Jani Tuppurainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jani Tuppurainen
Henkilötiedot
Syntynyt30. maaliskuuta 1980 (ikä 44)
Oulu, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Allu[1]
Pelipaikka vasen laitahyökkääjä
Maila vasen
Pituus 180 cm
Paino 80 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 2002–2022
Seurat LiKi (II-div.)
Kiekko-Oulu (S-S)
Hokki (Mestis)
Kärpät (SML)
KalPa (SML)
Färjestad BK (SEL)
JYP (SML)
Donbass Donetsk (KHL)
Jukurit (SML)
Grenoble (Ranska)

Jani Juhani Tuppurainen[2] (s. 30. maaliskuuta 1980 Oulu) on suomalainen entinen jääkiekkoilija, pelipaikaltaan vasen laitahyökkääjä. Hän pelasi urallaan SM-liigaa Oulun Kärpissä, Kalevan Pallossa, JYPissä ja Mikkelin Jukureissa yhteensä 802 runkosarjaottelua tehopistein 198+348=546 ja 105 playoff-ottelua tehopistein 23+47=70. Tuppurainen pelasi suurimman osan urastaan JYPissä, jonka kapteenina hän toimi kaudella 2020–2021. Tuppurainen toimi myös seitsemän aiempaa kautta joukkueen varakapteenina. Hän voitti JYPissä 12 pelaamansa kauden aikana Suomenmestaruuden vuosina 2009 ja 2011–2012 sekä SM-pronssia vuosina 2010, 2015 ja 2017. Tuppurainen palkittiin myös SM-liigan pudotuspelien arvokkaimpana pelaajana Jari Kurri -palkinnolla keväällä 2012. Hän voitti JYPissä myös European Trophyn mestaruuden vuonna 2013 ja Mestarien liigan mestaruuden vuonna 2018. Tuppurainen on tehoilla 163+291=454 JYPin seurahistorian runkosarjan kaikkien aikojen paras syöttäjä[3] ja kolmanneksi paras pistemies.[4]

Tuppurainen pelasi myös Ruotsin Elitserienin Färjestad BK:ssa kaudella 2007–2008 sekä KHL-seura Donbass Donetskissa kauden 2012–2013, jolloin hän voitti myös Continental Cupin. Pelaajauransa viimeisellä kaudella 2021–2022 Tuppurainen pelasi Ranskan Ligue Magnusin Brûleurs de Loups de Grenoblessa, jossa hän voitti Ranskan-mestaruuden. Tuppurainen edusti myös Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2012.[5] Hän toimii nykyään pelaaja-agenttina CKM Sports Managementilla.[6]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juniorivuodet ja Suomi-sarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuppurainen aloitti jääkiekkoilun hänen isänsä Velin perustamassa Muhoksen Jääklubissa 1980-luvun lopulla.[7] Toiminta joukkueessa oli tuolloin kuitenkin vähäistä, joten hän pelasi ensimmäiset jääkiekko-ottelunsa Oulunsalon Kiekko-Ketuissa, jossa Tuppurainen vietti kaksi kautta. Sen jälkeen hän siirtyi Oulun Kärppiin, joita Tuppurainen edusti C-juniori-ikäiseksi asti. Pieni koko ja heiveröisyys kuitenkin vaikeuttivat hänen mahtumistaan Kärppien B-nuoriin, joiden ryhmästä lopulta Tuppurainen putosi.[8] Tuppurainen pelasi tämän jälkeen yhden kauden Kiekko-Oulun B-nuorissa. Kauden 1998–1999 hän aloitti Laser HT:n A-nuorten II-divisioonajoukkueessa, mutta Tuppurainen siirtyi ennen joulua Limingan Kiekon miesten joukkueeseen pelaamaan II-divisioonaa.[9]

