Wikipedia

Kaja Kallas

virolainen poliitikko ja Viron 19. pääministeri

Kaja Kallas (s. 18. kesäkuuta 1977 Tallinna) on virolainen poliitikko ja Viron reformipuolueen puheenjohtaja. Hän toimi maansa pääministerinä vuosina 2021–2024.[1] Kallas oli Viron ensimmäinen naispääministeri.[2][3] Hän toimi Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2014–2018.[4]

Kaja Kallas
Kaja Kallas vuonna 2024.
Kaja Kallas vuonna 2024.
Viron pääministeri
Kaja Kallaksen I hallitus
26. tammikuuta 2021 – 18. heinäkuuta 2022
Kaja Kallaksen II hallitus
18. heinäkuuta 2022 – 17. huhtikuuta 2023
Kaja Kallaksen III hallitus
17. huhtikuuta 2023 – 23. heinäkuuta 2024
Presidentti Kersti Kaljulaid
Alar Karis
Edeltäjä Jüri Ratas
Seuraaja Kristen Michal
Euroopan parlamentin jäsen
1.7.2014–5.9.2018
Seuraaja Igor Gräzin
Reformipuolueen puheenjohtaja
15. huhtikuuta 2018–
Edeltäjä Hanno Pevkur
Henkilötiedot
Syntynyt18. kesäkuuta 1977 (ikä 47)
Tallinna, Viron SNT, Neuvostoliitto
Kansalaisuus virolainen
Ammatti asianajaja
Tiedot
Puolue Viron reformipuolue
Tutkinnot Tarton yliopisto
Estonian Business School
Aiheesta muualla
Kotisivu

Koulutus ja lakiura

muokkaa

Kallas on valmistunut Tarton yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta, missä hän opiskeli vuosina 1995–1999. Kallas on suorittanut MBA-tutkinnon Estonian Business Schoolissa vuosina 2007–2009.[5] Valmistuttuaan Tarton yliopistosta hän työskenteli asianajajana[6] Virossa lakitoimisto Tarkin palveluksessa ja oli toimiston osakkaana viimeksi vuosina 2004–2006. Kallas oli lyhyen aikaa vuonna 2001 asianajajana Pariisissa Courtois Lébelillä ja vuonna 2003 Helsingissä Hannes Snellmanilla. Tarkin jälkeen Kallas on toiminut asianajajana, kilpailuoikeusosaston johtajana ja osakkaana lakitoimisto Luiga Mody Hääl Boreniuksella vuosina 2006–2011.lähde?

Poliittinen ura

muokkaa

Uran alkuvaiheet

muokkaa

Kallas valittiin Viron parlamenttiin vuonna 2011 Reformipuolueen edustajana. 2014–2018 hän toimi Euroopan parlamentin jäsenenä.[6]

Reformipuolueen johdossa

muokkaa

Joulukuussa 2017 Hanno Pevkur ilmoitti eroavansa Reformipuolueen puheenjohtajan paikalta, minkä jälkeen muutama päivä myöhemmin Kallas asettui ehdolle puolueen johtoon. Pevkurin eron taustalla olivat puoluetta edeltävinä kuukausina rasittaneet sisäiset ristiriidat. Hän ilmoitti tukevansa Kallasta uudeksi puheenjohtajaksi.[7]

Kallaksen lisäksi ei ilmoittautunut muita puheenjohtajaehdokkaita, ja hänet valittiin virallisesti Pevkurin seuraajaksi puoluekokouksessa 14. huhtikuuta 2018. Kallas on Reformipuolueen ensimmäinen naispuolinen puheenjohtaja. Hän oli jo aiemmin kertonut luopuvansa paikastaan Euroopan parlamentissa kesällä.[8][9]

Kallas valittiin Riigikogun jäseneksi vuoden 2019 vaaleissa, joissa Reformipuolue lisäsi kannatustaan ja pysyi suurimpana puolueena.[10] Presidentti Kersti Kaljulaid nimitti Kallaksen ensin hallitustunnustelijaksi, mutta Jüri Ratasin johtama keskustapuolue oli jo aiemmin käynyt epävirallisia hallitusneuvotteluja Konservatiivisen kansanpuolueen (EKRE) ja Isänmaan kanssa. Kallaksen epäonnistuttua hallituksen muodostamisessa presidentti nimitti Ratasin hallitustunnustelijaksi virallisesti.[11][12]

