Ukrainan talous

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ukrainan talous käsittelee Ukrainan valtion alueella harjoitettavaa taloutta. Ukraina on Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsen.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rautatieliikenne on eräs Ukrainan keskeisimpiä liikennemuotoja. Luhanskissa junanvetureita on valmistettu myös vientiin.

Neuvostoliiton tasavallat, mukaan lukien Ukrainan neuvostotasavalta, olivat keskusjohtoisen talouden vuoksi enemmän riippuvaisia toisistaan ja Venäjästä kuin läntisen Euroopan maat keskenään. Ukraina oli osa Neuvostoliiton vilja-aittaa, tuotti niin raaka-aineita ja sähköä kuin lentokoneita ja ohjuksia. Venäjältä ja muilta neuvostotasavalloilta tuotiin kulutushyödykkeitä ja öljyä. Vaikka toisen maailmansodan saksalaismiehitys vaurioitti Ukrainaa erittäin paljon, pian sodan jälkeen maa rakennettiin uudestaan sotaa edeltäneiden voimavarojen varaan. Vilja, sähköenergia ja raskas metalliteollisuus olivat Ukrainan talouden perusta 1990-luvun alkuun asti.

Ukrainan tasavallan itsenäistymisen jälkeen siirtyminen markkinatalouteen oli vaikeaa. Kilpailukykyisiä vientituotteita ei juuri ollut ja kauppa Venäjän federaation kanssa toi poliittisia kytkentöjä. Siirtymäkausi kesti 1990-luvun alun. Tuolloin puolitiehen jätetyt rakenteelliset uudistukset johtivat laajaan työttömyyteen. Palkanmaksu saattoi keskeytyä kuukausiksi. Valtio päästi markkinoille lisää rahaa, mikä edesauttoi huippukorkeaa inflaatiota. Kuten Venäjällä, valtionyritysten yksityistäminen merkitsi pienen vähemmistön rikastumista ja tuloerojen räjähdysmäistä nousua.

Neuvostoliiton hajoaminen aiheutti sen, ettei mustanmullan maa Ukrainan maataloustuotanto mennyt Venäjälle ilman kaupallista kilpailua. Venäjän konepaja- ja puolustusvälineteollisuuden romahdettua Ukrainan on täytynyt hakea Itä-Ukrainassa tuotetulle teräkselle uusia markkinoita esimerkiksi Aasiasta. Maa on edelleen merkittävä vetureiden, rautatiekaluston ja lentokoneiden valmistaja. Antonovin lentokonetehdas toimii Ukrainassa. Avaruusteknologiassa maa osallistuu esimerkiksi Zenit-kantorakettien valmistamiseen yhdessä Venäjän kanssa.

Korruptio on ollut suurongelma. Vuoden 2016 alussa julkaistussa Transparency International-järjestön vuoden 2015 maavertailussa Ukraina sijoittui koetun korruption CPI-indeksillä arvioituna Euroopan alhaisimmalle sijalle eli jäi jaetulle 130. sijalle vertailluista 168 maasta.[1] Ajoittain osa ulkomaisista sijoittajista on lopettanut liiketoimintansa Ukrainassa byrokratian, korruption tai muun rikollisen toiminnan takia. Sittemmin korruption kitkemistä on painotettu ainakin julkisissa puheissa. Ukraina sai markkinatalouden aseman Euroopan unionilta ja Yhdysvalloilta 2005–2006. Päätökset avasivat ukrainalaistuotteille uusia markkinoita EU:n ja Yhdysvaltain alueella. Ukraina pääsi Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi 2008.[2]

Janukovytsin valtakaudella ukrainalaisten pankkien omistajat varastivat asiakkaidensa talletuksia kymmenien miljardien Yhdysvaltain dollareiden arvosta. Varastetut rahat siirrettiin Kyproksen kaltaisiin veroparatiiseihin. Maailmanpankin mukaan tämä on historian suurin pankkisektorin väärinkäyttö.[3]

Vuosina 2014–2015 Ukrainan talous romahti. Venäjän kauppa tyrehtyi ja monet merkittävät kaivokset jäivät miehitetyille alueille. Bruttokansantuote romahti 16 prosenttia.[3]

Luonnonvaroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloudellisesti merkittäviin luonnonvaroihin kuuluvat muun muassa: rautamalmi, kivihiili, mangaani, maakaasu, öljy, suola, rikki, grafiitti, titaani, magnesium, kaoliini, nikkeli, elohopea, puutavara ja peltomaa.[4]