Kesällä 1999 Tuppurainen yritti päästä Kärppien A-nuoriin, mutta hän ei kuitenkaan mahtunut joukkueeseen. Tuppurainen oli tämän jälkeen mukana hänelle LiKistä tutun valmentaja Reino Ruotsalaisen sekä hänen poikansa Reijo Ruotsalaisen järjestämällä leirillä, jossa vieraili yhdysvaltalaisvalmentajia. Tuppurainen houkuteltiin näin ollen NAHL-juniorisarjaan ja Chicago Freezen riveihin kaudeksi 1999–2000. Hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies Bryan Millerin kanssa tehoilla 9+27=36.[10] Tuppurainen pelasi alkukauden 2000–2001 Suomi-sarjaa Kiekko-Oulun riveissä, kunnes hän palasi joulun jälkeen takaisin Freezeen.[9]

Kaudeksi 2001–2002 Tuppurainen palasi Suomeen suorittamaan armeijaa ja hän pelasi kautensa Kiekko-Oulussa, jonka kolmanneksi paras pistemies Tuppurainen oli tehoilla 17+20=37. Joukkue eteni Mestiksen karsintoihin saakka, joiden paras maalintekijä Tuppurainen oli kuudella osumallaan.[11] Hän voitti kauden päätteeksi Suomi-sarjan hopeaa,[5] mutta Kiekko-Oulu jäi kuitenkin ilman sarjanousua.

Mestis-vuodet Kajaanin Hokissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuppurainen siirtyi kaudeksi 2002–2003 Suomi-sarjan mestaruuden voittaneeseen ja Mestikseen nousseeseen Kajaanin Hokkiin.[12] Hän haki kesällä 2002 pelipaikkaa myös Kärppien SM-liigajoukkueesta, jonne Tuppurainen sai sopimuksen. Hän pelasi kautensa kuitenkin pääasiassa Hokissa, jossa Mestiksen tulokaskausi toi 37 runkosarjaottelussa tehot 15+17=32 sekä kolmessa playoff-ottelussa yhden syöttöpisteen. Tuppurainen oli runkosarjassa joukkueen toiseksi paras maalintekijä ja neljänneksi paras pistemies. Hänen teholukemansa +17 oli Hokin paras.[13] Tuppurainen pelasi kauden aikana myös kahdeksan SM-liigaottelua Kärpissä tehden yhden syöttöpisteen.[5] Hän pelasi ensimmäisen SM-liigaottelunsa 9. joulukuuta 2002 Pelicansia vastaan, jolloin Tuppurainen paikkasi Petr Tonin ja Petr Tenkrátin loukkaantumisia. Hänet merkittiin liigadebyytissään Kärppien ykkösketjuun Sami Mettovaaran ja Mika Pyörälän viereen.[14] Huhtikuussa 2003 Tuppurainen teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Hokin kanssa.[15]

Toisella Hokki-kaudellaan 2003–2004 Tuppurainen teki Mestiksen yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 13+22=35, joilla hän oli joukkueen toiseksi paras maalintekijä ja kolmanneksi paras pistemies. Tuppuraisen teholukema +13 oli taas Hokin paras.[16] Joukkueen kausi päättyi hänen osaltaan kuitenkin muistettavasti; Tuppurainen onnistui tekemään neljännessä puolivälieräottelussa maalin jatkoajalla Kokkolan Hermestä vastaan. Hokki juhli jo ottelusarjan ratkaisun siirtymistä viidenteen otteluun, mutta Tuppuraisen maalia ei kuitenkaan hyväksytty, sillä joukkueelle tuomittiin rangaistus liian monesta pelaajasta jäällä. Pettynyt Tuppurainen lainasi Hermeksen maalivahti Miika Wiikmanin juomapulloa ja pesi maalituomarin edessä olleen pleksin. Hän sai tilanteesta käytösrangaistuksen, jota istuessaan Hermeksen Antti Hildén ratkaisi joukkueelleen välieräpaikan.[17] Tuppurainen palkittiin kauden päätteeksi Hokin omissa päättäjäisissä joukkueen parhaana pelaajana. Hän teki samoihin aikoihin vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[18]

Kesällä 2004 Tuppurainen harjoitteli Kärppien SM-liigajoukkueen mukana,[19] mutta hän ei saanut itselleen pelipaikkaa joukkueesta ja palasi elokuun lopulla Hokin vahvuuteen.[20] Tuppurainen oli tehoilla 13+14=27 joukkueen toiseksi paras pistemies ja maalintekijä Juho-Tuomas Appelin jälkeen.[21]

