Valtteri Filppula

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valtteri Filppula
Henkilötiedot
Syntynyt20. maaliskuuta 1984 (ikä 40)
Vantaa, Suomi[1]
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Flip[2], Fil[3][4][2], Val[2], Valle[5]
Pelipaikka keskushyökkääjä
Maila vasen
Pituus 183[1] cm
Paino 88[1] kg
Seura
Seura Jokerit
Sarja Mestis
Pelinumero 51
Pelaajaura
Pääsarjaura 2003–
Aik. seurat Jokerit (SM-liiga)
Grand Rapids Griffins (AHL)
Detroit Red Wings (NHL)
Tampa Bay Lightning (NHL)
Philadelphia Flyers (NHL)
New York Islanders (NHL)
Genève-Servette (NL)
NHL-varaus 95. varaus, 2002
Detroit Red Wings
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Peking 2022 jääkiekko
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Suomi 2022 jääkiekko
Alle 20-v. MM-kilpailut
Pronssia Pronssia Kanada 2003 jääkiekko
Pronssia Pronssia Suomi 2004 jääkiekko
Mitalit
National League
Kultaa Kultaa Genève-Servette 2023 Jääkiekko
SM-liiga
Hopeaa Hopeaa Jokerit 2005 Jääkiekko
Stanley Cup
Detroit Red Wings 2008

Valtteri Filppula (s. 20. maaliskuuta 1984 Vantaa) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Mestis-joukkue Jokereissa. Hän toimii joukkueen kapteenina. Pelipaikaltaan Filppula on keskushyökkääjä, mutta hän on pelannut myös laitahyökkääjänä.[1]

Filppula siirtyi SM-liigasta Pohjois-Amerikkaan aloittaessaan kaudella 2005–2006 Detroit Red Wingsissä, jossa pelasi ennen Tampaan siirtymistä kahdeksan kautta voittaen Stanley Cupin kaudella 2007–2008.[1] Maajoukkueessa Filppula on voittanut sekä olympiakultaa että maailmanmestaruuden vuonna 2022. Hän kuuluu kolmen kullan klubiin 30. pelaajana sekä ainoana suomalaisena.[6]

Seurajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuvaiheet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filppula aloitti jääkiekkoharrastuksen Etelä-Vantaan Urheilijoissa (EVU), josta hän siirtyi C-juniorina Kiekko-Vantaaseen ja sieltä B-juniorina Jokereihin vuonna 2000. Kaudella 2002–2003 hän voitti selkeästi A-nuorten SM-liigan pistepörssin, ja hänet nostettiin seuraavaksi kaudeksi edustusjoukkueeseen. Ensimmäisellä liigakaudellaan 2003–2004 Filppula pelasi 49 ottelua tehden viisi maalia ja yhteensä 18 tehopistettä,[1] mutta hänen kautensa päättyi runkosarjan lopussa polvivammaan.lähde?

Kaudella 2004–2005 Filppula pelasi koko kauden Jokereiden kakkosketjun keskellä ja joukkue voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[1] Filppulan peliotteet olivat etenkin pudotuspeleissä vakuuttavia tehtyään 12 pudotuspeliottelussa viisi maalia ja yhteensä 11 tehopistettä; 55 runkosarjaottelussa tehopisteitä tuli 30. Kauden jälkeen kesällä 2005 Filppula siirtyi hänet kolme vuotta aiemmin varanneen Detroit Red Wingsin NHL-organisaatioon.[7]

NHL

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2005–2006 Filppula aloitti AHL:ssä Red Wingsin farmiseura Grand Rapids Griffinsin riveissä,[8] ja teki runkosarjassa 74 ottelussa 20 maalia ja yhteensä 70 tehopistettä. Lisäksi hänet valittiin AHL:n tähdistöotteluun. Filppula pelasi uransa ensimmäisen NHL-ottelunsa 15. joulukuuta 2005, minkä myötä hänestä tuli ensimmäinen suomalainen Detroit Red Wingsissä pelannut pelaaja. Filppula pääsi pelaamaan samalla kaudella yhteensä neljä NHL-ottelua, joissa hän sai yhden syöttöpisteen.[1]

Kaudella 2006–2007 Filppula sai pelata lähes koko kauden NHL:ssä. Hän aloitti jälleen farmissa, mutta sai kahden ottelun jälkeen kutsun Red Wingsin miehistöön loukkaantuneen Brad Nortonin paikalle,[9] minkä jälkeen farmikomennusta ei enää tullut. Hänen ensimmäinen NHL-maalinsa syntyi kahdeksannessa NHL-ottelussaan St. Louis Bluesia vastaan 27. lokakuuta 2006 maalivahti Manny Legacén selän taakse. Filppulan edustama Detroit eteni läntisen konferenssin finaaleihin, mutta hävisi siellä tulevalle Stanley Cup -mestarille Anaheim Ducksille.

