Käyttäjä:Paju/HL11
Tämä on Käyttäjä:Pajun kehityssivusto. Ethän editoi tätä sivua.
Tuotokset ovat keskeneräisiä, osin keskusteluvaiheessa. Mahdolliset kommentit käyttäjän keskustelusivulle. Sivun sisältö elää käyttäjänsä tarpeen mukaan. Vanhaa tasataan satunnaisesti pois.
Tällä hiekkalaatikolla luonnostellaan ja valmistellaan muun muassa Luokka:Ukrainaan, Luokka:Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022-luokkaan, kyberturvallisuuteen/-sodankäyntiin liittyviä teemoja.
- HL1, HL2, HL3, HL4, HL5, HL6, HL7, HL8, HL9, HL10; Tiede, Tiede2, WikiGap
- HL12 (Luokka:Venäjään ja Luokka:Valko-Venäjään - Valko-Rusjiin - ja niiden sotatoimien tukemiseen ja rahoittamiseen sekä epäeettiseen/rikolliseen toimintaan kytkeytyviä aiheita)
- HL13 - Tämä hiekkalaatikko on "oikolukuversio" erityisesti Luokka:Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 -luokan pääartikkelista ja mahdollisesti muista luokan teemoista.
Kisailuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuvitustalkoot, elo 2024:
- Sukevan kirjasto, ks. Sukeva
- Riistaveden kirjasto, kuvaa monitoimijatalo (2023), alulle Riistaveden yhtenäiskoulu
- Riistaveden kotiseutumuseo
- Tervo: uusi koulukeskus, muistomerkit 2-3 kpl (etsi yksi-2 puuttuvaa!), kirjasto, sovi kartano...
- Vesanto: linja-autoasema, terv.asema, kirjasto,...
- Rantasalmi: ..., moikkaa tuttu nyt eläkkeellä oleva ope
- kuvaa, ...
Lähdetalkoot 2024:
- Petscan, esim.
- Luokka:Ukraina tuotti 27.6.2024 noin 119 artikkelia,
- +- Budžak
- +-Volynia; jatka sisältöä, eri vaiheita, tärkeä!
- + Länsi-Ukraina
- + Halva
- + Spartak (Donetskin alue)
- Severia
- Karpaattien allas
- Luokka:Tietoturva tuotti 27.6.2024 noin 149 artikkelia,
- Luokka:Aseet tuotti 27.6.2024 noin 609 artikkelia, joukossa monia lähteettömiä perusartikkeleita kuten
- pommi,
- kranaatti,
- +- rekyyli, https://runeberg.org/pieni/3/0659.html Pieni tietosanakirja rekyyli (hakusana)
- sota-alus,
- +- patruuna,[1]
- rihla,
- hylsy, [2]
- nalli, (en:Primer (firearms))[2]
- telamiina,
- rynnäkköpanssarivaunu,
- biologinen ase, jne
- + kaksikäyttötuote, kaksoiskäyttötuote [3][4], [5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ cartridges (hakusana) Weapons : an international encyclopedia from 5000 B.C. to 2000 A.D., sivu 113. 1990. New York: The Diagram Group. Viitattu 2.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b (hakusana) Weapons : an international encyclopedia from 5000 B.C. to 2000 A.D., sivu __. New York: St. Martin's Press. Viitattu .7.2024. (englanniksi)
- ↑ Dual-use goods: what are they and why are new rules needed? 24-03-2021. europarl.europa.eu. Viitattu .7.2024. (englanniksi)
- ↑ https://theconversation.com/defining-dual-use-research-when-scientific-advances-can-both-help-and-hurt-humanity-70333
- ↑ Conceptualizing dual use: A multidimensional approach Martin Hähnel 2024 (englanniksi)
- Verkkoviestinnän turvallisuus,
- verkkorikollisuus /- sodankäynti;
- puolustusteollisuus
- en:eSIM
- mobiilipuhelimet
- tabletit
- kannettavat tietokoneet: esim. https://www.esim.net/helpdesk/laptops-with-esim/
- muita...
- hyötyjä, haittoja, riskejä
- en:AI accelerator, Neural Processing Unit
- vertaa tensorisuoritin (TPU)[1][2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tomi Heinvuo: Mikä ihmeen "tekoäly-pc"? Uusi laiteluokka ei välttämättä olekaan pelkkää markkinointihömppää Tekniikan Maailma, tekniikanmaailma.fi. 11.4.2024. Viitattu 15.5.2024.
- ↑ Michael J. Miller: Do You Need an AI PC? pcmag.com. 22.12.2023. Viitattu 15.5.2024. (englanniksi)
ks. artikkeli
- 8+ 4 sääntöä
- esimerkkejä hyökkäyksistä, sis. ennen 24.2.2022 eli 23.2.?
Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ohjeisto siviilihakkereiden osallistumiselle sotatoimiin on ICRC:n syksyllä 2023 julkaisema ohjeisto... Sitä on luonnehdittu siviilihakkereille tarkoitetuksi Geneven sopimuksen kaltaiseksi kybersodankäynnin ohjeistoksi... [1][2][3]
Kysy SPR onko suomennettu, tai ollaanko suomentamassa? Entä ruotsiksi. Entä venäjäksi, ukrainaksi? puolaksi, saksaksi, koreaksi, hepreaksi, turkiksi, persiaksi?
- onko julkaistu vapaalla lisenssillä
- saako kääntää wikipediaan, julkaisulupa?
1. Älä kohdista kyberhyökkäyksiä(*) siviilikohteita vastaan.
- Siviilikohteita ovat kaikki kohteet, jotka eivät ole sotilaallisia tavoitteita. Luokkaan kuuluvat siviili-infrastruktuuri, julkiset palvelut, yritykset, yksityisomaisuus ja kiistatomasti siviilitietovarannot. Sotilaallisilla kohteilla ei ole samaa suojaa. ”Sotilaalliset kohteet” käsittävät ensisijaisesti sotaa käyvän osapuolen asevoimien fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin. Siihen voi kuulua myös siviilikohteita riippuen siitä, ovatko ne sotilaiden käytössä ja miten he niitä käyttävät.
2. Älä käytä haittaohjelmia tai muita välineitä tai tekniikoita, jotka leviävät automaattisesti ja umpimähkäisesti vahingoittavat sotilas- ja siviilikohteita.
- Ei saa käyttää esimerkiksi haittaohjelmia, jotka leviävät automaattisesti ja vahingoittavat eroittelematta sekä sotilaallisia kohteita että siviilikohteita.
3. Suunnitellessasi kyberhyökkäystä sotilaallista kohdetta vastaan tee kaikki mahdollinen, jolla vältät tai minimoit operaation siviileihin kohdistuvan vaikutuksen.
- On vältettävä tai minimoitava kyberoperaation vaikutukset siviileihin, jos tavoitteena on esimerkiksi sotilasjoukkojen käyttämien sähköverkon tai rautatieliikenteen häiritseminen. Operaation vaikutukset, myös tahattomat, on oleellista selvittää ja ymmärtää etukäteen. Suunnitellessasi kyberhyökkäystä sotilaallista kohdetta vastaan tee kaikki voitava välttääksesi tai minimoidaksesi vaikutukset, joita operaatiollasi voi olla siviileihin. Keskeytä hyökkäys, jos tulee mahdolliseksi, että siviileille aiheutuu kohtuutonta haittaa. Lopeta hyökkäys, jos olet saanut pääsyn käyttöjärjestelmään muttet ymmärrä operaation mahdollisia seurauksia, tai jos ymmärrät että siviileille aiheutuu kohtuutonta haittaa.
4. Älä ryhdy kyberoperaatioihin lääketieteellisiin ja humanitaarisiin laitoksiin.
- Sairaaloita tai humanitaarisia avustusjärjestöjä ei saa koskaan ottaa kohteeksi.
5. Älä suorita kyberhyökkäystä väestön selviytymisen kannalta välttämättömiä kohteita vastaan tai sellaisia kohteita vastaan, jotka voivat vapauttaa vaarallisia voimia.
- Kansainvälinen humanitaarinen oikeus määrittelee vaarallisia voimia sisältäviksi kohteiksi ”padot, tulvapenkereet ja ydinsähkövoimalat”; todellisuudessa myös kemialliset ja vastaavat laitokset sisältävät vaarallisia voimia. Välttämättömiä palveluja siviiliväestön selviytymiselle tarjoavat muun muassa vesilaitokset tai kastelujärjestelmät.
6. Älä uhkaa väkivallalla levittääksesi kauhua siviiliväestön keskuudessa.
- Esimerkiksi viestintäjärjestelmiin murtautuminen sellaisten tietojen julkaisemiseksi, joiden tarkoituksena on ensisijaisesti levittää kauhua siviiliväestön keskuudessa, on kiellettyä. Samoin on laitonta suunnitella ja levittää graafista sisältöä, jolla levitetään kauhua siviiliväestön keskuudessa, jotta heidät saataisiin pakenemaan.
7. Älä yllytä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomiseen.
- Älä rohkaise tai anna muiden toteuttaa kyber- tai muita operaatioita siviilejä tai siviilikohteita vastaan. Älä esimerkiksi jaa teknisiä yksityiskohtia viestintäkanavissa helpottaaksesi hyökkäyksiä siviililaitoksia vastaan.
8. Noudata näitä sääntöjä, vaikka vihollinen ei noudattaisikaan.
- Kosto tai vastavuoroisuus eivät ole __hyväksyttäviä syitä__ kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomiselle.
- ) Hyökkäyksen käsite viittaa kansainvälisessä humanitaarisessa oikeudessa ja kyberoperaatioiden yhteydessä kyberoperaatioihin, joiden voidaan kohtuudella odottaa johtavan - suoraan tai epäsuorasti - esineiden (kuten infrastruktuurin ja ___tietojen) vahingoittamiseen, lamauttamiseen tai tuhoamiseen tai ihmisten loukkaantumiseen tai kuolemaan. Se ei esimerkiksi sisällä kyberoperaatioita, joiden tarkoituksena on saada luvaton pääsy tietoihin.
Kahdeksan hakkereille osoitetun säännön rinnalla ICRC kirjaa näkyviin neljä valtiota koskevaa sääntöä. [1][3]
Reaktioita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan IT-armeija ja venäläinen Killnet ovat kriittisten alkukommenttien jälkeen...[2][4][5] Anonymous, Anonymous Sudan
8 rules for civilian hackers operating in the context of an armed conflict
Cyberspace is not a lawless space – even wars have limits.
It goes without saying that civilian hackers must respect the law of the countries they operate in. Where these national laws are lenient, not enforced, or if a civilian hacker decides to disregard them, in times of armed conflict international humanitarian law (IHL) provides a universally agreed set of rules that aim to safeguard civilians, and soldiers who are no longer able to fight, from some of the horrors of war. The most egregious violations of these rules constitute war crimes, which may be prosecuted nationally or internationally.
In the context of an armed conflict, IHL does not prohibit ‘hacking’ as such, and it does not prohibit civilians from conducting cyber operations against military assets. But it sets out elementary considerations of humanity on the protection of civilians, meaning obligations that everybody must respect when conducting operations in the context of an armed conflict, irrespective of the reasons for the conflict, whose goals are deemed legitimate, or whether an operation is conducted in offence or defense.
IHL consists of hundreds of rules – here is one word of caution and 8 rules that anyone who conducts a cyber operation in the context of an armed conflict (including non-States armed groups and civilian hackers) must be aware of and respect as a minimum. Groups or collectives should ensure that their members respect these limits. Caution: Civilian hackers risk losing protection against cyber or physical attack and may be criminally prosecuted if they directly participate in hostilities through cyber means
Under IHL, civilians must not be attacked unless and for such time as they directly participate in hostilities. Conducting cyber attacks against military or civilian targets can amount to such direct ‘participation in hostilities’ and risks making civilian hackers liable to attacks. In addition, while members of a State’s armed forces (including cyber operators) enjoy impunity for lawful acts of war (such as attacking a military installation) and become ‘prisoners of war’ when captured, civilian hackers do not (here, para. 3634 on article 85 GCIII). If captured, they risk being considered criminals or ‘terrorists’ and prosecuted as such.
1. Do not direct cyber attacks* against civilian objects.
Civilian objects are all objects that are not military objectives. This includes civilian infrastructure, public services, companies, private property, and arguably civilian data. Military objectives do not enjoy the same protection. ‘Military objectives’ comprise primarily the physical and digital infrastructure of the military of a warring party. It may also include civilian objects, depending on whether and how they are being used by the military.
2. Do not use malware or other tools or techniques that spread automatically and damage military objectives and civilian objects indiscriminately.
For example, malware that spreads automatically, spills-over, and damages military objectives and civilian objects without distinction must not be used.
3. When planning a cyber attack against a military objective, do everything feasible to avoid or minimize the effects your operation may have on civilians.
For example, if you aim to disrupt electricity or railway services used by military forces, you must avoid or minimize the effects your operation may have on civilians. It is essential to research and understand the effects of an operation – including unintended ones – before conducting it. When planning a cyber attack against a military objective, do everything feasible to avoid or minimize the effects your operation may have on civilians, and stop the attack if the harm to civilians risks being excessive. If you have gained access to an operating system but you do not understand the possible consequences of your operation, or realize that the harm to civilians risks being excessive, stop the attack.
4. Do not conduct any cyber operation against medical and humanitarian facilities.
Hospitals or humanitarian relief organizations must never be targeted.
5. Do not conduct any cyber attack against objects indispensable to the survival of the population or that can release dangerous forces.
In international humanitarian law, objects containing dangerous forces are defined as ‘dams, dykes and nuclear electrical generating stations’; in reality, however, chemical and similar plants also contain dangerous forces. Objects indispensable for the survival of the civilian population include, among others, drinking water installations or irrigation systems.
6. Do not make threats of violence to spread terror among the civilian population.
For example, hacking into communication systems to publish information designed primarily to spread terror among civilian populations is prohibited. Likewise, designing and spreading graphic content to spread terror among civilians in order to make them flee is unlawful.
7. Do not incite violations of international humanitarian law.
Do not encourage or enable others to conduct cyber or other operations against civilians or civilian objects. For example, do not share technical details in communication channels to facilitate attacks against civilian institutions.
8. Comply with these rules even if the enemy does not.
Revenge or reciprocity are no excuses for violations of international humanitarian law.
- Under IHL, and in the context of cyber operations, the notion of attack refers to cyber operations that can be reasonably expected to result – directly or indirectly – in damage, disabling, or destruction of objects (such as infrastructure and, arguably, data) or injury or death of people. It does not, for instance, include cyber operations aimed at obtaining unauthorized access to information.
For more detailed positions of the International Committee of the Red Cross on IHL and cyber operations, see here and here. To learn more about how international law applies in cyberspace, consult the ‘Cyberlaw Toolkit’.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Joe Tidy: Rules of engagement issued to hacktivists after chaos 4.10.2023. BBC, bbc.com. Viitattu 28.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Sebastian Klovig Skelton: Red Cross issues rules of engagement for hackers in conflicts computerweekly.com. 5.10.2023. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Tilman Rodenhäuser & Mauro Vignati: 8 rules for “civilian hackers” during war, and 4 obligations for states to restrain them 4.10.2023. International Committee of the Red Cross (ICRC), icrc.org. Viitattu 28.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Joe Tidy: Ukraine cyber-conflict: Hacking gangs vow to de-escalate 6.10.2023. BBC, bbc.com. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Christopher Whyte: Hacking against humanity: Are Red Cross cyber rules credible? (mielipidekirjoitus (Opinion)) csoonline.com. 23.10.2023. Viitattu 7.7.2024. (englanniksi)
Viittausvirhe: <ref>
-elementin nimeä ”lerubicon.org-9.11.2023”, johon viitataan elementissä <references>
ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Euroopan unionin tietosuoja-asetus eli GDPR, on vuonna 2018 voimaan tullut...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]NIS-direktiivi, Euroopan verkko- ja tietoturvadirektiivi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan verkko- ja tietoturvadirektiivi eli NIS-direktiivi (engl. __) on Suomessa vuonna 2018 voimaan ...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tietoturvaseteli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muistiinpano, haettava lisätietoa...
- Kuulin aiemmin tänään (meneillään olevassa Tietoturvaseminaari 2022:ssa, https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/tietoturva-2022-seminaari; Tietoturvaseteli tukemaan yritysten tietoturvan kehittämistä/ Jukka-Pekka Juutinen, johtaja, Traficomin Kyberturvallisuuskeskus), että joulukuun 2022 alussa käynnistyisi haku yhteiskunnan kannalta kriittisille pienille ja keskisuurille yrityksille (ja yhdistyksille?).1,
- Kyberturvakeskus parhaillaan valmistelee hakulomakkeita ja verkkosivuja aiheesta. Jakoon tulossa 6 miljoonaa euroa tietoturvan parantamiseen. Ilmeisesti 15 000 ja 100 000 eur suuruisina, josta 30% omavastuu ainakin isommassa rahoituksessa2.
- Tarkemmista kriteereistä en vielä tiedä, mutta mikäli ehdot täyttyvät, tukea kuulemma myönnettäneen.
- Kun kriteerit tulevat selvemmiksi: onko Wikimedia Finland keskustellut tälläisestä teemasta, ja olisiko suomenkielisen wikipedian tietoturvan parantamien (esimerkiksi määräajoin otettava sisällön varmistuskopionti, lähteistyksen arkistoinnin automatisointi tms. käytäntöjen parantaminen) asia, joka koettaisiin lisäkeskustelun ja työstön arvoiseksi?
- Ainoana päivittynävänä suomenkielisenä tietosanakirjana näkisin wikipedian kohtuullisen kriittiseksi resurssiksi yhteiskunnassa. Lisäresurssoimalla toimintaa voisi parantaa.
- Koulutukset: osaamisen kehittäminen. (Ylläpitäjät, aktiivit, henkilökunta), mahd. tallenne tai syötteen jako?
- Tietoturvaohjelmien/käytäntöjen tukeminen tai lisenssien hankinta avainhenkilöille? (tietoturvaohjemlat, VPN, rauta?)
- Avainartikkelien ammatillista työstöä ja tarkistusta kriittisistä tai eniten luetuimmista aiheista?
- Tarvitaanko tekniseen tukeen lisää väkeä ja olsiko tätä perusteltavissa tietoturvalla?
...
Alulle: Valtion digitaalinen kehitystaso, Digital Development Level (DDL)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- onko tämä riittävän tärkeä aihe wikipedia-artikkeliksi, itsenäistä riippumatonta käsittelyä...?
- oleellinen mittari NCSI-indeksin yhteydessä
Alulle: National Cyber Security Index (NCSI)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]National Cyber Security Index (NCSI) on Virossa ylläpidetty, valtioiden tietoturvan kansallista tasoa vertaileva indeksiarvo. Indeksi mittaa valtioiden varautumista torjumaan kyberuhkia ja kyberturvallisuutta vaarantavia tapahtumia. Indeksiarvo ei päivity valtioille samanaikaisesti, vaan muuttuu maakohtaisesti tietojen päivityksen myötä. [1][2][3][4]
Mittaristo julkistettiin alkujaan toukokuussa 2016.__lähde NCSI-indeksin ensimmäinen versio vuodelta 2017 kattoi vain 25 valtiota.[5] Versio 2.0 oli käytössä tammikuusta 2028 helmikuuhun 2019. Helmikuusta 2019 syyskuulle 2023 voimassa olleen version 2.1 mukaisesti saatiin arviotua yhteensä 176 maan kyberturvallisuusskyvykkyys.[6] Heinäkuussa 2024 vasta 53 maasta oli julkaistu joulukuussa 2023 voimaan tulleen version 3.0 mukaisesti määritetty NCSI-indeksiarvio. Esimerkiksi Pohjoismaat, Saksa, Venäjä ja Kiina uupuivat vielä tästä versiosta. On huomattava, etteivät NCSI:n eri versiot ole sellaisenaan vertailukelpoisia keskenään. Esimerkiksi versiossa 3.0 indeksin osatekijöitä, niiden järjstystä, painoarvoja ja kriteeristöjä oli päivitetty aiemmasta.[7]
Määräytymisperusteet: https://ncsi.ega.ee/methodology/ • When was the NCSI launched? - The NCSI was launched on 21.05.2016.
"NCSIhin liittyy tietokanta, jossa on julkisesti saatavilla olevaa näyttöaineistoa ja kansallisen kyberosaamiseen kehittämisen työkaluja..."
jatka lähteistystä ja hakuja...
- Estonia outranks most of the world in Global Cybersecurity Index (englanniksi) (estonia.ee)
- Eräiden maiden sijoitus NCSI-vertailussa, vertaa tilanne 7.5.2020[8] [9] (arkistoi tilanne!)
- About/Overview... (englanniksi) (ncsi.ega.ee)
Esimerkiksi Ukrainassa NCSI-indeksiä on käytetty ... [10]
NCSI-maalistalla kärjessä ovat korostetusti eurooppalaiset, indeksin laatijamaan kanssa yhteistyössä toimivat Nato-maat. Kyseessä vaikuttaisi olevan oletettua sotilaallista tai hybriditoimintaa painottava kyberturvallisuusindeksi. NCSI on liukuvasti päivittyvä, eli eri maiden sijoitukset eivät pysy ennallaan, jos jokin maa päivittää omia ariointejaan. Tästä syystä indeksiluvuissa saisi näkyä päiväys, milloin listatun maan arvioraportti on laadittu. Myös indeksisijan riippuvuus toisesta mittarista, eli valtion digitaalisesta kehitystasosta, on vahva eikä NCSI-indeksilukua sellaisenaan voi pitää kovin selkeänä mittarina... perusteet kaipaavat avaamista.
Esimerkkejä maatilastoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edellisen version (NCSI 2.1) mukaisessa syyskuun alun 2023 tilastovertailussa oli mukana 176 maata. Listauksen kärki koostuu eurooppaisista Nato-maista[6]
Sija (1.9.2023) |
Valtio | NCSI (1.9.2023) |
Digitaalinen kehitystaso (DDL, 1.9.2023) |
---|---|---|---|
1 | Belgia | 94,81 | 74,07 |
2 | Liettua | 93,51 | 67,34 |
3 | Viro | 93,51 | 75,59 |
4 | Tšekki | 90,91 | 69,21 |
5 | Saksa | 90,91 | 80,01 |
6 | Romania | 89,61 | 59,84 |
7 | Kreikka | 89,61 | 64,02 |
8 | Portugali | 89,61 | 68,46 |
9 | Iso-Britannia | 89,61 | 79,96 |
10 | Espanja | 88,31 | 72,21 |
11 | Puola | 87,01 | 65,03 |
12 | Itävalta | 85,71 | 75,76 |
13 | Suomi | 85,71 | 78,35 |
14 | Saudi-Arabia | 84,42 | 63,89 |
15 | Ranska | 84,42 | 77,29 |
16 | Ruotsi | 84,42 | 81,51 |
17 | Tanska | 84,42 | 82,68 |
20 | Alankomaat | 83,12 | 81,86 |
24 | Ukraina | 75,32 | 55,96 |
27 | Sveitsi | 75,32 | 82,93 |
30 | Venäjä | 71,43 | 65,12 |
33 | Kanada | 70,13 | 75,96 |
34 | Etelä-Korea | 68,83 | 82,23 |
36 | Intia | 67,53 | 40,02 |
40 | Norja | 67,53 | 80,19 |
42 | Australia | 66,23 | 77,61 |
46 | Yhdysvallat | 64,94 | 81,05 |
49 | Indonesia | 63,64 | 47,41 |
52 | Japani | 63,64 | 78,69 |
66 | Nigeria | 54,55 | 31,76 |
71 | Brasilia | 51,95 | 59,11 |
72 | Kiina | 51,95 | 62,41 |
133 | Iran | 19,48 | 51,04 |
Hyvin erilainen, ei NATO-verkostumista korostava näkökulma vaan talouselämää painottava vertailu: vertaa MIT Technology Review Insightsin nimissä tehty, mutta varsin rajoittunut teknologia-, investointi- yms. kyselyyn ja kirjallisuustarkasteluun pohjautuva 20 valitun maan The Cyber Defense Index 2022/23 -vertailu. Tätä voi pitää lähteisiin ja kyselyyn pohjautuvana lehtiartikkelina. Ei selkeyttä miksi nämä maat oli valikoitu mukaan, mutta muita ei? Ei mukana esimerkiksi 10 väkiluvultaan suurinta maata. Ovatko nämä Yhdysvaltain/ Tyynen meren ja Atlantin kaupan/intressipiirin maita?
- https://mittrinsights.s3.amazonaws.com/CDIreport.pdf
- https://www.techerati.com/news-hub/mit-cyber-defense-index/
- https://www.prnewswire.com/news-releases/practice-and-policy-ensure-a-safer-digital-economy-says-mit-technology-review-insights-new-global-cyber-defense-ranking-301678720.html
- listan top-10:
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Valentyna Kravets: Comparative Analysis of the Cybersecurity Indices and Their Applications (DOI: https://doi.org/10.20535/tacs.2664-29132019.1.169090)+Theoretical and Applied Cybersecurity, 1 (1): 97-102. 29.5.2019. National Technical University of Ukraine "Igor Sikorsky Kiev Polytechnic Institute". Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Maryna Nehrey, Iryna Voronenko, Abdel-Badeeh M. Salem: Cybersecurity Assessment: World and Ukrainian Experience (kokouspaperin abstrakti. 12th International Conference on Advanced Computer Information Technologies (ACIT); DOI: 10.1109/ACIT54803.2022.9913081; kokoteksti IEEE:n jäsenille tai esim. sopivien tiedekirjastojen kautta) IEEE Xplore, ieeexplore.ieee.org. 2022. IEEE. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Mariia Koniagina, Denis Belotserkovich, Lubov Vorona-Slivinskaya & Nikolay Pronki: Measures to Ensure Cybersecurity and Regulation of the Internet of Things in the Russian Federation: Effectiveness Assessment (DOI: https://doi.org/10.1080/00213624.2023.2170136)+Journal of Economic Issues 57 (1): 257-272. 28.2.2023. Viitattu 14.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Index of Cybersecurity Indecies 2017 (pdf) itu.int. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b NCSI Rank, Archived data from 01.09.2023 ncsi.ega.ee. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Frequently Asked Questions ncsi.ega.ee. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
- ↑ The National Cyber Security Index ranks 160 countries’ cyber security status 7.5.2020. e-estonia.com. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
- ↑ NCSI Rank ncsi.ega.ee. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Olga Vakulyk, Pavlo Petrenko, Iulia Kuzmenko, Maksym Pochtovyi, Ruslan Orlovskyi: Cybersecurity as a Component of National Security of the State (DOI: https://doi.org/10.9770/jssi.2020.9.3(4))+Journal of Security and Sustainability Issues, 9 (3): 775-784. March 2020. Viitattu 14.6.2024. (englanniksi)
Microsoft Security Intelligence Report (SIR) Worldwide Threat Assessment / Microsoft Digital Defense Report
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Microsoft’s Detection and Response Team (DART)
- Kuinka MS nimeää uhkatoimijat: sääilmiöihin viittaava maa/toimijaluokitus: How Microsoft names threat actors (8.2.2024) (englanniksi)
- Annual reports, "fiscal year, päivtty/julkaistaan jo syksyllä (?)
- ... E.g. states with high and low level of malware hosting , lähde ECCWS2016 ... https://books.google.com/books?hl=sv&lr=&id=ijaeDAAAQBAJ&oi=fnd&pg=PA182&dq=National+Cyber+Security+Index+&ots=52kTmaMXW-&sig=Wnz6-fbPhOJjnjWJGRrTfukIneg
- Ukrainan tilannetta:
- https://blogs.microsoft.com/on-the-issues/2022/06/22/defending-ukraine-early-lessons-from-the-cyber-war/
- https://blogs.microsoft.com/on-the-issues/2022/04/27/hybrid-war-ukraine-russia-cyberattacks/
- https://blogs.microsoft.com/on-the-issues/2022/04/27/hybrid-war-ukraine-russia-cyberattacks/
- https://blogs.microsoft.com/on-the-issues/2022/04/07/cyberattacks-ukraine-strontium-russia/
- https://blogs.microsoft.com/on-the-issues/2022/01/15/mstic-malware-cyberattacks-ukraine-government/
- https://www.microsoft.com/security/blog/2022/08/24/magicweb-nobeliums-post-compromise-trick-to-authenticate-as-anyone/
Cyber Threat Index (CTI)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- monthly, USA based...
- Coalition Inc: Cyber Threat Index 2023 (pdf)
Alulle: Global Cybersecurity Index (GCI)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huom!
- Global Cybersecurity Indexille (GCI) avattu nimike, alulle Wikidataan d:Q118489724
- National Cybersecurity Indexiä) (NCSI) ei vielä ole Wikidatassa, saati enwikissä! => riippumattomien lähteiden (ainakin 3-5 kpl) haku!
- arvioita indeksien ominaisuuksista ja paremmuudesta, esim. [1] pitää NCSI:stä
- ITU Publications
- https://www.itu.int/en/ITU-D/Cybersecurity/Pages/global-cybersecurity-index.aspx
Global Cybersecurity Index (lyhennys: GCI; epävirallinen suomennus: Maailmanlaajuinen kyberturvallisuusindeksi) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö ITU:n (Kansainvälinen televiestintäliitto) kokoama, eri valtioiden tietoturvan kansallista tasoa vertaileva indeksiarvo.[2][3][1] Indeksin lukuarvo vaihtelee välillä 0-100, missä 100 on maksimi (erinomainen) ja 0 minimi (olematon).[4]
Indeksin tarkoituksena on mitata ITU:n 193 jäsenmaan ja Palestiinan sitoutumista kyberturvallisuuteen. GCI-indeksiluku helpottaa jäsenmaita löytämään kehittämistä vaativat tietoturvan osa-alueet kansallisella tasolla. Se lisää tietoisuutta kyberturvallisuuden tilasta eri puolilla maailmaa ja kannustaa toimenpiteisiin ryhtymistä.[2] Valtion tilaa mittaava indeksi muodostetaan viiden osa-alueen arvioitujen osaindeksien yhteissummana. Kustakin osa-alueesta voi kertyä enimmillään 20 pistettä. Osa-alueet ovat:[5][6]
- lainsäädännölliset toimet,
- tekniset toimet,
- organisatoriset toimet,
- kyvykkyyden (kapasiteetin) kehittäminen ja
- yhteistyö.