Ammattilaisura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudeksi 2005–2006 Tuppurainen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella SM-liigan nousijajoukkue Kalevan Pallon riveihin,[22] kun hän otti itse yhteyttä joukkueen päävalmentaja Mika Pieniniemeen, joka aikanaan pudotti Tuppuraisen Kärppien B-nuorten joukkueesta.[23] Hänen ensimmäinen kokonainen SM-liigakautensa toi 48 runkosarjaottelussa tehot 7+12=19, joilla joukkueen positiivisimpiin yllättäjiin kuulunut[24] Tuppurainen oli KalPan neljänneksi paras pistemies.[25] Hänen liigauransa avausmaali syntyi 22. syyskuuta 2005 vieraissa Tampereen Ilvestä vastaan.[26] Maaliskuussa 2006 Tuppurainen teki kaksivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[27]

Tuppurainen teki kaudella 2006–2007 läpimurtonsa SM-liigassa[28] ja oli KalPan kolmanneksi paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 14+21=35. Hän jakoi myös joukkueen sisäisen jäähypörssin voiton Mikko Purontakasen kanssa 86 minuutillaan.[29] Kesken kauden 2007–2008, tammikuun 2008 lopulla Tuppurainen siirtyi KalPasta loppukaudeksi Ruotsiin Elitserienin Färjestad BK:hon. Hän oli siirtyessään KalPan paras pistemies tehtyään 43 runkosarjaottelussa tehot 13+20=33[30] ja kauden päättyessä toiseksi paras pistemies Tuomas Kiiskisen jälkeen.[31]

Kaudeksi 2008–2009 Tuppurainen siirtyi kaksivuotisella sopimuksella JYPiin.[32] Hän joutui kuitenkin jo elokuussa 2008 koko syyskauden ajaksi sivuun nivusvamman vuoksi.[33][34] Tuppuraista paikkasi joulutaukoon asti slovakialainen Jiří Bicek.[35] Pääasiassa kakkosketjussa pelannut Tuppurainen ei päässyt loukkaantumisensa takia kuitenkaan kauden aikana parhaaseen iskuunsa.[36] Hän voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden. Tuppurainen onnistui kuitenkin toisella JYP-kaudellaan 2009–2010, jolloin hän pääsi myös harjoittelemaan ehjänä.[37] Tuppurainen jakoi 22 osumallaan joukkueen sisäisen maalipörssin voiton Juha-Pekka Hytösen kanssa ja sijoittui JYPin sisäisessä pistepörssissä kolmanneksi.[38] He jakoivat koko SM-liigan maalipörssin seitsemännen sijan SaiPan Shayne Toporowskin kanssa.[39] Tuppurainen voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[5] Tammikuussa 2010 hän teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen JYPin kanssa.[40]

Tuppuraisen kautta 2010–2011 haittasi sormivamma,[41] jonka takia hänen runkosarjansa jäi 43 ottelun mittaiseksi. Tuppurainen teki maaliskuussa 2011 kaksivuotisen, KHL-option sisältäneen jatkosopimuksen JYPin kanssa.[42] Kaudella 2011–2012 hän nousi SM-liigan eliittiin tehtyään runkosarjassa tehot 17+34=51.[43] Tuppurainen oli JYPin toiseksi paras pistemies Éric Perrinin jälkeen ja jakoi SM-liigan pistepörssin kuudennen sijan HIFK:n Mikael Granlundin kanssa. Kevään 2012 pudotuspeleissä hän oli joukkueen paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 7+8=15.[44] Tuppuraisen edellä pistepörssissä oli vain Pelicansin Ryan Lasch.[45] Hän voitti myös koko pudotuspelien tehopörssin lukemalla +12. Tuppurainen voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden ja palkittiin pudotuspelien parhaana pelaajana Jari Kurri -palkinnolla.[5]