Seuraavalla kaudella Kaudella 2007–2008 Filppula pelasi koko kauden Red Wingsin kokoonpanossa. Pisteitä syntyi edelliskautta selvästi enemmän, ja hän voitti joukkueensa mukana Stanley Cupin. Pittsburgh Penguins kaatui otteluvoitoin 4–2. Kauden jälkeen mies solmi Detroitin kanssa viiden vuoden jatkosopimuksen, jonka arvo on 15 miljoonaa USA:n dollaria.[10]

Kaudella 2008–2009 Filppula keräsi runkosarjassa aavistuksen enemmän pisteitä kuin edelliskaudella. Sitä voidaan pitää pienenä pettymyksenä, sillä vastuuta tuli enemmän, ja nousujohteisen uran takia odotusarvot olivat kovemmat.[11] Kuitenkin pudotuspeleissä hän pääsi parempaan pistevireeseen. Detroit eteni edellisvuoden tapaan Pittsburgh Penguinsin kanssa Stanley Cup -finaaleihin, mutta tällä kertaa joukkue hävisi ottelusarjan 4–3.

Kaudella 2009–2010 Filppulalta jäi 26 runkosarjaottelua väliin loukkaantumisten takia, mutta hän kuitenkin pystyi edelliskautta parempaan pistetahtiin. Mies pelasi alkukaudella samassa ketjussa Ville Leinon kanssa mutta sai pelata etenkin loppukaudella paljon supertähti Henrik Zetterbergin kanssa. Pudotuspeleissä Filppula pääsi jälleen hyvään vireeseen mutta Detroitin kausi päättyi kuitenkin edellisiä aikaisemmin San Jose Sharksia vastaan pudotuspelien toisella kierroksella. NHL-pettymyksestä huolimatta mies pääsi tekemään arvokisadebyyttinsä helmikuussa 2010 Vancouverin olympialaisissa. Suomi voitti kisoista pronssia, ja Filppulan roolina oli pelata ykkösketjun laitahyökkääjänä.

Kausi 2010–2011 sujui suomalaiselta edellisen tapaan hyvin, mutta tälläkin kertaa Detroit putosi pudotuspelien toisella kierroksella, jälleen San Jose Sharksille.

NHL-kausi 2011–2012 oli Filppulan paras tähän mennessä, ja mies nousi joukkueensa ehdottomien kärkipelaajien joukkoon. Hän pelasi läpi kauden kakkosketjussa ruotsalaisen Henrik Zetterbergin ja tšekkiläisen Jiří Hudlerin kanssa. Detroitin päävalmentaja Mike Babcockin mielestä "euroketju" oli monessa ottelussa joukkueen paras. Hyvästä puolustuspelistäkin tunnettu Filppula teki nyt henkilökohtaisen maali- ja piste-ennätyksensä; 81 ottelussa syntyivät tehopisteet 23+43=66. Myös plus-miinus-tilastossa hän onnistui todella hyvin lukemallaan +18, ja rangaistusminuuttejakin kertyi vain 14. Miehen hyvistä otteista huolimatta Detroit putosi heti pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella otteluvoitoin 4–1 Nashville Predatorsille. Filppula päätti kuitenkin osallistua kauden päätteeksi Helsingissä järjestettyihin MM-kisoihin. Henkilökohtaisesti kisat sujuivat häneltä hyvin, ja mies valittiin joukkueen kolmen arvokkaimman pelaajan joukkoon. Kuitenkin pettymyksenä Suomi jäi turnauksen neljänneksi hävittyään niukasti Tšekille pronssiottelussa maalein 3–2.