Indeksin ensimmäinen versio julkaistiin käyttöön vuonna 2015.[2] Ensimmäinen GCI-indeksiversio pohjautui ITU:n jäsenmaista saatuihin tietoihin vuodelta 2014, toinen vuodelta 2017, kolmas vuodelta 2018 ja neljäs vuodelta 2020.[7] Vuonna 2023 julkaistavaksi suunniteltu viides GCI-versio pohjautuu vuoden 2022 aineistoon. Kunkin GCI-indeksiversion kriteeristöstä ja painotuksista keskustellaan ja päätetään ITU-maiden yhteisessä kokouksessa. Lähestymisen vuoksi valtion GCI-indeksi saattaa muuttua huomattavastikin indeksiversiosta toiseen.[7]
Esimerkkejä vuonna 2021 julkaistusta, vuoden 2020 tietoihin pohjautuneista indekseistä (CGI-4; Huom. Julkaisussa GCI-indeksin yhteenvetotaulukon indeksiarvo poikkeaa muutaman maan kohdalla myöhemmillä sivuilla maakohtaisiin erittelyihin kirjatuista indeksiluvuista. Oheisessa taulukossa on käytetty jälkimmäisiä indeksilukemia:[4][8]
Valtio | GCI-4 (2020) |
Kriteeri 1 (Lait) |
Kriteeri 2 (Tekniset toimet) |
Kriteeri 3 (Organi- sointi) |
Kriteeri 4 (Kapasiteetin kehitys) |
Kriteeri 5 (Yht.työ) |
Huom! |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Yhdysvallat | 100 | 20 | 20 | 20 | 20 | 20 | ei vastannut kyselyyn |
Britannia | 99,54 | 20 | 19,54 | 20 | 20 | 20 | |
Viro | 99,48 | 20 | 20 | 20 | 19,48 | 20 | |
Etelä-Korea | 98,52 | 20 | 19,54 | 18,98 | 20 | 20 | |
Venäjä | 98,06 | 20 | 19,08 | 18,98 | 20 | 20 | |
Japani | 97,82 | 20 | 19,08 | 18,74 | 20 | 20 | |
Intia | 97,49 | 20 | 19,08 | 18,41 | 20 | 20 | |
Turkki | 97,49 | 20 | 19,54 | 17,96 | 20 | 20 | |
Saksa | 97,41 | 20 | 19,54 | 18,98 | 19,48 | 19,41 | |
Norja | 96,89 | 20 | 18,86 | 18,98 | 19,04 | 20 | |
Brasilia | 96,60 | 20 | 18,73 | 18,98 | 19,48 | 19,41 | |
Egypti | 95,48 | 20 | 17,45 | 20 | 19,12 | 18,91 | |
Ruotsi | 94,59 | 20 | 18,46 | 18,86 | 19,57 | 17,70 | |
Puola | 93,86 | 19,35 | 20 | 14,74 | 19,77 | 20 | |
Tanska | 92,60 | 19,30 | 18,94 | 18,98 | 19,48 | 15,89 | |
Kiina | 92,53 | 20 | 17,94 | 16,63 | 19,04 | 18,91 | |
Suomi | 92,07 | 20 | 20 | 14,33 | 17,74 | 20 | |
Israel | 90,93 | 19,68 | 16,99 | 15,02 | 19,24 | 20 | |
Sveitsi | 86,97 | 13,62 | 18,85 | 17,40 | 17,69 | 19,41 | |
Nigeria | 84,76 | 20 | 17,09 | 18,98 | 12,21 | 16,48 | |
Iran | 81,06 | 16,48 | 14,63 | 16,82 | 17,80 | 15,33 | |
Ukraina | 65,93 | 17,46 | 11,60 | 13,06 | 10,94 | 12,87 | |
Valko-Venäjä | 50,57 | 10,36 | 9,50 | 8,31 | 7,88 | 14,51 | |
Argentiina | 50,12 | 12,15 | 13,75 | 8,29 | 4,38 | 11,55 | |
Etiopia | 27,74 | 11,56 | 4,46 | 8,03 | 3,69 | 0 | |
Vatikaani | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ei tietoa |
CGI:n vahvuutena on pidetty sen mittarien kattavuutta. Ainakin osa maakohtaisten tietoturvallisuusindeksien vertailuista pitää NCSI-indeksiä GCI:tä tarkempana ja ajantasaisempana kyberturvallisuustilanteen mittarina.[1] CGI:n määritysperusteiden ja aikataulutuksen vuoksi valtion maasijoitus voi poiketa huomattavasti Viron ylläpitämän NCSI-indeksin (National Cybersecurity Index) kulloinkin voimassaolevasta maasijoituksesta.
Indeksiä voidaan käyttää esimerkiksi vertailtaessa eri maiden energiasektorien kyberturvallisuuden tasoa tai mittarina tämämän aihepiirin tai maakohtaisten kehittämiskohteiden hakemisessa.[9][3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- National Cybersecurity Index (NCSI)
- National Cyber Power Index (NCPI)
- Information and Communication Technologies Development Index / International Telecommunication Union (ITU)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Valentyna Kravets: Comparative Analysis of the Cybersecurity Indices and Their Applications (DOI: https://doi.org/10.20535/tacs.2664-29132019.1.169090)+Theoretical and Applied Cybersecurity, 1 (1): 97-102. 29.5.2019. National Technical University of Ukraine "Igor Sikorsky Kiev Polytechnic Institute". Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Global Cybersecurity Index 2020 (pdf) (s. vi/Executive Summary; ISBN 978-92-61-33921-0) 2022. Geneve, Sveitsi: ITU, itu.int. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Maryna Nehrey, Iryna Voronenko, Abdel-Badeeh M. Salem: Cybersecurity Assessment: World and Ukrainian Experience (kokouspaperin abstrakti. 12th International Conference on Advanced Computer Information Technologies (ACIT); DOI: 10.1109/ACIT54803.2022.9913081; kokoteksti IEEE:n jäsenille tai esim. sopivien tiedekirjastojen kautta) IEEE Xplore, ieeexplore.ieee.org. 2022. IEEE. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Global Cybersecurity Index 2020 (pdf) (s. 25-31 (yhteenveto) ja 31-129 (maakohtaiset erittelyt); ISBN 978-92-61-33921-0) 2021. Geneve, Sveitsi: ITU, itu.int. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Global Cybersecurity Index 2020 (pdf) (s. vi-vii/Executive Summary; ISBN 978-92-61-33921-0) 2022. Geneve, Sveitsi: ITU, itu.int. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
- ↑ R. Bruggemann, P. Koppatz, M. Scholl, et al.: Global Cybersecurity Index (GCI) and the Role of its 5 Pillars (DOI: https://doi.org/10.1007/s11205-021-02739-y)+Soc Indic Res 159, 125–143. 2022. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Global Cybersecurity Index ITU, itu.int. (englanniksi)
- ↑ Global Cybersecurity Index (2021) 2021. ITU, itu.int. Viitattu 20.5.2023. (englanniksi)
Alulle: National Cyber Power Index
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Authors: Julia Voo, Irfan Hemani, Daniel Cassidy
Sept. 2022
Related: Eric Rosenbach
Belfer Center for Science and International Affairs, Harvard Kennedy School
- onko riippumattomia lähteitä? - https://www.economist.com/science-and-technology/2020/09/17/a-new-global-ranking-of-cyber-power-throws-up-some-surprises A new global ranking of cyber-power throws up some surprises Sep 17th 2020 economist.com tilaajille
- huom. alkuperäinen rankingjulkaisu yhdysvaltalainen, rankkaa Yhdysvallat ykköseksi, riippumattomuutta?...
- milloin aloitettu? kuinka mones julkaisu 2022 on?
- Defence Intelligence of Ukraine eli en:Main Directorate of Intelligence (Ukraine)
Ukrainan sotilastiedustelu (engl. Defence Intelligence of Ukraine, DIU); tai kirjaimellisemmin Ukrainan puolustusministeriön tiedustelun päädirektoriaatti (ukr. Головне управління розвідки Міністерства оборони України, lyhenne HUR MOU; engl. Ukraine's Main Directorate of Intelligence of the Ministry of Defence, lyhenne GUR) on Ukrainan puolustusministeriön alainen, maan sotilastiedustelusta vastaava __sotilas__. Sitä johtaa maan sotilastiedustelupäällikkö, kenraaliluutnantti __.
- (13.9.2023) GUR's Three Decades of Guiding Ukrainian Military Intelligence (englanniksi) (sofx.com)
- Rémy Ourdan (19.9.2023) Operation The Force Awakens: The day elite Ukrainian soldiers planted a flag in Crimea (englanniksi) (lemonde.fr)
- Isabelle Khurshudyan (31.1.2023) Ukraine intel chief predicted Russia’s war. He says Crimea will be retaken. (englanniksi) (washingtonpost.com)
- https://gur.gov.ua/en/content/directions.html What we do
- https://gur.gov.ua/en/content/legal-base.html Legal Basis of the Defence Intelligence of Ukraine
- https://gur.gov.ua/en/content/creation.html History
Ukrainan sotilastiedustelun mukaan valokopio henkilötodistuksesta käy niinsanotuissa "presidentinvaaleissa" "vaaliviranomaisille" jolloin myös kuolleet, kadonneet tai Ukrainan vangitsemat sotilaat voidaan merkitä kannattamaan ja äänestämään putinia... https://gur.gov.ua/en/content/perevahy-dlia-uchasnykiv-svo-holosuvaty-za-putina-mozhna-navit-pislia-zahybeli.html Benefits for Members of special military operation – You Can “Vote” for putin Even After Death (15.3.2024)
Ukrainan keskus__ (SBU)n kyberporukat...
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vertailevia julkaisuja kyberturvasta/ tietoturvasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- National Cyber Security in Practice. Estonia/Finland (2020). Suomen ja Viron tietoturvan tilanteesta 2020. (pdf)
- Raising Awareness of Cybersecurity A Key Element of National Cybersecurity Strategies. Nov. 2021 (pdf) (englanniksi)
Alulle: Industroyer, yms. esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:Industroyer, Ukrainan sähköverkkoon iskenyt
Laajenna/ Alulle: Kiristyshaittaohjelma, RaaS (Ransomware-as-a-Service)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2022: RaaS hallitseva kiristys(haitta)ohjelmien lähestyminen
- esitys 25.10.2022 The Evolving Cyber Threat Landscape / Ann Barron-DiCamillo, Deputy Ciso, Citibank
- laajenna: Kiristyshaittaohjelma en:Ransomware,
- kirjallisuutta ja artikkeleja, jossa tapauksen toteutusta ja tekniikkaa olisi purettu?
- STT eli Suomen tietotoimisto joutui 29. heinäkuuta 2022 tietoturvahyökkäyksen kohteeksi. Uutistoimisto pysyi toimintakykyisenä hyökkäyksestä huolimatta koko hyökkäyksen ajan, vaikka osa yrityksen tietojärjestelmästä ajettiin varotoimenpiteenä alas.[1][2]
Tietoturvahyökkäyksessä käytettiin tiettävästi Ransomware-kiristysohjelmaa. [3]
- STT palkittiin toiminnastaan kansallisella Tietoturvan suunnannäyttäjä... tietoturvapalkinnolla 25. lokakuuta 2022 / Traficom
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Uutistoimisto STT:n tietojärjestelmiin kohdistui perjantaina laaja hyökkäys, osa järjestelmistä on ajettu varotoimena alas Yleisradio, yle.fi. 29.7.2022. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ STT:n tietojärjestelmiin kohdistui perjantaina laaja hyökkäys, osa järjestelmistä ajettu varotoimena alas MTV Uutiset, mtvuutiset.fi. 29.7.2022. Viitattu 25.10.2022.
- ↑ MiKä on ransomware? F-Secure, f-secure.com. Viitattu 25.10.2022.
Alulle: case: Oldsmarin vesilaitos, Florida 5.2.2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisää aihepiiristä: Varautuminen ja tokeneminen kyberturvahyökkäyksestä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- "Ollaan varautuneita, ollaan valmiita ja ollaan vireillä." (liikenneministeri Timo Harakka, 25,10,2022)
Alulle: Turvaposti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]https://www.turvaposti.fi/index.php?act=tietosuoja-gdpr https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/yhteystiedot/turvaposti https://turvaposti.om.fi/
"EU:n tietosuoja-asetus velvoittaa:
- Luottamukselliset henkilötiedot on lähetettävä suojatusti. Mikäli organisaatiollanne on tarve lähettää sähköpostilla luottamuksellisia henkilötietoja, teidän on varmistuttava siitä, että tieto siirtyy ulkopuolisilta suojatusti. Luottamuksellisia tietoja ovat esimerkiksi:
- henkilökunnan ja asiakkaiden henkilötunnukset,
- terveydentilaan liittyvät tiedot, ja
- uskontoon tai poliittiseen näkemykseen liittyvät tiedot
Patentoitu suomalainen Turvaposti on palvellut suomalaisten yritysten, järjestöjen ja julkishallinnon salattua tiedonsiirtoa jo vuodesta 2004. Turvapostin käyttöönotto ei edellytä Teiltä mitään ohjelma-asennuksia tai laitehankintoja. Turvapostia voitte käyttää jo tilausta seuraavana arkipäivänä.
Turvapostia on helppo käyttää: lähettäjä lisää vastaanottajan osoitteen perään Turvapostin päätteen, esim. [email protected]"
patenttihakemus: https://patents.google.com/patent/FI126356B/fi
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alulle: Luottoposti / ABCnet Oy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- onko yksi tuote, pikkuyritys, vai yleistettävissä?
- vertailut? viitteet??
Palveluja:
- Salattu sähköposti
- sähköinen allekirjoitus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kyberoperaatio on kybertoimintaympäristössä toteutettu tai toteutettavaksi suunniteltu operaatio. Tyypillisesti kyseessä on puolustuksellinen - yleensä kokonaan tai pääosin omassa kybertoimintaympäristössä toteutetty ... - tai hyökkäyksellinen toimenpide, jolloin ... .[1][2][3]
- Cyber Operations (englanniksi) (niccs.cisa.gov)
- What is cyber operation? (18.4.2022), liittyy..., Yhdysvaltain ... (englanniksi) (tech4.blog)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ DOD cyberspace glossary pcmag.com. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
- ↑ cyberspace operations (CO) nist.gov (englanniksi)
- ↑ Cyber operations cyber.gov.au. Viitattu 4.2.2023. (englanniksi)
Tietoturvamerkki on ... [1] https://tietoturvamerkki.fi/fi/tietoturvatarkastus
Tietoturvamerkki on tarkoitettu esimerkiksi tietoverkkoihin yhteydessä olevien laitteiden tietoturvallisuuden parantamiseen. Merkillä on tarkoitus helpottaa kuluttajia tekemään tietoturvan osalta varmennettuja valintoja.[2] Langattomien laitteiden tietoturvaa kiristetään Euroopan unionissa elokuussa 2024, jolloin kun tietoturvavaatimusten vastaiset laitteet, esimerkiksi verkkoturvallisuuden osalta kehnot valvontakamerat tai lelut, voidaan poistaa myynnistä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomi aloittaa älylaitteiden turvallisuuden varmistamisen ensimmäisenä Euroopassa – uusi Tietoturvamerkki auttaa kuluttajia tekemään turvallisempia kodin älylaitehankintoja 26.11.2019. Traficom, traficom.fi. Viitattu 5.2.2023.
- ↑ a b Älylaitteiden heikko tietoturva sääntelyllä kuriin 27.1.2023. kyberturvallisuuskeskus.fi. Viitattu 5.2.2023.
APT28 / Fancy Bear, yms
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ks. Advanced Persistent Threat
- en:Advanced Persistent Threat#APT_groups → en:APT28
- Kuinka MS nimeää uhkatoimijat: sääilmiöihin viittaava maa/toimijaluokitus: How Microsoft names threat actors (8.2.2024) (englanniksi)
- Enwiki: Fancy Bear (also known as APT28, Pawn Storm, Sofacy Group, Sednit
- What we know about Fancy Bears hack team (15.9.2015) (englanniksi) (bbc.com)
- tunnettu ranskalainen case: TV5
- tunnettu saksalainen case: Saksan parlamentti (13.5.2016)
- tunnettuja yhdysvaltalaisia caseja
- vrt. APT29 (aka GRIZZLY STEPPE)
- en:APT29
- [The anatomy of a nation-state hack attack 30.3.2016 BBC (englanniksi)
- en:APT29
- Advanced Persistent Threat
- Kuinka MS nimeää uhkatoimijat: sääilmiöihin viittaava maa/toimijaluokitus: How Microsoft names threat actors (8.2.2024) (englanniksi)
- en:Advanced Persistent Threat#APT_groups → :en:APT29
- mm. Kyivstarin kyberoperaatio, yms.
- Yhdysvallat (Valkoinen talo, Ulkoministeriö), Saksa, Etelä-Korea, Puolan diplomaatit, Uzbekistan, ...
- https://www.bbc.com/news/technology-29817644 2014...
- https://securelist.com/the-cozyduke-apt/69731/
- https://edition.cnn.com/2015/03/10/politics/state-department-hack-worst-ever/ 2015...
- :en:APT31 → en:Advanced Persistent Threat#APT_groups
- Kuinka MS nimeää uhkatoimijat: sääilmiöihin viittaava maa/toimijaluokitus: How Microsoft names threat actors (8.2.2024) (englanniksi)
- eduskunnan tietovuoden takana uskotaan olevan kiinalaisen APT31-ryhmä
- Zirconium[45] (also known as APT31)[46]
- APT31 (englanniksi)
- Ionut Arghire (4.8.2021) Chinese Cyberspy Group APT31 Starts Targeting Russia (englanniksi) (securityweek.com)
- Sergiu Gatlan (21.7.2021) France warns of APT31 cyberspies targeting French organizations (englanniksi) (bleepingcomputer.com)
- Pierluigi Paganini China-linked APT31 group was behind the attack on Finnish Parliament (englanniksi) (cyberdefensemagazine.com)
- Sean Lyngaas (18.3.2021) Finland implicates China-linked APT31 in parliament hack (englanniksi) (cyberscoop.com)
- Shannon Vavra (22.2.2021) Chinese hackers stole another NSA-linked hacking tool, research finds (englanniksi) (cyberscoop.com)
- Sean Lyngaas (12.2.2019) Right country, wrong group? Researchers say it wasn’t APT10 that hacked Norwegian software firm (englanniksi) (cyberscoop.com)
Cloudstrike, uudelleenohjaus muodosta CloudStrike, tietoturvallisuusyritys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- tj George Kurtz
Cloudstrike, tai CrowdStrike, Inc. on suuri yhdysvaltalainen tietoturva-alan yritys. ...Pilvipalvelut... cloud security businesses kiristyshaittaohjelmat... erityisesti yhdysvaltalaiset...
Vuoden 2023 liikevaihto oli miljardia dollaria. Yhtiö teki tappiota, vuoden tulos .
Vuoden 2024 tammi-kesäkuussa CloudStrike Holding -yhtiön () osakekurssi ja yhtiön pörssiarvo on kohonnut voimakkaasti. Verkkokauppajätti Amazonin on kerrottu panostaneen voimakkaasti Cloudstrike-yhtiön tuotteiden käyttöön omassa liiketoiminnassaan. Osakkeen korkea arvostus ... ylikuumenemisesta...
Joulukuussa 2021 Cloudstrike väitti osin yrityksille tekemänsä kyselytutkimuksen seurauksena, että Microsoftin tekniset ratkaisut eivät anna riittävästi turvaa kiristyshaitta,... Tämä...
https://www.forbes.com/companies/crowdstrike/ CRWD. Austin, Texas
https://www.bloomberg.com/profile/company/1349748D:US Crowdstrike Holdings Inc
https://www.bloomberg.com/profile/company/0192981D:US CrowdStrike Inc
https://www.bloomberg.com/news/articles/2024-05-02/amazon-bets-big-with-crowdstrike-on-cybersecurity-products Jake Bleiberg 2.5.2024 (englanniksi)
https://www.bloomberg.com/news/videos/2021-12-07/crowdstrike-ceo-microsoft-causes-cyber-security-issues-video Crowdstrike CEO: Microsoft's Software Causes Cyber Security Issues 8.12.2021 (englanniksi)
Turla, kyberrikollisryhmä, haittaohjelmistojen kokonaisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]en:Turla (group), alias Snake, Krypton, Venomous Bear
- venäläinen mustahattuhakkeriryhmä, kyberrikollisryhmä
- Suomen ulkoministeriön vakoilun toteuttajan pidetään venäläistä Turlaa
Turla (eli Snake, Venomous Bear, Waterbug, KRYPTON[1] ja Secret Blizzard[2]) on venäläistaustainen kyberrikollisryhmä, jonka on esitetty toimivan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n keskus 16:n osana Moskovan kaakkoispuolella Rjazanissa.[3][4][5][6] Kyberrikollisryhmällä on luokitus Advanced Persistent Threat (APT).[7][8]
Ohjelmistoja ja hyökkäyksien kohteita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimitystä Turla on käytetty myös eräästä ryhmän haittaohjasta, toiselta nimeltään Snake ja Uroburos.[1][8][3][4][5][6] Tämä ohjelmisto oli keskeisessä asemassa, kun rikollisryhmä tunkeutui esimerkiksi Suomen ulkoministeriöön, ja keräsi sieltä vuonna 2013 paljastuneen tietomurron aikana suuren määrän aineistoa.[9] Muita ryhmän tunnettuja haittaohjelmia olivat (vuonna 2027) Epic Turla (Wipbot eli Tavdig) ja Gloog Turla.[1] Ryhmän tunnettuihin kyberhyökkäyskohteisiin lukeutuvat myös esimerkiksi Saksan liittopäivät (2014), Ukrainan parlamentti (2014), TV5Monde (2015).[3]
Ryhmä tunkeutui vuonna 2008 jakoi Yhdysvaltain asevoimien tietojärjestelmään. Hyökkäystä valmistelyiin vuonna 2008 Afganistanissa jakamalla ilmaisia USB-muistitikkuja, joihin oli asennettu haittaohjelma. Tälläisen avulla - joku yhdysvaltalaissotilas oli kytkenyt muistitikun kannettavaan tietokoneeseensa, ryhmä pääsi sisään Yhdysvaltain asevoimien tietojärjestelmään. Kun tunkeutuminen havaittiin saman vuoden lokakuussa, sitä luonnehdittiin kautta aikain merkittävimmäksi tietomurroksi Yhdysvaltain asevoimien tietokoneisiin. Ulkoisten USB-muistitikkujen kytkeminen asevoimien tietokoneisiin kiellettiin löydön seurauksena.[4]
Yhteistyötä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ryhmä on tehnyt yhteistyötä ...[7] Ryhmä on ottanut käyttöönsä myös toisen valtion... (Iran)...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Eduard Kovacs: Russia-Linked “Turla” Group Uses New JavaScript Malware securityweek.com. 2.2.2017. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Andy Greenberg: How Microsoft names threat actors 29.4.2024. microsoft.com. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Emil Sayegh: Turla Hacking Group: A Persistent International Threat forbes.com. 7.3.2023. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Hakan Tanriverdi Florian Flade & Lea Frey: The Elite Hackers of the FSB The Epic Turla (snake/Uroburos) attacks BR24, br.de. 17.2.2022. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Carly Page: How the US dismantled a malware network used by Russian spies to steal government secrets techcrunch.com. 10.5.2023. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Andy Greenberg: The Underground History of Russia’s Most Ingenious Hacker Group wired.com. 20.5.2023. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Sergiu Gatlan: US shares info on Russian malware used to target parliaments, embassies bleepingcomputer.com. 29.10.2020. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b The Epic Turla (snake/Uroburos) attacks kaspersky.com. Viitattu 8.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Jarmo Huhtanen: Ulkoministeriötä vakoillut ohjelma oli Uroburos (Tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 27.9.2014. Viitattu 8.6.2024. (suomeksi)
- Dan Goodin (6/7/2017) You’ll never guess where Russian spies are hiding their control servers (englanniksi) (arstechnica.com)
- Dan Goodin (9.9.2015) How highly advanced hackers (ab)used satellites to stay under the radar (englanniksi) (arstechnica.com)
- Dan Goodin (5/9/2017) Microsoft’s recent success in blocking in-the-wild attacks is eerily good (englanniksi) (arstechnica.com)
...The resulting cyber campaign began just before the invasion started in February of this year and has been executed by at least six distinct sophisticated threat actors using eight families of advanced malware capable of disruption and destruction. One in particular (Industroyer2) specifically targets operational technology equipment used in physical industrial processes, such as those involved in electricity distribution. Thus far these operations have targeted at least forty-eight distinct Ukrainian public and industry organizations, including critical infrastructure operators and service providers....
- Charlie Osborne (30.4.2018) Industroyer: An in-depth look at the culprit behind Ukraine's power grid blackout. Malware which speaks the language of industrial machines is a danger to all of our critical services. (englanniksi) (zdnet.com)
- Max Eddy (11.8.2022) Researchers Look Inside Russian Malware Targeting Ukrainian Power Grid (englanniksi) (pcmag.com)
- Daniel Kapellmann Zafra, Raymond Leong, Chris Sistrunk, Ken Proska, Corey Hildebrandt, Keith Lunden, Nathan Brubaker (25.4.2023, updated 29.11.2023) Industroyer,v2: Old Malware Learns New Tricks (englanniksi) (mandiant.com)
- Rob Wright (10.8.2022) Industroyer2: How Ukraine avoided another blackout attack (englanniksi) (techtarget.com)
- Sean Atkins (30.8.2022) A web of partnerships: Ukraine, operational collaboration, and effective national defense in cyberspace (englanniksi) (atlanticcouncil.org)
- [https://query.prod.cms.rt.microsoft.com/cms/api/am/binary/RE4Vwwd (27.4.2022) An overview of Russia’s
cyberattack activity in Ukraine] (englanniksi) (microsoft.com)
päivitä: Blowfish, ja seuraajat Twofish, Threefish
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- salausalgoritmi
- https://www.pcmag.com/encyclopedia/term/blowfish
- artikkelin rakenne esim sv:Blowfish
- käännä ja täydennä
- en:Yellow Ribbon (movement)
- vrt. / katso myös: neuvostopartisaanit, (rauhanomainen?) vastarintaliike, Venäjän pelkäämät "väriliikkeet"
- uk:Київський міжнародний інститут соціології, en:Kyiv International Institute of Sociology
- kotisivu= https://kiis.com.ua/
- wikimerkittävä, tärkeä vertailuja tekevä taho!
- ks. myöhemmin
- ensyklopediat tms?
- myös johtajat/proffat wikimerkittäviä
- esim. https://theconversation.com/what-latest-polling-says-about-the-mood-in-ukraine-and-the-desire-to-remain-optimistic-amid-the-suffering-221559
Kyiv International Institute of Sociology (ukr. Київський міжнародний інститут соціології, lyhenne , ukr. КМІС, KMIS, engl. ')
Esimerkkejä KIISin tekemisistä selvityksistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ukrainians begin using Internet more, with 80% online every day, social survey finds (26.1.2024) (englanniksi)
- https://kyivindependent.com/poll-74-of-ukrainians-against-territorial-concessions/ Poll: 74% of Ukrainians against territorial concessions Elsa Court (14.1.2023) kyivindependent.com (englanniksi)
- https://news.antiwar.com/2024/07/23/poll-shows-32-of-ukrainians-would-accept-territorial-concessions-for-peace/
- https://focus.ua/uk/politics/525880-oboshel-zaluzhgogo-i-resnikova-arestovich-popal-v-top-liderov-mneniy-po-versii-ukraincev-kmis Обійшов Залужного та Резнікова: Арестович потрапив до ТОП лідерів думок за версією українців, — КМІС 18.9.2022 (ukrainaksi)
...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainalaisia sotilashenkilöitä ja muita keskeisiä henkilöitä =
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]___Andrii Trokhymovych Kovalchuk (ukr. Андрій Трохимович Ковальчук; s. 28.4.1974) on ukrainalainen upseeri. Sotilasarvoltaan kenraalimajuri... on eteläisen rintaman... [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Взвод № 1. НВ називає 25 hайвпливовіших українських військових ("Ykköskaarti": 25 vaikutusvaltaisinta sotilashenkilöä Ukrainan puolustusministeriön mukaan) nv.ua. 14.10.2022 tilanteen mukaan. Viitattu 30.3.2024. (ukrainaksi)
Alulle: jeVoroh, ohjaus sivuilta eVorog ja e-enemy
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ohjauksia e-enemy, e-vihollinen
- ei ole enwikissä
jeVoroh (ukr. єВорог, jeVoroh, suom. "e-vihollinen"; myös engl. e-enemy) on ukrainalainen maaliskuussa 2022 julkaistu Telegramiin tai Diia-sovellusalustaan liitettävissä oleva mobiilisovellus tai lisäominaisuus, jolla on voinut raportoida maahantunkeutuneiden vihollisjoukkojen liikkeistä. Ainakin Diiaa on voinut käyttää myös verkkosivuston kautta. [1][2][3][4][5][6]
Mobiilisovellus on julkaistu... Sodan sääntöjen kannalta... Kansainvälisen Punaisen Ristin komitean julkaiseman, __kyberverkossa toimivien Geneven säännöiksi...
sovelluksen ja lokitietojen pyyhkiminen; lokitiedon pyyhkiminen tukiasemilta?, ettei niitä valtaava vihollinen...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Drew Harwell: Instead of consumer software, Ukraine’s tech workers build apps of war The Washington Post, washingtonpost.com. 24.3.2022. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ David Snow: Ukrainians use Telegram chatbot to track and target Russian troops cultofmac.com. 28.3.2022. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Yaroslav Druziuk: A Citizen-like chatbot allows Ukrainians to report to the government when they spot Russian troops — here's how it works businessinsider.com. 18.4.2022. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Ministry of Digital Transformation calls to use the eVorog through the Diia app 15.5.2022. Ministry of Digital Transformation of Ukraine, kmu.gov.ua. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Enemy-spotting chatbot in Ukraine boasts over 344,000 reports ukrinform.net. 6.8.2022. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Mykhailo Fedorov: Tweet by Mykhailo Fedorov, Ukraine government official twitter.com. 23.8.2022. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ __: Inside the Energy War (tilaajille) nytimes.com. 31.3.2022. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian civilians into digital resistance fighters (tilaajille) economist.com. 22.3.2023. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
Viittausvirhe: <ref>
-elementin nimeä ”lb.ua-10.3.2022”, johon viitataan elementissä <references>
ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Huom. linkki Telegramsivulle estetty wikipediassa
- en:2022 Ukraine cyberattacks, missä 2023 ja 2024 yhteenvetoa? ks. ms:n tietoturvan vuosikirjat, yms.