Tuppurainen käytti sopimuksessaan olleen KHL-option ja siirtyi kaudeksi 2012–2013 vuoden mittaisella sopimuksella liigan ukrainalaisjoukkue Donbass Donetskiin.[46][47] Hän edusti joukkuetta kauden aikana myös Continental Cupissa, jonka Donetsk voitti. Tuppurainen palasi kaudeksi 2013–2014 takaisin JYPiin tehtyään nelivuotisen sopimuksen joukkueen kanssa. Hänen sopimuksessaan oli vuoden mittainen KHL-pykälä.[48] Tuppurainen nousi myös JYPin varakapteeniksi.[49] Hänen syyskautensa eteni varsin vaisusti ja tehottomasti, mutta Tuppurainen paransi kevätkaudella ja teki runkosarjan aikana kaikkiaan 33 tehopistettä.[50] Kevään 2014 pudotuspeleissä hän oli JYPin paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 1+5=6. Tuppurainen oli joukkueen paras pistemies myös European Trophyn alkulohkossa tehoilla 5+5=10.[51] JYP voitti turnauksen.[5]

Kaudella 2014–2015 Tuppurainen oli tehoilla 17+34=51 JYPin toiseksi paras pistemies Éric Perrinin jälkeen. Heidän edellään koko SM-liigan pistepörssissä oli vain Bluesin Kim Hirschovits.[52] Tuppuraisen ketjukaverina pelasi läpimurtokauden pelannut Markus Hännikäinen. Kausi päättyi joukkueen pronssimitaliin. Mestarien liigassa hän oli JYPin paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 2+7=9.[53] Kaudella 2015–2016 Tuppurainen oli joukkueen paras pistemies ja syöttäjä tehoilla 12=24=36. Kevään 2016 pudotuspeleissä hän oli JYPin paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 5+5=10.[54] Toukokuussa 2016 Tuppuraisen sopimusta joukkueen kanssa pidennettiin kahdella vuodella kevääseen 2019 saakka.[55] Kaudella 2016–2017 hän oli JYPin paras syöttäjä ja toiseksi paras pistemies Juha-Pekka Hytösen kanssa tehoilla 12+27=39. CHL:ssä Tuppurainen oli tehoilla 1+4=5 joukkueen paras syöttäjä Tuomas Pihlmanin kanssa sekä paras pistemies hänen, Antti Suomelan ja Joonas Nättisen kanssa.[56] Tuppurainen voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[5]

Tuppurainen teki kaudella 2017–2018 37 vuoden iässä SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 21+33=54, joilla hän sijoittui liigan pistepörssissä kolmanneksi edellään vain joukkuetoveri Antti Suomela ja TPS:n Tomi Kallio.[57] Pudotuspeleissä hän oli JYPin paras pistemies ja syöttäjä seitsemällä syöttöpisteellään. Tuppurainen joutui kuitenkin jättämään väliin joukkueen kauden viimeisen ottelun, kun hän loukkaantui viidennessä puolivälieräottelussa HIFK:n Saku Salmelan taklattua Tuppuraisen niskan seudulta päin laitaa. Hän pelasi kuitenkin ottelun loppuun asti. Salmela sai teostaan kahden minuutin jäähyn laitataklauksesta, mutta Liigan kurinpitodelegaatio tuomitsi hänet ottelun jälkeen viiden ottelun pelikieltoon.[58] Mestarien liigassa Tuppurainen oli JYPin paras syöttäjä kahdeksalla syöttöpisteellään ja voitti joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +6.[59] Hän voitti CHL:n mestaruuden.[5] Tammikuussa 2019 Tuppurainen teki JYPin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[60]

Kaudella 2018–2019 Tuppurainen oli tehoilla 10+27=37 JYPin toiseksi paras pistemies Jarkko Immosen jälkeen.[61] Kauteen 2019–2020 lähdettäessä 39-vuotiaasta Tuppuraisesta tuli SM-liigan vanhin pelaaja. Titteli siirtyi myös ensimmäisen kerran 1980-luvulla syntyneelle pelaajalle.[62] Tuppurainen jakoi tehoilla 15+29=44 JYPin sisäisen pistepörssin toisen sijan Jarkko Immosen kanssa edellään vain Julius Nättinen.[63] Helmikuussa 2020 hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[64]