Seuraava NHL-kausi alkoi lokakuun sijasta vasta tammikuussa työsulun vuoksi. Sen vuoksi Filppula päätti hakea syksyllä pelituntumaa Jokereista, jossa pelattuaan 16 ottelua hän joutui jäämään kokoonpanosta pois polvivamman takia. Mies ehti kuitenkin tervehtyä kun NHL taas alkoi.

Kesällä 2013 Filppula siirtyi Tampa Bay Lightningiin viiden vuoden sopimuksella, jonka arvo on 25 miljoonaa dollaria.[12] Kauden 2013–2014 aikana hän sai Tampa Bayssa paljon vastuuta ja pelasi muun muassa neljän hyökkääjän ykkösylivoimassa.

Maaliskuussa 2017 Filppula siirtyi kahden varausvuoron kanssa vaihtokaupassa Philadelphia Flyersiin, jossa Tampa Bayhin siirtyi puolustaja Mark Streit.[13]

Heinäkuussa 2018 Filppula teki vapaana pelaajana yksivuotisen sopimuksen New York Islandersin kanssa.[14]

Heinäkuussa 2019 Filppula palasi Detroit Red Wingsin tehtyään kahden vuoden mittaisen sopimuksen seuran kanssa.[15] Helmikuussa 2020 Filppula saavutti urallaan tuhat runkosarjaottelua kautta aikain kahdeksantena suomalaisena pelaajana.[16]

Sveitsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2021–2022 Filppula siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Genève-Servetteen.[17] Vuonna 2023 Filppula oli voittamassa Sveitsin mestaruutta Genève-Servettessä. Vuonna 2024 Filppula voitti Mestarien liigan Servettessä.

Paluu Jokereihin

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2024–2025 Filppula palasi vuoden mittaisella sopimuksella Jokereihin. Hänestä tuli samalla yksi seuran omistajista.[18] Filppula nimettiin myös Jokerien kapteeniksi.[19][20] Hyökkääjä Leevi Lemberg vaihtoi pelinumeronsa Filppulalle tutusta 51:stä 61:een.[21][22] Filppula pelasi ensimmäisen Mestis-ottelunsa kotiottelussa Tutoa vastaan 17. syyskuuta 2024. Hänet merkittiin Jokerien ykkössentteriksi laidoilleen Emil Kuusla ja Samuel Salonen.[23] Hän sai ottelussa jääaikaa 19.11 minuuttia ja Filppula onnistui myös maalinteossa.[24]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filppula oli aikoinaan vakiopelaaja nuorten maajoukkueissa. Hän voitti alle 20-vuotiaiden MM-pronssia vuosina 2003 ja 2004. Jälkimmäisenä vuonna hänet valittiin myös kisojen tähdistökentälliseen ja vuoden parhaaksi nuorten maajoukkuepelaajaksi.

A-maajoukkuedebyyttinsä Filppula pelasi 16. joulukuuta 2004 Euro Hockey Tourin Venäjän turnauksessa.[1]

Filppulan oli tarkoitus kuulua Suomen jääkiekkomaajoukkueeseen Sotšin olympialaisissa 2014,[25] mutta hän loukkaantui ennen kisoja eikä näin ollen päässyt edustamaan Suomea olympialaisiin. Filppula pelasi myös keväällä 2017 MM-kisoissa tehden 10 otteluun 2+3. Filppula myös otti tuolloin paljon jäähyjä.

Filppula pelasi olympiakultaa voittaneessa Suomen maajoukkueessa Pekingin olympialaisissa 2022, jossa hän toimi myös joukkueen kapteenina. Edellisen kerran hän edusti Suomea olympialaisissa vuonna 2010 Vancouverissa.[26]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filppula kirjoitti ylioppilaaksi Vantaan Vaskivuoren lukiosta keväällä 2003.[27] Hän suoritti armeijan Tuusulassa Helsingin ilmatorjuntarykmentissä päästen reserviin alkuvuodesta 2005.

Myös Filppulan isoveli Ilari Filppula on jääkiekkoilija.