- Nearly 4,000 cyber incidents recorded in Ukraine since Jan 2022 – U.S. government (18.11.2023 (englanniksi) (ukrinform.net)
Killnet on venäläinen tai venäläismielinen hakkeriryhmä... [1] 90 000 jäsentä... johtaja (11/2023) Killmilk[2][3]
Englanninkielisten maiden (Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti) tiedustelupalvelujen yhteistyöliittouma Five Eyes varoitti huhtikuussa 2022, että venäläismieliset ryhmät kuten Killnet voisivat hyökätä kriittistä infrastruktuuria vastaan ___(missä?).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Meet Killnet, Russia’s hacking patriots plaguing Europe politico.eu. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Joe Tidy: Rules of engagement issued to hacktivists after chaos 4.10.2023. BBC, bbc.com. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Who Is KillNet?
Five Eyes (lyhennys: FVEY; kirjaimellinen käännös: Viisi Silmää) on viiden englanninkielisen valtion tiedustelupalvelujen yhteistyöliittouma. Mukana liittoumassa ovat Australia, Britannia, Kanada, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat.[1][2] Näillä valtioilla on keskinäinen signaalitiedustelun yhteistyösopimus.[1] Termiä Five Eyes on käytetty myös epävirallisessa merkityksessä käytännöllisyytensä vuoksi kun viitataan näihin viiteen valtioon tai niiden tiedusteluviranomaisiin.[2][1]
Yhteistyö näiden maiden tiedusteluviranomaisten välillä sai alkunsa Britannian ja Yhdysvaltojen tiedusteluyhteistyöstä toisen maailmansodan aikana.[3][1] Vuonna 1946 Britannia ja Yhdysvallat sopivat huippusalaiseksi luonnehditusta signaalitiedustelun yhteistyöjärjestelystä.[1] Yhteistyö laajeni muihin Five Eyes valtioihin, ja syveni kylmän sodan aikana, ja on jatkunut sittemmin. Yhteistyöspimuksen tarkkaa sisältöä ei ole avoimesti julkaistu.[1]
Mukana signaalitiedustelun yhteistyössä ovat:[1]
- Australia: Defence Signals Directorate DSD, https://www.asd.gov.au/
- Britannia: Government Communications Headquarters GCHQ, https://www.gchq.gov.uk/
- Kanada: Communications Security Establishment Canada CSEC, https://www.cse-cst.gc.ca/en
- Uusi-Seelanti: Government Communications Security Bureau GCSB, https://www.gcsb.govt.nz/
- Yhdysvallat: National Security Agency NSA, https://www.nsa.gov/
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g James Cox: Canada and the Five Eyes Intelligence Community (pdf) cdfai.org, arkistoitu pdf-julkaisu. 12/2012. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Frank Gardner: Five Eyes: Is the alliance in trouble over China? 4.5.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Gordon Corera: Diary reveals birth of secret UK-US spy pact that grew into Five Eyes 5.3.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 6.7.2024. (englanniksi)
- en:CyberBerkut
- myös suomenkiel. lähteistys
- vasta pieni alku, monet "tiedossa olevista" lähteistä ei avoimia eikä siis käytetä edes sisällön aiheiden laajentamisessa
- en:Cyberwarfare by Russia
Varmuuskopiointi, avoimen lähdekoodin Nextcloud
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- RCE, Remote code execution
- tietoturvasanasto
Alulle: Signal, avoimen lähdekoodin kryptattu viestintäsovellus (ohjelma)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Signal Private Messenger, kehittäjä Open Whisper Systems,
- Kotisivut: whispersystems
.org - TextSecuren ja RedPhonen perillinen
- Electronic Frontier Foundationin (EFF) arvio pikaviestinnän tietoturvasta (10/2014): "Signal / RedPhone" 7/7 [1]
- Signal (software), enwiki
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Secure Messaging Scorecard. Which apps and tools actually keep your messages safe? Electronic Frontier Foundation, eff.org. Viitattu 15.3.2016. (englanniksi)
Puolustusalan artikkelitarpeita: uusia ja kehittämistä kaipaavia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Täydennä: Storm Shadow (ohjus)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- toimituksia ja käyttö Venäjän 2022- hyökkäyssodan aikana
- eteläkorealaiset ohjukset, joita Etelä-Korea on harkinnut myyvänsä tai lahjoittavansa Ukrainaan, vastauksena Venäjän ja Pohjois-korean ohjusyhteistyölle ja ohjusviennille Venäjälle
- Pohjois-Korean ballistiset ja risteilyohjukset[1]
Missile Name Class Range Status
- Haeseong I ASCM 150 - 250 km Operational
- Haeseong II LACM 500 km Operational
- Haeseong III LACM 1,500 km Operational
- Hyunmoo-2A SRBM 300 km Operational
- Hyunmoo-2B SRBM 500 - 800 km Operational
- Hyunmoo-2C SRBM 800 km In development
- Hyunmoo-3 LACM 500 km Operational
- Hyunmoo 3B LACM 1,000 km Operational
- Hyunmoo 3C LACM 1,500 km Operational[2]
- Hyunmoo 3D/4 LACM 3,000 km In development
- NHK-1 SRBM 180 km Obsolete
- NHK-2 SRBM 180 - 250 km Operational
- edellä
- ASCM= anti-ship cruise missile
- LACM= land attack cruise missile (LACM)
- SRBM= lyhyen matkan ballistinen ohjus, en:Short-range ballistic missile
- L-SAM long-range surface-to-air missile (L-SAM), designed primarily to intercept ballistic missiles
- Hycore kehitteillä oleva eteläkorealeinen hypersooninen risteilyohjus, hanke julkistetiin vuonna 2021, Shaan Shaikh (7.12.2021) South Korea Unveils Hypersonic Cruise Missile Prototype (englanniksi) (missilethreat.csis.org)
- Kill Chain, eteläkoralainen ennakoivan ohjusiskun käsite/puolustusstrategia (preemptive strike), jolla tuhottaisiin Pohjois-Korean ohjusten laukaisualustat yms, mikäli Pohjois-Korean tiedetään iskeävän Etelä-Koreaan[1]
- Korea Massive Punishment and Retaliation (KMPR), eteläkoralainen vastaiskun käsite/puolustusstrategia (retaliatory strike), mikäli Pohjois-Korean on todettu tehneen ydinaseiskun tai merkittävän ohjusiskun Etelä-Koreaan[1]
- en:Hyunmoo
- Hyunmoo-2A; 23.4.2024 (updated) (englanniksi) (csis.org)
- Hyunmoo-2B; 23.4.2024 (updated) (englanniksi) (csis.org)
- Hyunmoo-2C; 23.4.2024 (updated) (englanniksi) (csis.org)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Missiles of South Korea 21.8.2021 (updated). csis.org. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Joseph Trevithick: South Korea Tests Ballistic Missile That Can Hit Anywhere Inside North Korea The War Zone, twz.com. 23.6.2017. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Anna Nuutinen: Pohjois-Korean ohjus lensi yli Japanin – Etelä-Korean vastaus tuli muutaman minuutin sisällä is.fi. 15.9.2017. Viitattu 11.7.2024. (suomeksi)
AQ-400 Scythe, Scythe, ukrainalainen räjähde/hyökkäyslennokki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]AQ-400 Scythe on ukrainalainen sarjavalmisteinen, vanerirunkoinen räjähdelennokki. Lennokki pystyy lentämään enintään 6,5 tuntia, ja etenemään tällöin 750-900 kilometrin matkan. Sen matkanopeus on 140 km/h, ja enimmillään 200 km/h.[1][2][3] Lennokkia valmistaa vuonna 2022 perustettu kiovalainen Terminal Autonomy -yritys. Valmistajan ilmoituksen mukaan räjähdelennokin tuotantomäärää on tarkoitus kasvattaa alkuvaiheen noin 50-100 kappaleen kuukausitasolta jo 500 räjähdedroonin kuukausituotantoon vuonna 2024.[1][2]
Yksittäisen räjähdelennokin hinta on noin 15 000 dollaria tai 30 000 dollaria ohjaus- ja navigointijärjestelmineen.[1] Ukrainan asevoimille valmistettava lennokki pystyy kuljettamaan 42-43 kilogramman räjähdekuorman.[1][3] Lennokin hyötykuorma on vaihdettavissa modulaarisesti käyttötarkoituksen mukaan. Kolmekymmentä rankenteeltaan kompaktia lennokkia voidaan kuljettaa samassa rahtikontissa. Lennokki nousee matkaan lyhyeltä kiitotieltä tai tienpätkältä tai se voidaan laukaista raketin vauhdittamana katapultista.[1]
Ukrainassa valmistetaan nykyisin tuhansia tiedusteluun tai hyökkäystarkoitukseen sopivia miehittämättömiä drooneja tai lennokkeja kukausittain. Scythe on yksi lukuisista ukrainalaisvalmisteisista lennokkimalleista.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Singh Bisht: Ukraine Mass Producing Shahed-Like Kamikaze Drone thedefensepost.com. 19.12.2023. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Oliver Parken & Tyler Rogoway: Ukraine’s Scythe Drone Is All About Striking Far Away As Cheaply As Possible thedrive.com. 19.12.2023. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Long range series One Way Aerospace Inc.. Viitattu 21.12.2023. (englanniksi)
- aika monessa artikkelissa esiintyvä termi
- artikkeli jo 10+ kielellä, esim. lyhyehkö artikkeli en:Fire-control radar
- Historiaa
- nykyään usein integroitu asejärjestelmään, tykistön ohella käytävät...
- ajantasaisiset tulenjohtotutkat monikäyttöisiä, eli tulenjohtotutkat toimivat samalla ilmavalvonta- ja vastatykistötutkana (lähteistys uupuu, ajantasaistus tehtävä, esim. Matti Tanner (5.12.2021) Tykistön mahtimaa (iltalehti.fi); https://lentoposti.fi/uutiset/puolustusvoimat_hankkii_vastatykist_tutkia_israelista_maavoimat_saa_ilmavalvontakyky Puolustusvoimat hankkii vastatykistötutkia Israelista - Maavoimat saa ilmavalvontakykyä (11.1.2019)] ) on eräs erikoistapaus tai käyttötarkoitus tulenjohtotutkalle;
- tässä (oman tykistötulen kohdentamisen sijaan) pääpaino on seurata, mistä sotatoimen vastapuolen tykistö-, kranaatinheitin, ja ohjuslaukaisut ovat lähtöisin, mikä mahdollistaa vastatoimien kohdistamisen valituilla menetelmillä vastapuolen tuliasemaan (siis tykistön, heitinten tai ohjuspatteristojen sijaintiin asemiin).
- Järjestelmä myös laskee, minne vastapuolen epäsuora tulitus kohdistuu, ja voi sopivaan viestiverkkoon yhdistettynä antaa kohdealueille hälyytyksen suojautumis- tai siirtokehoituksen, mikäli mahdollista
- Erikoistuneiden tulenjohtotutkien käyttö vastatykistötutkina on ollut keskeinen vaikutin sille että tykistö on siirtynyt kasvavassa määrin ketterämmäksi, liikkuvalla alustalla toimiviin yksiköihin, joilla voidaan toteuttaa nopea paikanvaihto suoja-asemaan tai uuteen tuliasemaan jopa minuuteissa ammunnan jälkeen, mikä vaikeuttaa vastapuolen vastaiskuja omiin tuliasemiin.
- Käännös ja kehitetty versio artikkelista en:Counter-battery fire, olisiko Vastatykistötuli
- en:unmanned surface vessel, de:Unbemanntes Wasserfahrzeug, fr:Drone de surface naval, uk:
- vrt. miehittämätön vedenalainen kulkuneuvo/alus, en:Autonomous underwater vehicle. kulkuväline (vechicle) sis. myös esimerkiksi pyörillä pohjaa pitkin kulkevat... joukkon Venäjä väittää kuuluvan myös ydinkärjellä varustettavissa oleva torpedo, per https://www.pravda.com.ua/eng/news/2023/01/16/7385144/
Miehittämätön pinta-alus (engl. unmanned/uncrewed surface vessel, lyhennys USV) eli robottialus (-vene/-laiva) tai droonivene (-laiva), on vene tai laiva, joka toimii veden pinnalla ilman miehitystä. USV voi olla kauko-ohjattu tai toimia kokonaan autonomisesti (engl. autonomous surface vessel, lyhennys ASV). Osa aluksista on rakennettu niin, että ihminen voi vaihtoehtoisesti ohjata niiden toimintaa paikan päältä aluksesta. Alus voi toiminnan luonteensa mukaan liikkua tai pysyä paikallaan, ...
- osaluokka miehittämättömästä pintakulkuneuvosta (unmanned / autonomous surface vehicle; USV/ASV).
- Automatisoidut majakkalaivat, esim. Saksalla (per https://discover.hubpages.com/education/Floating-Lighthouses-Lightvessels-and-Lightships)
- automatisoidut lossit - kaapelilla tai ilman...
- Automatisoidut merentutkimus...
- vrt. poiju/...
- kauppa/ja rahtilaivat, kansainväliset säännökset ja kokeilut
- kaapelityöt / lasku, korjaustyöt..., öljykentät, aarteenetsintä, merentutkimus, tutkimus/opetus
- miehittämätön purjealus (USV), mm. meri-/ilmatieteellisessä tutkimuskäytössä (Golf-virta)
- harrastelijat/ kilpailut...
- taktiset/sotilaalliset
- vertaa Ukrainan isku miehittäjän tukikohtaan Sevastopoliin: Lauantaina 29. lokakuuta:
- Sevastopolissa sijaitseviin sotilaskohteisiin tehtiin isku drooneilla ja kauko-ohjattuilla miehittämättömillä pinta-aluksilla (USV). Venäjä ampui alas seitsemän yhdeksästä droonista. Mustia kajakkeja muistuttaneet kauko-ohjatut pinta-alukset oli varustettu videokameralla, tietoliikenneyhteydellä ja räjähteillä. Julkisuuteen toimitetun videomateriaalin perusteella on ilmeistä, että yksi USV-iskujen kohteina olleista sota-aluksista oli ohjusfregatti Admiral Makarov, joka oli huhtikuussa 2022 upotetun ohjusristeilijä Moskvan jälkeen nostettu Venäjän Mustanmeren laivaston lippulaivan asemaan. Venäjä on myöntänyt miinanraivaaja Ivan Golubetsin kärsineen vähäisiä vaurioita. [1] Satelliittikuvat, joiden mukaan Admiral Makarovia havaittiin saatettavan kahden hinaajan avulla Sevastopoliin 1. marraskuuta, tukevat kuitenkin arviota ainakin yhden Ukrainaan risteilyohjuksia ampuneen fregatin vaurioitumisesta USV-iskussa.[2]
- vertaa Ukrainan isku miehittäjän tukikohtaan Sevastopoliin: Lauantaina 29. lokakuuta:
- Turkki, Yhdysvallat, Britannia, Israel, Kiina, Espanja, ...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Largest drone strike on Russia since the start of the war 16 drones attack Black Sea Fleet at the Port of Sevastopol Meduza, meduza.io. 29.10.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Serhiy Zgurets: New details of drone attacks on Russian ships in occupied Sevastopol: Serhiy Zgurets column espreso.tv. 3.11.2022. Viitattu 5.11.2022. (englanniksi)
- en:Come Back Alive, uk:Повернись живим
- ei ole pelkästään hyväntekeväisyyskampanja, kerätään rahoitusta sotilaalliseen koulutukseen (esimerkiksi tarkka-ampujien koulutukseen) ja myös hyökkäyksellisiin sotilastarvikkeisiin kuten räjähdedrooneihin. __ laillisuus suomesta.... osa yhdysvaltalaisista rahankeräysorganisaatioista on lopettanut tästä syystä yhteistyön...
- Orysia Hrudka (26.5.2022) “With start of invasion, foreign firms started selling us sh*t.” How Ukraine’s top military charity saves lives today (englanniksi) (euromaidanpress.com)
- Come Back Alive, United24, Monobank launch campaign to fund 10,000 kamikaze drones (14.8.2023; New Voice of Ukraine, nv.ua)
- Marc Saltzman () Want to support the people of Ukraine? These apps and websites can help you send money (englanniksi) (usatoday.com)
Signmyrocket.com, Sign my rocket -kampanja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sign my rocket on toukokuussa 2022 alkanut joukkorahoituskampanja, johon osallistuja tukee Ukrainan puolustustautumista Venäjän laitonta maahantunkeutumista ja sotatoimia (2022–) vastaan. Kampanjalla on verkkosivusto Signmyrocket.com. Esimerkiksi YK:n yleiskokous on ... tuominnut Venäjän hyökkäystoimet laittomaksi... Joukkorahoituskampanjaan osallistuja voi tukea esimerkiksi Ukrainan käyttämien suojavarusteiden tai droonien hankkimista. Riittävän suuren tuen antanut saa mahdollisuuden lisätä haluttu teksti Ukrainan asevoimien käyttämien ammusten tai aseiden kylkeen... kirjailija Sofi Oksanen, työlämäprofessori Martti J. Kari, kansanedustajat [[]] ja ... ... Kampanjalla ei sen järjestäjän mukaan osteta aseita, vaan Ukrainan asevoimien joka tapauksessa lähitulevaisuudessa käyttäviin ammuksiin lisätään joukkorahoittajan toivomat terveiset...
- valvooko joku joukkorahoituskampanjalla kerätyn rahan päätymistä (ja kuinka suurelta osin) luvattuun tarkoitukseen (?)
- Martti J. Karin kertoma..., monet olisivat "venäläismielisiä tai ammattivalittajia" ...
- https://yle.fi/a/74-20013480 ”Silmien välliin, T: Mannerheim” – suomalaiset erottuvat muista ostamalla ”kostoviestejä” ammuksiin, joita Ukraina ampuu Venäjää vastaan Maxim Fedorov 29.1.2023 Yleisradio, yle.fi
- https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009297507.html "Suomi teki sen mahdolliseksi" – Martti J. Kari innosti sadat suomalaiset lähettämään tuimat terveiset Venäjälle Emmi Julkunen 29.12.2022 Ilta-Sanomat, is.fi
- https://www.is.fi/digitoday/art-2000009038405.html ”Nafo” käy erikoista sotaa Venäjää vastaan – Ukrainasta poikkeukselliset kiitokset Henrik Kärkkäinen 31.8.2022 Ilta-Sanomat, is.fi
- https://www.vice.com/en/article/epzp7n/nafo-memesters-paid-ukraine-to-paint-their-memes-on-a-tank NAFO Memesters Paid Ukraine to Paint Their Memes on a Tank Matthew Gault
30.8.2022 vice.com (englanniksi)
- To Russia without love: a message on a rocket Beau Donelly 21.8.2022, The Sunday Times (englanniksi)
- ‘From Canada with love’: Canadians are paying to write messages on Ukrainian rockets Stewart Bell 22.8.2022 Global News, globalnews.ca (englanniksi)
FPV-kilpadrooni räjähteellä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]https://www.is.fi/digitoday/art-2000009359875.html Ukrainan uusi ase saa ylistystä jopa Venäjällä: ”Voin järjestää epäilijät rintamalle” Henrik Kärkkäinen 31.1.2023
FPV-kilpadrooni yhdistettynä kranaattiin... https://www.vice.com/en/article/n7zxp8/ukraine-is-now-strapping-rpgs-to-racing-drones-to-bomb-invading-russians Ukraine Is Now Strapping RPGs to Racing Drones to Bomb Invading Russians 2.2.2023 Vice vice.com (englanniksi)
https://mil.in.ua/en/news/ukrainian-military-converts-fpv-drone-into-kamikaze/ Ukrainian military converts FPV drone into “kamikaze”
https://www.youtube.com/watch?v=ucuVStYFaMU Байрактарові родичі: як українські волонтери створюють саморобні дрони для ЗСУ 2022 youtube.com (ukrainaksi)
Aeroprakt A-22 (ukr. Аеропракт А-22) on ukrainalaisvalmisteinen, Aeroprakt-yhtiön valmistama ultrakevyt lentokone.[1][2] Se on hinnaltaan edullinen, uuden lentokoneen myyntihinta VFR-perusvarustuksella voi olla alle 90 000 euroa.[2][3]
Ilmaisku miehittämättömällä koneella Tatarstaniin huhtikuussa 2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huhtikuun alussa 2024 raportoitiin, että muunnettua, robottiohjauksella varustettua ja räjähteillä kuormattua Aeroprakt A-22 -lentokonetta olisi käytetty Venäjän Tatarstanin Jelabugassa sijaitsevaa, iranilaismallisia Shahed-136 -räjähdedroneja kokoavan tehtaan alueelle 2. huhtikuuta 2024 tehtyyn sotilaalliseen iskuun. Ukrainan mukaan Venäjä oli hyökännyt 25-kuukautta jatkuneen sodan aikana maahan yli 4630:lla Shared-droonilla.[4][5] Isku vaurioitti ainakin tehdasalueen majoittumistiloja.[2][6] Venäläislähteiden mukaan niissä olisi majoittunut asetehtaalle eli räjähdedroonien kokoamiseen palkattuja opiskelijoita.[7] Ukraina iski myös Tatneft-yhtiön Tanecon öjynjalostamoon läheisessä Nižnekamskissa.[7][8] Useat medialähteet tulkitsivat Ukrainan sotilastiedustelun toteuttaneen räjähteillä varustetulla Aeroprakt A-22 -koneella tehdyn iskun.[7][5] Muiden kuin yhden koneen osalta Tatarstaniin tehdyissä iskuissa käytettujä miehittämättömien ilma-alusten malleja ei viestimissä ole täsmennetty.
Aeroprakt-yhtiön toimitusjohtaja kertoi, että yhtiö ei ole osallinen miehittämättömien ilma-alusten valmistamisessa eikä tiedä kuka olisi kauko-ohjaimet ja navigointilaitteistot lentokoneeseen asentanut. Hänen mukaansa mahdollisesti jotain yhtiön valmistamista noin 1600 lentokoneesta on muunneltu. Venäjällekin oli ennen sotaa myyty noin 100 yhtiön valmistama konetta.[6]
Valokuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Aeroprakt A-22.
-
Venäjälle rekisteröity Aeroprakt A-22 suksilla.
-
Kellukkeilla varustettu Aeroprakt A-22.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aeroprakt-22 aeroprakt.de. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c David Axe: Ukraine’s New Factory-Smashing Drone Is A $90,000 Sport Plane With A Robot At The Controls forbes.com. 3.4.2024. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Price list foxbataircraft.com. 2017. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Guy Faulconbridge & Vladimir Soldatkin: Ukrainian drone hits Russia's third-biggest refinery, damage not critical reuters.com. 2.4.2024. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b ASN Wikibase Occurrence # 382524 a aviation-safety.net. 2.4.2024. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Tom Balmforth & Max Hunder: Small uncrewed Ukrainian plane likely used in attack deep inside Russia - experts reuters.com. 4.4.2024. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Andrew Roth: Ukrainian drone attacks target oil refinery and factory deep inside Russia theguardian.com. 2.4.2024. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
- ↑ David Axe: Ukraine’s New Factory-Smashing Drone Is A $90,000 Sport Plane With A Robot At The Controls politico.eu. 3.4.2024. Viitattu 6.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Punalinkkejä ja teema-artikkeleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kansallisuusjako hromadoissa ja niiden paikkakunnilla 2001 (ukrainaksi) (socialdata.org.ua)
- https://socialdata.org.ua/en/main/ (englanniksi)
Ukrainan arkkitehtuuria: 52 rakennusta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ks. punalinkit, korjaa tarvittaessa paremmalle nimelle / Ukrainan seitsemän ihmettä
Ukrainan tekijänoikeuslainsäädäntöä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Projekti: Ukrainan arkkitehtuuri, rakennukset ja arkkitehdit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- min. 52 articles of buildings
- 30 modernia ja postmodernia rakennusta
- 20 elävää modernismin tai postodernismin arkkitehtia
- vähintään 3-5 artikkelia arkkitehtuurin professoreista
- vähintään 2-3 artikkelia arkkitehtuuria opettavista tiedekunnista/yliopistoista
- ulkomaisten arkkitehtien merkkittäviä modernistisia/ postmodernistisia töitä Ukrainassa
- uk:Українська_архітектура#Друга_хвиля_модернізму
- Україна: архітектура
- lähteet:
- Steve Rose (17.3.2022) Threatened by Putin’s bombs: Ukraine’s architectural marvels – in pictures The Guardian, theguardian.com (englanniksi)
- Hotelli Saljut (1984), Kiova - kohde 58 teoksessa Awesome Kyiv
- Deržprom (1928), Harkova
- Pultavan kotiseutumuseo tms. Pultavan aluetutkimuksen museo?, per (1891) (Vasyl Krytševskyi, ukr. Василь Григорович Кричевський: per Poltava Regional Studies Museum, Krychevsky, Vasyl H. (encyclopediaofukraine.com), Будинок земства (м. Полтава), 1903— 1908 рр. (ukrainaksi)
* Pultavan kuvernementin hallintorakennus, nyk. museo; * Shevchenko Museum in Kyiv; * Coat of arms of Ukraine, 1918; Writers' building Rolit; * Zvenihora (movie, director A. Dovzhenko) Art and History advisor;),
- arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja: https://elib.nlu.org.ua/catalogue.html?catalogue=34
- Архітектура України : від античності до нашого часу : велика ілюстр. енцикл. / Д. В. Леонтьєв. – [Харків]: Ранок, [2010]. – 223 c. : іл. verkkoaineistossa Ukrainica-kokoelma
- Історія української архітектури /Ю. С. Асєєв, В. В. Вечерський, О. М. Годованюк та ін./ (Наукове видання 2003 року), hinta: 3800 грн.
- Semen Shyrochyn: Kyiv Architectural Guide (DOM Publishers, Berlin), 2023
- __Ievgeniia Gubkina: Kharkiv Architectural Guide (DOM Publishers, Berlin), 2024
- https://cdn.shopify.com/s/files/1/1416/5196/files/NEUHistories_of_Ukrainian_Architecture.pdf?v=1677139923
- Ievgeniia Gubkina (?): “Soviet Modernism. Brutalism. Post-Modernism. Buildings and Structures in Ukraine 1955-1991”
https://d26r0htv5pgrb9.cloudfront.net/en/curators
- Encyclopedia of Ukrainian Architecture -hanke 2020-2021...Encyclopedia of Ukrainian Architecture
- Curator Ievgeniia Gubkina: Architect, historian of architecture, curator of architecture and art projects, educational activities. She is a co-founder of the NGO Urban Forms Center and the avant-garde women's movement “Modernistki”. Since 2012 she has been a consultant at the Ukrainian Constructivism Weeks in Zaporizhia. Ievgeniia is the author of several publications, including articles in the Kyiv Architectural Guide (DOM Publishers, 2023), “Utopia & Collapse: Rethinking Metsamor” (Park Books AG), “ERA21”, “The Calvert Journal”, “Springerin”, “RGOW”, “Obieg”. In 2015 her “Slavutych Architectural Guide” was published as a separate edition by DOM Publishers in Germany. She is the author of the study and co-author of the book, “Soviet Modernism. Brutalism. Post-Modernism. Buildings and Structures in Ukraine 1955-1991” which was published in 2019 by Osnovy and DOM Publishers.
- esimerkiksi Ukraina-palatsi, modernsimiin kuuluvan neuvostostruktulralismin esimerkki (1970)[1]
- katedraalit: kaikki (?)