Tuppurainen nimettiin kaudeksi 2020–2021 JYPin kapteeniksi.[65] Hän oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies tehoilla 11+23=34.[66]

Kaudeksi 2021–2022 Tuppurainen siirtyi yhdessä Jarkko Immosen kanssa vuoden mittaisilla sopimuksilla Mikkelin Jukureihin.[67] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[68] Joulukuussa 2021 Tuppuraisen sopimus seuran kanssa kuitenkin purettiin yhteisymmärryksessä.[69] Muutamaa päivää myöhemmin hänen vahvistettiin siirtyvän suuremman peliajan perässä Ranskan Ligue Magnusin Brûleurs de Loups de Grenobleen. Joukkuetta valmensivat Tuppuraiselle JYPistä tutut Jyrki Aho ja Ari-Pekka Siekkinen.[70] Ensimmäisessä finaaliottelussa 5. huhtikuuta 2022 Ducs d’Angersia vastaan hän teki kypärätempun, kun Grenoble voitti ottelun lukemin 5–1. Tuppuraisen toinen osuma jäi ottelun voittomaaliksi.[71] Grenoblen kausi päättyi lopulta Ranskan-mestaruuteen otteluvoitoin 4–1.[5]

Heinäkuussa 2022 Tuppuraisen tiedotettiin aloittavan pelaaja-agenttina CKM Sports Managementilla.[6]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuppurainen edusti Suomea MM-kilpailuissa vuonna 2012. Yhteensä hän pelasi 18 A-maaottelua tehopistein 1+3=4. Tuppurainen sai tililleen ensimmäisen A-maaottelunsa 5. marraskuuta 2009 Helsingin Hartwall Arenassa Karjala-turnauksen avausottelussa Venäjää vastaan.[72] Hänet merkittiin Suomen 13. hyökkääjäksi, mutta Tuppurainen nousi joukkueen pelaavaan kokoonpanoon, kun Janne Pesonen joutui jättämään ottelun kesken loukkaantumisen vuoksi.[73] Tuppuraisen ensimmäinen A-maajoukkuemaalinsa syntyi 11. huhtikuuta 2014 Euro Hockey Challengen ottelussa Kuopiossa Latviaa vastaan.[74]

Tuppurainen palkittiin Pohjola-leirin herrasmiespelaajana vuonna 1995.[75]

Pelityyli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elite Prospects-sivuston Ulf Anderssonin mukaan Tuppurainen oli vauhtihyökkääjä, joka tykkäsi pelata röyhkeästi. Anderssonin mukaan hän teki kovasti töitä hyökkäyspäässä luodakseen maalipaikkoja. Tuppurainen kykeni pelaamaan monipuolisesti eri pelitilanteissa ja hän oli arvostettu pelaaja joukkuetovereidensa ja valmentajiensa keskuudessa.[5]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuppurainen pelasi B-juniori-ikäisenä myös kaukalopalloa nuorten SM-tasolla ennen lopullista vaihtoa jääkiekon puolelle. Hän on harrastanut myös pesäpalloa ja jalkapalloa.[8][23]

