taitava
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]taitava (10) (komparatiivi taitavampi, superlatiivi taitavin) (taivutus)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑi̯t̪ɑʋɑ/
- tavutus: tai‧ta‧va
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adverbit: taitavasti
- substantiivit: taitavuus
Vastakohta
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- taitava Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]taitava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä taitaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taitava | taitavat |
| genetiivi | taitavan | taitavien (taitavain) |
| partitiivi | taitavaa | taitavia |
| akkusatiivi | taitava; taitavan | taitavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taitavassa | taitavissa |
| elatiivi | taitavasta | taitavista |
| illatiivi | taitavaan | taitaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taitavalla | taitavilla |
| ablatiivi | taitavalta | taitavilta |
| allatiivi | taitavalle | taitaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taitavana | taitavina |
| translatiivi | taitavaksi | taitaviksi |
| abessiivi | taitavatta | taitavitta |
| instruktiivi | – | taitavin |
| komitatiivi | – | taitavine |