- linnat: 10-20 kpl
- keskeisimmät kirjastot: artikkeli ainakin 5-10:sta
- keskeisimmät museot: ainakin 10-20 kpl
- modernit! teatterit, sirkukset, kultuuritalot
- Teatteri Podolissa eli Kiovan akateeminen teatteri Podolissa - moderneja, palkittuja rakennuksia
- uk:Театр на Подолі, en: - erikseen tunnustusta saanut rakennus ja sen arkkitehti, ja teatteri ja sen taide
- modernit monumentaalirakennukset, julkiset, ja yksityiset, esim. yritykset ja säätiöt
- urheiluareenat
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ D. V. Leontjev (Д. В. Леонтьєв): ”Modernizm: Strukturalizm”, Arh’itektura Ukrajiny vid antytšnosti do našoho tšasu : velyka iljustr. entsykl. (Архітектура України : від античності до нашого часу : велика ілюстр. енцикл.), s. 216. Harkova: vydavny Ranok (Ранок), 2010. ISBN 978-966-0849-48-8. Ukrainica-kokoelman digikirja (viitattu 27.7.2024). (ukrainaksi)
- en:State Prize of Ukraine in the Field of Architecture (1991), uk:
- en:Shevchenko National Prize: Architecture: Before introduction of the State Prize of Ukraine in Architecture in 1991, the Schevchenko National Prize was awarded for architecture as well:
- 1971 for Palace "Ukraine" (Kyiv) to en:Yevhenia Marynchenko and en:Petro Zhylytsky
- 1972 for monument "Battle of Glory of the Soviet forces" (Lviv) to Myron Vendzilovych (architect), Dmytro Krvavych (sculptor), Yaroslav Motyka (sculptor), Oleksandr Pirozhkov (artist-monumentalist)
- 1973 for monument "Ukraine for liberators" (Luhansk Oblast) to Heorhiy Holovchenko (architect), Ivan Minko (architect), Anatoliy Yehorov (architect), Ivan Chumak (sculptor), Vasyl Fedchenko (sculptor), Viktor Mukhin (sculptor), Ilya Ovcharenko (sculptor)
- 1974 for monument of Lesya Ukrainka (Kyiv) to en:Anatoliy Ihnashchenko (architect) and en:Halyna Kalchenko (sculptor)
- 1975 for sculpture portraits of his contemporaries (Korotchenko, Rylsky, Filatov) to Oleksandr Kovaliov
- 1977 for monument commemorating the declaration of the Soviet government in Ukraine (Kharkiv) to Ihor Alfyorov (architect), Anatoliy Maksymenko (architect), Mykhailo Ovsyakin (architect), Serhiy Svetlorusov (architect), Eryk Cherkasov (architect), Vasyl Ahibalov (sculptor), Yakov Ryk (sculptor)
- 1978 for creation of the Crimea Oblast Music and Drama Theater (Simferopol)' to en:Saniya Afzametdinova (architect), en:Ernest Bykov (architect), en:Vitaliy Yudin (architect)
- 1978 for monument to the soldiers of the 1st Cavalry Army (Lviv Oblast) to Valentyn Borysenko (sculptor)
- 1979 for Complex of the Dmytro Yavornytsky National Historical Museum of Dnipro (Dnipropetrovsk) to Volodymyr Zuyev (architect and author of the complex reconstruction), Horpyna Vatchenko (museum director), Mykola But (diorama author Battle for Dnieper), Volodymyr Korotkov (museum interior author), Mykola Oviechkin (diorama author Battle for Dnieper), Vitaliy Prokuda (diorama scientific concept author Battle for Dnieper), Volodymyr Ryvin (museum interior author)
- 1980 for Silvery residential quarters (Lviv) to Yaroslav Kornilyev (engineer-constructor), Liudmila Nivina (architect), Zinoviy Podlesny (architect), Serhiy Zemyankin (architect)
- 1981 for Museum of shipbuilding and fleet (Mykolaiv) to Eduard Shorin (project director), Tamara Huselnykova (architect),[17] Viktor Ivanov (engineer-constructor), Leonid Keranchuk (builder), Mykhailo Oziorny (artist), Viktor Semerniov (artist), Yuri Steshyn (artist), Liudmila Khlopinska (scientific consultant), Halyna Cherednychenko (scientific consultant)
- 1981 for Sumy Theater of Drama and Music Comedy in the name of M. Shchepkin to Stepan Slipets (director), Mykhailo Lushpa (architect), Iryna Petrova (engineer-constructor), Andriy Chornodid (architect)
- 1982 for creation of Music and Drama Theater in the name of Ivan Franko using the folklore motives (Ivano-Frankivsk) to Leonid Sandler (architect), Dmytro Sosnovy (architect), Vasyl Vilshuk (sculptor), Vasyl Lukashko (carver), Anton Ovchar (red-tree carpenter), Volodymyr Shevchuk (artist)
- 1983 for building and improvement of the city of Verkhnodniprovsk (Dnipropetrovsk Oblast) to Anatoliy Antonov (architect), Mykhailo Butenko (ground director), Mykola Lutsenko (architect), Oleksandr Moliverov (architect), Anatoliy Pidvezko (architect), Heorhiy Ratushny (architect), (Vasyl Streltsov) (ground director)
- 1983 for restoration of Mariinskyi Palace (Kyiv) to Anatoliy Yavorsky (engineer, director of creative collective), Vadym Hlybchenko (technical architect), Iryna Ivanenko (critic), Yevhen Kulikov (sculptor), Lev Novikov (architect), Arkady Khabinsky (engineer), Vitaly Shkliar (architect)
- 1983 for high relief "In a family of one" to Vasyl Svida
- 1984 for hotel complex "Hradetsky" (Chernihiv) to Valentyn Shtolko (architect, group leader), Alla Hrachiova (architect), Oleksandr Kabatsky (architect), Ihor Liubenko (architect), Volodymyr Ralchenko (architect), Volodymyr Sloboda (engineer-constructor)
- 1985 for architecture and artistic design of the Kyiv affiliation of Central Lenin museum (Kyiv) to Valery Barulenkov (civil engineer), Anatoliy Haydamaka (artist), Vadym Hopkalo (architect), Vadym Hrechyna (architect), Volodymyr Kolomiyets (architect), Vitaliy Miahkov (artist), Leonid Filenko (architect)
- 1985 for monument to the heroes of the Horlivka military uprising of 1905 (Donetsk Oblast) to Yevhen Horban (sculptor)
- 1985 for complex of the Republican Scientifically Methodical Center of mother and child health protection to Dmytro Popenko (architect, group director), Leonid Los (architect), Iryna Pukhova (engineer-constructor)
- 1986 for architecture in the village of Vuzlove (Lviv Oblast) to Ivan-Volodymyr Karpliuk (builder), Viktor Marchenko (architect), Ivan Oksentiuk (architect), Yosyp Parubochy (agronomist-landscaper), Vasyl Skuratovsky (architect), Andriy Shuliar (architect)
- 1987 for regional museum (Cherkasy) to Oleksiy Dubovy (science consultant), Oleksandra Stetsenko (design engineer), Leonid Kondratsky, Mykola Sobchuk, Serhiy Fursenko (architects)
- 1989 for creation of the Historical-Cultural Preservation in Pereiaslav (Kyiv Oblast) to en:Mykhailo Sikorsky
- https://zakon.rada.gov.ua/cgi-bin/laws/main.cgi?nreg=1017/96#Text УКАЗ ПРЕЗИДЕНТА УКРАЇНИ 367/2017 - Питання Комітету із Державної премії України в галузі архітектури 17.11.2017
- ESU: https://esu.com.ua/article-26196 Державні премії України В. С. Стогній, В. В. Вечерський & Л. І. Брюховецька 2007
Slava Balbek, ukrainalainen arkkitehti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Slava Balbek (ukr. Слава Балбек) on ukrainalainen nykyarkkitehti ja -suunnittelija. Hän tai hänen johtamansa suunnittelutoimisto on voittanut 2010- ja 2020-luvuilla useita arkkitehtuurin tai sisustussuunnittelun palkintoja.[1][2][3][4][5]
Venäjän hyökkäyssodan aikana (2/2022-) Balbek Bureau -arkkitehtuuritoimiston perustaja Balbek on toiminut myös useissa vapaaehtoishankkeissa.[5] Hän esimerkiksi organisoi satojen tuhansien ruoka-annosten jakelua Kiovassa (Kyiv Volunteer), kehitti Ukrainan kulttuuriperntöön kuuluvien monumenttien suojaamista (Re:Ukraine Monuments), ja oli kehittämässä Ukrainan miljoonien sisäisten pakolaisten tarpeisiin suunniteltuja, ihmisarvoista asumista ja paikallista kulttuuriperintöä huomioonottavia modulaarisia mallitalovaihtoehtoja (Re:Ukraine).[1][5] Ennen sotaa hänen johtamasaan yrityksessä työskenteli noin 75 ihmistä.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Natalia Torija Nieto: Meet Slava Balbek: defender, designer, optimist behind the RE:UKRAINE project stirworld.com. 26.4.2022. Viitattu 19.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Победители ELLE Decoration International Design Awards Ukraine 2019 (Interior Designer Of The Year: Balbek Bureau) elle.ua. 2019. Viitattu 19.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Best of Year Awards Winners 2020. Designer: Rising Star - Winner: Slava Balbek, Balbek Bureau Interior Design, interiordesign.net. Viitattu 19.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Orysya Markevych: Balbek Bureau отримало премію Hospitality Design Award village.com.ua. 22.9.2021. Viitattu 19.8.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Eric Mutrie: Architecture During Wartime: A Q&A With Slava Balbek Azure, azuremagazine.com. 25.8.2022. Viitattu 19.8.2024. (englanniksi)
- uudelleenohjaus nimestä Kamjanetsin linnoitus
- en:Kamianets-Podilskyi Castle, uk:Кам'янець-Подільська фортеця
.
Kamjanets-Podilskyin linnoitus (ukr. Кам'янець-Подільська фортеця, Kamjanets-Podilska fortetsja) on Ukrainan Hmelnytskyin alueella sijaitseva historiallinen linnoitus. Kiovan Rusin aikana rakennettu puinen linnoitus korvattiin Liettuan suuriruhtinaskunnan aikana, 1400- ja 1500- luvuilla rakennetulla kivisellä linnoitteella.[1][2] Linnoitus on rakennettu Smotrytšjoen varren mutkaan strategiselle paikalle, jossa se on voinut suojata Kamjanets-Podilskyin vanhaa kaupunkia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Volodymyr Kubijovyč: Kamianets-Podilskyi Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 2010 (päivitetty). Viitattu 20.8.2024. (englanniksi)
- ↑ D. V. Leontjev (Д. В. Леонтьєв): Arh’itektura Ukrajiny vid antytšnosti do našoho tšasu : velyka iljustr. entsykl. (Архітектура України : від античності до нашого часу : велика ілюстр. енцикл.), s. 50-51. Harkova: Vydavny Ranok (Ранок), 2010. ISBN 978-966-0849-48-8. Ukrainica-verkkokirjaston digikirja (pdf) (viitattu 20.8.2024). (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Akkermanin linnoitus (ukr. Аккерманська (Білгород-Дністровська) фортеця, Akkermanska fortetsja) on Ukrainan Bilhorod-Dnistrovskyin kaupungissa sijaitseva historiallinen linnoitus. Linnoitus rakennettiin 1200-1300-luvuilla. [1][2][3][4]
-
Akkermanin linnoitus yöllä.
-
Linnoitus mereltä nähtynä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Bilhorod-Dnistrovskyi Encyclopedia of Ukraine, vol. 1, encyclopediaofukraine.com. 1984. Viitattu 20.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Akkermanska fortetsja (Аккерманська фортеця) ukraine.org.ua. 16.4.2017. Viitattu 20.8.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Аккерманська (Білгород-Дністровська) фортеця 7chudes.in.ua. 7chudes.in.ua. Viitattu 20.8.2024. (englanniksi)
- ↑ D. V. Leontjev (Д. В. Леонтьєв): ”Zamkova arhitektura Serednovitštšja (Замкова архітектура Середньовіччя, suom. Keskiajan linna-arkkitehtuuri)”, Arh’itektura Ukrajiny vid antytšnosti do našoho tšasu : velyka iljustr. entsykl. (Архітектура України : від античності до нашого часу : велика ілюстр. енцикл.), s. 47 Akermanska fortetsja (Акерманська фортеця (м. Білгород-Дністровський),13— 18 ст.). Harkova: Vydavny Ranok (Ранок), 2010. ISBN 978-966-0849-48-8. Ukrainica-verkkokirjaston digikirja (pdf) (viitattu 20.8.2024). (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Pyhän Kyrilloksen kirkko, Pyhän Kyrilloksen luostarin kirkko, Kiova
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pyhän Kyrilloksen kirkko | |
---|---|
Кирилівська церква | |
Pyhän Kyrilloksen kirkko Kiovassa (kuva 4/2018). |
|
Sijainti | Kiova, Ukraina |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Pyhän Kyrilloksen kirkko (ukr. Кирилівська церква) on historiallinen kirkkorakennus Ukrainan pääkaupungin Kiovan Podilin piirissä.[1] Rakennus toimii sekä museokohteena että kirkollisten toimitusten pitopaikkana.[1]
Se oli osa ortodoksista Pyhän Kyrilloksen luostaria (ukr. Кирилівський монастир, Kyrylivskyi monastyr), joka perustettiin Kiovan laitamille Kiovan Rusin aikana, noin vuonna 1140.[2] Noin vuonna 1146 rakennetusta Pyhän Kyrilloksen kirkosta muodostui Vsevolod II Olhovitšin (k. 1146) ja hänen jälkeläistensä, Olhovitšin dynastian hautamausoleumi 1100- ja 1200-luvuilla. 1200-luvulla mongolit tuhosivat osan luostarista. Vuonna 1605 se uudelleenrakennettiin.[2] Vuonna 1786 luostari otettiin maallisempaan käyttöön; siitä tehtiin vammautuneiden sairaala ja koti.[2]
Pyhän Kyrilloksen kirkkoon Pyhän Sofian katedraalin ohella toinen Kiovan Rusin ajalta sälyneistä kirkoista Kiovassa.[2][1] Kirkko ja aiempi luostarialue on nimetty Pyhän Kyrillos Aleksandrialaisen mukaan.
Vuonna 1929 lähtien Pyhän Kyrilloksen kirkko julistettiin kansallisesti suojelluksi museoalueeksi. Vuodesta 1962 se on ollut osa Kiovan Pyhän Sofian kansallista suojelualuetta. Kirkko liitettiin Pyhän Sofian katedraalin suojelualueen luostarirakennuksena Unescon maailmanperintöluettelon kohteeksi vuonna 1990.[3][2][1][4][5][6]
-
Pyhän Kyrilloksen luostari vuoden 1843 maalauksessa.
-
Pyhän Kyrilloksen luostari 1900-luvun alun valokuvassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d St. Cyril’s Church Pyhän Sofian kansallinen suojelualue, st-sophia.org.ua. Viitattu 29.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Arkadii Zhukovsky: Saint Cyril's Monastery Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 1993 (alkuteos). Viitattu 29.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Saint Sophia Museum Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 1993 (alkuteos). Viitattu 29.7.2024. (englanniksi)
- ↑ History of conservation area Pyhän Sofian kansallinen suojelualue, st-sophia.org.ua. Viitattu 29.7.2024. (englanniksi)
- ↑ National Sanctuary Sophia of Kyiv kyivcity.gov.ua. Viitattu 29.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Kyiv: Saint-Sophia Cathedral and Related Monastic Buildings, Kiev-Pechersk Lavra UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 29.7.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Sudakin linnoitus, Genovalainen linnoitus, Sudak, Krimin autonominen tasavalta, Ukraina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:House with Chimaeras (uk:Будинок з химерами, Budynok z khymeramy) or Horodetsky House (named for Władysław Horodecki) is an Art Nouveau building located in the historic Lypky neighborhood of Kyiv,
Khimairoiden talo | |
---|---|
Будинок із химерами | |
Khimairoiden talo |
|
Sijainti | Kiova, Ukraina |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | asuin- ja edustusrakennus |
Valmistumisvuosi | 1903 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Khimairoiden talo (ukr. Будинок із химерами, Budynok iz h’ymeramy) eli Horodeckin talo on rauhan aikana Ukrainan presidentin pienenä virka-asuntona ja neuvottelutilana toimiva, vuonna 1903 valmistunut art nouveau -tyylisuunnan rakennus Kiovan Petšerskin piirissä, vastapäätä presidentinhallinnon rakennusta.[1][2][3][4]
Rakennuksen suunnitteli ja rakennutti puolalainen arkkitehti Władysław Horodecki ja sen eläin- ja khimaira-koristeaiheita veisti italialainen arkkitehti Emilio Sala.[3][1][5]
-
Ukrainan presidentinhallinnon rakennus (vasemmalla), vastapäätä Khimairoiden talo (oikealla)]].
-
Ukrainalainen postimerkki (2019).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Nataliia Pecherska: House with Chimaeras: An Art Nouveau Building in Kyiv That Became a Symbol of Ukrainian Resistance dailyartmagazine.com. 24.2.2024. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
- ↑ House with Chimeras president.gov.ua. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Gorodetsky House kyivmaps.com. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Steve Rose: Threatened by Putin’s bombs: Ukraine’s architectural marvels – in pictures theguardian.com. 17.3.2022. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Chimera britannica.com. Viitattu 30.7.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- vai ukrainalaisittain: Pyhän __Mykolain kirkko (Kiova)
- uk:Костел Свято́го Микола́я в Києві , en:St. Nicholas Roman Catholic Church, Kyiv
Pyhän Nikolauksen kirkko on katolinen, vuosina 1899–1909 rakennettu kirkkorakennus Kiovassa.[1][2] Tyyliltään uusgoottilaisen rakennuksen suunnittelivat arkkitehti Władysław Horodecki ja kuvanveistäjä Emilio Sala.[1][3]
Syyskuussa 2021 sattunut tulipalo tuhosi muun muassa kirkon kuuluisana pidetyt urut.[2]
-
Sisänäkymä urkujen suuntaan. Kuvan suuret urut tuhoutuivat tulipalossa syyskuussa 2021[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Alice Smahina: Ukrainian architecture: 10 buildings that everyone should see rubryka.com. 1.7.2021. Viitattu 29.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Anastasiia Lapatina: Fire damages St. Nicholas Cathedral in Kyiv, destroys its organ kyivpost.com. 4.9.2021. Viitattu 29.8.2024. (englanniksi)
- ↑ Kostel Svjatoho Mykolaja (Костел Святого Миколая) 7chudes.in.ua. Viitattu 29.8.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- en:Lubart's Castle, en:Lutsk Castle, uk:Луцький замок (Луцький замок, romanized: Lutskyi zamok;, Polish: Zamek w Łucku), also locally known as Liubart's Castle (Замок Любарта, Zamok Liubarta) or Upper Castle (Верхній замок, Verkhnii zamok),
Lutskin linna | |
---|---|
Луцький замок | |
Sijainti | Lutsk, Volynian alue, Ukraina |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | __linna |
Valmistumisvuosi | __ |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Potockin palatsi, Lviv ja tekoäly artikkelin kirjoittamisessa...
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Potockin palatsi | |
---|---|
Палац Потоцьких | |
Potocki-palatsi vuonna 2016. |
|
Sijainti | Lviv, Lvivin alue, Ukraina |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | __palatsirakennus |
Valmistumisvuosi | __ |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Potockin palatsi on Ukrainan Lvivissä sijaitseva, vuosina 1889-1990 rakennettu palatsirakennus. ... Pyyntöjen versiot 1-5...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vertailuksi: Itse haettuja lähteitä..., osa näistä ostettu 12/2023 Kiovassa, Lvivissä, yms. käydessä...
- EU
- IEU
- Kirja1
- Kirja2
- Kirja3
- Kirja4
- Lvivin kartta
- Verkkosivu1. palats Pototskyh’ (Палац Потоцьких) - 12.9.2024 Lvivin kansallinen taidegalleria, lvivgallery.org.ua (ukrainaksi)(englanniksi)
- Verkkosivu2. Potocki Palace (englanniksi) - lviv.travel-sivuston osoite oli ilmeisesti vaihtunut tähän
- Verkkosivu3
Pokrovan katedraali | |
---|---|
Собор Покрови Пресвятої Богородиці | |
Pokrovan katedraali (1689, sininen kirkkorakennus) Harkovassa vuonna 2020. |
|
Sijainti | Harkova, Ukraina |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kirkkorakennus |
Valmistumisvuosi | 1689 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Pokrovan katedraali (ukr. Покровский собор, Pokrovskyi sobor) tai täsmällisemmin (ukr. Собор Покрови Пресвятої Богородиці, Sobor Pokrovy Presvjatoji Bohorodytsi, Свято-Покровську церкву) on Ukrainan Harkovassa sijaitseva kirkkorakennus. Vuonna 1689 valmistunut, Pokrovan luostariin kuuluva katedraali on Harkovan vanhimpia tiilirakennuksia.[1][2][3][4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Andri Ivtšenko (Андрій Ιвченко): ”H’arkivska oblast - Kharkiv oblast”, Ukrajina - Ukraine (Україна - Ukraine), s. 166-167, 169–170. Harkova: Knyžkovyi Klub "Klub Simeinoho Dozvillja" (КСД), 2023 (2. painos). ISBN 978-617-12-8905-5. (ukrainaksi, englanniksi)
- ↑ Marc Di Duca, Greg Bloom & Leonid Ragozin: Lonely Planet: Ukraine, s. 214-215. Pokrovsky Monastery. Kharkiv, Ukraine, Europe. Lonely Planet Global Limited, 2018 (5th Edition). ISBN 978-966-500-840-8. (englanniksi)
- ↑ Istorija Svato-Pokrovskogo mužskogo monastyrja g. Harkova (История Свято-Покровского мужского монастыря г. Харькова) obitel.kh.ua. Viitattu 29.1.2024. (venäjäksi)
- ↑ H’arkiv (Харків) Ukrainan historiallinen tietosanakirja, history.org.ua. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ H’arkivyi Pokrovskyi utšytelnyi monastyr Ukrainan historiallinen tietosanakirja, history.org.ua. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Ukrajinika, eli Ukrainica -e-kirjasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:Ukrainica, uk:Україніка (електронна бібліотека)
- etsi tietell. kirjalla. lähteet
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkkejä Ukrajinikan kautta sähköisesti saatavissa olevista teoksista
- Історія України : атлас-хрестоматія / ЗАТ "Ін-т передових технологій"; (упоряд. Д. Ісаєв ; текст В. Власова ; мал. В. Зельдеса). – Київ: Ін-т передових технологій, 2008. – 40, 1 c. : іл.
- Україна : історія великого народу (Електронний ресурс) : науково-освітній проект / , Ка. – ] - URL: Енциклопедія історії України (ukrainaksi) (internet-aineisto)
- Величайшие люди Украины : малый энциклопедический справочник / авт.- сост.: Р. А. Аблязов, Л. А. Еднак, С. А. Шамара; Восточноевропейский университет экономики и менеджмента. – Черкассы: Восточноевропейский университет экономики и менеджмента, 2019. – 456 c.
- "Vernadsky National Library of Ukraine has launched the electronic libraries (EL) Ukrainica (http://irbis-nbuv.gov.ua/cgi-bin/ua/elib.exe?C21COM=F&I21DBN=NAV&P21DBN=UKRLIB) and Digital Library of Historical and Cultural Heritage (http://irbis-nbuv.gov.ua/cgi-bin/irbis_ir/cgiirbis_64.exe?C21COM=F&I21DBN=NAV&P21DBN=ELIB); whereas the National Historical Library of Ukraine has launched EL Historical Heritage of Ukraine (https://nibu.kyiv.ua/greenstone/cgi-bin/library.cgi?a=p&p=homepage&l=uk&w=utf-8); National Library of Ukraine for Children has launched Electronic Library (https://chl.kiev.ua/ELIBRARY/Book/Index), etc." (Shevchenko & Solianyk, 2022, s. 234-235)
- 2 (Electronic Library) EL Culture of Ukraine (https://elib.nlu.org.ua/) (webmaster – uk:Національна бібліотека України імені Ярослава Мудрого, Yaroslav the Wise National Library of Ukraine), (Shevchenko & Solianyk, 2022, s. 236-237)
- which is a striking example of a national corporate project in Ukraine (April 2021 – 114 participants, of which there are 28 libraries). This EL is comprised of publications on culture, art, and ethnography. The analysis of the documents presented in the EL Culture of Ukraine gives grounds to claim the diversity of its typo-species composition. It involves text, music, and art publications. More than 80% of this resource is books, the rest are magazines and sheets (newspapers, posters, billboards), etc. Among the book editions according to the intended purpose, the following types are presented: scientific (monographs, collections of research papers, etc.); popular science; educational (textbooks); reference (directories, guides); literary and artistic publications, etc. Of peculiar interest are digital copies of art publications (paintings, graphics, postcards, photographs, etc.); archival documents, in par-ticular the epistolary legacy of the prominent figures of Ukraine. There are also some photographs of decorative and applied arts, sculptures, etc. Figure 1 illustrates the dynamics of provisioning EL with documents
- Alulle: Jaroslav Viisaan Ukrainan kansalliskirjasto, Kiova Jaroslav Viisas, https://nlu.org.ua/ ukr. Національна бібліотека України імені Ярослава Мудрого, Офіційна адреса: вул. Михайла Грушевського, 1; м. Київ, 01001, per: Контакти, rakennus: __?, Електронна бібліотека "Культура України"
- 3 (Electronic Library) National Library of Ukraine for Children. kirjaston esittely National Library of Ukraine for Children (englanniksi) => alulle: Ukrainan lasten kansalliskirjasto', kirjaimellisesti Ukrainan kansalliskirjasto lapsille
- 4 Lesya Ukrainka Public Library for Adults, Kyiv, Digital Library Kyiv (https://dlib.kiev.ua/);
+ * V. V. Kovtun & A. V. Stepanenko (1990) Goroda Ukrainy (Города Украины). (venäjäksi)
- Kirja, 275 s. (эконом.-геогр. справ.) / В. В. Ковтун, А. В. Степаненко. – Киев: Выща шк., 1990. – 275, [4] c. : ил. (venäjäksi)
- saatavilla online via Ukrainica
- Upeaa! paikkakuntakohtaisia lähdehakuja kansalliskirjaston ja tiedeakatemian hakemistosta: http://irbis-nbuv.gov.ua/cgi-bin/ua/elib.exe?S21CNR=25&S21REF=10&S21STN=1&C21COM=S&I21DBN=UKRLIB&P21DBN=UKRLIB&S21All=%3C.%3EREFT=%D0%9D%D0%90%D0%A1%D0%95%D0%9B%D0%95%D0%9D%D0%86%20%D0%9F%D0%A3%D0%9D%D0%9A%D0%A2%D0%98%3C.%3E&S21FMT=preitem&S21SRW=dz&S21SRD=UP
- Upeaa2! [Karttoja, karttoja http://irbis-nbuv.gov.ua/cgi-bin/ua/elib.exe?S21CNR=20&S21REF=10&S21STN=1&C21COM=S&I21DBN=UKRLIB&P21DBN=UKRLIB&S21All=%3C.%3ETPD=03%3C.%3E&S21FMT=preitem&S21SRW=dz&S21SRD=UP täällä]
- esim Donetskin piirien kartta, 1982 , julkaisun lopulla: s. http://irbis-nbuv.gov.ua/ulib/item/ukr0011090
- Kiehtova selkeäksi kuvitettu Ukrainan historian kartasto (kouluatlas?), 2008: Історія України : атлас-хрестоматія / ЗАТ "Ін-т передових технологій"; [упоряд. Д. Ісаєв ; текст В. Власова ; мал. В. Зельдеса]. – Київ: Ін-т передових технологій, 2008. – 40, [1] c. : іл.
- Ілюстрований атлас-хрестоматія містить короткі історичні відомості, доповнені картами. Складається з розділів: "Давня історія", "Княжа Русь - Україна", "Козацька доба", "Відродження України". (ukrainaksi)
...
- en:Yaroslav Mudryi National Library of Ukraine
- ota parempi kuva!
Jaroslav Viisaan Ukrainan kansalliskirjasto (ukr. Національна бібліотека України імені Ярослава Мудрого) on Kiovassa sijaitseva erityiskirjasto, jolla on kansallisen kirjaston / kansalliskirjaston asema. __Ukrainan parlamentin () kirjastona toimiva erityiskirjasto on nimetty __Kiovan suurruhtinas Jaroslav Viisaan mukaan. ,
- https://nlu.org.ua/ ukr. Національна бібліотека України імені Ярослава Мудрого,
- Офіційна адреса: вул. Михайла Грушевського, 1; м. Київ, 01001, per: Контакти, rakennus: __?, Електронна бібліотека "Культура України"
2 (Electronic Library) EL Culture of Ukraine (https://elib.nlu.org.ua/) (webmaster – [ Yaroslav the Wise National Library of Ukraine), (Shevchenko & Solianyk, 2022, s. 236-237)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- which is a striking example of a national corporate project in Ukraine (April 2021 – 114 participants, of which there are 28 libraries). This EL is comprised of publications on culture, art, and ethnography. The analysis of the documents presented in the EL Culture of Ukraine gives grounds to claim the diversity of its typo-species composition. It involves text, music, and art publications. More than 80% of this resource is books, the rest are magazines and sheets (newspapers, posters, billboards), etc. Among the book editions according to the intended purpose, the following types are presented: scientific (monographs, collections of research papers, etc.); popular science; educational (textbooks); reference (directories, guides); literary and artistic publications, etc. Of peculiar interest are digital copies of art publications (paintings, graphics, postcards, photographs, etc.); archival documents, in par-ticular the epistolary legacy of the prominent figures of Ukraine. There are also some photographs of decorative and applied arts, sculptures, etc. Figure 1 illustrates the dynamics of provisioning EL with documents
- Esimerkiksi: arkkitehtuuria käsitteleviä kirjoja: https://elib.nlu.org.ua/catalogue.html?catalogue=34
Dnipron kaupungin keskuskirjasto, Dnipron pääkirjasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dnipron kaupungin keskus(ta)kirjasto (Центральна міська бібліотека)[1]
- 23 Voskresenska Street, Dnipro
Dnipron kaupungin keskus(ta)kirjasto (ukr. Центральна міська бібліотека, Tsentralna miska biblioteka) on julkinen kirjasto Dnipron kaupungin Kirkkopiirissä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tsentralna miska biblioteka (Центральна міська бібліотека) Dnipron kaupunki, gorod.dp.ua. Viitattu 15.7.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- uk:Національна бібліотека України для дітей, en:National Library of Ukraine for Children
- Web: chl
.kiev .ua (ukrainaksi) - osoite: вул. Януша Корчака 60, 03190 Київ, Ukraina
Ukrainan kansallinen lastenkirjasto | |
---|---|
Національна бібліотека України для дітей | |
Ukrainan kansallisen lastenkirjaston julkisivua Kiovassa. |
|
Osoite | päärakennus: vul. Januša Kortšaka 60, 03190 Kiova, Ukraina |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | kirjastorakennus |
Valmistumisvuosi | 1978 |
Suunnittelija | arkkitehdit Myhailo Budylovskyi ja I. A. Tseitlina |
Omistaja | Ukrainan valtio |
Verkkosivut | |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Ukrainan kansallinen lastenkirjasto (ukr. Національна бібліотека України для дітей, Natsionalna biblioteka Ukrajiny dlja ditei), lyhennys (ukr. НБУ для дітей, NBU dlja ditei), kirjaimellisesti Ukrainan kansalliskirjasto lapsille) on lasten tarpeita varten vuonna 1967 perustettu kansalliskirjasto Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.[1][2][3][4] Se on Ukrainan suurin lastenkirjasto, ja sai kansalliskirjaston aseman vuonna 2003.[5][3] Kirjasto toimii kansallisena lastenkirjallisuuden kirjasäilönä, sekä tieteellisen tiedon ja tuen keskuksena yli 1 300 lastenkirjastolle, lähes 22 000 koululle ja lähes 18 000 paikalliskirjastolle, ja palvelee lapsia.[3]
Kansallisen lastenkirjaston päärakennuksen suunnittelivat ukrainalaiset arkkitehdit Myhailo Budylovskyi (ukr. Михайло Пейсахович Будиловський) ja I. A. Tseitlina (ukr. І. А. Цейтліна). Rakennuksen julkisivun, edustan ja sisustuksen suunnitteluun osallistui useita taiteilijoita, ... keramiikkaa... taideteoksia...[1][6] Kirjasto muutti näihin tiloihin vuonna 1978.[3] Rakennus sijaitsee Kiovan Ševtšenkon piirin länsiosassa, noin 700 metriä Syretsin metroasemalta lounaaseen.[7]
(* olisiko täällä 2. arkkitehdistä? http://www.tm7.by/articles6_one.html)
Kirjaston kokoelmat käsittävät yli 525 000 kirjaa, aikakausijulkaisua tai audiovisuaalista media-aineistoa (2022). Kirjastossa käy yli 20 000 kävijää vuosittain.[5] Kirjastolla on kattava ja arvokas 1800-luvulta olevien teosten kokoelma. Ukrainalaisen kirjallisuuden lisäksi kokoelmiin kuuluu yli 15 000 muunkielistä kirjaa.[5][2][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Natsionalna biblioteka Ukrajiny dlja ditei (Національна бібліотека України для дітей) Ukrajinska bibliotetšna entsyklopedija (Українська бібліотечна енциклопедія, UBE). Viitattu 30.4.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Про бібліотеку - Загальна інформація Natsionalna biblioteka Ukrajiny dlja ditei (Національна бібліотека України для дітей), chl.kiev.ua. Viitattu 30.4.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d General information The National Library of Ukraine for Children, chl.kiev.ua. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Ed Vulliamy: Dogger to the rescue: how my mother’s books brought joy to the children of Ukraine theguardian.com. 9.4.2023. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Libraries, Children and Literature in Ukraine—in Times of War and Peace Universitäts- und Landesbibliothek Bonn, uni-bonn.de. 8.12.2022. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Library' building The National Library of Ukraine for Children, chl.kiev.ua. Viitattu 30.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Kyiv city plan 1:35 000. Ukrainian Cartographic Group, www-ukg.org.ua, 2022. ISBN 978-617-7447-40-4.