Tuppuraisen vaimo Mari on pelannut Naisten Salibandyliigaa Happeessa.[7] Pariskunta asuu Jyväskylän Vaajakoskella.[76]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1999–2000 Chicago Freeze NAHL 47 9 27 36 54 – – – – –
2000–2001 Kiekko-Oulu Suomi-sarja 21 17 13 30 51 – – – – –
Chicago Freeze NAHL 17 3 8 11 44 – – – – –
2001–2002 Kiekko-Oulu Suomi-sarja 26 17 20 37 65 4 2 2 4 4
2002–2003 Hokki Mestis 37 15 17 32 75 3 0 1 1 0
Kärpät SM-liiga 8 0 1 1 6 – – – – –
2003–2004 Hokki Mestis 39 13 22 35 34 4 2 0 2 12
2004–2005 Hokki Mestis 36 13 14 27 59 4 0 2 2 8
2005–2006 KalPa SM-liiga 48 7 12 19 55 – – – – –
2006–2007 KalPa SM-liiga 55 14 21 35 86 – – – – –
2007–2008 KalPa SM-liiga 43 13 20 33 30 – – – – –
Färjestad BK Elitserien 13 4 4 8 3 12 1 3 4 14
2008–2009 JYP SM-liiga 24 3 8 11 10 15 1 2 3 4 Kanada-malja
2009–2010 JYP SM-liiga 58 22 12 34 26 12 3 1 4 6
2010–2011 JYP SM-liiga 43 10 19 29 47 10 0 7 7 4
2011–2012 JYP SM-liiga 56 17 34 51 26 14 7 8 15 0 Kanada-malja MM 2 0 1 1 2
2012–2013 Donbass Donetsk KHL 39 7 8 15 42 – – – – –
2013–2014 JYP SM-liiga 55 12 21 33 30 7 1 5 6 6
2014–2015 JYP SM-liiga 57 17 34 51 28 11 4 6 10 33
2015–2016 JYP SM-liiga 48 12 24 36 66 13 5 5 10 4
2016–2017 JYP SM-liiga 60 12 27 39 26 15 1 5 6 8
2017–2018 JYP SM-liiga 57 21 33 54 36 5 0 7 7 2
2018–2019 JYP SM-liiga 54 10 27 37 26 3 1 1 2 0
2019–2020 JYP SM-liiga 57 15 29 44 26 – – – – –
2020–2021 JYP SM-liiga 59 11 23 34 44 – – – – –
2021–2022 Jukurit SM-liiga 20 1 3 4 18 – – – – –
Grenoble Ranska 18 3 9 12 6 14 5 8 13 10
17 kautta yhteensä SM-liiga 802 198 348 546 586 105 23 47 70 67
1 kausi yhteensä KHL 39 7 8 15 42 – – – – –
1 kausi yhteensä Ranska 18 3 9 12 6 14 5 8 13 10
1 kausi yhteensä Elitserien 13 4 4 8 3 12 1 3 4 14
3 kautta yhteensä Mestis 112 41 53 94 166 11 2 3 5 20