Filppula avioitui Jordan Daniellen kanssa heinäkuussa 2017 Versacen kartanossa Miamissa Yhdysvalloissa.[28] He saivat Vera-nimisen tytön helmikuussa 2022, juuri ennen Pekingin talviolympialaisten jääkiekon alkua.[26]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Filppula vuonna 2014
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
2000–2001 Jokerit A-SM 1 0 1 1 0 – – – – –
2001–2002 Jokerit A-SM 40 8 15 23 14 1 0 0 0 0 U18 8 4 6 10 2
2002–2003 Jokerit A-SM 35 16 37 53 14 11 4 10 14 4 JMM 6 0 1 1 2
2003–2004 Jokerit SM-liiga 44 5 13 18 6 – – – – – JMM 7 4 5 9 2 Ykköstähdistö
Suomi U20 Mestis 1 0 0 0 2 – – – – –
2004–2005 Jokerit SM-liiga 55 10 20 30 20 12 5 6 11 2
2005–2006 Detroit Red Wings NHL 4 0 1 1 2 – – – – –
Grand Rapids Griffins AHL 74 20 50 70 30 16 7 9 16 4
2006–2007 Detroit Red Wings NHL 73 10 7 17 20 18 3 2 5 2
Grand Rapids Griffins AHL 3 2 2 4 2 – – – – –
2007–2008 Detroit Red Wings NHL 78 19 17 36 28 22 5 6 11 2 Stanley Cup
2008–2009 Detroit Red Wings NHL 80 12 28 40 42 23 3 13 16 8
2009–2010 Detroit Red Wings NHL 55 11 24 35 24 12 4 5 9 6 OK 6 3 0 3 0
2010–2011 Detroit Red Wings NHL 71 16 23 39 22 11 2 6 8 6
2011–2012 Detroit Red Wings NHL 81 23 43 66 14 5 0 2 2 2 MM 10 4 6 10 6
2012–2013 Jokerit SM-liiga 16 6 9 15 6 – – – – –
Detroit Red Wings NHL 41 9 8 17 6 14 2 4 6 4
2013–2014 Tampa Bay Lightning NHL 75 25 33 58 20 4 0 1 1 0
2014–2015 Tampa Bay Lightning NHL 82 12 36 48 24 25 4  10 14 4
2015–2016 Tampa Bay Lightning NHL 76 8 23 31 46 17 1 6 7 0
2016–2017 Tampa Bay Lightning NHL 59 7 27 34 24 – – – – – MC 3 1 0 1 0
Philadelphia Flyers NHL 20 5 3 8 2 – – – – – MM 10 2 3 5 12
2017–2018 Philadelphia Flyers NHL 81 11 22 33 20 6 1 2 3 2
2018–2019 New York Islanders NHL 72 17 14 31 16 8 0 4 4 2
2019–2020 Detroit Red Wings NHL 70 6 15 21 24 – – – – –
2020–2021 Detroit Red Wings NHL 38 6 9 15 12 – – – – –
2021–2022 Genève-Servette NL 48 19 28 47 10 2 0 2 2 0 OK 6 0 2 2 0
2022–2023 Genève-Servette NL 46 17 34 51 62 18 1 12 13 10
2023–2024 Genève-Servette NL 51 11 22 33 22 2 0 1 1 2
16 kautta yhteensä NHL 1056 197 333 530 346 166 25 61 86 38
3 kautta yhteensä NL 145 47 84 131 94 22 1 14 15 12
3 kautta yhteensä SM-liiga 120 21 42 63 32 12 5 6 11 2
2 kautta yhteensä AHL 77 22 52 74 32 16 7 9 16 4