- ↑ Maryna Shevchenko & Alla Solianyk: The State of Digitalization of Documentary Heritage in Scientific Libraries of Ukraine (DOI: https://doi.org/10.15388/Knygotyra.2022.79.126)+Knygotyra, 79: 223–249; ISSN 0204–2061, eISSN 2345-00532022. 2022. Viitattu 13.3.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The most interesting libraries in Kyiv worth visiting (englanniksi) (visitukraine.today)
Lesja Ukrajinkan yleinen kirjasto (ukr. Публічна бібліотека імені Лесі Українки для дорослих міста Києва, Publitšna biblioteka imeni Lesi Ukrajinky dlja doroslyh mista Kyjeva; Lesja Ukrajinkan yleinen kirjasto Kiovan kaupungin aikuisille) on Ukrainan pääkaupunki Kiovassa toimiva, aikuisasiakkaita palvelemaan keskittynyt yleinen kirjasto.[1] Kirjaston kokoelmat ovat varsin laajat, ja ne on sijoitettu sisällön mukaan useissa osoitteissa toimiviin tiloihin.[2]
- 4 Lesya Ukrainka Public Library for Adults, Kyiv, Digital Library Kyiv (https://dlib.kiev.ua/);
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ History of the library (myös Історія бібліотеки (ukrainaksi)) 10.11.2020. The Lesya Ukrainka Public Library for Adults of the City of Kyiv, lukl.kyiv.ua. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Administration and departments of the library 1.2.2024. The Lesya Ukrainka Public Library for Adults of the City of Kyiv, lukl.kyiv.ua. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)
- Kirja, 275 s. (эконом.-геогр. справ.) / В. В. Ковтун, А. В. Степаненко. – Киев: Выща шк., 1990. – 275, [4] c. : ил. (venäjäksi)
- saatavilla online via Ukrainica
Kirjallisuutta, lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- verkkoviite: {{verkkoviite |osoite= | nimeke=| tekijä= | ajankohta= | selite= | julkaisija= | kieli= | viitattu= .12.2023}}
- Kirjaviite: {{Kirjaviite | Nimeke = |Tekijä = | Julkaisija = | Vuosi = | Suomentaja = | Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =.1.2024 | Kieli = }}
- Karttaviite: {{Karttaviite | Tekijä = | Nimeke = | Mittakaava = | Lehti = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta = | Selite = | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = .1.2024| Kieli = }}
- Andri Ivtšenko (2023): Ukrajina - Ukraine. 2. painos, ISBN 978-617-12-8905-5 (ukrainaksi, englanniksi)[1] - Ukrainan alueiden yleiskuvaukset historioineen ja nähtävyyksineen. (473 UAH eli vajaa 12 EUR)
- Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto. [2]
- Ukrainan maantieatlas: Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštabu 1:500 000 (2022). (ukrainaksi) [3]
- - muistuttaa 1980-, 1990- ja 2000-luvun alun neuvostokarttakirjan tyyliä: Ei kovin palveleva, tässä päivässä (vrt. navigaattorit ja osm-kartat); mm. osa lentoasemista jätetty pois...
- - mahdolliset tarkemmat, parempiresoluutioiset esim. "GT-karttakirjana" tunnetut opukset vedetty Venäjän hyökkäyssodan vuoksi strategisesti pois ainakin ulkomaalaisilta, annettiin kirjakaupassa ymmärtää...) - Esim. 1:250 000 karttakirja on tehty Атлас автошляхів України ДНВП "Картографія" 1:250 000 (м/о) 0 відгуків Код: 4301; Виробники ДНВП "Картографія" ja se olisi kaksikielinen ((ukrainaksi) ja (englanniksi)). Mutta ainakaan virallisesti teosta ei ole saatavilla! Normaalisti olisi myynnissä mm. Kiovassa, Lvivissä ja Odessassa Terra Incognitan myymälöissä, kuten alueiden 1:250 000 karttojakin. Karttakirja: https://terraincognita.com.ua/atlas-avtoshlyahiv-ukrayini-dnvp--amp-quot-kartografiya-amp-quot--1-250-000--m-o--4301
- - lisäksi näkyy julkaistun (venäjäksi)i 1:200 000 mittakaavan karttakirja kolmesta Itä-Ukrainan alueesta: https://prom.ua/ua/p1837490229-atlas-avtomobilnyh-dorog.html
- Ukrainan maanteiden yleiskartta (2022): Ukrajina. Karta Avtomobilnyh šljah’iv, 1:1 500 000[4]
- Kiovan kartta (2022): Kyiv city plan, 1:35 000[5]
- Ukrainan Karpaattien selkeä yleiskartta (2012?) 1:300 000 [6]
- Ukrainan Karpaattien atlas (karttakirja laajoine selitysosineen) (2016) (ukrainaksi) 1:200 000: [7]
- Ukrainan Karpaattien kartta (2018): Ukrajinski Karpaty 1:350 000 (ukrainaksi)[8]
...
- Hanna Kopylova & Dana Pavlychko: Awesome Kharkiv. Kyiv: Osnovy Publishing, 2018. ISBN 978-966-500-826-2. (englanniksi) [9]
- Ukrainalainen keittiö:
- mahdollinen lähde, tutki... https://kgf.com.ua/index.php?route=product/product&path=60&product_id=93 Атлас. Туристичне намисто України - In Stock - 1416 - ISBN 978-966-475-787-1 - 24.00cm x 32.30cm
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Andri Ivtšenko (Андрій Ιвченко): Ukrajina - Ukraine (Україна - Ukraine). Harkova: Knyžkovyi Klub "Klub Simeinoho Dozvillja" (КСД), 2023 (2. painos). ISBN 978-617-12-8905-5. (ukrainaksi, englanniksi)
- ↑ Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto.. Yleiskartat (Euroopan yleiskartta 1:5 000 000), tiekartat (1:800 000), kaupunkikartat (kaupunkikartat 1:100 000, 28 kaupunkia). Schönbühl, Sveitsi: Karttakeskus; alkuteos High 5 Edition Ltd., 2018 (2nd edition, valid thru 2022). ISBN 978-952-266-524-9. 16 kieltä, ml. (suomeksi)
- ↑ Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000). Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrajina. Karta Avtomobilnyh šljah’iv 1:1 500 000 (1 cm - 15 km). Kiova: TOV "Ukrajinska Kartografitša Hrupa, 2022. ISBN 978-617-7447-25-1. (ukrainaksi)
- ↑ Kyiv city plan 1:35 000. Ukrainian Cartographic Group, www-ukg.org.ua, 2022. ISBN 978-617-7447-40-4. (englanniksi)
- ↑ Carpatians. Touristic Map 1:300 000 (1 cm - 3,0 km). Kiova: Kartographia, 2007, 2012. ISBN 978-617-670-027-2. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrajinski Karpary. Kompleksnyi atlas avtoturista. Masštab osnovnpji karty 1:200 000. Karty i atlasy, mapatlas.com.ua, 2016. ISBN 978-966-2325-11-9. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrajinski Karpaty. Litni vidpotšynok Turystytšna karta 1:350 000 (1 cm - 3,5 km). Kiova: TOV "Mykluho-Maklai" 2018, Ukrheodezkartohrafija 2013, 2018. ISBN 978-966-8884-93-1. (ukrainaksi)
- ↑ Hanna Kopylova & Dana Pavlychko: Awesome Kharkiv. Kyiv: Osnovy Publishing, 2018. ISBN 978-966-500-826-2. (englanniksi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unesco on nimennyt Ukrainasta kahdeksan kohdetta maailmanperintöluetteloon (tilanne 2023). Kohteista seitsemän on merkittäviä kulttuuriperintönsä ja yksi luonnontilansa ansiosta.[1]
Maailmanperintökohteiden sijainti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katerynivka
Felštyn
Staro-Nekrasivka
Khersonesos kaupunkeineen
Maailmanperintökohteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]UNESCO hyväksyy kohteet kymmenen kriteerin perusteella; kunkin kohteen tulee täyttää vähintään yksi näistä valitsemisehdoista. Kohdekriteerit i–vi liittyvät kulttuuriin, ja vii–x luonnonoloihin.[2]
Kohde | Kuva | Sijainti | Listattu | UNESCO data | Kuvaus |
---|---|---|---|---|---|
Kiova: Pyhän Sofian katedraali ja sen oheisrakennukset, Kiovan luolaluostari | Kiova | 1990 | 527; i, ii, iii, iv (Kulttuurikohde) | Pyhän Sofian katedraali rakennettiin 1000-luvulla, pian Kiovan Rusin kristinuskoon tulon jälkeen. Rakennuksen sisällä on säilynyt tältä aikakaudelta olevia mosaiikkeja ja freskoja. Katedraalin läheiset luostarirakennukset on rakennettu 1600- ja 1700-luvuilla ukrainalaisen barokin tyyliin. ...[3] | |
Lvivin vanha keskusta | Lviv | 1998 | 865; ii, v (Kulttuurikohde) | Lviv perustettiin myöhäiskeskiajalla. ...[4] | |
Struven ketju | Hmelnytskyin alue, Odessan alue | 2005 | 1187; ii, iii, vi (Kulttuurikohde) | Struven ketju on 1800-luvulta peräisin oleva kolmiomittausketju Jäämeren rannalta Mustallemerelle. Ketjusta maailmanperintökohteeksi on sisällytetty 34 mittauspistettä kymmenen valtion alueella. Ukrainassa sijaitsee neljä näistä mittauspisteistä. Kuvassa Ukrainan Felštynin piste.[5] | |
Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät | useita sijainteja | 2007 | 1133; ix (Luontokohde) | Tämä kohde sisältää lauhkean vyöhykkeen ikimetsiä, jotka ilmentävät jääkauden jälkeistä euroopanpyökin levittäytymistä Euroopassa lähtien harvoilta, eristyneiltä seuduilta Alpeilla, Karpaateilla, Dinaariset Alpit, Välimeren seudulla ja Pyreneillä. Tämä maailmanperintökohde listattiin alkujaan 2007 käsittämään ikipyökkimetsiä Ukrainan ja Slovakian Karpaateilla. Vuonna 2011 Saksan muinaiset pyökkimetsät liitettiin mukaan. Aluetta laajennettiin vuosina 2017 ja 2021 niin, että mukana on metsiä yhteensä 18 valtion alueelta. Ukrainassa 13 metsien suojelualuetta kuuluu tämän kohteen piiriin, kuva Synevyrin kansallispuiston alueelta.[6] | |
Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi | Tšernivtsi | 2011 | 1330; ii, iii, iv (Kulttuurikohde) | Bukovinan ja Dalmatian metropoliittojen residenssi on ortodoksisen kirkon metropoliitan asunnoksi 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettu palatsi. Se rakennettiin, kun Tšernivtsi ympäristöineen oli osa Itävalta-Unkaria. Rakennuksen suunnitteli tšekkiläinen arkkitehti Josef Hlávka ja se toimi piispan asuntona toiseen maailmansotaan saakka. Vuonna 1955 kiinteistö siirrettiin Tšernivtsin yliopistolle.[7] | |
Khersonesos - Muinaisen Taurian Khersonesos kaupunkeineen | Sevastopol | 2013 | 1411; ii, v (Kulttuurikohde) | [8] | |
Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat | Ivano-Frankivskin, Lvivin, Taka-Karpatian alueet | 2013 | 1424; iii, iv (Kulttuurikohde) | Kohde sisältää 16 puukirkkoa ("tserkvaa") Karpaateilla, joista kahdeksan sijaitsee Ukrainassa. Joko ortodoksiset tai kreikkalaiskatoliset uskonyhteisöt ovat rakentaneet nämä kirkot 1500- ja 1800-lukujen välisenä aikana. ...[9] | |
Odessan historiallinen keskusta | Odessa | 2023 | 1703; i, ii, iii, iv, v (Kulttuurikohde) | Odessan historiallinen keskusta on Odessan kaupungin vanha osa. Alue on Kohde liitettiin uhattuina olevien maailmanperintökohteiden listalle Venäjän hyökkäyssodan (2022–) johdosta [10][11] |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ukraine UNESCO. Viitattu 3.7.2023. (englanniksi)
- ↑ UNESCO World Heritage Centre – The Criteria for Selection UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 12.6.2016. (englanniksi) viitattu=15.10.2023
- ↑ Kyiv: Saint-Sophia Cathedral and Related Monastic Buildings, Kiev-Pechersk Lavra UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 12.5.2021. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
- ↑ L'viv – the Ensemble of the Historic Centre UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Struve Geodetic Arc UNESCO. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ancient and Primeval Beech Forests of the Carpathians and Other Regions of Europe UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 1 February 2021.
- ↑ Residence of Bukovinian and Dalmatian Metropolitans UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu 19.5.2021. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Ancient City of Tauric Chersonese and its Chora UNESCO World Heritage Centre.
- ↑ Wooden Tserkvas of Carpathian Region in Poland and Ukraine UNESCO World Heritage Centre. Arkistoitu Viitattu 15.20.2023. (englanniksi)
- ↑ The Historic Centre of Odesa 2023. UNESCO World Heritage Centre, unesco.org. Viitattu 9.10.2023.
- ↑ Odesa inscribed on UNESCO's World Heritage List in the face of threats of destruction 25.1.2023. UNESCO World Heritage Centre, unesco.org. Viitattu 15.10.2023.
Artikkeleita Karpaattien kirkoista Ukrainassa, Puolassa, Slovakiassa ja Romaniassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brunaryn arkkienkeli Mikaelin kirkko, Chotyniecin Neitsyt Marian syntymän kirkko, Radrużin pyhän Paraskevin kirkko, Turzańskin arkkienkeli Mikaelin kirkko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Brunaryn arkkienkeli Mikaelin kirkko on ...Brunary Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat[1]
Chotyniecin Neitsyt Marian syntymän kirkko on ... Chotyniecissa... [1][2][3] Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat[1]
Radrużin pyhän Paraskevin kirkko on ... Radrużissa... Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat[1]
Turzańskin arkkienkeli Mikaelin kirkko on Turzańskissa... Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat[1][2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Wooden Tserkvas of the Carpathian Region in Poland and Ukraine UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 11.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto., s. 115, 129. Yleiskartat (Euroopan yleiskartta 1:5 000 000), tiekartat (1:800 000), kaupunkikartat (kaupunkikartat 1:100 000, 28 kaupunkia). Schönbühl, Sveitsi: Karttakeskus; alkuteos High 5 Edition Ltd., 2018 (2nd edition, valid thru 2022). ISBN 978-952-266-524-9. 16 kieltä, ml. (suomeksi)
- ↑ a b Polska atlas samochodowy. 1:250 000, 32 kaupunkikarttaa (1:50 000), Puolan yleiskartta 1:625 000. Rajanylityspaikat s. 285-286. Varsova, Puola: Demart SA, 2019. ISBN 978-83-89472-32-8. (puolaksi)
Arkkienkeli Mikaelin kirkko, Binarowa; Kaikkien pyhien kirkko, Blizne; Arkkienkeli Mikaelin kirkko, Dębno; Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko, Haczów/ Vähä-Puolan eteläosan puukirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arkkienkeli Mikaelin kirkko (Kościół św. Michała Archanioła)[1][2][3][4][5][6] Vähä-Puolan eteläosan puukirkot... Binarowa, Vähä-Puola Vähä-Puolan eteläosan puukirkot
Kaikkien pyhien kirkko (Kościół Wszystkich Świętych)[1][2][3][7]... Blizne, Ala-Karpatia ... Vähä-Puolan eteläosan puukirkot
Arkkienkeli Mikaelin kirkko (Kościół św. Michała Archanioła)[1][2][3][8] ... Dębno, Vähä-Puola Vähä-Puolan eteläosan puukirkot
Neitsyt Marian taivaaseenastumisen kirkko (Kościół Wniebowzięcia NMP)[1][2][3][9] Haczów, Ala-Karpatia Vähä-Puolan eteläosan puukirkot
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Wooden Churches of Southern Małopolska UNESCO World Heritage Convention. Viitattu 11.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Euroopan maantieatlas (2022): Atlas Eurooppa. Tiekartasto., s. 115, 129. Yleiskartat (Euroopan yleiskartta 1:5 000 000), tiekartat (1:800 000), kaupunkikartat (kaupunkikartat 1:100 000, 28 kaupunkia). Schönbühl, Sveitsi: Karttakeskus; alkuteos High 5 Edition Ltd., 2018 (2nd edition, valid thru 2022). ISBN 978-952-266-524-9. 16 kieltä, ml. (suomeksi)
- ↑ a b c d Polska atlas samochodowy. 1:250 000, 32 kaupunkikarttaa (1:50 000), Puolan yleiskartta 1:625 000. Rajanylityspaikat s. 285-286. Varsova, Puola: Demart SA, 2019. ISBN 978-83-89472-32-8. (puolaksi)
- ↑ Binarowa Wooden Architecture Route in Malopolska, malopolska.pl. Viitattu 11.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Galeria - Rzymskokatolicka Parafia św. Michała w Binarowej parafiabinarowa.pl. Viitattu 11.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Binarowa. Church of St. Michael the Archangel parafiabinarowa.pl. Viitattu 11.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Blizne - All Saints church medievalheritage.eu. Viitattu 8.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Debno Wooden Architecture Route in Malopolska, malopolska.pl. Viitattu 11.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Haczów – church of the Assumption of the Blessed Virgin Mary medievalheritage.eu. Viitattu 11.9.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Uudelleenkirjoita, vanhentunut nimi ja sisältö: Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Käännä, poimien, Ukrainaa esille, koska 30% siellä! de:Alte Buchenwälder und Buchenurwälder der Karpaten und anderer Regionen Europas
Karpaattien ja muiden Euroopan alueiden pyökkimetsät on Unescon maailmanperintöluettelon kohde Slovakiassa, Ukrainassa ja Saksassa. Se koostuu 10 suojelualueesta Karpaattien vuoristossa ja viidestä metsästä Saksassa.
Maailmanperintökohteeseen kuuluvat Karpaattien alueet sijaitsevat kahdessa ryppäässä, joista toinen sijaitsee Slovakian itäosassa ja Ukrainan lounaisosassa lähellä Puolan rajaa. Toinen ryväs on Ukrainan lounaisosassa lähellä Romanian rajaa. Kolme neljästä Slovakian puolella olevasta alueesta kuuluu Poloninyn kansallispuiston ja yksi muodostaa Vihorlatin suojellun maisema-alueen. Ukrainassa viisi aluetta kuuluu Karpaattien biosfäärialueeseen ja yksi Užin kansallispuistoon. Karpaateilla kohteeseen kuuluu noin 293 neliökilometrin laajuinen alue.[1] Vuonna 2011 kohdetta laajennettiin ja siihen liitettiin viisi metsää Saksassa. Uusien metsien yhteispinta-ala on noin 44 neliökilometriä.[2]
Euroopanpyökki on merkittävin kliimaksivaiheen puulaji Euroopan lauhkealla vyöhykkeellä Ruotsin eteläosista Espanjaan ja Balkanille.[3] Maailmanperintöluetteloon Karpaattien pyökkimetsät otettiin pyökkien suvun laajan levinneisyyden ja ekologisen tärkeyden takia.[4] Kohteen metsät edustavat suurinta osaa alkuperäisistä metsätyypeistä 300 metristä yli 2000 metriin. Alueen metsät ovat Euroopan suurimmat jäljellä olevat pyökkivaltaiset aarniometsät.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Beech Primeval Forests Of The Carpathians UNEP-WCMC. Arkistoitu 22.9.2008. Viitattu 22. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Barbados enters World Heritage List with Bridgetown and its Garrison; Hiraizumi (Japan) and Germany’s Beech Forests also inscribed 25.6.2011. UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 26.6.2011. (englanniksi)
- ↑ IUCN: Advisory Body Evaluation (pdf) (s. 3) World Heritage Centre. 4/2007. United Nations. Viitattu 22. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ IUCN: Advisory Body Evaluation (pdf) (s. 8) World Heritage Centre. 4/2007. United Nations. Viitattu 22. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ IUCN: Advisory Body Evaluation (pdf) (s. 4) World Heritage Centre. 4/2007. United Nations. Viitattu 22. heinäkuuta 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karpaattien ja Saksan pyökkimetsät Unescon sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)
- * * *
Ukrainan valtion elokuvavirasto (ukr. Державне агентство України з питань кіно); lyhennys ukr. Держкіно, Deržkino; on kansallinen elokuva__.
Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa on Ukrainan kansallisen elokuva-arkiston eli Dovženko-keskuksen vuonna 2021 julkaisema luettelo sadasta Ukrainan elokuvahistorian parhaasta elokuvasta.[1][2][3]
Listaus pohjautuu noin 70:lle ukrainalaiselle elokuva-asiantuntijalle tehtyyn kyselyyn. Kultakin osallistujalta pyydettiin kymmenen parhaan elokuvan listausta. Nämä listaukset koottiin yhteen. Useampia mainintoja keränneet ja korkeimpia sijoituksia saaneet elokuvat nousivat ylemmäs koontilistalla.[2] Toisen lähteen mukaan laajaksi luonnehdittuun arviointiin osallistui ukrainalaisia elokuvakriitikoita ja elokuva-alan asiantuntijoita jossain määrin myös kansainvälisesti.[1][4] Listaus on jatkoa Dovženko-keskuksen tavoitteelle lisätä ukrainalaisen elokuvan tuntemusta Ukrainassa ja maan rajojen ulkopuolella. Listaus pyrkii järjestämään kansallista elokuvaperintöä edustavasti ja laadullisesti. Samalla kun päivitetään ikonisten elokuvien listaa, kiinnitetään huomiota nyky-yleisön vähemmän tuntemiin maan elokuvahistorian elokuviin ja ohjaajiin.[1]
Luettelon kärkisijan sai elokuva Sergei Paradžanovin ohjaama Menneitten sukupolvien varjot vuodelta 1964.[1][5][2][3] Muut kärkipään elokuvat ovat:
Sija | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Vuosi | Ohjaaja |
---|---|---|---|---|
1 | Menneitten sukupolvien varjot | ukr. Тіні забутих предків (Tini zabutyh’ predkiv)[5] | 1964 | Sergei Paradžanov |
2 | Maa | ven. Земля (Zemlja) | 1930 | Oleksandr Dovženko |
3 | Mies ja elokuvakamera | ven. Человек с киноаппаратом (Tšelovek s kinoapparatom) | 1929 | Dziga Vertov |
4 | Heimo[6][7] | ukr. Пле́м’я (Plemja) | 2014 | Myroslav Slabošpytskyi |
5 | Kiviristi[8] | ukr. Камінний хрест (Kaminnyi h’rest) | 1968 | Leonid Osyka |
6 | Asteeninen oire | ven. Астенический синдром (Astenitšeski sindrom) | 1989 | Kira Muratova |
7 | Lentoja unessa ja valveilla[9] | ven. Полёты во сне и наяву (Poljoty vo sne i najavu) | 1983 | Roman Balajan |
8 | Mustalla merkitty valkea lintu[10] | ukr. Білий птах з чорною ознакою (Bilyi ptah’ z tšornoju oznakoju)[11] | 1970 | Juri Illjenko |
9 | Pitkiä jäähyväisiä[12] | ven. Долгие проводы (Dolhije provody) | 1971 | Kira Muratova |
10 | Babylon XX | ukr. Вавилон XX (Vavylon XX)[13] | 1979 | Ivan Mykolaitšuk[14][a][15] |
11 | Atlantis[16] | ukr. Атлантида (Atlantyda) | 2019 | Valentyn Vasjanovytš |
12 | Kadonnut kirje[b] | ukr. Пропала грамота (Propala hramota) | 1972 | Borys Ivtšenko[17][c][18] |
13 | Lyhyitä kohtaamisia[19] | ven. Короткие встречи (Korotkije vstretši) | 1967 | Kira Muratova |
14 | Donbass [20][21] | ukr. Донбас (Donbas) | 2018 | Sergei Loznitsa |
15 | Keväällä[d] | ven. Весной (Vesnoi) | 1929 | Mihail Kaufman |
16 | Taistelulentäjät[22] | ven. В бой идут одни «старики» (V boi idut odni «stariki») | 1973 | Leonid Bykov (ukr. Леонід Биков)[23][24] |
17 | Kahden jäniksen jahtaaminen[d] | ukr. За двома зайцями (Za dvoma zaitsjamy) | 1961 | Viktor Ivanov |
18 | Kapteeni Vrunhelin seikkailut[d][25] | ukr. «Пригоди капітана Врунгеля» (Pryhody kapitana Vrunhelja) | 1976-1979 | Davyd Tšerkaskyi[e] (Давид Черкаський) |
19 | Zvenigora[26] | ven. Звенигора (Zvenigora) | 1927 | Oleksandr Dovženko |
20 | Ajatukseni ovat hiljaa[d] | ukr. Мої думки тихі (Moji dumky tyh’i) | 2019 | Antonio Lukitš |
21 | Lähde janoaville[27][28] | ukr. Криниця для спраглих (Krynytsja dlja sprahlyh’) | 1965 | Juri Illjenko |
22 | My Joy (Schaste Moe[29]) | ven. Счастье моё (Stšastje moje) | 2010 | Sergei Loznitsa |
23 | Varta 1, Lviv, Ukraina[d] | ukr. Varta 1, Львів, Україна (Varta 1, Lviv, Ukrajina) | 2015 | Juri Hrytsyna (Юрій Грицина) |
24 | Omatunto[d] | ukr. Совість (Sobist) | 1968 | Volodymyr Denysenko (ukr. Володимир Денисенко) [30][f][31] |
25 | Leipä[d] | ukr. Хліб (H’lib) | 1929 | Nikolai Špikovski (ven. Николай Шпиковский)[g][32] (Mykola Špykovskyi) |
26 | Vakava nuori mies[d] | ven. Строгий юноша (Strogyi junoša) | 1935 | Abram Room (ven. Абрам Роом) |
27 | Arsenal[33] | ven. Арсенал (Arsenal) | 1928 | Oleksandr Dovženko |
28 | Innostus: Simfonija Donbasa[34], Entusiasmi[35] | ven. Энтузиазм (Симфония Донбаса) (Entuziazm (Simfonija Donbasa)) | 1930 | Dziga Vertov |
29 | Sateenkaari[36] | ven. Радуга (Raduga) | 1943 | Mark Donskoi |
30 | Prometheus[37] | ukr. Прометей (Prometei) | 1935 | Ivan Kavaleridze |
31 | Itsensä etsijä[d] (The Self-Seeker / Škurnik) | ven. Шкурник (Škurnik)[38] | 1929 | Nikolai Špikovski (Mykola Špykovskyi) (ukr. Микола Шпиковський) |
32 | Minä ja muut[39] | ven. Я и другие (Ja i drugije) | 1971 | Feliks Soboljev (ukr. Феликс Соболєв)[h][40] |
33 | Juhannusaatto[41][42] | ukr. Вечір на Івана Купала (Vetšir na Ivana Kupala) | 1968 | Juri Illjenko |
34 | Maapallo on sininen kuin appelsiini[d][43] | ukr. Земля блакитна, ніби апельсин (Zemlja blakytna, niby apelsyn) | 2020 | Iryna Tsilyk (Ірина Цілик) |
35 | Maidan[44] | ukr. Майдaн (Maidan) | 2014 | Sergei Loznitsa |
36 | Rukous hetmani Mazepan puolesta[d] | ukr. Молитва за гетьмана (Molytva za hetmana Mazepu) | 2001 | Juri Illjenko |
37-38 | Tulivuori[d] | ukr. Вулкан (Vulkan)[45] | 2018 | Roman Bondartšuk (ukr. Роман Бондарчук) |
37-38 | Prysmerk (Hämärä/Hämäryys[d]) | ukr. Присмерк (Prysmerk)[46] | 2014 | Valentyn Vasjanovytš |
39 | Aeneis[i] | ukr. Енеїда (Enejida)[47] | 1991 | Volodymyr Dah’no (ukr. Володимир Дахно) |
40 | Tavaa nimesi[d] (Spell Your Name)[48] | ukr. Назви своє ім’я (Nazvy svoje imja) | 2006 | Serhi Bukovskyi (ukr. Сергій Буковський)[49] |
41 | Minä rakastan[50] | ven. Я люблю (Ja ljublju) | 1936 | Leonid Lukov (ven. Леонид Луков)[51][52] |
42 | Rintamaromanssi[53] | ven. Военно-полевой роман (Vojenno-polevoi roman) | 1983 | Pjotr Todorovski (ven. Пётр Тодоро́вский) |
43 | Bumbaraš[54] | ven. Бумбараш (Bumbaraš) | 1971 | Mykola Rašejev (ukr. Микола Рашеєв) & Abram Naroditski (ven. Абрам Народицький)[55] |
44 | Elävä tuli[d] | ukr. Жива ватра (Žyva vatra) | 2014 | Ostap Kostjuk (ukr. Остап Костюк) |
45 | Kevät Zaretšnaja-kadulla[56] | ven. Весна на Заречной улице (Vesna na Zaretšnoi ulitse) | 1956 | Marlen Hutsijev[j][57] (ukr. Марлен Хуциєв, Marlen H’utsijev) & Feliks Myroner (ukr. Фелікс Миронер)[58] |
dewiki:
41 I Love Я люблю (Ja ljublju) Leonid Lukow 1936 Schwarz-Weiß-Film
42 Frontromanze Военно-полевой роман (Woenno-polewoj roman) Pjotr Todorowski 1983
43 Bumbarash Бумбараш (Bumbarasch) Nikolai Raschejew & Abram Narodizki 1971 Musicalfilm
44 The Living Fire Жива ватра (Schywa watra) Ostap Kostjuk 2014 Dokumentarfilm
45 Spring on Zarechnaya Street Весна на Заречной улице (Wesna na Saretschnoj ulyze) Marlen Chuzijew & Felix Mironer 1956 Schwarz-Weiß-Film
46–48 Erdgeschoß Перший поверх (Perschyj powerch) Igor Minajew 1990 Schwarz-Weiß-Film
Коліївщина (Kolijiwschtschyna) Ivan Kavaleridze 1933 Schwarz-Weiß-Film
Zwei Tage Два дні (Dwa dni) Heorhij Stabowyj 1929 Schwarz-Weiß-Stummfilm
49–50 Чорнобиль — Хроніка важких тижнів (Tschornobyl — Chronika waschkych tyschniw) Wolodymyr Schewtschenko 1986 Dokumentarfilm
Die Rückkehr zur Schatzinsel Остров сокровищ (Ostrow sokrowyschtsch) Davyd Tšerkaskyi 1986–1988 Zeichentrickfilm
51 The Sentimental Policeman Чутливий міліціонер (Tschutlywyj milizioner) Kira Muratova 1992
52 Straßenbahn Nr. 9 fährt Йшов трамвай дев'ятий номер (Jschow tramwaj dewjatyj nomer) Stepan Koval 2002 Animationskurzfilm
53 Entering the Sea Та, що входить у море (Ta, schtscho wchodyt u more) Leonid Osyka 1965 Kurzfilm
54–55 Shamara Шамара (Schamara) Natalija Andrijtschenko 1994
Very Late Warm Autumn Така пізня, така тепла осінь (Taka pisnja, taka tepla ossin) Ivan Mykolaitšuk 1981
56 Ukrainian Sheriffs Украї́нські шери́фи (Ukrajínski scherýfy) Roman Bondartšuk 2015 Dokumentarfilm
57 Seven Steps Beyond the Horizon Сім кроків за обрій (Sim krokiw sa obrij) Feliks Soboljev 1968 Dokumentarfilm
58 Ордер на арешт (Order na arescht) Heorhij Tassin 1927 Schwarz-Weiß-Stummfilm
59–60 At High Cost Дорогою ціною (Dorohoju zinoju) Mark Donskoi 1957
Evge Додому (Dodomu) Nariman Aliev 2019
- ukwiki:
41 «Я люблю» 1936 Леонід Луков російська
42 «Військово-польовий роман» 1983 Петро Тодоровський російська
43 «Бумбараш» 1971 Микола Рашеєв, Абрам Народицький російська
44 «Жива ватра» 2014 Остап Костюк українська
45 «Весна на Зарічній вулиці» 1956 Марлен Хуциєв, Фелікс Миронер російська
46-48 «Перший поверх» 1990 Ігор Мінаєв російська
«Коліївщина» 1933 Іван Кавалерідзе українська
«Два дні» 1927 Георгій Стабовий російська
49-50 «Чорнобиль. Хроніка важких тижнів» 1986 Володимир Шевченко російська
«Острів скарбів» 1986-1988 Давид Черкаський російська
51 «Чутливий міліціонер» 1992 Кіра Муратова російська
52 «Йшов трамвай дев'ятий номер» 2002 Степан Коваль українська
53 «Та, що входить у море» 1965 Леонід Осика німий (mykkä)
54-55 «Шамара» 1994 Наталія Андрійченко російська
«Така пізня, така тепла осінь» 1981 Іван Миколайчук українська
56 «Українські шерифи» 2015 Роман Бондарчук російська, українська
57 «Сім кроків за обрій» 1968 Фелікс Соболєв російська
58 «Ордер на арешт» 1926 Георгій Тасін німий (mykkä)
59-60 «Дорогою ціною» 1957 Марк Донськой російська
«Додому» 2019 Наріман Алієв кримськотатарська, українська, російська
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elonet käyttää ohjaajasta venäjänkielestä translitteroitua muotoa Ivan Mikolaitshuk
- ↑ Elokuvan pohjana olleen Nikolai Gogolin samannimiset teoksen mukaan.