Jüri Ratasin hallituksen erottua alkuvuonna 2021 presidentti Kaljulaid nimitti Kallaksen hallitustunnustelijaksi ja 26. tammikuuta 2021 pääministeriksi.[13][14] Kallaksesta tuli täten Viron ensimmäinen naispääministeri.[15] Hänen ensimmäinen ulkomaanvierailunsa oli Suomeen 19. helmikuuta 2021, kun hän tapasi pääministeri Sanna Marinin ja presidentti Sauli Niinistön. Tapaamisissa keskusteltiin Suomen ja Viron kahdenvälisistä suhteista, koronapandemian hoidosta, kansainvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista EU-asioista.[16][17]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 Kallas on saanut kansainvälistä huomiota ja arvostusta kovalinjaisista kannanotoistaan Venäjän suhteen.[18][19][6] Mediassa häntä alettiin kutsua ”Euroopan uudeksi Rautarouvaksi”.[20][18][21][22][6] Kallas on verrannut hyökkäystä Viron kokemaan Neuvostoliiton miehitykseen,[19] ja hänen mukaansa rauhan tavoittelu tekemällä myönnytyksiä Venäjälle osoittaisi tälle, että hyökkäyssodasta voi hyötyä, mikä vaarantaisi jatkossa Viron ja Suomen kaltaisten maiden turvallisuuden.[6] Hän on vaatinut yrityksiä katkaisemaan liikesuhteet Venäjälle.[23]

Kohu ja erovaatimukset

muokkaa

Elokuussa 2023 heräsi kohu, kun julkisuuteen tuli tieto, että Kallaksen aviomies Arvo Hallikin osittain omistama kuljetusalan yritys Stark Logistics oli jatkanut kuljetuksia Venäjälle. Hallikin osakkuus yritykseen tuli hänen Novaria Consult -yhtiönsä kautta, jolle Kallas puolestaan oli lainannut rahaa.[23] Stark Logisticsin johto on puolustautunut sanomalla, että toiminnalla on pyritty auttamaan Venäjällä toimintaansa lopettavaa virolaista yritystä,[24][25] ja Kallaksen mukaan yritys on katkaissut liikesuhteet venäläisiin asiakkaisiin.[26][23] Kallas on korostanut olevansa ulkopuolinen puolisonsa liiketoimiin nähden[23] ja sanonut, että hänen lainansa oli osoitettu Novaria Consultille, joka on ”täysin eri yritys”, kuin Stark Logistics.[26] Kallasta syytettiin tekopyhyydestä, ja Postimees-lehdessä hänen vastauksiaan luonnehdittiin sekaviksi ja ristiriitaisiksi.[23]

Viron suurimmat sanomalehdet Postimees ja Eesti Päevaleht vaativat Kallaksen eroa,[24] ja kahden kyselytutkimuksen mukaan yli puolet virolaisista kannatti Kallaksen eroamista. Kallas ilmoitti Viron yleisradion haastattelussa, ettei hänellä ole aikomusta erota, ja hän sanoi jatkavansa pääministerinä Ukrainan ja Viron vapauden puolustamista.[27] Erovaatimuksista huolimatta esimerkiksi virolainen asiantuntija, politologi Tõnis Leht ei pidä eroa todennäköisenä, koska hallituskriisiä ei ole syntynyt, sillä reformipuolueen hallituskumppanit sosiaalidemokraatit ja Viro 200 -puoluepitävät Kallaksen kohtaloa reformipuolueen asiana.[28]

Venäjän etsintäkuulutus

muokkaa

Helmikuussa 2024 ilmoitettiin, että Venäjä on maan rikoslain perusteella etsintäkuuluttanut Kaja Kallaksen,[29] koska hän on poistattanut neuvostoaikaisia sotamonumentteja[30][31]. Kallas kommentoi viestipalvelu X:ssä tämän osoittavan, että hän toimii oikealla tavalla: ”EU:n vahva tuki Ukrainalle on menestys ja satuttaa Venäjää”.[32]