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Allu painaa illasta toiseen Jatkoaika.com. 22.11.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.4.2012.
  2. ↑ https://verokone.hs.fi/henkilo/1980Tuppurainen%20Jani%20Juhani
  3. ↑ Elite Prospects - All Time Regular Season Player Stats for JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 26.7.2022. (englanniksi)
  4. ↑ Elite Prospects - All Time Regular Season Player Stats for JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 26.7.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j Jani Tuppurainen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  6. ↑ a b Lahtinen, Miikka: Pelaajauransa päättänyt Jani Tuppurainen, 42, löysi heti uusia töitä suomikiekko.com. 24.7.2022. Nordic Sport Media. Viitattu 26.7.2022.
  7. ↑ a b Stenius, Ari: Nähdään sitten toukokuussa! kauppasuomi.fi. 5.4.2017. Kärkkäinen Oy. Viitattu 26.7.2022.
  8. ↑ a b Riekki, Jari: Jani Tuppurainen nousi sitkeällä työllä JYP:n mestarijoukkueeseen Tervareitti. Viitattu 18.8.2013.
  9. ↑ a b Moilanen, Mika: Jani Tuppurainen – Taistelija Jatkoaika.com. 1.2.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  10. ↑ Elite Prospects - Chicago Freeze eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  11. ↑ Elite Prospects - Kiekko-Oulu eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Hokille maalivahti ja hyökkääjä Jatkoaika.com. 20.5.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2009.
  13. ↑ Elite Prospects - Hokki eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Jani Tuppurainen Kärppien riveihin Jatkoaika.com. 8.12.2002. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  15. ↑ Jani Tuppurainen jatkaa Hokissa Jatkoaika.com. 21.4.2003. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  16. ↑ Elite Prospects - Hokki eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  17. ↑ Moilanen, Mika: Jani Tuppurainen – Taistelija, osa II Jatkoaika.com. 4.2.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  18. ↑ Hokki julkaisi kovan tusinan sopimuksia Jatkoaika.com. 23.4.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  19. ↑ Korhonen, Jarmo: Kari Jalonen: Työtä pelkäämätön ryhmä Jatkoaika.com. 28.4.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  20. ↑ Tuppurainen jälleen Hokin paidassa Jatkoaika.com. 27.8.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  21. ↑ Elite Prospects - Hokki eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  22. ↑ Kimmo Kapanen KalPan maalille Jatkoaika.com. 14.4.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2009.
  23. ↑ a b Parviainen, Vesa: JYP-tähti Jani Tuppuraisen upea tarina: makkaramyyjästä maalitykiksi! iltalehti.fi. 14.9.2018. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 26.7.2022.
  24. ↑ Kuuluvainen, Arto: KalPa: Kenelle jatkoa, kenelle ei? Jatkoaika.com. 17.2.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  25. ↑ Elite Prospects - KalPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  26. ↑ Seppänen, Antti: Jani Tuppuraisella ja Janne Keräsellä juhlapelit old.liiga.fi. 24.9.2016. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 5.9.2021.
  27. ↑ KalPa julkaisi jatkosopimuksia Jatkoaika.com. 16.3.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  28. ↑ Viitarinne, Kimmo: KalPan kauden päästötodistukset Jatkoaika.com. 23.5.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  29. ↑ Elite Prospects - KalPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  30. ↑ Jani Tuppurainen KalPasta Färjestadiin Jatkoaika.com. 28.1.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2009.
  31. ↑ Elite Prospects - KalPa eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  32. ↑ JYPille kahdeksan uutta sopimusta Jatkoaika.com. 11.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2009.
  33. ↑ JYPin Tuppurainen sivussa syksyn Jatkoaika.com. 14.8.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  34. ↑ JYP:n Tuppurainen sivussa 3–4 kuukautta ksml.fi. 14.8.2008. Jyväskylä: Keski-Suomen Media Oy. Viitattu 9.1.2009.
  35. ↑ Jiri Bicek JYPin riveihin joulutaukoon asti Jatkoaika.com. 18.8.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 16.11.2009.
  36. ↑ Komi, Markus; Kamppila, Mikko: JYPin pelaaja-arvostelut 2008–2009 – uusia ja tuttuja onnistujia Jatkoaika.com. 5.5.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  37. ↑ Komi, Markus: JYPin pelaaja-arvostelut 2009–2010 Jatkoaika.com. 17.5.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  38. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  39. ↑ Elite Prospects - SM-liiga Stats 2009-2010 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  40. ↑ Malmivaara ja Tuppurainen jatkavat JYPissä Jatkoaika.com. 22.1.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  41. ↑ Tuppuraisen sairausloma pitkittyy Jatkoaika.com. 15.11.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  42. ↑ Tuppurainen jatkaa JYPissä Jatkoaika.com. 14.3.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  43. ↑ Suopuro, Micke: JYPin pelaaja-arvostelut 2011–2012 Jatkoaika.com. 8.5.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  44. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  45. ↑ Elite Prospects - SM-liiga Stats 2011-2012 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  46. ↑ Tuppurainen ja Kiiskinen KHL:ään Jatkoaika.com. 7.5.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  47. ↑ Saarinen, Ossi: Tuppurainen ja Kiiskinen siirtyvät samaan KHL-seuraan yle.fi. 7.5.2012. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 11.5.2012.