- ↑ Elonet käyttää ohjaajasta venäjänkielestä translitteroitua muotoa Boris Ivtshenko
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Vapaa suomennos, elokuvan virallinen suomenkielinen nimi ei ole kirjoittajan tiedossa.
- ↑ Kavi käyttää Elonetissä muotoa David Tsherkasski.
- ↑ Elonet käyttää ohjaajasta venäjänkielestä translitteroitua muotoa Vladimir Denisenko
- ↑ Elonet käyttää ohjaajasta venäjänkielestä oikaisten translitteroitua muotoa Nikolai Spikovski
- ↑ Elonet käyttää ohjaajasta venäjänkielestä translitteroitua muotoa Feliks Sobolev
- ↑ Rooman valtakunnan kansalliseepoksen suomenkielisen nimen mukaan, eepoksesta artikkeli Aeneis
- ↑ Elonet käyttää ohjaajasta muotoa Marlen Hutsijev
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Top 100. Rating of the best films in the history of Ukrainian cinema Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 2.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 2.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Топ 100: названі кращі фільми в історії українського кіно 29.6.2021. rbc.ua. Viitattu 2.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Індивідуальні списки голосування Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 3.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b 1 Тіні забутих предкі (Tihi zabutyh predkiv) Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 2.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Jari Sedergren: Heimo (2014) 2022. Kavi, kinoregina.fi. Viitattu 19.11.2023.
- ↑ Plemya Elonet. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ Kamennyi krest Elonet. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Poljoty vo sne i najavu Elonet. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Bilyi ptah z tshornoju oznakoju Elonet. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ The White Bird Marked with Black (1972) justwatch.com-suoratoistopalvelu. Viitattu 3.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Dolgije provody Elonet. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Babylon XX (1979) justwatch.com-suoratoistopalvelu. Viitattu 3.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ L. I. Brjuh’ovetska (Л. І. Брюховецька): Mykolaitšuk Ivan Vasylovytš (Миколайчук Іван Васильович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2018. Viitattu 20.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Ivan Mikolaitshuk Elonetissä. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ Nataliya Teramae: Nataliya Teramaen kolumni: Meidän ukrainalaisten on selvittävä hengissä – kulttuurilla on tärkeä rooli myös sodan aikana yle.fi. 12.5.2022, päivitetty 16.5.2022. Viitattu 18.11.2023. (suomeksi)
- ↑ O. B. Parfenjuk (О. Б. Парфенюк): Ivtšenko Borys Viktorovytš (Івченко Борис Вікторович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2011. Viitattu 20.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Boris Ivtshenko Elonetissä. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ Korotkije vstretshi Elonet. Viitattu 4.11.2023.
- ↑ Donbass-elokuvan ikäraja nousi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, kavi.fi. Viitattu 7.11.2023. (suomeksi)
- ↑ Arto Pajukallio: Elokuva-arvio: Donbass on kylmäävä näkemys elämästä Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa - Korruptiota, propagandaa, valheita ja väkivaltaa 25.5.2022 13.14. Seura, seura.fi. Viitattu 7.11.2023. (suomeksi)
- ↑ V boi idut odni "stariki" Elonet. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ S. V. Trymbatš (С. В. Тримбач): Bykov Leonid Fedorovytš (Биков Леонід Федорович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2003. Viitattu 20.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Leonid Bykov Elonetissä. Viitattu 20.11.2023.
- ↑ 18 Adventures of Captain Wrongel / Pryhody kapitana Vrunhelia Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Zvenigora Elonet. Viitattu 6.11.2023.
- ↑ Krynytsja dlja spraglyh Elonet. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ Anders Olofssonin mukaan (Chaplin 221 / huhtikuu 1989) AA: Lähde janoaville (1965) (Ukrainalaisen elokuvan päivät 2022) 20.9.2011. Kavi, kinoregina.fi. Viitattu 19.11.2023.
- ↑ Schaste Moe Elonet. Viitattu 15.11.2023.
- ↑ L. I. Brjuh’ovetska (Л. І. Брюховецька): Denysenko Volodymyr Terentijovytš (Денисенко Володимир Терентійович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2007. Viitattu 29.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Vladimir Denisenko Elonetissä. Viitattu 29.11.2023.
- ↑ Nikolai Spikovski Elonetissä. Viitattu 28.11.2023.
- ↑ Arsenal Elonet. Viitattu 17.11.2023.
- ↑ Entuziazm Elonet. Viitattu 17.11.2023.
- ↑ Mark Tatarinov: Entusiasmi (1930) (Ukrainalaisen elokuvan päivät 2022) Kavi, kinoregina.fi. Viitattu 19.11.2023.
- ↑ Raduga Elonet. Viitattu 17.11.2023.
- ↑ Prometei Elonet. Viitattu 17.11.2023.
- ↑ 31 Self-Seeker / Shkurnyk dovzhenkocentre.org (englanniksi)
- ↑ Ja i drugije Elonet. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ Feliks Sobolev Elonetissä. Viitattu 26.11.2023.
- ↑ Nikolai Gogolin novellin Ivan Kupalon yö (eli Juhannusaatto tai Juhannusyö) pohjalta
- ↑ Teija Hartikainen: ”Liite: Venäläiset ja neuvostoliittolaiset elokuvat vuosilta 1918–2002”, Musorgski vai Ikuisia säveliä? Venäjänkielisten elokuvanimikkeiden suomennokset – tarkemman tarkastelun kohteena erisnimet, s. 94/113, liitteen s. 11. Pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos, 2006. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.11.2023).
- ↑ elokuvan päivät/ Ukrainian film days is feeling festive. 24.1.2020 facebook.com viitattu 17.11.2023
- ↑ Cannesin elokuvajuhlilla ei vältytty propagandalta – venäläisohjaajan elokuvalle buuattiin mtvuutiset.fi. 29.5.2017. Viitattu 18.11.2023.
- ↑ 37-38 Volcano / Vulkan Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 18.11.2023. (englanniksi)
- ↑ 37-38 Crepuscule / Prysmerk Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 18.11.2023. (englanniksi)
- ↑ 39 Aeneid / Eneida dovzhenkocentre.org (englanniksi)
- ↑ 40 Spell Your Name / Nazvy svoie imia dovzhenkocentre.org (englanniksi)
- ↑ V. M. Voitenko (В. М. Войтенко): Bukovskyi Serhi Anatolijovytš (Буковський Сергій Анатолійович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2004 (2021). Viitattu 27.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Ja ljublju Elonet. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Leonid Lukov Elonetissä. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ V. R. Slobodjan (В. Р. Слободян): Lukov Leonid Davydovytš (Луков Леонід Давидович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2017. Viitattu 27.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Vojenno-polevoi roman Elonet. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ Bumbarash = Bumbaraš Lasipalatsi, teostiedot via Finna. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ S. V. Trymbatš (С. В. Тримбач): Naroditski Abram Aronovitš (Народицький Аврам Аронович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2020. Viitattu 27.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Alexander Pavlov: IL vieraili Zaporižstalin terästehtaalla, jossa tuotanto pyörii sodasta huolimatta – ”On vielä toinenkin vakava ongelma...” Iltalehti. 23.4.2023. Viitattu 27.11.2023. (suomeksi)
- ↑ Marlen Hutsijev Elonetissä. Viitattu 27.11.2023.
- ↑ S. V. Trymbatš (С. В. Тримбач): Myroner Feliks Juh’ymovytš (Миронер Фелікс Юхимович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2018. Viitattu 27.11.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ТОП 100. Рейтинг найкращих фільмів в історії українського кіно (Top-100 -lista) dovzhenkocentre.org. (ukrainaksi)
- Volodymyr Vološtšuk (29.9.2021) The 100 best Ukrainian films in the history of cinema were named. We present to you the top ten (englanniksi) (donttakefake.com)
- Jaroslav Druzjuk (30.1.2023) 15 classic Ukrainian films to stream right now (Films you can legally stream from anywhere in the world) (englanniksi) (village.com.ua)
- Jaroslav Druzjuk (1.2.2023) 25 contemporary Ukrainian films to stream right now (Films you can legally stream from anywhere in the world), muutama sittemmin poistettu listalta (englanniksi) (village.com.ua)
Ivanin maa (vuoden 2021 elokuva)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- uk:
- Ivan’s Land (2021) (englanniksi) (imdb.com)
- https://ukrainianfilmfest.takflix.com/films/ivanland
- https://docudays.ua/eng/2022/movies/nadzvichayniy-stan/ivans-land/ Ivan’s Land
- https://issuu.com/cambridgeukrainianstudies/docs/ivan_s_land_intro_finnin An Aesthetics of Happiness: The Art of Ivan Prykhodko (University of Cambridge)] (pdf)
Ivanin maa (ukr. ; engl. Ivan’s Land) on ukrainalainen, ohjaaja __Andrii Lysetskyin dokumenttielokuva (2020) kansantaiteilija Ivan Prykhodkosta. Kesto 85 minuuttia. Kiovan alueella... (?)
13 Lyhyitä kohtaamisia (ven. Короткие встречи, Korotkije vstretši) on Kira Muratovan ohjaama neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1967.[1] Lyhyitä kohtaamisia (ven. Короткие встречи, Korotkije vstretši) on Kira Muratovan ohjaama neuvostoliittolainen elokuva vuodelta 1967.[1]
Teos oli hänen esikoisohjauksensa. Tässä kolmiodraamassa pääosia näyttelivät Muratova itse ja myöhemmin suursuosioon laulajana noussut Vladimir Vysotski.
Vuonna 2021 elokuva arvostettiin Dovženko-keskuksen julkaisemalla Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa -listalla sijalle 13/100.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Korotkije vstretshi Elonet. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Top 100. Rating of the best films in the history of Ukrainian cinema Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ 13 Brief Encounters / Korotki zustrichi Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
Pitkiä jäähyväisiä | |
---|---|
Долгие проводы | |
Ohjaaja | Kira Muratova |
Käsikirjoittaja | Natalia Riazantseva |
Kuvaaja | Henadii Kariuk |
Pääosat |
Zinaida Sharko (Jevgenija Vasiljevna)
Оле́г Никола́евич Каравайчу́кOleg Vladimirski/Oleh Volodymyrskyi (Sasha) Svetlana Kabanova/Svitlana Kabanova (Masha) Lidija Bazilskaja/Lidiia Bazilska Tatjana Mytshko/Tetiana Mychko Juri Kajurov/Yurii Kaiurov |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
Tuotantoyhtiö | Odesskaja kinostudija |
Ensi-ilta | (julkaisumaasta riippuen) 1971[1] tai 1987 |
Kesto | 93 min (tai 90 min[1]) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Pitkiä jäähyväisiä (alkuperäisnimi Dolhije provody (ven. Долгие проводы) on Kira Muratovan ohjaama neuvostoliittolainen fiktioelokuva vuodelta 1971.[2][1]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva tuomittiin vastavallankumoukselliseksi ja Neuvostoliiton vastaiseksi, joten se kiellettiin. Vuonna 1971 kuvattu elokuva julkaistiin Neuvostoliitossa vasta vuonna 1987. Elokuvan johdosta sekä Odessan elokuvastudion johtaja että Ukrainan valtion (Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan) elokuvakomitean puheenjohtaja erotettiin tehtävistään. Muratovalta estettiin elokuvien tekeminen "pysyvästi", joten hänen oli pakko siirtyä työskentelemään kirjastonhoitajana.[1]
Vuonna 1987 elokuva voitti Yleisneuvostoliittolaisten elokuvafestivaalien (ven. Всесоюзный кинофестиваль, ВКФ) tuomariston pääpalkinnon ja Neuvostoliiton elokuva-akatemian merkittävimpiin elokuvapalkintoihin kuuluvan Nika-palkinnon. Lisäksi elokuva voitti Locarnon elokuvajuhlilla kansainvälisten elokuvakriitikoiden Fiprescin palkinnon.[3]
Vuonna 2021 elokuva ylsi Ukrainan elokuvahistorian yhdeksänneksi parhaaksi teokseksi Dovženko-keskuksen julkaisemalla Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa -listalla.[4][1][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e 9 Long Farewells / Dovhi provody Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Dolgije provody Elonet. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Nagrady/ Dolgije provody 1971 (Награды / Долгие проводы 1971) kinopoisk.ru. Viitattu 29.1.2024. (venäjäksi)
- ↑ Top 100. Rating of the best films in the history of Ukrainian cinema Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
- 7 Lentoja unessa ja valveilla ({{k-ru|Полёты во сне и наяву|Poljoty vo sne i najavu) on Roman Balajan]in ohjaama neuvostoliittolainen (ukrainalainen) elokuva vuodelta 1983. [1]
- 12
Kadonnut kirje[a] (ukr. Пропала грамота, Propala hramota) on Borys Ivtšenkon ohjaama neuvostoliittolainen pitkä elokuva. Sen ensi-ilta oli vuonna 1972.[2][b][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Poljoty vo sne i najavu Elonet. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ O. B. Parfenjuk (О. Б. Парфенюк): Ivtšenko Borys Viktorovytš (Івченко Борис Вікторович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2011. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Boris Ivtshenko Elonetissä. Viitattu 29.1.2024.
Zvenihora | |
---|---|
Звенигора | |
Zvenihora-elokuvan juliste. |
|
Ohjaaja | Oleksandr Dovženko |
Käsikirjoittaja | Maik Johansen, Juri Tjutjunnyk (Юрій Тютюнник), Oleksandr Dovženko |
Pääosat |
Semen Svašenko, Mykola Nademskyi, Les Podorožni, Volodymyr Uralskyi,
Heorhi Astafjev, J. Seljuk, Leonid Barbe, Marija Paršyna, Polina Skljar-Otava, Anastasi Symonov, Juri Myh’alov, Mykola Tšarov |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Neuvostoliitto |
Tuotantoyhtiö | Odessan elokuvastudio |
Ensi-ilta | 1927[1] |
Alkuperäiskieli | versiosta riippuen 67 min (1927), 92 min (1973) tai 97 min (2011)[1] |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Zvenihora (ukr. Звенигора, ven. Звенигора, Zvenigora) on Oleksandr Dovženkon ohjaama, Odessan elokuvastudiolla toteutettu neuvostoliittolainen mustavalkoinen mykkäelokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 1928.[2][3]
Alkuperäiset vuoden 1927 ukrainankieliset välitekstit korvattiin 1930-luvulla venäjänkielisillä teksteillä. Vuonna 2011 elokuva restauroitiin digitaaliseen muotoon Dovženko-keskuksessa ja samalla ukrainankieliset välitekstit palautettiin Dovženkon käsikirjoituksen avulla. Vuonna 2011 julkaistun, musiikilla taustoitetun version kesto on 97 minuuttia. Elokuvasta on myös Mosfilmin vuonna 1973 julkaisema, musiikilla taustoitettu 92-minuuttinen restauroitu versio.[4]
Vuonna 2021 elokuva arvioitiin Ukrainan elokuvahistorian 19. parhaaksi teokseksi Dovženko-keskuksen julkaisemalla Ukrainan elokuvahistorian sata parasta elokuvaa -listalla.[5][1][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c 19 The Enchanted Place / Zvenyhora Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
- ↑ S. V. Trymbatš (С. В. Тримбач): Dovženko Oleksandr Petrovytš (Довженко Олександр Петрович) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2008. Viitattu 13.2.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Zvenigora Elonet. Viitattu 13.2.2024.
- ↑ Zvenigora. Alternate versions imdb.com. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Top 100. Rating of the best films in the history of Ukrainian cinema Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
- ↑ 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 13.2.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Dovženko-keskus (ukr. Довженко-Центр, Dovženko-Tsentr, täydellisemmin ukr. Національний центр Олександра Довженка, Natsionalnyi tsentr Oleksandra Dovženka; ven. Национальный центр Александра Довженко; Центр Довженко) on kansallinen elokuva-arkisto ja kulttuurikeskittymä Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Odessan elokuvastudio (ukr. Одеська Кіностудія, Odeska kinostudija) on vuonna 1919 toimintansa aloittanut ukrainalainen elokuvastudio, jonka kotipaikka on Odessa.[1][2][3]
Elokuvastudiossa on sen yli 110 toimintavuoden aikana kuvattu yli 400 pitkää elokuvaa. Osoitteessa 33 Frantsuskyi Boulevard sijaitsevan elokuvastudion yhteydessä toimii elokuvahistorian museo.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 100 років Одеській кіностудії (arkistoitu via archive.org) 14.5.2019. bank.gov.ua. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Odessa & Region Travel Guide, s. 58. Kiova: Samit-book, 2019. ISBN 978-966-986-021-7. (ukrainaksi)
- ↑ Odeska kinostudija (Одеська Кіностудія) (Odenssan elokuvastudion kotisivut) odesafilmstudio.com.ua. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Odessan elokuvastudion kotisivut (Одеська Кіностудія) (ukrainaksi) (odesafilmstudio.com.ua)
- en:The Criterion Collection
- https://www.criterion.com/
- suoratoistopalvelu
- eräs suoratoistojen koontipalvelu
- esimerkiksi Donbass (2018) elokuva: https://www.justwatch.com/us/movie/donbass
5 Kiviristi[8] ukr. Камінний хрест (Kaminnyi h’rest) 1968 Leonid Osyka
Kiviristi (ukr. Камінний хрест, Kaminnyi h’rest) on Leonid Osykan ohjaama neuvostoliittolainen (ukrainalainen) elokuva, jonka ensi-ilta oli vuonna 1968.[1]
Kiviristi kuuluu ohjaajansa tunnetuimpiin ohjaustöihin. Teos on arvostettu Ukrainan elokuvahistorian sadan paraan elokuvan listan sijalle 5/100.[2][3][4] Mustavalkoista teosta on luonnehdittu ukrainalaisen runollisen elokuvan parhaimmistoon kuuluvaksi ja maailman elokuvataiteen teokseksi, jolle ei ukrainaisen elokuvan joukosta löydy vertaista.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kamennyi krest Elonet. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Top 100. Rating of the best films in the history of Ukrainian cinema Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ a b 5 The Stone Cross / Kaminnyi khrest Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
Leonid Osyka, elokuvaohjaaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leonid Osyka | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 8. maaliskuuta 1940 Kiova, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta |
Kuollut | 16. syyskuuta 2001 Kiova (61 vuotta) |
Ammatti | elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja |
Ohjaaja | |
Palkinnot | |
Ukrainan kansantaiteilija (1998), Ševtšenkon palkinto, Oleksandr Dovženkon valtionpalkinto (2001) |
|
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
|
Leonid Mihailovytš Osyka (ukr. Леонід Михайлович Осика; 8. maaliskuuta 1940 Kiova – 16. syyskuuta 2001 Kiova) oli ukrainalainen elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja.
Hänen saamiin tunnustuksiin lukeutuu Ukrainan kansantaiteilijan arvonimi (1998). Hänelle myönnettiin myös Oleksandr Dovženkon valtionpalkinto (2001).[1]
Hänen tunnetuimpiin ohjaustöihinsä lukeutuu Ukrainan elokuvahistorian sadan paraan elokuvan listan sijalle 5/100 arvostettu Kiviristi[2] (ukr. Камінний хрест, Kaminnyi h’rest) (1968).[3][4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Petro M. Bondartšuk: Osyka Leonid Mihailovytš (Осика Леонід Михайлович) Ukrainan historian tietosanakirja. 2010. Viitattu 24.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Kamennyi krest Elonet. Viitattu 3.11.2023.
- ↑ Top 100. Rating of the best films in the history of Ukrainian cinema Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 24.11.2023. (englanniksi)
- ↑ 5 The Stone Cross / Kaminnyi khrest Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 24.11.2023. (englanniksi)
- ↑ 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 24.11.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ivan Mykolaitšuk, elokuvaohjaaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:Ivan Mykolaitshuk
- uk:Іван Миколайчук
- sijalla 10/100 Babylon XX (ukr. Вавилон XX, Vavylon XX)
Ivan Mykolaitšuk | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. kesäkuuta 1941, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta Tšortoryja (kylä), Kitsmanin piiri, Tšernivtsin alue, Ukrainan SNT |
Kuollut | 3. elokuuta 1987 Kiova (46 vuotta) |
Ammatti | näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja |
Ohjaaja | |
Palkinnot | |
Ukrainan SNT:n kunniataiteilijan asema (Заслужений артист), Ševtšenkon palkinto (1988), asteroidi 8244 on nimetty hänen mukaansa[1] |
|
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Ivan Mykolaitšuk (ukr. Іван Миколайчук; 15. kesäkuuta 1941 Tšortoryjan kylä, Kitsmanin piiri, Tšernivtsin alue, Ukrainan SNT– 3. elokuuta 1987 Kiova) on ukrainalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja.[1][2][3][c]
Mykolaitšuk opiskeli Kiovan teatteri-instituutissa (-1965). Tätä seurasi työskentely taiteellisen elokuvan studioilla Kiovassa (O. Dovženkon elokuvastudio), jossa hän ohjasi elokuvat "Babylon-XX" (1979, pohjautuu Vasyl Zemljakin romaaniin Joutsenparvi; oli toinen käsikirjoittaja, elokuvamusiikin suunnittelija ja näytteli Fabianin roolin), "Niin myöhäinen, niin lämmin syksy" (1982, myös musiikin suunnittelu, yksi käsikirjoittajista, Grigorin rooli). Mykolaitšuk näytteli myös joissain ulkomaalaisissa elokuvissa.[1]
Päärooleja ja ohjauksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mykolaitšuk on näytellyt keskeisiä rooleja useissa Ukrainan elokuvahistorian sadan keskeisimmän joukkoon arvioidussa elokuvissa 1960–1980-luvuilla.[1] Hänellä oli rooli esimerkiksi elokuvissa Menneitten sukupolvien varjot (Ukrainan elokuvahistorian paras elokuva, eli sija 1/100), Kiviristi (5/100), Mustalla merkitty valkea lintu (8/100), Babylon XX (10/100), Kadonnut kirje (12/100).[1][4]
Hänen tunnetuimpiin ohjaustöihinsä lukeutuu Ukrainan elokuvahistorian sadan parhaan elokuvan listan sijalle 10/100 arvostettu Babylon XX (ukr. Вавилон XX, Vavylon XX) (1979).[5][4][6][1][7]
Tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan SNT:n kunniataiteilijan asema (Заслужений артист), Ševtšenkon palkinto (1988). Vuonna 1991 Mykolaitšukin kunniaksi järjestettiin elokuvajuhlat Kiovassa ja Tšernivtsissä. Hänen synnyinkyläänsä on perustettu näyttelijälle omistettu kartanomuseo (1991). Tšernivtsissä hänen mukaansa nimettiin elokuvateatteri (1989), katu (1991) ja hänelle on kiinnitetty tähti kaupungin kunniakujalle (2000); myös Kiovassa katu nimettiin Mykolaitšukin mukaan (2016). Asteroidi 8244 on nimetty hänen mukaansa. [1]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g L. I. Brjuh’ovetska (Л. І. Брюховецька): Mykolaitšuk Ivan Vasylovytš (Миколайчук Іван Васильович) Encyclopedia of Modern Ukraine. 2018. Viitattu 25.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Petro M. Bondartšuk: Mykolaitšuk Ivan Vasylovytš (Миколайчук Іван Васильович) Ukrainan historian tietosanakirja. 2010. Viitattu 25.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Ivan Mikolaitshuk Elonetissä. Viitattu 25.11.2023.
- ↑ a b Top 100. Rating of the best films in the history of Ukrainian cinema Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 25.11.2023. (englanniksi)
- ↑ 10 Babel XX / Vavylon XX Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 25.11.2023. (englanniksi)
- ↑ 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 25.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Babylon XX (1979) (ei tekstitystä) justwatch.com-suoratoistopalvelu. Viitattu 25.11.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Feliks Soboljev, elokuvaohjaaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:Felix Sobolev
- uk:Соболєв Фелікс Михайлович
- IMDB: 5237267
Feliks Soboljev | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 25. heinäkuuta 1931 Harkova, Ukrainan SNT |
Kuollut | 20. huhtikuuta 1984 Kiova (52 vuotta) |
Ammatti | elokuvaohjaaja |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
|
Feliks Myh’ailovytš Soboljev (ukr. Фелікс Михайлович Соболєв[a][1]; 25. heinäkuuta 1931 Harkova – 20. huhtikuuta 1984 Kiova) oli ukrainalainen elokuvaohjaaja, jonka ohjaustyöt ajoittuivat Neuvostoliiton aikaan.
Kolme hänen ohjauksistaan arvostettiin Ukrainan elokuvahistorian sadan parhaan elokuvan joukkoon (Dovženko-keskus, 2021).[2][3][4][5] Näistä elokuva Minä ja muut[6] (ven. Я и другие, Ja i drugije) (1971) sijoittui tällä sadan elokuvan listalla sijalle 32. [4]
Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Elonet käyttää ohjaajasta venäjänkielestä translitteroitua muotoa Feliks Sobolev
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Feliks Sobolev Elonetissä. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ ТОП 100. Рейтинг найкращих фільмів в історії українського кіно Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b 32 I and Others / Ya ta inshi Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (englanniksi)
- ↑ 95-100 Biosfera! Tšas usvidomlennja (Біосфера! Час усвідомлення) Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 29.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Ja i drugije Elonet. Viitattu 30.11.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Feliks Sobolev (Феликс Соболев) (venäjäksi) (kinopoisk.ru)
[[]], elokuvaohjaaja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
__ | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Ammatti | elokuvaohjaaja |
|
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Top 100. Rating of the best films in the history of Ukrainian cinema Dovženko-keskus, dovzhenkocentre.org. Viitattu 19.12.2023. (englanniksi)
- ↑ 100 найкращих українських фільмів усіх часів за версією кінокритиків 25.6.2021. BBC, bbc.com. Viitattu 19.12.2023. (ukrainaksi)
Donbass (elokuva)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dovbuš, elokuva (2023)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mavka (ukrainalainen animaatioelokuva 2023)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:Film.UA
- [1] (englanniksi) (film.ua)
Film.UA on vuonna 2002 perustettu ukrainalainen elokuva- ja televisiotuotantoyhtiö. Film.UA muodostuu yli 20 piennemmästä yrityksestä, jotka kattavat elokuva- ja tv-tuotannon kaikki vaiheet. Yhtiön päätoimipaikka on Kiova.[1][2][3]
Vuonna 2023 päättyneen tilikauden liikevaiho oli 53 miljoonaa dollaria ja yhtiön palveluksessa oli noin 280 ihmistä.[3]
Venäjän hyökkäyssodan 2022– aikana Film.UA -yhtymä on käynnistänyt yhteistyön aiempien ukrainalaisten kilpailijoittensa (1+1 media, Media Group Ukraine, Starlight Media) kanssa ukrainalaisten elokuva- ja televisiotuotantojen esiinnostamiseksi kansainvälisesti.[4][2] Film.UA -yhtiön tuottamiin, vuonna 2023 julkaisemiin elokuviin lukeutuu muun muassa animaatioelokuva Mavka: metsälaulu.[5]
- [2]
- https://www.crunchbase.com/organization/film-ua-group
- [3]
- Marta Balaga (5.4.2022) ‘Content is Our Weapon’: Ukraine’s TV Industry Presents United Front at MipTV (englanniksi) (variety.com)
- https://variety.com/2022/film/global/ukraine-film-ua-mavka-cannes-deals-1235277115/ (englanniksi) (variety.com)
- Mercedes Milligan (7.3.2023) Ukrainian Animated Feature ‘Mavka. The Forest Song’ Brings Magic to Theaters in 80 Countries (englanniksi) (animationmagazine.net)
- Max Goldbart (12.10.2022) ‘Shark Tank’ EP Phil Gurin Strikes International Partnership With Ukrainian Producer Film.UA Group (englanniksi) (deadline.com)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ About film.ua. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Manori Revindran: Ukraine’s Top Film Studio Became a Shelter for Those Fleeing War. Now, Its Staff Is Rallying for Industry Support Variety, variety.com. 8.4.2022. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
- ↑ a b FILM.UA Group Information rocketreach.co. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Marta Balaga: ‘Content is Our Weapon’: Ukraine’s TV Industry Presents United Front at MipTV Variety, variety.com. 5.4.2022. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Christopher Vourlias: “Life Will Win”: How Ukraine’s Film Industry is Reinventing Itself During the War Variety, variety.com. 15.2.2023. Viitattu 14.11.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
IC3PEAK, bändi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]IC3PEAK on vuonna 2013 perustettu venäläinen kokeellista elektronista musiikkia soittava kahden hengen yhtye Moskovasta. Duon muodostavat laulaja Anastasija Kreslina (ven. Анастасия Креслина) ja tuottaja Nikolai Kostylev (ven. Николай Костылев). ... ...
https://zona.media/online/2018/12/04/icep3ak-tour На меня смотрит вся Россия. Опасные гастроли IC3PEAK 4.12.2018 Mediazona, zona.media (venäjäksi)
https://www.npr.org/2019/01/17/685973630/young-russian-musicians-struggle-under-government-scrutiny Young Russian Musicians Struggle Under Government Scrutiny Lucian Kim 17.1.2019 npr.org (englanniksi)
https://www.hrw.org/news/2019/02/28/russia-censorship-younger-generations-music Russia: Censorship of Younger Generation’s Music 28.2.2019 hrw.org (englanniksi)
https://www.magneticmag.com/2022/10/we-spent-a-spooky-evening-at-elsewheres-horror-show-and-stumbled-upon-ic3peaks-music-revolution/ Elsewhere: IC3PEAK Steals The Horror Show Emi Grant 28.10.2022 magneticmag.com (englanniksi)
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- lista on epätäydellinen, mm. koska Ukraina on muodostettu historialtaan vaihtelevista osista, jotka ovat vuosien saatossa kuuluneet toisistaan poikkeaviin valtiollisiin rakenteisiin. Monenlaisia vieraan tahon (hyökkääjän) piirityksiä ja miehityksiä on kohdistunut lukuisiin rajoitetuihin osiin ja alueisiin nykyisin kansainvälisesti tunnustetun Ukrainan sisällä.
viimeistelemätöntä kehittelyä artikkeliin Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- yhä päivittyvä versio: Käyttäjä:Paju/HL13
Tapahtumat: Työstetään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Artikkelin Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 täydennystä.
