treatment-for-mental.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27720315
  25. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17120535
  26. ↑ Liang, Feng; Zhang, Guilin; Tan, Mingguang; Yan, Chonghuai; Li, Xiaolin; Li, Yulan; Li, Yan; Zhang, Yuanmao; Shan, Zuci: Lead in Children’s Blood Is Mainly Caused by Coal-Fired Ash after Phasing out of Leaded Gasoline in Shanghai. Environmental Science & Technology, 15 June 2010, 44. vsk, nro 12, s. 4760–4765. doi:10.1021/es9039665 ISSN 0013-936X Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ Prenatal lead exposure linked to schizophrenia newscientist.com.
  28. ↑ Opler, Mark G. A.; Brown, Alan S.; Graziano, Joseph; Desai, Manisha; Zheng, Wei; Schaefer, Catherine; Factor-Litvak, Pamela; Susser, Ezra S.: Prenatal lead exposure, delta-aminolevulinic acid, and schizophrenia. Environmental Health Perspectives, 1.4.2004, 112. vsk, nro 5, s. 548–552. PubMed:15064159 PubMed Central:1241919 doi:10.1289/ehp.6777 Artikkelin verkkoversio.
  29. ↑ Guilarte, Tomás R.: Prenatal Lead Exposure and Schizophrenia: A Plausible Neurobiologic Connection. Environmental Health Perspectives, 1.9.2004, 112. vsk, nro 13, s. A724. PubMed:15345353 PubMed Central:1247541 Artikkelin verkkoversio.
  30. ↑ Guilarte, Tomás R.: Prenatal Lead Exposure and Schizophrenia: Further Evidence and More Neurobiological Connections. Environmental Health Perspectives, 1.5.2009, 117. vsk, nro 5, s. A190–A191. PubMed:19478978 PubMed Central:2685858 doi:10.1289/ehp.0800484 Artikkelin verkkoversio.
  31. ↑ Lead Acts to Trigger Schizophrenia - Columbia University Mailman School of Public Health mailman.columbia.edu.
  32. ↑ Toxic Metals: Lead Exposure Can Incite Schizophrenia medicaldaily.com. 31 May 2013.
  33. ↑ Abazyan, Bagrat; Dziedzic, Jenifer; Hua, Kegang; Abazyan, Sofya; Yang, Chunxia; Mori, Susumu; Pletnikov, Mikhail V.; Guilarte, Tomas R.: Chronic Exposure of Mutant DISC1 Mice to Lead Produces Sex-Dependent Abnormalities Consistent With Schizophrenia and Related Mental Disorders: A Gene-Environment Interaction Study. Schizophrenia Bulletin, 28 May 2013, 40. vsk, nro 3, s. 575–584. doi:10.1093/schbul/sbt071 Artikkelin verkkoversio.
  34. ↑ https://www.independent.co.uk/news/science/air-pollution-linked-to-autism-and-schizophrenia-9524414.html
  35. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/30516814
  36. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11550600
  37. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4258846/
  38. ↑ https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(95)70229-6/fulltext
  39. ↑ https://www.sciencedaily.com/releases/2008/05/080505093047.htm
  40. ↑ https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/ovatko-aidinmaidonkorvikkeet-jo-optimaalisia/
  41. ↑ McCreadie, R. G. (1997) The Nithsdale Schizophrenia Surveys 16. Breast-feeding and schizophrenia: preliminary results and hypotheses. British Journal of Psychiatry, 170, 334-337.
