Siirry sisältöön

hävitys

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hävitys (39)

  1. poistaminen, eroon pääseminen, tuhoaminen
    Yrityksen palveluihin kuuluu myös vanhojen kovalevyjen ja tallenteiden turvallinen hävitys ja kierrätys.
  2. tuho
    Sota sai aikaan hirvittävää hävitystä.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhæʋit̪ys/
  • tavutus: hä‧vi‧tys

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hävitys hävitykset
genetiivi hävityksen hävitysten
hävityksien
partitiivi hävitystä hävityksiä
akkusatiivi hävitys;
hävityksen
hävitykset
sisäpaikallissijat
inessiivi hävityksessä hävityksissä
elatiivi hävityksestä hävityksistä
illatiivi hävitykseen hävityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi hävityksellä hävityksillä
ablatiivi hävitykseltä hävityksiltä
allatiivi hävitykselle hävityksille
muut sijamuodot
essiivi hävityksenä hävityksinä
translatiivi hävitykseksi hävityksiksi
abessiivi hävityksettä hävityksittä
instruktiivi hävityksin
komitatiivi hävityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hävitykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
hävitys-

Etymologia

[muokkaa]

sana hävittää + johdin -ys

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hävitysaine, hävitystyö, jätteidenhävitys

Idiomit

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]