- Täydennä 11-12/2022 aukkopäivät
- Suuria linjoja esille, grafiikkaa/taulukkoa... (miehitetty pinta-ala; asukkaat näillä ennen sotaa ja minne pakolaiset päätyneet; Ukrainan kansalaisten osuus/ Venäjän+ V-V:n / muiden; tappiot vähintään viikko/kuukausitasolla taulukoutuna tai grafiikkana...), vuosiyhteenevedot pakolaiset, siirtolaiset, kyyditetyt, arvoidut ihmisoikeusrikokset, ...)
- ihmisoikeusasioiden avaamista, eri arvioita, myös ukrainalaisten tekemät
- yhteistyöhanke usean maan välillä; Wikimedia säätiö; hae projektimääräraha?
- kansallinen hanke usean tahon yhteistyönä: laatukontrolli/ohjaus/mentorointi/koulutus: muokkaustilaisuudet
- onko tietoa iskuista: määrittele isku, kuukaudessa miten monta iskua koko Ukrainaan, entä alueittain?
Tiivistelmien rakenteen hahmottelua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- rakennetta... (ehkei vielä tänne näkyviin)
- keskeisiä teemoja, mitkä osiot kuukausi-vuodenaika-artikkelissa "aina"?
- summaariset lähteet?
- poiminnat kartalta: paikkakuntia?
- tietoa sotialiden/ aseiden/ ammusten käytön sekä siviiliuhrien ja vaurioutettujen siviilikohteiden määristä ja trendeistä
- huomattavia, ilmeisiä sotarikoksia
Tammikuu 2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maanantaina 1. tammikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti sotilasta joulukuussa 2023. Tappiotilastojen perusteella joulukuu 2023 oli Venäjän __ sotakuukausi sodan alun jälkeen. Joulukuussa 2023 aiheutui __ prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (yhteensä __ venäläisjoukkojen kaatunutta joulukuun 2023 loppuun mennessä). Joulukuussa 2023 Venäjän asevoimien vahvuudesta poistui ukrainalaislähteen mukaan keskimäärin __ taistelijaa päivittäin.[1][2]
Joulukuussa Venäjälle aiheutui hyökkäyssodan keskimääräistä tasoa suuremmat __aseiden ja __ kalustotappiot. Ukrainan asevoimien mukaan joulukuussa 2023 Venäjä menetti yhteensä __ ( ; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 maaliskuun 2023 loppuun) panssarivaunua, __ (_ ) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, __ muuta ajoneuvoa (_ , luku sisältää tankkiautot), __ (_ ) tykkiä, __ (_ ) raketinheitintä, __ (_ ) ilmatorjuntajärjestelmää, __ (_ ) lentokonetta, __ (_ ) helikopteria ja __ (_ ) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti joulukuussa 2023 yhteensä __ (_ ) venäläistä risteilyohjusta ja __ (_ ) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.[1][2] Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa. Muun muassa sosiaalisen median raporteista osapuolten kalustotappioita todentavan Oryx-ryhmän varmentamat luvut ovat merkittävästi näitä lukuja pienempiä.
Perjantaina 12. tammikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvallat oli havainnut, ettei se valvo aseapuansa loppukäyttöä riittävästi. Noin yhden miljardin dollarin arvosta yhdysvaltalaista aseapua käyttiin vuoden 2023 alkupuolella Ukrainassa niin, ettei Yhdysvalloilla ollut tarkkaa käsitystä toimittamiensa aseiden käytöstä. Tämä on johtunut muun muassa aseapua valvovan henkilöstön vähyydestä esimerkiksi logistiikkakeskuksissa, yhdysvaltalaisten kulkurajoituksista Ukrainassa sekä valvontaprosessien puutteista sodan oloissa. Yhteistyöllä Ukrainan asevoimien kanssa valvonta oli kehittynyt huomattavasti alkuvuonna 2023, mutta merkittävä osa aseavusta jäi vielä valvomatta.[3][4]
Helmikuu 2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiviikkona 1. helmikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]...
Maanantaina 12. helmikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Donetskin lähistöllä venäläisjoukkoja pakotetaan etenemään kohti ukrainalaisia. Esimerkiksi Donetskin lounaispuolella Novomihailovkan läheisellä rintamaosuudella hyökkäämään lähetettyjen sotilaiden taakse sijoitettuja venäläisiä tarkka-ampujia on käytetty estämään vetäytyminen. [5]
Tiistaina 13. helmikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan eliittijoukkoihin kuuluva 3. hyökkäysprikaati raportoitiin siirretyn venäläisjoukkojen piiritysuhan alle joutuneeseen Avdijivkaan ja vapauttaneen sitä lähes kaksi vuotta puolustaneen joukko-osaston (110. mekanisoidun prikaatin).[6]
Keskiviikkona 14. helmikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan asevoimat upotti aamulla venäläisen maihinnousualus Tsezar Kunikovin (ven. Цезарь Куников) Krimin niemimaan Alupkan kaupungin edustalla. Laivan Ukraina upotti Magura V5 -meridroonien avulla.[7][8][9] Jo toisen maihunnosusaluksen tuhoutuminen kahden kuukauden sisällä aiheutti potkut Venäjän Mustanmeren laivaston komentajelle.[10] Venäjä on käyttänyt suuria maihinnousualuksia kuljettaakseen erityisesti ampumatarvikkeita täydennykseksi Ukrainan etelä-osissa hyökkäyssotaa käyville asevoimilleen. Maihinnousualusten tuhoamista ja Krimin sillan vaurioittamista on esitetty keskeisiksi keinoiksi maahantunkeutuneiden joukkojen huollon pääväylien katkaisemiseksi.[9]
Torstaina 15. helmikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan hallitus, Maailmanpankki, Euroopan komissio ja Yhdistyneet kansakunnat arvioivat yhteisesti, että vuoden 2023 lopussa Ukrainan jälleenrakennus- ja toipumiskustannukset sodan tuhoista (seuraavan vuosikymmenen aikana) ovat nousseet 486 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Vuotta aiemmin vallinneessa tilanteessa jälleenrakennuskustannuksiksi arvioitiin 411 mrd. USD.[11] Vuonna 2024 tarvittaisiin jo noin 15 mrd USD kiirellisiin jälleenrakennus- ja toipumiskuluihin kansallisella ja paikallisella tasolla. Osuus pitäisi sisällään asuinrakennusten, pehmeän infrastruktuurin[12] ja palvelujen, energiajärjestelmien ja liikenteen osuudet.[11]
Perjantaina 16. helmikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän hyökkäyssodan aikana olisi ylitetty 400 000 kaatuneen venäläissotilaan raja. Edellispäivänä kuoli Ukrainan mukaan 1 210 venäläistaistelijaa, mikä on eräs sodan korkeimmista päiväkohtaisista tappioluvuista.[13]
Donetskin alueen keskivaiheilla sijaitsevasta Avdijivkan kaupungista käytiin kovaa taistelua. Venäläiset olivat pyrkineet piirittämään kaupunkia lokakuusta 2023 lähtien.[14] Ukrainalaiset joutuivat vetäytymään kaupungista muun muassa ammuspulan vuoksi. Joitain ukrainalaistaistelijoita jäi venäläisten vangeiksi ennen kuin vetäytymistä ja uudelleenryhmittäytymistä ehdittiin saada valmiiksi.[15][16][17] Avdijivkassa taistelleen edellisen prikaatin muutamaa päivää aiemmin vapauttanut Ukrainan eliittiin lukeutuva 3. hyökkäysprikaati raportoi aiheuttaneensa suuret tappiot etenkin kahdelle venäläiselle moottorisoidulle prikaatille. Kaikkiaan ainakin 15 000 sotilaan arvioitiin olleen hyökkäämässä tätä ukrainalaiskaupunkia kohti.[16] Ukrainan mukaan Venäjä olisi neljän kuukauden aktiivisen taisteluvaiheen aikana menettänyt Avdijivkan rintamalla yli 47 000 sotilasta (kuolleita tai haavoittuneita), yli 360 tankkia, lähes 250 tykkiä ja viisi lentokonetta. [18] ISW:n arvion mukaan Venäjällä olisi sotilasjoukkojen määrällisesti moninkertaisen ylivoiman ohella ollut taistelujen loppuvaiheessa jonkin aikaa myös selvä paikallinen ilmaherruus Avdijivkan sektorilla. [19]
Ukraina solmi pitkäaikaisen turvallisuussopimuksen Saksan kanssa. Samantapainen sopimus Ukrainalla oli jo Britannian kanssa. Saksa lupasi tukea Ukrainaa 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2024, ja auttaa Ukrainaa myös sodan jälkeen rakentamaan sellaista modernia armeijaa, joka pystyy torjumaan Venäjän hyökkäyksiä tulevaisuudessa.[20] Myös Ranska solmi vastaavan turvallisuussopimuksen, ja sitoutui tukemaan Ukrainaa 3 miljardin euron aseavulla vuonna 2024. Lisäksi Ranska kouluttaa ukrainalaisia sotilaita ja auttaa Ukrainaa Nato-yhteensopivuuden lisäämisessä.[21]
Lauantaina 17. helmikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Unkarin pääministeri ilmoitti, että Ruotsin Nato-jäsenyydes tultaisiin hyväksymään Unkarin parlamentin seuraavan istuntokauden aluksi helmikuun lopulla. Unkari on ollut viimeinen maa, joka ei ole hyväksynyt Ruotsin liittymistä Natoon.[22] Suomen tavoin Ruotsi päätti hakea puolustusliiton jäsenyyttä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.
Sunnuntaina 18. helmikuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanskan uutisoitiin lahjoittavansa "koko tykistönsä" Ukrainalle. Tällä Tanska tarkoittaa yhden tykistörykmentin varustusta eli 19 kappaletta 155 millimetrin ranskalaisvalmisteisia CAESAR-haupitseja ammuksineen.[23] Tämän kaluston maa vastaanotti vuosina 2019-2023. Tanskan tykistö on kooltaan pieni, suuruusluokkaa alle viideskymmenesosa Suomen tykistön koosta.[24] Lahjoitettavien tykkien tilalle Tanska on tilannut israelilaisia Elbit Systemsin valmistamia 155 millimetrin ATMOS 2000 -tykkejä, joiden toimitus alkoi jo vuonna 2023.[25][24]
. maaliskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]https://www.ukrinform.net/rubric-economy/3832313-ukrainian-british-think-tanks-expose-imports-of-raw-materials-to-russia-for-ammo-production.html Ukrainian, British think tanks expose supplies of raw materials to Russia for ammo production 26.2.2024
Marraskuu 2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiviikkona 16. marraskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etsi: Venäjän kaksoiskansalaisten kutsunnat; / kv.laki ja käytännöt
- Etsi: miehitysalueiden Venäjän passin "ottaneiden" kutsunnat/ + laittomuus
...
Perjantaina 25. marraskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjä asevoimat tulitti hyökkäyssotansa rintamalinjaa ukrainalaisia asuinalueita (kaupungeja, taajamia ja kyliä) sekä Ukrainan asevoimien asemia muun muassa tykistöaseillaan. pitkin ja sen lähiseutuja Hersonin, Zapo..., Dnepri..., Donetskin, Luhanskin ja Harkovan alueilla. Ainakin Harkovan seudulle iskettiin ohjuksilla Venäjän Belgorodin alueelta käsin.[26]
- Venäläisviestimissä / Ukraianlaiset ... 1932 kansanmurhasta, Ukrainan mukaan vuoden 2022 kansanmurhasta... (holodomorin muistopäivä lauantaina) Ukrainalaisten kansanmurhasta
Hersonin alueella kuolleita ja haavottuneita... Venäläiset tulittaeet myös sairaaloita, törkeä sotarikos... psykiatrinen sairaalan muutto Odessaan ja lastensairaala Mykolajviin. Aiemmin viikolla tulittaneen ainakin kahta sairaalaa Zapo... Aiemmin syksyllä WHO uutisoi, että siihen mennessä... (keskimäärin kpl/ päivä), [27]
- Lavastettuja keskusteluja "sotilaiden äitien" kanssa. Telvisioidussa keskustelussa Putin tapasi 18 tarkasti valittua, korkeassa asemassa työskentelevää naista. Mutta tuhansien sotilaiden äitejä puolustavien järjestöjen edustajia ei oltu kutsuttu "keskusteluun sotilaiden äitien kanssa"
Yhdysvaltalainen talouslehti Forbes analysoi Venäjän tykistön tulenjohdon ja tykistötoiminnan organisoinnin pettämistä sodassa ja siihen johtaneita syitä. Orlan-30 -lennokeja oli vain muutama, Etulinjassa toimiva tulenjohtaja joutui siksi kiipeämään esimerkiksi puuhun tai muuhun koreaan maastonkohtaan kiikaroimaan ja suuntimaan kompassilla tykistön tulen kohdistusta. [29]
Lauantaina 26. marraskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sunnuntaina 27. marraskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maanantaina 28. marraskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tiistaina 29. marraskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiviikkona 30. marraskuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukokuu 2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan vastahyökkäyksen uusi vaihe alkoi ja usealla rintamalohkolla käynnistettiin aktiivisempi vaihe toukokuussa 2023... valmistelevia toimia jo osin etukäteen... [32]
Kesäkuu 2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskiviikkona 21. kesäkuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vähintään 40 000 Krimin asukasta on värvätty Venäjän asevoimiin asepalvelukseen 2014 lähtien. Vuosittain asepalvelus on koskenut noin 6000 asukasta. Miehittäjämaa Venäjän lainsäädännön mukaan asepalveluksesta kieltäytyminen voisi johtaa 1-2 vuoden vankeuteen, mikä ei johtaisi asepalvesta vapautumiseen vaan tämä seuraisi vankeusrangaistuksen jälkeen. [33] Geneven sopimusten mukaan miehittävä...
Venäjä kiertää asevientisäännöksiä ostamalla länsimaista teknologiaa muun muassa Kiinan kautta.[34] Kriittistä asejärjestelmien komponenteista pääosa oli ukrainalaisen selvityksen mukaan länsimaista valmistetta. Yli kolme neljässaa näistä oli yhdysvaltalaista, saksalaista, sveitsiäistä tai alakomaalaista alkuperää. Arvoltaan 72 prosenttia ostamistaan kriittisistä komponenteista Venäjä osti Kiinan kautta, edellisvuoden vastaavana aikana osuus oli 22 prosenttia. Kiinalaisen myyjän välittämien kauppojen voimakkaan kasvun lisäksi myös kiinalaisvalmisteisten osien määrä kaupoissa kasvoi. Esimerkiksi mikropiireistä Venäjä osti 87 prosenttia Kiinan kautta, vaikka vain 40 prosenttia oli kiinalaisvalmisteisia.[34] Viiden yhdysvaltalaisen yrityksen (Analog Devices, Texas Instruments, Microchip Technology, Intel Corporation ja Advanced Micro Devices (AMD)) osuus venäläisistä asejärjestelmistä löydetyistä oli 52 prosenttia. Ukrainalaisten selvitysten mukaan esimerkisi venäläisissä risteilyohjuksissa, panssaroiduissa ajoneuvoissa, tykistö- ja ilmatorjuntajärjestelmissä sekä taktisissa lennokeissa (myös iranilaisvalmisteisissa räjähdelennokeissa) on ulkomailta tuotuja komponentteja. Venäjän asevienti oli yhä 20,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria maalis-joulukuussa 2022 eli putosi vain vain 15 prosenttia Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.[34]
Torstaina 22. kesäkuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän miehittämän Krimin ja Dneprin itäpuolisen Hersonin alueen nukkehallintojen johtajat raportoivat Hersonin alueen ja Krimiä yhdistäneen eurooppatie E 105:n Tšhonharin siltaan kohdistuneesta iskusta. Tšhonharin siltayhteys on yksi kolmesta keskeisestä maantiesiltayhteydestä Hersonin alueen ja Krimin välillä; lisäksi on kaksi rautatiesiltaa. Vahvistamattoman venäläisväitteen mukaan siltaan oltaisiin iskettu brittiläisvalmisteisilla__Storm Shadow __ohjuksilla... [35]
Perjantaina 23. kesäkuuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Defense Forces eliminate another 780 Russian invaders 1.1.2024 08:18. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 2.1.2024. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Ukrainian Defense Forces kill 1,280 Russian troops overnight 01.12.2023 09:00. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 1.12.2023. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Some US aid to Ukraine poorly tracked -Pentagon inspector general 12.1.2024. Reuters, reuters.com. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
- ↑ (U) Evaluation of the DoD’s Enhanced End-Use Monitoring of Defense Articles Provided to Ukraine (pdf) 11.1.2024. defense.gov. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
- ↑ David Axe: Defeated Several Times, The Russian 155th Brigade Finally Captured A Few Village Blocks. But Only Because Russian Snipers Forced It Forward. Forbes, forbes.com. 12.2.2024. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
- ↑ David Axe: Ukraine Has Two Specialized Assault Brigades. It Sent One To Avdiivka To Cover The Garrison’s Retreat. Forbes, forbes.com. 13.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Nate Ostiller: Military says Russian landing ship sunk in Black Sea kyivindependent.com. 14.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Tom Ambrose & Lili Bayer: Ukrainian forces destroy large Russian landing ship off Crimea – as it happened The Guardian, theguardian.com. 14.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b David Axe: Looks Like Another Russian Landing Ship Just Blew Up forbes.com. 14.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Pekka Hakala: Venäläislähteet: Mustanmeren laivaston komentaja sai potkut Helsingin Sanomat, hs.fi. 15.2.2024. Viitattu 16.2.2024.
- ↑ a b Updated Ukraine Recovery and Reconstruction Needs Assessment Released 15.02.2024. Maailmanpankki, worldbank.org. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Pehmeä infrastruktuuri
- ↑ Defense forces eliminate 400,300 Russian invaders 16.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukraine faces onslaught at Avdiivka as Russia launches new offensive 12.10.2023. kyivindependent.com. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukrainalaiskenraali: Ukrainan joukkoja vangittu Avdijivkassa 16.02.2024. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 17.2.2024. (suomeksi)
- ↑ a b Ukraine war latest: Ukrainian forces withdraw from strongpoint on Avdiivka outskirts 16.2.2024. kyivindependent.com. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian troops withdraw from Avdiivka as ammunition shortage bites 17.2.2024. Reuters, reuters.com. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Russia lost 47,000 soldiers, 364 tanks in Avdiivka sector in four months - Tarnavskyi 18.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Russian forces were able to capture Avdiivka due to air superiority - ISW 18.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukrainan Zelenskyi allekirjoitti turvallisuussopimuksen Saksan kanssa 16.02.2024. Salon Seudun Sanomat, sss.fi. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Ranska ja Ukraina solmivat turvallisuussopimuksen: 3 miljardin edestä aseapua 16.02.2024. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Kirsi Jääskeläinen: Orban kertoi, koska Unkari aikoo ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyden is.fi. 17.02.2024. Viitattu 17.2.2024.
- ↑ Yrjö Kokkonen: Tanska lahjoittaa koko tykistönsä Ukrainalle 18.02.2024. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ a b ”Chapter Three: Europe”, The Military Balance, 124 (1), s. 69, 84-86, 88-90. Routledge, 2024. ISSN 0459-7222. Verkkoversio (tilaajille) (pdf) (viitattu 17.2.2024). (englanniksi)
- ↑ Nicholas Fiorenza: Denmark orders ATMOS SPHs and PULS MRLs Janes, janes.com. 7.3.2023. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Jari Himanen, Atte Lehtonen & Meri Naski: Ukrainan sota, päivä 275: Ainakin 15 siviiliä kuollut H'ersonin iskuissa 25.11.2022. Iltalehti, iltalehti.fi. Viitattu 26.11.2022.
- ↑ Léonie Chao-Fong, Harry Taylor & Helen Sullivan: Russia-Ukraine war: shelling forces Kherson hospitals to evacuate as UN warns millions plunged into hardship – as it happened 25.11.2022. The Guardian. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Karolina Hird, Grace Mappes, Riley Bailey, Angela Howard, & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, November 25 25.11.2022. understandingwar.org. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)
- ↑ David Axe: Russia’s High-Tech Artillery System Was Supposed To Win The War In Ukraine. But Troops Didn’t Know How To Use It. 25.11.2022. forbes.com. Viitattu 26.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Fear of Losing War Bites Russian Propagandists Kyiv Post, kyivpost.com. 30.11.2022. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Karolina Hird, Riley Bailey, Madison Williams, Yekaterina Klepanchuk & Frederick W. Kagan: Russian Offensive Campaign Assessment, November 30 30.11.2022. Institute for the Study of War, understandingwar.org. Viitattu 2.12.2022. (englanniksi)
- ↑ Nadeem Badshah, Tom Ambrose, Harry Taylor & Adam Fulton: Defeat would leave Russia brutal and vindictive even if Putin ‘disappeared’, says RAF chief – as it happened theguardian.com. 27.5.2023. Viitattu 23.6.2023. (englanniksi)
- ↑ At least 40,000 Crimean residents drafted into Russian army since 2014 ukrinform.net. 21.6.2023. Viitattu 23.6.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Daniel Bush: Exclusive: Russian Military Uses China in Sourcing Banned Tech from 59 U.S. Firms Newsweek, newsweek.com. 21.6.2023. Viitattu 23.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Martin Fornusek: Russian sources report strikes on key bridge between Crimea and mainland Ukraine kyivindependent.com. 22.6.2023.
Alulle: Artikkeleita Ukrainasta, mm. paikkakunnista, henkilöistä, tekojärvistä ja luonnonsuojelualueista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alulle artikkeleja listan Wikiprojekti:Ukraina/Top 500 puuttuvat artikkelit nimikkeistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alulle: Ukrainan liputuspäivät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- taulukkoartikkeli, näille lähde.
|
Alulle: Ukrainan valtion päivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ukrainan valtion päivä | |
---|---|
День Української Державності | |
Valtio | Ukraina |
Tyyppi | kansallinen juhla- ja vapaapäivä |
Vietetään | 28. heinäkuuta |
Ensimmäisen kerran | 28. heinäkuuta 2022 |
Ukrainan valtion päivä (ukr. День Української Державності, Den Ukrajinskoji Deržavnosti) on kansallinen juhla- ja vapaapäivä Ukrainassa. Sitä vietetään 28. heinäkuuta. Juhlapäivää vietettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2022.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ A new holiday is being introduced in Ukraine – the Day of Ukrainian Statehood Ukrainan korkein neuvosto, rada.gov.ua. 1.6.2022. Viitattu 3.12.2022. (ukrainaksi)
- ↑ All stages of the history of Ukrainian statehood can be described in one sentence: we existed, exist and will exist - address by President Volodymyr Zelenskyy on the occasion of Ukrainian Statehood Day Ukrainan presidentti, president.gov.ua. 28.7.2022. Viitattu 3.12.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Vesiväylä-artikkeleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- etsi virallinen nimi ja kirjoita artikkeli: Herson-Mykolajiv-vesijohto
- myös suomenkiel. media, suolavedellä pilattu vesijohtoverkko
- https://ceobs.org/ukraine-conflict-environmental-briefing-water/
Kokonaan uusiksi: Luettelo Ukrainan luonnonsuojelualueista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämä on luettelo Ukrainan luonnonsuojelualueista. Ukrainassa on satoja eritasoisia luonnonsuojelualueita.
Ukrainan biosfäärialueet ja luonnonpuistot (IUCN:n I-luokka)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan biosfäärialueet ja luonnonpuistot kuuluvat tiukimmin suojeltuihin luonnonsuojelualueisiin. Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN:n on antanut näille suojelualueluokittelun korkeimman, I-tason luokituksen.[1] Vuonna 2022 Ukrainassa oli kahdeksan Unescon biosfäärialueena (MAB) tunnustamaa suojelualuetta (ukr. біосферний заповідник, biosfernyi zapovidnyk).[2] Lisäksi väestönsuojelullisista syistä biosfäärialueeksi on luokiteltu Tšernobylin säteily-ekologinen biosfäärialue. Tämän ohella maassa on 19 luonnonpuistoa (ukr. (Природний) заповідник, (Pryrodnyi) zapovidnyk).[3][4]
Huom: biosfäärialue voi koostua muista suojelualueista ja ulottua valtionrajan yli; siihen voi sisältyä esim. yksi tai useampi kansallispuisto. Ohessa on lueteltu vielä taulukoimattomia ukrainalaisia luonnonpuistoja (ukr. (природний) заповідник, (pryrodnyi) zapovidnyk):
- (ukr. Кузійський (природний) заповідник, Kyzijskyi (pryrodnyi) zapovidnyk)
- (ukr. Розточчя (природний) заповідник, Roztotštšja (pryrodnyi) zapovidnyk)
- (ukr. Угольсько-Широколужанський (природний) заповідник, Uholsko-Šyrokolužanskyi (pryrodnyi) zapovidnyk)
- (ukr. Свидовецький (природний) заповідник, Svydovetskyi (pryrodnyi) zapovidnyk)
- (ukr. Чорногірський (природний) заповідник, Tšornohirvskyi (pryrodnyi) zapovidnyk)
Ukrainan kansallispuistot (IUCN:n II-luokka)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]IUCN:n II-luokkaan kuuluu yli 50 kansallista luonnonsuojelupuistoa eli kansallispuistoa (Національний парк, Національний природний парк; translitt. natsionalnyi park, natsionalnyi pryrodnyi park; lyhennys НП tai НПП).[4][1] Osa Ukrainan kansallispuistoista on hyvin nuoria, perustettu vasta 2020-luvulla. Ohessa on lueteltu 55 kansallispuistoa ja yksi suunniteltu kansallispuisto. Useiden Ukrainan kansallispuiston suomenkielinen nimi ei vielä ole vakiintunut. Oheissa kansallispuistojen nimiä on pyritty suomentamaan nimen merkityksen perusteella sen sijaan, että nimi olisi merkityksestä välittämättä translitteroitu ukrainan kielestä.
- Pääartikkeli: Luettelo Ukrainan kansallispuistoista
Muut luonnonsuojelualueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisäksi Ukrainassa on useita satoja muita luonnonsuojelualueita.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Mervi Heinonen & Sanna-Kaisa Juvonen: IUCN:n suojelualueluokituksen soveltaminen Suomessa (pdf) 12.6.2013. Metsähallitus, metsa.fi. Viitattu 4.9.2022.
