ulkopuoli
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ulkopuoli (26)
- se mikä ei ole suljetun tilan tai alueen ulkopintaan tai muuhun rajaan rajautuvan sisäpuolta; ulkopinta, päällinen
- Kun ovi suljetaan voit jäädä ovipieleen sisäpuolelle tai ulkopuolelle.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈulkoˌpuo̯li/
- tavutus: ul‧ko‧puo‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ulkopuoli | ulkopuolet |
| genetiivi | ulkopuolen | ulkopuolten ulkopuolien |
| partitiivi | ulkopuolta | ulkopuolia |
| akkusatiivi | ulkopuoli; ulkopuolen |
ulkopuolet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ulkopuolessa | ulkopuolissa |
| elatiivi | ulkopuolesta | ulkopuolista |
| illatiivi | ulkopuoleen | ulkopuoliin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ulkopuolella | ulkopuolilla |
| ablatiivi | ulkopuolelta | ulkopuolilta |
| allatiivi | ulkopuolelle | ulkopuolille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ulkopuolena | ulkopuolina |
| translatiivi | ulkopuoleksi | ulkopuoliksi |
| abessiivi | ulkopuoletta | ulkopuolitta |
| instruktiivi | – | ulkopuolin |
| komitatiivi | – | ulkopuoline- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ulkopuole- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ulkopuol- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: ulkopuolinen
Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ulkopuoli Kielitoimiston sanakirjassa