  48. ↑ JYPille kova paluumuuttaja Jatkoaika.com. 2.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  49. ↑ JYP julkaisi kapteenistonsa jypliiga.fi. 12.8.2013. JYP Jyväskylä Oy. Viitattu 18.8.2013.
  50. ↑ Korkalainen, Jere: JYPin pelaaja-arvostelut 2013–2014 Jatkoaika.com. 18.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.5.2014.
  51. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  52. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2014-2015 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  53. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  54. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  55. ↑ Tuppurainen jatkaa JYPissä – Hubacekin sopimus purettu Jatkoaika.com. 31.5.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 31.5.2016.
  56. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  57. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats 2017-2018 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  58. ↑ HIFK:n puolustukseen lovi – Salmela pelikieltoon katkaisupelin alla Jatkoaika.com. 29.3.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 30.3.2018.
  59. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  60. ↑ Isokoski, Riku: JYP solmi jatkosopimukset neljän pelaajan kanssa Jatkoaika.com. 14.1.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.1.2019.
  61. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 27.3.2019. (englanniksi)
  62. ↑ Ärje, Aleksis: 1970-lukulaiset katosivat Liigasta, vanhin pelaaja hämmästyi tittelistään: ”Olen ajatellut elämässä paljon omaa etuani” iltalehti.fi. 18.9.2019. JYVÄSKYLÄ: Alma Media Suomi Oy. Viitattu 1.4.2020.
  63. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 1.4.2020. (englanniksi)
  64. ↑ Hurmerinta, Eero: JYP kiinnitti kokemusta ja nuoruutta − viiden jatkosopimuksen joukossa Tuppurainen ja Anttoni Honka Jatkoaika.com. 7.2.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 9.2.2020.
  65. ↑ Seppä, Lassi: Pitkäaikainen varakapteeni Jani Tuppurainen on JYPin ensi kauden kapteeni − paluumuuttajat saavat rintaansa A-kirjaimet Jatkoaika.com. 26.8.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.8.2020.
  66. ↑ Elite Prospects - JYP eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.4.2021. (englanniksi)
  67. ↑ Lund, Sakari: Jukureille kokemusta yli 1000 liigaottelun verran – Immonen ja Tuppurainen siirtyvät Mikkeliin yle.fi. 14.4.2021. Yleisradio Oy. Viitattu 14.4.2021.
  68. ↑ Jukurien kapteeni vaihtuu − Petrus Palmulle C-kirjain rintaan Jatkoaika.com. 3.9.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 5.9.2021.
  69. ↑ Seppä, Lassi: Jani Tuppurainen ei jatka Jukureissa Jatkoaika.com. 17.12.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 17.12.2021.
  70. ↑ Koski, Matti: 17 Liiga-kauden konkari Jani Tuppurainen siirtyy Jyrki Ahon valmennukseen Ranskaan − "Hän haluaa enemmän peliaikaa" Jatkoaika.com. 20.12.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 21.12.2021.
  71. ↑ Game detail: 05 Apr 2022, Grenoble Brûleurs de Loups - ASG Angers Les Ducs eurohockey.com. 5.4.2022. European Ice Hockey Online AB & eSports.cz s.r.o. Viitattu 26.7.2022. (englanniksi)
  72. ↑ EHT: Suomen salama-alku suli käsiin Jatkoaika.com. 5.11.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 18.8.2013.
  73. ↑ EHT: Suomen salama-alku suli käsiin Jatkoaika.com. 5.11.2009. Jatkoaika r.y. Viitattu 1.4.2020.
  74. ↑ Koljonen, Juha: Leijonat niisti Latvian toistamiseen Jatkoaika.com. 11.4.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 4.5.2014.
  75. ↑ Jani Tuppurainen Eurohockey.com. (englanniksi)
  76. ↑ Kulmala, Ilkka: Päättäväisyys takasi Jani Tuppuraiselle komean uran, jolle nyt lyötiin piste – "Aika kovasti tuli sanottua pukukopissa" ksml.fi. 7.7.2022. Keski-Suomen Media Oy. Viitattu 26.7.2022.
Edeltäjä:
Juuso Vainio 		JYPin kapteeni SM-liigassa
2020–2021 		Seuraaja:
Jan Ščotka
Edeltäjä:
Toni Söderholm 		Jari Kurri -palkinnon voittaja
2012 		Seuraaja:
Antti Raanta
Suomen joukkue – Jääkiekon MM-kilpailut 2012

4 Väänänen | 5 Kukkonen (A) | 6 Jaakola | 7 Mäenpää | 9 Koivu (C) | 12 Tuppurainen | 18 Joensuu | 19 Kiiskinen | 20 Pesonen | 21 Niskala | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Salmela | 30 Rämö | 31 Vehanen | 32 Lehtonen | 36 Jokinen (A) | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 39 Kapanen | 40 Pihlström | 51 Filppula | 56 Järvinen | 64 Granlund | 71 Komarov | Valmentaja Jukka Jalonen

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jani_Tuppurainen&oldid=21525351”