Potentiaalinen nimitys komissioon

muokkaa

Kallasta ehdotettiin unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustajaksi 28. kesäkuuta 2024. Nimitykseen vaadittava äänestys Euroopan parlamentissa on tarkoitus pitää heinäkuun aikana.[33]

Yksityiselämä

muokkaa

Kallas on Viron reformipuolueen entisen puheenjohtajan Siim Kallaksen tytär. Hänen äitinsä Kirsti, isoäitinsä ja isoisoäitinsä pakkosiirrettiin vuonna 1941 Neuvostoliiton toimesta Siperiaan, missä heidät pidettiin seuraavan 10 vuoden ajan.[34] Kallas meni naimisiin elokuussa 2002 Roomet Leigerin kanssa, mutta avioliitto päättyi myöhemmin eroon. Vuosina 2011–2014 hän oli avoliitossa Viron entisen valtiovarainministerin ja Res Publican entisen puheenjohtajan Taavi Veskimäen kanssa, ja parilla on yhteinen lapsi.[35] Kallaksen nykyinen puoliso on Arvo Hallik.[36] Kallas puhuu viron lisäksi sujuvasti suomea, ranskaa, venäjää ja englantia.[34]

Kunnianosoituksia

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Viron pääministeri Kaja Kallas erosi
  2. ↑ Wright, Helen: Gallery: President appoints new government Eesti Rahvusringhääling. 26.1.2021. Viitattu 26.1.2021. (englanniksi)
  3. ↑ Lehtonen, Joonas: Viro sai uuden hallituksen – maan ensimmäinen naispääministeri Kaja Kallas tviittasi ensi töikseen suomeksi iltalehti.fi. 25.1.2021. Viitattu 25.1.2021.
  4. ↑ Kaja Kallas europarl.europa.eu. Euroopan parlamentti. Viitattu 13.9.2019.
  5. ↑ Kaja Kallas – Koulutus (oppiarvot ja tutkinnot). europarl.europa.eu. 20.6.2016. Euroopan parlamentti. Arkistoitu 27.6.2018. Viitattu 23.12.2017.
  6. ↑ a b c d e Vänttilä, Samuli: Lännestä tulvahti vapauden tuoksu, joka painui Kaja Kallaksen mieleen Suomenmaa.fi. 26.5.2022. Viitattu 20.1.2023.
  7. ↑ Vahtla, Aili: Kaja Kallas to run for Reform Party chair news.err.ee. 15.12.2017. ERR News. Viitattu 23.12.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Vahtla, Aili: Kallas to leave European Parliament this summer ERR News. 22.2.2018. Viitattu 8.4.2018}. (englanniksi)
  9. ↑ Cavegn, Dario: Kaja Kallas elected Reform Party's first-ever chairwoman news.err.ee. 14.4.2018. ERR News. Viitattu 19.4.2018. (englanniksi)
  10. ↑ Lotila, Sami: Äärikansallismieliselle Ekrelle jytky Viron parlamenttivaaleissa Iltalehti. 4.3.2019. Viitattu 4.3.2019.
  11. ↑ Hakala, Kirsi: Keskustapuolueen Jüri Ratas jatkaa Viron pää­ministerinä, oikeisto­populistinen Ekre nousee ensi kertaa hallitukseen hs.fi. 17.4.2019. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.5.2019.
  12. ↑ Reformipuolueen Kaja Kallas johtamaan Viron hallitusneuvotteluja Ilta-Sanomat. 5.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
  13. ↑ Kooli, Rain: Viron hallituksen ero avasi tien maan historian ensimmäiselle naispääministerille Yle Uutiset. 14.1.2021. Yleisradio. Viitattu 16.1.2021.
  14. ↑ Kaja Kallaksen hallitus vannoi virkavalansa Virossa Yle Uutiset. Viitattu 26.1.2021.
  15. ↑ Wallius, Anniina: Viron tuleva pääministeri Kaja Kallas on lasikattoja rikkonut menestyjä Yle Uutiset. 4.3.2019. Viitattu 24.2.2023.
  16. ↑ Suomen ja Viron pääministerit tapaavat Helsingissä Valtioneuvosto. Viitattu 19.2.2021.