Vienti ja tuonti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkomaankauppa oli tavaraviennin osalta vuonna 2012 vahvasti alijäämäinen. Ukrainan tavara viennin suuruus oli tuolloin 68,8 miljardia ja tuonnin 84,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Dollarimääräisesti merkittävin tavarakaupan kumppani oli Venäjä, jonne osuus viennistä oli 25,6 % (17,6 mrd USD) ja tuonnista 32,4 % (27,4 mrd USD). Muita tärkeitä vientimaita vuonna 2012 olivat Turkki 5,4 %, Egypti 4,2 %, Puola 3,7 %, Italia, 3,6 %, Kazakstan 3,6 %, Intia 3,3 ja Valko-Venäjä 3,3 % osuuksilla Ukrainan viennistä. Tuontimaista Venäjän jälkeen merkittävimpiä olivat Kiina 9,3 %, Saksa 8,0 % Valko-Venäjä 6,0 %, Puola 4,2 % ja Yhdysvallat 3,4 % osuuksilla.[5] Vuonna 2012 vienti Suomeen oli vain 0,1 prosenttia (48,2 milj. USD) Ukrainan viennin kokonaisarvosta. Suomesta Ukraina toi 0,6 prosentin osuuden (485,2 milj. USD) ulkomaankaupan tuonnistaan.[5]

Tärkeisiin vientituoteryhmiin kuuluvat perusmetallit ja niiden jalosteet (27,5 % viennistä, erityisesti rauta ja teräs), kasvinviljelytuotteet (13,4 %, lähinnä hiutaleet 10,2 % sekä öljykasvien siemenet ja hedelmät 2,5 %), mineraalituotteet (11,1 %, sis. mineraaliöljyt, polttonesteet ja öljynjalostustuotteet 5,3 %; malmit yms. 4,8 %), koneet ja laitteet (10,2 %), kuljetusvälineet (8,7 %, lähinnä rautatiekalusto 6,0 % ja ilma-alukset 1,3 %), kemianteollisuus (7,4 %) ja eläin- ja kasvisrasvat (6,1 %). Tuonnissa suurimmat tuoteryhmät olivat mineraalituotteet (32,5 %, erityisesti maakaasu 16,6 % koko tuonnista), koneet ja laitteet (15,5 %), kemianteollisuuden tuotteet (10,1 %, esimerkiksi lääkkeet ja lääkeaineet 3,9 %), liikennevälineet (9,5 % erityisesti ajoneuvot) ja perusmetallit ja niiden jalosteet (6,2 %).[6]

Sen sijaan palvelujen vienti ylitti selvästi Ukrainan ulkomailta hankkimien palvelujen määrän. Palveluja vietiin 13,5 miljardilla ja niitä tuotiin 6,7 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Liikenteen osuus oli 63,0 prosenttia palveluviennistä, mutta vain 25,0 prosenttia palvelutuonnista. Liikenteessä suurin yksittäinen viennin osa-alue olivat putkikuljetukset Ukrainan kautta (3,2 mrd USD). Myös rautatie- (1,6 mrd USD), lento- (1,5 mrd USD, sis. ylilentomaksut) ja meriliikenteen (1,2 mrd USD) merkitys oli suuri positiivisen palvelutaseen muodostumisessa.[7]

Valuutta, BKT ja keskipalkka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viidensadan hryvnian seteli. Vuoden 2013 lopussa tämä vastasi 45 euroa.

Uusi rahayksikkö Ukrainan hryvnia (lyhenne: UAH) otettiin käyttöön syyskuussa 1996, josta lähtien se on pystytty pitämään suhteellisen vakaana. Tärkeä uudistus on ollut yksityisyritysten verolainsäädännön yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Uusia yrityksiä on syntynyt kuin sieniä sateella koska yksityisyrittäjien ei enää tarvitse kärsiä satunnaisista ja mielivaltaisista veroista. Yksi hryvnia (lausutaan grivna) oli vuoden 2013 lopulla arvoltaan noin 0,09 euroa.[8]