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtteri Filppula.
  • Mikola, Juho Pekka: Täältä tullaan Detroit! Jääkiekkolehti, numero 8/2006, sivut 75-80. (99 kysymystä Filppulalle)
  • Sihvonen, Varpu: Harvinainen Timantti. Jääkiekkolehti, numero 3/2006, sivut 62-63. (Filppulaa käsittelevä artikkeli)
  • Keurulainen, Iiro: Vallen mainio. Jokerit Hokcey News, numero 3/2005, sivut 8-14. (Filppulaa käsittelevä artikkeli)
  • Pelaajakortti Filppulasta Jatkoaika.com. Viitattu 23.11.2008.
  • Filppulan uratilastot 12.2.2009. redwings.nhl.com. Viitattu 12.2.2009. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Valtteri Filppula Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Lost In Translation? Not These Goal Scorers, Mitch Albom 16.4.2007[vanhentunut linkki]
  3. ↑ Ennätysmies Filppula musersi Minnesotan, MTV3 03.03.2012
  4. ↑ Slovakian kultakimpale seuraa Filppulan jalanjälkiä, YLE 5.5.2012
  5. ↑ Valtteri Filppula on tuntematon monitaituri, Iltalehti 2.5.2012
  6. ↑ Leijonien paita lensi naulaan? Kultasankarit lausuivat lähes yhteen ääneen: ”Kyllä tämä varmaan on lopullinen” www.iltalehti.fi. Viitattu 30.5.2022.
  7. ↑ Valtteri Filppula ja Johan Franzen siirtyvät Detroitiin 29.7.2005. Jatkoaika.com. Viitattu 12.2.2009.
  8. ↑ Detroit signs 2002 draft pick 19.8.2005. Grand Rapids Griffins. Arkistoitu 14.5.2008. Viitattu 5.12.2007. (englanniksi)
  9. ↑ Wings Place Norton on IR, Recall Filppula 19.10.2006. hockeyfights.com. Arkistoitu 23.10.2007. Viitattu 5.12.2007. (englanniksi)
  10. ↑ Filppulalle viiden vuoden jatkosopimus Detroitiin 30.7.2008. Jatkoaika.com. Viitattu 31.7.2008.
  11. ↑ Mikä mättää, Valtteri Filppula? 16.02.2009. ILTA-SANOMAT.fi. Arkistoitu 19.2.2009. Viitattu 21.6.2009.
  12. ↑ Filppula vaihtaa autokaupungin pölyt Tampan aurinkoon 5.7.2013. Jatkoaika.com. Viitattu 5.7.2013.
  13. ↑ Lightning trade Filppula, picks to Flyers for Streit Sports Illustrated. 1.3.2017. Viitattu 19.8.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Islanders sign veteran centre Valtteri Filppula to one-year deal Sportsnet. 1.7.2018. Viitattu 19.8.2024. (englanniksi)
  15. ↑ Urheiluromantiikkaa parhaimmillaan: Filppula siirtyy takaisin ensimmäiseen NHL-seuraansa Detroitiin Yle. Viitattu 2.7.2019.
  16. ↑ https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/nhl-n-yon-suomalaiset-valtteri-filppula-illan-paavieras-uran-1000-nhl-ottelu-liittyi-joukkueen-katastrofikauden-jatkoksi/7711450
  17. ↑ NHL-konkari Valtteri Filppula siirtyy Sveitsiin Yle Urheilu. 24.8.2021. Viitattu 15.8.2024.
  18. ↑ Valtteri Filppula palaa Helsingin Jokereihin – “Minulle tässä oli vain yksi vaihtoehto” JOKERIT. Viitattu 19.8.2024.
  19. ↑ ”Helsingin Jokerit tiedotustilaisuus 19.8.”. fi-FI
  20. ↑ Rakkaudesta lajiin – Jokereihin palannut Valtteri Filppula pelaa ilmaiseksi ja istuu bussissa siinä missä muutkin Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. 19.8.2024. Viitattu 19.8.2024.
  21. ↑ Joukkue JOKERIT. Viitattu 15.8.2024.
  22. ↑ IS: Valtteri Filppula palaa Jokereihin www.iltalehti.fi. Viitattu 15.8.2024.
  23. ↑ Kokoonpanot | Jokerit - TUTO Hockey 17.9.2024 | Mestis.fi mestis.fi. 17.9.2024. Mestis. Viitattu 17.9.2024.
  24. ↑ Ottelutilastot | Jokerit - TUTO Hockey 17.9.2024 | Mestis.fi mestis.fi. 17.9.2024. Mestis. Viitattu 17.9.2024.
  25. ↑ Jalonen, Krister: Leijonien pistekuninkaan rooli epäselvä: ”En tiedä kenen kanssa pelaan” Yle.fi. 29.1.2014. Yle. Arkistoitu 31.1.2014. Viitattu 29.1.2014.
  26. ↑ a b Valtteri Filppulan, 37, vaimo synnytti perheen esikoisen, Leijonien kapteeni joutui lähtemään kaksi päivää myöhemmin Kiinaan – kertoo päätöksen taustoista Ilta-Sanomat. 9.2.2022. Viitattu 9.2.2022.
  27. ↑ Teider, Hannu: Täällä Valtteri Filppula, NHL 2008. www.seura.fi. Viitattu 2.12.2008.[vanhentunut linkki]
  28. ↑ Jääkiekkoilija Valtteri Filppula meni naimisiin - ylelliset juhlat Versacen ökykartanossa iltalehti.fi. Viitattu 11.7.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä:
Marko Anttila 		Suomen kapteeni jääkiekon MM-kilpailuissa
Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2022 		Seuraaja:
Marko Anttila
Edeltäjä:
Lasse Kukkonen 		Suomen kapteeni talviolympialaisissa
2022 		Seuraaja:
–
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2012