  42. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15952942
  43. ↑ Black, Jacquelyn G.: ”Urogenital and Sexually Transmitted Diseases”, Microbiology, s. 620–623. (International Student Version, Seventh Edition) John Wiley & Sons (Asia) Pte. Ltd., 2008. ISBN 978-0470-23415-0 (englanniksi)
  44. ↑ Köyhyys vaarantaa lapsen tulevaisuuden. 03.04.2017. Antti Vanas. https://lapsenmaailma.fi/palstat/tutkittua-tietoa/koyhyys-vaarantaa-lapsen-tulevaisuuden/
  45. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3904543/
  46. ↑ https://www.cambridge.org/core/journals/psychological-medicine/article/father-absence-and-depressive-symptoms-in-adolescence-findings-from-a-uk-cohort/4E039EFA52486C698B17948633083254
  47. ↑ UN report points to power imbalances. Hard-hitting stuff from the Special Rapporteur. The psychlogist September 2017, Vol.30 (pp.15). https://thepsychologist.bps.org.uk/volume-30/september-2017/un-report-points-power-imbalances (Arkistoitu – Internet Archive)
  48. ↑ World needs “revolution” in mental health care – UN rights expert. https://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=21689
  49. ↑ Hoidon tarpeessa. 24.10.2018. Iso Nro. http://www.isonumero.fi/hoidon-tarpeessa/
  50. ↑ https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/mental-health-strengthening-our-response
  51. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6096620/
  52. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3916850/
  53. ↑ https://www.nih.gov/news-events/nih-research-matters/common-genetic-factors-found-5-mental-disorders
  54. ↑ a b Periytyviä mielenterveysongelmia voidaan ehkäistä – Kuopiossa uudenlaista kuntoutusta lapsiperheille Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2016.
  55. ↑ https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK64178/
  56. ↑ https://www.medscape.com/viewarticle/889799
  57. ↑ Lee, Carrie; Oliffe, John L.; Kelly, Mary T.; Ferlatte, Olivier: Depression and Suicidality in Gay Men: Implications for Health Care Providers. American Journal of Men's Health, 19 January 2017, 11. vsk, nro 4, s. 910–919. PubMed:28103765 PubMed Central:5675322 doi:10.1177/1557988316685492 Artikkelin verkkoversio.
  58. ↑ https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2666491
  59. ↑ National Center for Transgender Equality: National Transgender Discrimination Survey Report on health and health care thetaskforce.org. Lokakuu 2010. Arkistoitu 26.1.2017. Viitattu 12.2.2017. (englanniksi)
  60. ↑ Is Being Transgender a Mental Disorder? time.com.
  61. ↑ http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(16)30165-1/abstract
  62. ↑ Kristien Wahlbeck: Sote-uudistus vaarantaa mielenterveyspalvelut. Helsingin Sanomat 26.3.2018. https://www.hs.fi/paivanlehti/26032018/art-2000005618051.html
  63. ↑ Jouko Lönnqvist: Itsemurha on epätoivoisen ratkaisu (Julkaistu alun perin Mielenterveys-lehdessä) alli.fi. Arkistoitu 21.3.2007. Viitattu 15.11.2006.
  64. ↑ Ahdistuneisuushäiriöt usein yhteydessä itsemurha-alttiuteen (Uutispalvelu Duodecim) 18.11.2005. hyvis.fi. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 23.3.2007.
  65. ↑ Mielenterveyslaki 1.1.1991. Finlex. Arkistoitu 4.4.2007. Viitattu 12.3.2007.
  66. ↑ https://www.washingtonpost.com/news/wonk/wp/2015/04/30/a-shocking-number-of-mentally-ill-americans-end-up-in-prisons-instead-of-psychiatric-hospitals/
  67. ↑ http://content.healthaffairs.org/cgi/content/full/hlthaff.w5.212/DC1
  68. ↑ Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Noin puolet mielenterveyden häiriöitä kohtaavista ei saa tarvitsemaansa hoitoa Suomessa. 06.09.2018. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/201809062201183810_u0.shtml
  69. ↑ Keitä olemme? Mad In Finland - Hulluna Suomessa. Viitattu 30.6.2021.
  70. ↑ Suomalainen mielenterveyshoidon malli osaksi WHO:n hoitosuosituksia Lääkärilehti.fi. Viitattu 30.6.2021.
  71. ↑ Mitä teemme? | Mielenterveyden keskusliitto mtkl.fi. Viitattu 24.3.2016.
  72. ↑ Suomen Mielenterveysseura www.mielenterveysseura.fi. Arkistoitu 24.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
  73. ↑ Jäsenyhdistykset tarjoavat tukea, keskusliitto valvoo etuja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami. Arkistoitu 22.3.2016. Viitattu 24.3.2016. fi-FI
  74. ↑ Vanhemman mielenterveysongelma kipeä asia lapselle – "Odotin koko ajan että joku kysyisi" Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mielenterveyden_häiriö&oldid=22702209”