  17. ↑ Suomen ja Viron pääministerit tapaavat Helsingissä Viro finlandabroad.fi. 16.2.2021. Viitattu 19.2.2021.
  18. ↑ a b How did Kaja Kallas become Europe’s Iron Lady? Estonian news. 8.6.2022. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  19. ↑ a b Estonian leader urges faster help for Ukraine amid signs of war fatigue Washington Post. 16.6.2022. Viitattu 20.1.2023. (englanti)
  20. ↑ Crisp, Jame: Europe’s new ‘Iron Lady’ Kaja Kallas says the West mustn’t negotiate with Putin The Telegraph. 8.10.2022. Viitattu 20.1.2023. (englanti)
  21. ↑ Saxena, Astha: Estonia PM Kaja Kallas calls on West to not negotiate with Putin Express.co.uk. 9.10.2022. Viitattu 20.1.2023. (englanniksi)
  22. ↑ Russia paralyzed Estonia’s internet once. Its latest effort may have failed. Washington Post. 19.8.2022. Viitattu 20.1.2023. (englanti)
  23. ↑ a b c d e Miehen Venäjän-liiketoimet ajoivat pääministeri Kaja Kallaksen poliittiseen skandaaliin Helsingin Sanomat. 25.8.2023. Viitattu 27.8.2023.
  24. ↑ a b Lepistö, Matti: Viron suurimmat lehdet vaativat Kaja Kallaksen eroa Verkkouutiset. 25.8.2023. Viitattu 27.8.2023.
  25. ↑ Virossa vaaditaan Kaja Kallaksen eroa mtvuutiset.fi. 25.8.2023. Viitattu 27.8.2023.
  26. ↑ a b Helle, Tatu: Virossa muhii skandaali pääministeri Kaja Kallaksen puolison Venäjä-yhteyksistä Ilta-Sanomat. 25.8.2023. Viitattu 27.8.2023.
  27. ↑ Tambur, Silver: Polls: Estonian prime minister Kaja Kallas should resign Estonian World. 25.8.2023. Viitattu 27.8.2023. (englanti)
  28. ↑ Kooli, Rain: Viron pääministeri on tehnyt ”lähes kaikki mahdolliset virheet”, sanoo asiantuntija, Yle.fi, uutiset 9.10.2023, viitattu 9.10.2023
  29. ↑ Kuronen, Roni: Venäjä julisti Viron pääministerin Kaja Kallaksen etsintäkuulutetuksi Yle Uutiset. 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024.
  30. ↑ Russia puts the leader of NATO member Estonia on a wanted list over the removal of Soviet-era monuments AP News. 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
  31. ↑ Näin Kaja Kallas kommentoi etsintäkuulutustaan Ilta-Sanomat. 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024.
  32. ↑ Kaja Kallas kommentoi etsintäkuulutustaan: ”Todistaa, että toimin oikein” www.iltalehti.fi. 13.2.2024. Viitattu 13.2.2024.
  33. ↑ Von der Leyen gets nod for second EU term, Estonia’s Kallas as top diplomat Al Jazeera. Viitattu 28.6.2024. (englanniksi)
  34. ↑ a b Wintour, Patrick: Kaja Kallas: the Russia-defying Estonian PM poised to lead EU foreign policy The Guardian. 28.6.2024. Viitattu 2.7.2024. (englanti)
  35. ↑ Koppel, Nataly: Kaja Kallas Veskimäest lahkuminekust Õhtuleht. 26.6.2014. Viitattu 19.4.2018. (viroksi)
  36. ↑ Arvo Hallik abikaasa Kaja Kallasest Õhtuleht. 24.10.2018. Viitattu 25.3.2019. (viroksi)
  37. ↑ Decrete de decorare semnate de Președintele României, domnul Klaus Iohannis Administrația Prezidențială. 16.6.2021. Viitattu 22.12.2022. (romania)
  38. ↑ Zelenskyy presents Order of Prince Yaroslav the Wise II degree to Estonian PM Interfax-Ukraine. Viitattu 26.4.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kaja_Kallas&oldid=22726127”