Vuonna 2011 Ukrainan bruttokansantuote (BKT) oli 1 302 miljardia hryvniaa (UAH) eli vuoden 2011 lopun vaihtokurssein noin 126,4 miljardia euroa. Jokaista ukrainalaista kohden tämä oli keskimäärin 28 488 hryvnaa eli 2 766 euroa tuona vuonna. Korkein alueellinen BKT-osuus, noin 7 742 euroa vuodessa henkeä kohden, tehtiin Kiovassa. Kiovan osuus koko maan BKT-kertymästä oli 17,2 prosenttia. Määrällisesti merkittäviin lukeutuivat myös Donetskin (12,4 %), Dnipropetrovskin alue et (10,8 %) ja Harkovan alueet (5,9 % osuus maan BKT-kertymästä). Alhaisinta alueellisen bruttokansantuotteen kertyminen (noin 1 285 euroa henkeä kohden vuonna 2011) oli Tšernivtsin alueella.[9][10] Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö IMF:n tilastojen ja ennusteiden Ukrainan bruttokansantuoteen arvioitiin vuosina 2012–2013 saavuttaneen vuosen 2009 lamaa edeltävän tason. IMF:n tilastoissa henkeä kohti laskettu BKT oli 28 555 hryvnaa (eli lähellä kansallisesti ilmoitettua arvoa) eli 3 584 Yhdysvaltain dollaria (USD) ja ostovoimakorjattu BKT-arvo likipitäen kaksinkertainen eli 7 210 dollaria. Keskimääräinen henkeä kohti laskettu BKT-osuus on Ukrainassa maantieteellisen Euroopan matalimpia, joskin ainakin naapurimaa Moldovassa (3 382 USD/ henki) ostovoimakorjattu BKT-taso asukasta kohden jäi alle puoleen Ukrainan arvosta. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden oli selvästi korkeampi esimerkiksi Valko-Venäjällä (15 056 USD/henki) ja Venäjällä (16 768 USD/henki).[11]

Keskimääräinen kuukausipalkka oli Ukrainassa vuonna 2013 noin 2 766 hryvniaa eli vuoden 2013 lopun vaihtokurssein 296 euroa. Keskimääräinen kuukausipalkka vaihteli aluetasolla Ternopilin alueen 214 ja Kiovan 453 euron välillä.[12][8] Elintason mataluuden ja useita naapurimaitaan heikomman talouskehityksen johdosta Ukrainasta on muuttanut miljoonia aiempia asukkaita pois 1990-luvun alun jälkeen. Väestön tukalaa taloustilannetta ei tutkijoiden mielestä ole kunnolla ymmärretty länsimaissa.[13]

Ukrainan alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alue[14][15] Ukrainan osa Alueellinen
BKT 2011
(milj. UAH)[9] 		Alueellinen
BKT 2011
(milj. EUR)[9][10] 		Osuus Ukrainan
2011 BKT:sta
(%) 		Alueellinen
BKT 2011
henkeä kohti
(UAH)[9] 		Alueellinen
BKT 2011
henkeä kohti
(EUR)[9][10] 		Alueellinen
BKT 2011
henkeä kohti,
 % Ukrainan
keskiarvosta 		Keski-
määräinen
kuukausi-
palkka (UAH, 2013)[12] 		Keski-
määräinen
kuukausi-
palkka (EUR, 2013)[12][8]
Ukraina yhteensä Ukraina 1 302 079 126 439,3 100,0 28 488 2 766 100 3265 296
Dnipropetrovskin alue Etelä-Ukraina 140 020 13 596,7 10,8 42 068 4 085 148 3335 302
Donetskin alue Itä-Ukraina 161 021 15 636,1 12,4 36 446 3 539 128 3755 340
Harkovan alue Itä-Ukraina 76 866 7 464,1 5,9 27 966 2 716 98 2975 269
Hersonin alue Etelä-Ukraina 18 448 1 791,4 1,4 16 990 1 650 60 2464 223
Hmelnytskyin alue Länsi-Ukraina 22 843 2 218,2 1,8 17 260 1 676 61 2641 239
Ivano-Frankivskin alue Länsi-Ukraina 26 752 2 597,8 2,1 19 386 1 882 68 2679 243
Kiova Keski-Ukraina 223 774 21 729,7 17,2 79729 7 742 280 5007 453
Kiovan alue Keski-Ukraina 59 154 5 744,2 4,5 34 420 3 342 121 3351 303
Kirovohradin alue Keski-Ukraina 20 041 1 946,1 1,5 19 918 1 934 70 2609 236
Krimin autonominen tasavalta Etelä-Ukraina 38 220 3 711,4 2,9 19 467 1 890 68 3265 296
Luhanskin alue Itä-Ukraina 57 202 5 554,6 4,4 25 067 2 434 88 3337 302
Lvivin alue Länsi-Ukraina 52 103 5 059,5 4,0 20 490 1 990 72 2789 253
Mykolajivin alue Etelä-Ukraina 27 633 2683,3 2,1 23 402 2272 82 3094 280
Odessan alue Etelä-Ukraina 61 499 5 971,9 4,7 25 748 2 500 90 2947 267
Pultavan alue Keski-Ukraina 52 252 5 074,0 4,0 35 246 3 423 124 2988 271
Rivnen alue Länsi-Ukraina 19 302 1 874,3 1,5 16 735 1 625 59 2844 258
Sevastopol Etelä-Ukraina 9 359 908,8 0,7 24 564 2 385 86 3114 282
Sumyn alue Keski-Ukraina 22 907 2 224,4 1,8 19 800 1 923 70 2702 245
Taka-Karpatian alue Länsi-Ukraina 18 054 1 753,1 1,4 14 455 1 404 51 2553 231
Ternopilin alue Länsi-Ukraina 16 294 1 582,2 1,3 15 055 1 462 53 2359 214
Tšerkasyn alue Keski-Ukraina 27 012 2 623,0 2,1 21 082 2 047 74 2682 243
Tšernivtsin alue Länsi-Ukraina 11 969 1 162,3 0,9 13 228 1 285 46 2484 225
Tšernihivin alue Keski-Ukraina 21 165 2 055,2 1,6 19357 1 880 68 2504 243
Vinnytsjan alue Keski-Ukraina 29 099 2825,7 2,2 17768 1 725 62 2651 240
Volynian alue Länsi-Ukraina 17 637 1 712,7 1,4 16 993 1 650 60 2580 234
Zaporižžjan alue Etelä-Ukraina 49  525 4 809,2 3,8 27 567 2 677 97 3142 385
Žytomyrin alue Keski-Ukraina 21 928 2 129,3 1,7 17 184 1 669 60 2561 232
Länsi-Ukraina yhteensä Länsi-Ukraina 184 954 17 960,1 14,2
Keski-Ukraina yhteensä Keski-Ukraina 477 332 46 351,7 36,7
Itä-Ukraina yhteensä Itä-Ukraina 295 089 28 654,8 26,5
Etelä-Ukraina yhteensä Etelä-Ukraina 344 704 33 472,7 26,5