4 Väänänen | 5 Kukkonen (A) | 6 Jaakola | 7 Mäenpää | 9 Koivu (C) | 12 Tuppurainen | 18 Joensuu | 19 Kiiskinen | 20 Pesonen | 21 Niskala | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Salmela | 30 Rämö | 31 Vehanen | 32 Lehtonen | 36 Jokinen (A) | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 39 Kapanen | 40 Pihlström | 51 Filppula | 56 Järvinen | 64 Granlund | 71 Komarov | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2017

4 Lehtonen | 5 Kukkonen (C) | 6 Jaakola (A) | 15 M. Aaltonen | 19 Savinainen | 20 Aho | 23 Kemppainen | 24 J. Lajunen | 29 Säteri | 31 Ortio | 33 Hännikäinen | 36 Järvinen | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 39 Puljujärvi | 40 Sallinen | 41 Pihlström | 47 V. Lajunen | 50 J. Aaltonen | 51 Filppula (A) | 55 Ohtamaa | 60 Honka | 62 Osala | 70 Korpisalo | 96 Rantanen | Valmentaja Lauri Marjamäki

Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2022

2 Pokka | 3 Friman | 4 Lehtonen | 10 Armia | 12 Anttila (A) | 21 Innala | 23 Lindell | 24 Björninen | 25 Rajala | 29 Säteri | 35 Tuohimaa | 38 Hietanen | 41 Heiskanen | 42 Vatanen (A) | 45 Olkinuora | 50 Seppälä | 51 Filppula (C) | 55 Ohtamaa | 64 Granlund (A) | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 76 Sallinen | 80 Mäenalanen | 82 Pesonen | 91 Lammikko | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Jääkiekon maailmancup 2016

2 Jokipakka | 3 Määttä | 7 Lindell | 9 Koivu (C) | 12 Lehterä | 18 Lepistö | 19 Koskinen | 20 Aho | 22 Pokka | 27 Donskoi | 28 Korpikoski | 29 Laine | 35 Rinne | 36 Jokinen (A) | 40 Rask | 45 Vatanen | 51 Filppula (A) | 55 Ristolainen | 56 Haula | 64 Granlund | 71 Komarov | 86 Teräväinen | 91 Barkov | Valmentaja Lauri Marjamäki

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2010

5 Kukkonen | 6 Salo | 8 Selänne (A) | 9 M. Koivu | 10 Hagman | 11 S. Koivu (C) | 12 Jokinen | 15 T. Ruutu | 16 Peltonen | 18 Lepistö | 20 Miettinen | 21 Niskala | 25 Pitkänen | 26 Lehtinen | 30 Niittymäki | 32 Kiprusoff | 32 Lydman | 33 Bäckström | 37 J. Ruutu | 39 Kapanen | 44 Timonen (A) | 51 Filppula | 62 Immonen | Valmentaja Jukka Jalonen

Suomen joukkue – Talviolympialaiset 2022

2 Pokka | 3 Friman | 4 Lehtonen | 12 Anttila (A) | 13 Kemiläinen | 15 Aaltonen | 20 Ojamäki | 24 Björninen | 25 Rajala | 28 Nättinen | 29 Säteri | 35 Tuohimaa | 38 Hietanen | 40 Lindbohm | 42 Vatanen | 45 Olkinuora | 51 Filppula (C) | 55 Ohtamaa (A) | 60 Granlund | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 71 Komarov (A) | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | 82 Pesonen | Valmentaja Jukka Jalonen

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Valtteri_Filppula&oldid=22641085”