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Corruption Perceptions Index 2015 (Maatilasto verkkojulkaisun sivulla 7/20) Transparency International, transparency.org. Arkistoitu 26.7.2016. Viitattu 28.7.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Assessions: Ukraine wto.org, viitattu 15.3.2014, (englanniksi)
  3. ↑ a b Kuronen, Antti: Ukrainassa Maailmanpankkia johtaa suomalaisnainen, joka ei pelkää oligarkkien vallan haastamista – tuloksiakin on tullut Yle Uutiset. 26.3.2019. Viitattu 23.4.2020.
  4. ↑ Europe: Ukraine (Arkistoitu – Internet Archive), The World Factbook, cia.gov, viitattu 15.3.2014 (englanniksi)
  5. ↑ a b Ukraine in figures 2012. Statistical Publication. (zip-pakattu pdf) (Luku 9. Foreign economic activity, kohta 9.1, sivut 131-134) 2013. Kiova: State Statistical Service of Ukraine. Viitattu 22.3.2014. (englanniksi)
  6. ↑ 2012 – 12. Commodity Pattern of Foreign Trade of Ukraine Ministry of Economic Development and Trade, Ukraine, ukrexport.gov.ua. Viitattu 22.3.2014. (englanniksi)
  7. ↑ 2012 – 12 months. Structure of Exports-Imports of Services Ministry of Economic Development and Trade, Ukraine, ukrexport.gov.ua. Viitattu 22.3.2014. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2013 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2013. 100 EUR= 1029.8053 UAH eli 1 UAH= 0,090567 EUR.) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 5.3.2014. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d e Valovyi rehionalnyi produkt (Ukrainan alueellisten BKT:den arvot 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 5.3.2014. (englanniksi)
  10. ↑ a b c Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2011 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2011. 100 EUR= 1104.153 UAH eli 1 UAH= 0,097106 EUR.) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 5.3.2014. (englanniksi)
  11. ↑ World Economic Outlook Database, April 2013. Report for Selected Countries (UA, BY, RU, MO) and Subjects (IMF:n tilastoima ja ennustama BKT:n kehitys per capita vuosille 2007-2015 Ukrainaan, Valko-Venäjälle, Venäjälle ja Moldovaan) Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), imf.org. Viitattu 5.3.2014. (englanniksi)
  12. ↑ a b c Time series of avarage monthly wages by region (1995-2013) (Keskimääräisen kuukausipalkane kehitys Ukrainassa alueittain 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 5.3.2014. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  13. ↑ Emeritusprofessori Tauno Tiusanen: Ukrainan kansan köyhyyttä ei ymmärretä lännessä 20.2.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 7.3.2014.
  14. ↑ Administrative units, by region Ukraine as of 1 January 2014 (Ukrainan hallinnolliset yksiköt 1.1.2014) Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
  15. ↑ Deržavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 7.3.2014. (ukrainaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ukrainan talous.
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ukrainan_talous&oldid=22518275”