- ↑ Biosphere reserves in Europe & North America: Ukraine Unesco, unesco.org. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Pryrodno-zapovidnyi fond Ukrajiny (Природно-заповідний фонд України) 2022. Nature Reserve Fund of Ukraine. Viitattu 4.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Carpathian Biosphere Reserve - All parks and reserves of Ukraine 2022. Nature Reserve Fund of Ukraine. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Edvard Zharsky: Askaniia-Nova Biosphere Reserve 2009. Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Black Sea Biosphere Reserve 2009. Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Black Sea Biosphere Reserve Nature Reserve Fund of Ukraine, wownature.in.ua. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Drevylans Nature Reserve Official Reserve Website. uk
- ↑ Volodymyr Kricsfalusy: Gorgany Nature Reserve 2008. Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Gorgany (Official Reserve Website) Ministry of Ecology and Natural Resources (Ukraine). Viitattu 4.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Yelanets Steppe Nature Reserve Official Reserve Website. uk
- ↑ a b Serhiy Bilenky: Kaniv Nature Reserve 2021. Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Kaniv Nature Reserve (Official Website) Ministry of Ecology and Natural Resources (Ukraine). Viitattu 4.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Kara-Dag Nature Reserve 1989. Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Karadag Nature Reserve miehittäjämaan "virallinen", suojaamaton sivusto. Viitattu 4.9.2022. (venäjäksi)
- ↑ Kazantypskyi pryrodnyi zapovidnyk (miehittäjämaan sivusto) luonnonpuiston sivusto, Internet Archive. Arkistoitu 6.9.2009. Viitattu 9.4.2022. (venäjäksi)
- ↑ a b Luhansk Nature Reserve 1993. Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Pryrodnyi zapovidnyk "Mys Martjan" Ukraine Incognita. Viitattu 4.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Pryrodnyi zapovidnyk "Medobory" Ukraine Incognita. Viitattu 4.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Polisia Nature Reserve 1993. Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Filial "Provalskyi step" (Luhanskyi pryrodnyi zapovidnyk) suojelualueen sivusto. Viitattu 5.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Luhanskyi pryrodnyi zapovidnyk (verkkosivun mukaan luhanskin luonnonpuistoon kuuluu tai on kuulunut ainakin hallinnollisesti kolme osaa, mutta ovatko nämä yhä erillisiä luonnonpuistoja, vai osia suuremmasta Luhanskin luonnonpuistosta (2004): Stanytsja Luhanskan luonnonpuisto, Striltsivin aron luonnonpuisto ja Provalljan aron luonnonpuisto?) sukrainaincognita.com. Viitattu 5.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Stanytšno-Luhanskyi filial (Luhanskyi pryrodnyi zapovidnyk) suojelualueen sivusto. Viitattu 5.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Tšeremskyi pryrodnyi zapovidnyk suojelualueen sivusto. Volynin alue. Viitattu 5.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ihor Masnyk: Ukrainian Steppe Nature Reserve 1993. Canadian Institute of Ukrainian Studies, Univ. of Toronto, encyclopediaofukraine.com. Viitattu 4.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Swan Islands Nature Reserve Krimin luonnonpuisto. Arkistoitu 15.6.2019. Viitattu 5.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Michael's Virgin Land Nature Reserve Zapovedniks of Ukraine. Viitattu 4.8.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Відділення Українського степового природного заповідника «Крейдова флора» 22..2019. nas.gov.ua. Viitattu 5.8.2022. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nature reserves in Ukraine Wikimedia Commonsissa
Luettelo Ukrainan kansallispuistoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]IUCN:n II-luokkaan kuuluu yli 50 kansallista luonnonsuojelupuistoa eli kansallispuistoa (Національний парк, Національний природний парк; translitt. natsionalnyi park, natsionalnyi pryrodnyi park; lyhennys НП tai НПП).[1][2][3][4] Osa Ukrainan kansallispuistoista on hyvin nuoria, perustettu vasta 2020-luvulla.[4] Ohessa on lueteltu 56 kansallispuistoa ja yksi suunniteltu kansallispuisto. Useiden Ukrainan kansallispuiston suomenkielinen nimi ei vielä ole vakiintunut. Oheissa kansallispuistojen nimiä on pyritty suomentamaan nimen merkityksen perusteella sen sijaan, että nimi olisi merkityksestä välittämättä translitteroitu teknisesti siirtokirjoittamalla ukrainan kielestä SFS 4900-standardin (1998) tai YK-latilanaistuksen (2012) mukaisesti. Mikäli nimi pohjautuu vakiintuneeseen paikannimeen, sitä on pyritty käyttämään myös kansallispuiston nimessä. Oheisen taulukon koonneen wikipedistin mielestä esimerkiksi vuonna 2022 Tammen julkaiseman Pohjois- ja Itä-Euroopan maiden kansallispuistoja esittelevän kirjan käyttämät paikannimet Ukrainasta (ja Valko-Venäjältä) eivät ole teknisen, sisällöllisen merkityksen unohtavan lähestymisensä johdosta onnistuneita. Äänteenmukaisuuden vuoksi on ohessa käytetty SFS-standardin mukaista paikannimeä, mikäli osuvaa semanttisesti purettua, tunnetuiksi paikannimiksi purkautuvaa merkitystä ei ole nopeahkosti keksitty ja siihen pohjautuvaa suomalaiselle lukijalle avautuvaa taivutettua nimimuotoa löydetty.
Kansallispuistojen sisällä voi sijaita tiukemmin suojeltuja alueita. Toisaalta kansallispuistot voivat kuulua jonkun laajemman suojelualueen piiriin.
Suojelualue | Nimi ukrainaksi (englanniksi) | Pinta-ala (km²)[4] | Perustettu[4] | Luokitus[4] | Sijainti[4] | Kuva | Web/Lyhyesti |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Ala-Dneprin kansallispuisto | Нижньодніпровський національний природний парк[5] (Nižnodniprovskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 801,7780 | 2015.11.24 | kansallispuisto | Hersonin alue | Dneprin alajuoksu Kah’ovkan vesivoimalaitospadolta alas Dnepr–Bugin limaanille saakka ilman kaupunkeja tai taajamia; kartta (jpg) (ukrainaksi); НПП «Нижньодніпровський» (ukrainaksi), НПП “Нижньодніпровський” (ukrainaksi) | |
Ala-Dnestrin kansallispuisto | Нижньодністровський національний природний парк[6] (Nižnodnistrovskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 213,1110 | 2008.11.13 | kansallispuisto | Odessan alue | Lower Dniester National Nature Park (englanniksi) | |
Ala-Sulan kansallispuisto | Нижньосульський національний природний парк[7] (Nižnosulskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 186,3511 | 2010.02.10 | kansallispuisto | Pultavan alue, Tšerkasyn alue | Lower Sula National Nature Park (englanniksi), Національний природний парк "Нижньосульський" (ukrainaksi) | |
Asova-Syvašin kansallispuisto | Азово-Сиваський національний природний парк[8] (Azovo-Syvaskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 525,8270 | 1993.02.25 | kansallispuisto | Hersonin alue | Azov-Syvash National Nature Park (englanniksi) | |
Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuisto | Білобережжя Святослава національний парк (Biloberežžja Svjatoslava natsionalnyi park) | 352,2314 | 2009.12.16 | kansallispuisto | Mykolajivin alue | Natsionalnyi pryrodnyi park "Biloberežžja Svjatoslava" (ukrainaksi) | |
Biloozeron kansallispuisto | Білоозерський національний природний парк (Biloozerskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 70,1444 | 2009.12.11 | kansallispuisto | Kiovan alue, Tšerkasyn alue | ||
Bugin Hardin kansallispuisto | Національний природний парк Бузький Гард (Natsionalnyi pryrodnyi park Buzki Hard) | 61,3813 | 2009.04.30 | kansallispuisto | Mykolajivin alue | Національний природний парк Бузький Гард (ukrainaksi), Buzkyi Gard National Nature Park (englanniksi) (englanniksi) | |
Boikivštšynan kansallispuisto | uk:Національний природний парк «Бойківщина»; (Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna) | 122,4000 | 2019.04.11 | kansallispuisto | Lvivin alue | Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna (ukrainaksi), Національний природний парк “Бойківщина” відтепер є заповідником (2019), Національний природний парк «Бойківщина» (ukrainaksi) | |
Derman–Ostrohin kansallispuisto | Дермансько-Острозькийнаціональний природний парк (Dermansko-Ostrozkyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 54,4830 | 2009.12.11 | kansallispuisto | Rivnen alue | Natsionalnyi pryrodnyi park Dermansko-Ostrozkyi (ukrainaksi), Derman-Ostroh National Nature Park (englanniksi) (c:Dermansko-Ostrozkyi National Nature Park), puisto sijaitsee Rivnen piirin eteläisassa, Dermanin eteläpuolella ja Ostrohin lounaispuolella | |
Desna–Stara Hutan kansallispuisto | Деснянсько-Старогутський національний природний парк (Desnjansko-Starohutskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 162,1436 | 1999.02.23 | kansallispuisto | Sumyn alue | Desnjansko-Starohutskyi natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi), Desna-Stara Huta National Nature Park (englanniksi), Sumyn alueen pohjoisrajalla, kartta (ukrainaksi), Desna River Floodplains puiston länsiosan Ramsar-alue (englanniksi) | |
Dnestrin kanjonin kansallispuisto | Національний природний парк «Дністровський каньйон» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Dnestrovskyi kanion") | 117,3028 | 2010.02.03 | kansallispuisto | Ternopilin alue | National Nature Park Dniester Canyon (englanniksi), Dniester Canyon National Nature Park (englanniksi); Huom. Puistossa esimerkiksi noin 100 luolaa, joista Ozerna (105 km) ja Optymistychna (230/ 240 km) on luolaverkostoltaan maailman pisimpiä ! | |
Dvoritšnan kansallispuisto | Дворічанський національний природний парк (Dvoritšanskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 31,3120 | 2009.12.11 | kansallispuisto | Harkovan alue | Dvorichanskyi National Nature Park (englanniksi), Dvorichanskyi National Park (englanniksi) | |
Džarylhatšin kansallispuisto (Džarylhatšin saaren kp.) |
Джарилгацький національний природний парк (Džarylhatskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 100,00 | 1993.12.11 | kansallispuisto | Hersonin alue | Dzharylhach National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Džarylhatskyi" | |
Halytšin kansallispuisto | Галицький національний природний парк (Halytskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 146,8480 | 2004.08.09 | kansallispuisto | Ivano-Frankivskin alue (Halytšin ympäristö) | Halytskyi natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi), Halych National Nature Park (englanniksi) | |
Hetmanin kansallispuisto | Гетьманський національний природний парк (Hetmanskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 233,6010 | 2009.04.27 | kansallispuisto | Sumyn alue | Vorsklajoen varrella, Welcome to the Getmanski National Natural Park (englanniksi), kartta puiston alueesta (jpg) (ukrainaksi), Hetmanskyi National Nature Park (englanniksi) | |
Holosijivin kansallispuisto | Національний природний парк «Голосіївський» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Holosijivskyi") | 45,2552 | 2008.10.30 | kansallispuisto | Kiova (Holosijivin kaupunkipiiri) | Natsionalnyi pryrodnyi park "Holosijivskyi" (ukrainaksi), Holosiivskyi National Nature Park (englanniksi) | |
H’olodnyi Jarin kansallispuisto | Національний природний парк «Холодний Яр» (Natsionalnyi pryrodnyi park "H’olodnyi Jar") | 68,335071 [9] | 2022.01.01 [9] | kansallispuisto | Tšerkasyn alue | Національний природний парк «Холодний яр» (ukrainaksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "H’olodnyi Jar" (yt-video) (ukrainaksi), Довгоочікуваний статус: Холодний Яр став Національним природним парком (yt-video) (ukrainaksi) | |
Homilšan metsien kansallispuisto | Національний природний парк «Гомільша́нські ліси» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Homilšanski lisy") | 143,1480 | 2004.09.06 | kansallispuisto | Harkovan alue (metsä Velyka Homilšan ja Suh’a Homilšan välillä selä ympäristöissä) | Natsionalnyi pryrodnyi park "Homilšanski lisy" (ukrainaksi) | |
H’otynin kansallispuisto | Хотинський національний природний парк (H’otynskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 94,4610 | 2010.01.22 | kansallispuisto | Tšernivtsin alue | Khotyn National Nature Park (englanniksi) | |
Hutsulštšynan kansallispuisto (Hutsulienmaan kansallispuisto) |
Національний природний парк «Гуцульщина» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Hutsulštšyna") | 322,71 | 2002.05.14 | kansallispuisto | Ivano-Frankivskin alue | Natsionalnyi pryrodnyi park "Hutsulštšyna" (ukrainaksi), https://wownature.in.ua/en/hutsulshchyna-national-nature-park/ Hutsulshchyna National Nature Park] (englanniksi) | |
Itšnjan kansallispuisto | Ічнянський національний (природний) парк (Itšnjanskyi natsionalnyi (pryrodnyi) park) | 96,6580 | 1993.04.21 | kansallispuisto | Tšernihivin alue Itšnjan kaupungin lähistö (uk:Ічня) | Ichnya National Nature Park (englanniksi) | |
Javorivin kansallispuisto | Яворівський національний природний парк (Javorivskyinatsionalnyi pryrodnyi park | 71,08 | 1998.07.04 | kansallispuisto | Lvivin alue | Yavoriv National Nature Park (englanniksi) | |
Kamjankan Sitšin kansallispuisto | uk:Національний природний парк «Кам'янська Січ»; (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kamjanska Sitš") | 122,6114 | 2019.04.11 | kansallispuisto | Hersonin alue | Kamianska Sich National Nature Park (englanniksi) | |
Karmeljukoven Podolian kansallispuisto (?) | Націона́льний приро́дний парк «Кармелюко́ве Поді́лля» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Karmeljukove Podillja") | 202,0340 | 2009.12.16 | kansallispuisto | Vinnytsjan alue | Natsionalnyi pryrodnyi park "Karmeljukove Podillja" (ukrainaksi), Karmeliuk’s Podillia National Nature Park (englanniksi) | |
Karpaattien kansallispuisto | uk:Карпатський національний природний парк;[10] (Karpatskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 504,9500 | 1980.06.03 | kansallispuisto | Ivano-Frankivskin alue | Karpatskyi natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi), Carpathian National Nature Park (englanniksi) | |
Korolivskin Beskidien kansallispuisto (Kuninkaallisten/Kruunun Beskidien kansallispuisto?) | uk:Національний природний парк «Королівські Бескиди»;[11][12] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Korolivski Beskydy") | 89,9700 | 2020.11.30 | kansallispuisto | Lvivin alue | ||
Kremenetsin vuorten kansallispuisto | Націона́льний приро́дний парк «Кремене́цькі го́ри»[13] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kremenetski hori") | 69,5120 | 2009.12.11 | kansallispuisto | Ternopilin alue, Kremenetsin kaupungin lähiseudut | Kremenets Mountains National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Kremenetski hori" (ukrainaksi), Kremenets Mountains (englanniksi) | |
Kreminnan metsien kansallispuisto | Національний природний парк «Кремінські ліси» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kreminski lisy") | 72,69 | 2019.09.10 | kansallispuisto | Luhanskin alue | Указ Президента України від 10 вересня 2019 року № 678/2019 «Про створення національного природного парку «Кремінські ліси» » (ukrainaksi) (korvasi 2019 aiemman Сіверсько-Донецький NPP:n (Siversko-Donetskyi NP)) | |
Kujalnykin kansallispuisto | Національний природний парк «Куяльницький» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kujalnytskyi") | 108,008867 [14] | 2022.01.01 [14] | kansallispuisto | Odessan alue | Указ Президента України №3/2022 Про створення національного природного парку "Куяльницький" (ukrainaksi) (uusi puisto 2022, ei sivua) | |
Mezynin kansallispuisto | Мезинський національний природний парк (Mezynskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 310,3520 | 2006.02.10 | kansallispuisto | Tšernihivin alue (kylän nimen mukaan Мезин) | Mezynskyi National Nature Park (englanniksi) | |
Meotydan kansallispuisto | Національний природний парк «Меотида»[15] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Meotyda") | 207,2095 | 2009.12.25 | kansallispuisto | Donetskin alue | Meotyda National Nature Park (englanniksi) | |
Nobelin kansallispuisto (Nobeljärven kansallispuisto) |
Нобельський національний природний парк (Nobelskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 253,1881 | 2019.04.11 | kansallispuisto | Rivnen alue | Nobel National Nature Park (englanniksi) | |
Oleškyn hietikon kansallispuisto (Oleškyn hiekkojen kp.?) |
Національний природний парк «Олешківські піски» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Oleškivski pisky") | 116,7106 | 2010.02.23 | kansallispuisto | Hersonin alue | Oleshky Sands National Nature Park (englanniksi) | |
Pohjois-Podolian kansallispuisto | Національний природний парк «Північне Поділля» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Pivnitšne Podillja") | 155,8792 | 2010.02.10 | kansallispuisto | Lvivin alue | Northern Podillia National Nature Park (englanniksi) | |
Podolian Tovtryn kansallispuisto (suom. Podolian mukaan) |
Націона́льний приро́дний парк «Поді́льські То́втри» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Podilski Tovtry") | 2613,16 | 1996.06.27 | kansallispuisto | Hmelnytskyin alue | Pinta-alaltaan Ukrainan suurin kansallispuisto; Podilski Tovtry National Nature Park (englanniksi), Podilski Tovtry (ukrainaksi) | |
Pryazovan kansallispuisto (?) | Приазовський національний природний парк (Pryazovskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 781,2692 | 2010.02.10 | kansallispuisto | Zaporižžjan alue | Pryazovskyi National Nature Park (englanniksi) | |
Pripet–Stoh’idin kansallispuisto (Pripet- ja Stoh’idjokien kansallispuisto) |
Національний природний парк «Прип'ять-Стохід» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Prypjat-Stoh’id") | 393,1550 | 2007.08.13 | kansallispuisto | Volynian alue | Prypiat-Stokhid National Nature Park (englanniksi) | |
Pyhien vuorten kansallispuisto (Svjati Horyn kp.) |
Національний природний парк «Святі Гори» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Svjati Hory") | 405,89 | 1997.02.13 | kansallispuisto | Donetskin alue | Holy Mountains National Nature Park (englanniksi) | |
Pyrjatynin kansallispuisto | Пирятинський національний природний парк (Pyrjatynskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 120,2842[16] | 2009.12.11[16] | kansallispuisto | Pultavan alue | Pyriatyn National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Pyrjatynskyi" (ukrainaksi) | |
Radvilan metsän kansallispuisto (Radziwiłłin metsän kp.) |
Національний природний парк «Пуща Радзівіла»[17][18][19](Natsionalnyi pryrodnyi park "Puštša Radzivila") | 242,65307[17] | 2022.01.01[17] | kansallispuisto | Rivnen alue | Національний природний парк «Пуща Радзівіла» (ukrainaksi) | |
Skolen Beskidien kansallispuisto | Національний природний парк “Сколівські Бескиди” (Natsionalnyi pryrodnyi park "Skolivski Beskydy") | 356,8400 | 1999.02.11 | kansallispuisto | Lvivin alue (Keski-Beskidien vuoristo Skolen ympäristössä) | Національний природний парк “Сколівські Бескиди”, Skole Beskids National Nature Park (englanniksi) | |
Slobodan kansallispuisto | Слобожанський національний природний парк (Slobožanskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 52,44 | 2009.12.11 | kansallispuisto | Harkovan alue | Slobozhanskyi National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Slobožanskyi " (ukrainaksi) | |
Synevyrin kansallispuisto | Національний природний парк "Синевир"[20][10] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Synevyr") | 430,8180 | 1989.01.05 | kansallispuisto | Taka-Karpatian alue | Synevyr National Nature Park (englanniksi), [7] (ukrainaksi) | |
Synohoran kansallispuisto (?) | [[:uk:Національний природний парк «Синьогора» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Synohora") | 108,6600 | 2009.12.21 | kansallispuisto | Ivano-Frankivskin alue | Natsionalnyi pryrodnyi park "Synohora" (ukrainaksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Synohora" (ukrainaksi) | |
Šatskin kansallispuisto | uk:Шацький національний природний парк[10] (Šatskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 489,77 | 1983.01.28 | kansallispuisto | Volynian alue | Šatskin järvet on karstijärvien alue; suosittu lomakohde, yksi Ukrainan seitsemästä luonnonihmeestä; Shatsk Lakes (englanniksi) | |
Tsumanin metsän kansallispuisto | Національний природний парк «Цуманська пуща» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Tsumanska puštša") | 344,6789[21][22] | 2010.02.22[23][22] | kansallispuisto | Volynian alue | Tsumanska Pushcha National Nature Park in Kivertsi (englanniksi), Kivertsivskyi natsionalnyi pryrodnyi park "Tsumanska puštša" (ukrainaksi) | |
Tšarivna havanin kansallispuisto (Hurmaavan sataman kp.) |
Національний природний парк «Чарівна гавань»] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Tšarivna havan") | 109,00 | 2009.12.11 | kansallispuisto | Krimin autonominen tasavalta | Charivna Havan (“Magical Harbor”) National Nature Park (englanniksi) | |
Tšeremošin kansallispuisto (Tšeremošjoen kp.) |
Черемоський національний природний парк (Tšeremoskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 71,1750 | 2009.12.11 | kansallispuisto | Tšernivtsin alue | Natsionalnyi pryrodnyi park "Tšeremoskyi" - Pro nas (ukrainaksi) | |
Tuzlyn limaanien kansallispuisto | Національний природний парк «Тузловські лимани»[24] (Natsionalnyi pryrodnyi park "Tuzlovski Lymany") | 278,6500 | 2010.01.01 | kansallispuisto | Odessan alue | Tuzly Estuaries National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Tuzlovski Lymany" (ukrainaksi), Shagany-Alibei-Burnas Lakes System (englanniksi), Tuzlovski Lymany (ukrainaksi) | |
Užin kansallispuisto | Ужанський національний природний парк (Užanskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 461,4730 | 1999.09.27 | kansallispuisto | Taka-Karpatian alue | Uzhanskyi National Nature Park (englanniksi), Užanskyi natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi) | |
Velykyi Luhin kansallispuisto (Suuren niityn kansallispuisto) | Національний природний парк Великий Луг (Natsionalnyi pryrodnyi park Velykyi Luh) | 167,56 | 2006.02.10 | kansallispuisto | Zaporižžjan alue | Національний природний парк Великий Луг (ukrainaksi), Great Meadow National Nature Park (Velykyi Luh) (englanniksi) | |
Verh’ovynan kansallispuisto | Верховинський національний природний парк (Verh’ovynskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 120,2290 | 2010.01.22 | kansallispuisto | Ivano-Frankivskin alue | Verkhovyna National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Verh’ovynskyi" (ukrainaksi) | |
Vyžnytsjan kansallispuisto | Вижницький національний природний парк (Vyžnytskyi natsionalnyi pryrodnyi park) | 112,38 | 1995.08.30 | kansallispuisto | Tšernivtsin alue (Vyžnytsjan kaupungin mukaan) | Vyzhnytsia National Nature Park (englanniksi), Natsionalnyi pryrodnyi park "Vyžnytskyi" (ukrainaksi) | |
Vähä-Polesian kansallispuisto (?) | uk:Національний природний парк «Мале Полісся» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Male Polissja") | 87,6270 | 2013.08.02 | kansallispuisto | Hmelnytskyin alue | Lower Polissia National Nature Park (englanniksi), "Male Polissja" natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi) | |
Ylä-Pobužžjan kansallispuisto (suunniteltu kansallispuisto) |
Верхнє Побужжя національний природний парк [25][26] (Verh’ne Pobužžja natsionalnyi pryrodnyi park) | ei vielä, suunniteltu | ei vielä, suunniteltu | kansallispuisto | Hmelnytskyin alue | ||
Zalissjan kansallispuisto | Національний природний парк «Залісся» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Zalissja") | 148,36 | 2009.12.11 | kansallispuisto | Kiovan alue, Tšernihivin alue | Національний природний парк «Залісся» (ukrainaksi) | |
Zatšarovanyi krain kansallispuisto (?) | Національний природний парк «Зачарований край» (Natsionalnyi pryrodnyi park "Zatšarovanyi krai",) | 61,01 | 2009.05.21 | kansallispuisto | Taka-Karpatian alue | Natsionalnyi pryrodnyi park "Zatšarovanyi krai" (ukrainaksi), Zacharovanyi Krai National Nature Park (“Enchanted Land”) (englanniksi) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b National Parks and Reserves of Ukraine - All parks and reserves of Ukraine 2022. Nature Reserve Fund of Ukraine. Viitattu 25.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Mervi Heinonen & Sanna-Kaisa Juvonen: IUCN:n suojelualueluokituksen soveltaminen Suomessa (pdf) 12.6.2013. Metsähallitus, metsa.fi. Viitattu 25.2.2023.
- ↑ Pryrodno-zapovidnyi fond Ukrajiny (Природно-заповідний фонд України) 2022. Nature Reserve Fund of Ukraine. Viitattu 25.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e f Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; valitse vasemmalta alasvetovalikosta "Національні природні парки"; taulukko avautuu painikkeesta "Перелік національних природних парків") Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 26.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park "Nižnodniprovskyi" (Національний природний парк “Нижньодніпровський”) Natsionalnyi pryrodnyi park "Nižnodniprovskyi", nppn.org.ua. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park "Nižnosulskyi" (Нижньодністровський національний природний парк) esu.com.ua. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park "Nižnosulskyi" (Національний природний парк «Нижньосульський») Natsionalnyi pryrodnyi park "Nižnosulskyi", nppns.at.ua. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Azovo-Syvaskyi natsionalnyi pryrodnyi park ukrainaincognita.com. Viitattu 5.9.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukaz predyzenta Ukrajiny No 2/2022 - Pro stvorennja natsionalnoho parky "H’olodnyi Jar" president.gov.ua. 2022. Viitattu 2.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c https://archive.org/details/geografichna03pya/page/n93/mode/2up pryrodnyi natsionalnyi park Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3, s. 87. Mainitsee kolme ensimmäistä nimeltä. (ukrainaksi)
- ↑ Зеленський створив національний природний парк "Королівські Бескиди" unian.ua. 30.11.2020. Viitattu 25.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrainian Radio Lviv: National Nature Park “Korolivski Beskydy”: challenges and prospects natureexperts.org. 1.10.2020. Viitattu 25.2.2023. (englanniksi)
- ↑ Pro park NPP "Kremenetski hori", kremgory.in.ua. Viitattu 12.3.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Ukaz predyzenta Ukrajiny No 3/2022 president.gov.ua. 2022. Viitattu 2.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ V. I. Hetman: Meotyda (Меотида) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2018. Viitattu 15.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Istorija stvorennja Pyrjatynin kansallispuisto, npp-p.org.ua. Viitattu 2.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Указ Президента України: Про створення національного природного парку "Пуща Радзівіла" (ukrainaksi)
- ↑ Заповідник "Пуща Радзивіла" площею понад 24 тисячі га створять в Україні pravda.com.ua. 17.2.2021. Viitattu 25.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ https://rivnepost.rv.ua/news/natsionalniy-prirodniy-park-pushcha-radzivila-e-teper-na-sarnenshchini Національний природний парк «Пуща Радзівіла» є тепер на Сарненщині 4.1.2022 Рівне вечірнє, rivnepost.rv.ua (ukrainaksi)
- ↑ Synevyr nationalparks.in.ua. Viitattu 25.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Fizynko-geohrafitšna h’arakterystyka Tsumanskoji puštši Kivertsivskyi natsionalnyi pryrodnyi park "Tsumanska puštša", knpp.com.ua. Viitattu 5.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Kivertsy National Nature Park “Tsumanska Pushcha” volynspadok.org.ua. Viitattu 5.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Istorija stvorennja parku Kivertsivskyi natsionalnyi pryrodnyi park "Tsumanska Puštša", knpp.com.ua. Viitattu 5.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Тузловські лимани: як влаштувати дикий відпочинок у наметах серед рідкісних птахів tsn.ua. 13.06.2020. Viitattu 25.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ На Хмельниччині замислилися над створенням нацпарку “Верхнє Побужжя” 31.10.2013. ngp-ua.info. Viitattu 25.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ На Хмельниччині створюється національний природний парк “Верхнє Побужжя” 11.2.2014. kmu.gov.ua. Viitattu 25.2.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nature reserves in Ukraine Wikimedia Commonsissa
Ukrainan kansallispuistojen artikkeleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sijainti | |
---|---|
Pinta-ala |
87,6270 km² |
Perustettu |
3.8.2013 |
---|
Vähä-Polesian kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Мале Полісся», Natsionalnyi pryrodnyi park "Male Polissja") on kansallispuisto Ukrainan Hmelnytskyin alueella. [1][2][3] Elokuussa 2013 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 87,627 neliökilometriä.[4]
Kansallispuisto on nimetty Vähä-Polesian historiallis-kultturellisen alueen mukaan.[1][5] Puiston pyrkimyksenä on suojella arvokkaita luonnonarvoja ja Vähä-Polesia historiallisia kulttuurikohteita. Kansallispuistolla on tärkeä ympäristöllinen, tieteellinen, esteettinen, virkistyksellinen ja terveyttä edistävä vaikutuksensa.[1] Kansallispuistoon sisältyy muun muassa paikallisen Svjate ozeron (ukr. Святе озеро, suom. Pyhäjärvi) alue ympäristöineen.[1][2]
-
Auringonvalo siivilöityy mäntymetsän läpi.
-
Kansallispuiston kyltti metsässä.
-
Tie metsän läpi.
-
Kosteampaa metsikköä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d V. I. Hetman (В. І. Гетьман): Male Polissja natsionalnyi pryrodnyi park (Мале Полісся національний природний парк) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2017. Viitattu 28.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Lower Polissia National Nature Park wownature.in.ua. Viitattu 28.11.2023. (englanniksi)
- ↑ "Male Polissja" natsionalnyi pryrodnyi park malepolisja.in.ua. Viitattu 28.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; valitse vasemmalta alasvetovalikosta "Національні природні парки") Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 28.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ O. R. Perh’atš (О. Р. Перхач): Male Polissja (Мале Полісся) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2017. Viitattu 28.11.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- [ Natsionalnyi pryrodnyi park __] (ukrainaksi)
Sijainti | |
---|---|
Pinta-ala |
489,77 km² |
Perustettu |
28.1.1983 |
---|
Šatskin kansallispuisto (ukr. Шацький національний природний парк, Šatskyi natsionalnyi pryrodnyi park) on kansallispuisto Ukrainan Volynian alueella.[1][2] Tammikuussa 1983 perustetun kansallispuiston pinta-ala on nykyään 489,77 neliökilometriä.[3] Kansallispuisto sijaitsee lähellä Puolan ja Valko-Venäjän rajaa.
Kansallispuiston alueella sijaitsee yhteensä 23 järveä. Keskeinen piirre kansallispuistoa ovat Šatskin järvet; järvistä suurin on Šatsk.[1][4] Ne ovat osa yli 30 karstijärvien alueesta.[4] Šatskin järvet on Polesian suurimpia ja parhaiten säilyneitä kosteikkoalueita ja suojeltu Ramsarin sopimuksella. Alueella pesii noin 75 lintulajia ja järviseutu on monien muuttolintujen muuttomatkan levähdyskohde.[5] Seutu on ollut myös hyvin suosittu lomakohde.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Shatsk National Nature Park wownature.in.ua. Viitattu 28.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Šatskyi pryrodnyi natsionalnyi park Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3, s. 441-442. Viitattu 28.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; valitse vasemmalta alasvetovalikosta "Національні природні парки") Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 28.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Šatski ozera Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3, s. 442. Viitattu 28.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Shatsk Lakes Ramsar Sites Information Service. Viitattu 28.11.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- [ Natsionalnyi pryrodnyi park __] (ukrainaksi)
Alulle: Ukrainan kansallispuistot -karttamalline
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ja/tai luettelomalline artikkelin loppuun?
- vrt. Ukrainan ydinvoimalat -malline
Alulle: Svjatohirskin lavra
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:Sviatohirsk Lavra , uk:Свято-Успенська Святогірська лавра, Lavra (venäjäksi)
Svjatohirskin lavra yksi neljästä lavran arvon saaneista luostareista Ukrainassa.[1][2] Svjatohirsk, Donetskin alue, Ukraina
Pyhien vuorten kansallispuisto tai Svjati Horyn kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Святі Гори», Natsionalnyi pryrodnyi park "Svjati Hory") on kansallispuisto Ukrainan Donetskin alueella.[3][4] Vuonna 1997 perustetun laajan, useista osista koostuvan kansallispuiston pinta-ala on 405,89 neliökilometriä.[5][4] Kansallispuisto on saanut nimensä Donetsjoen rinteellä, Svjatohirskin kaupungin lähistöllä sijaitsevasta Svjatohirskin lavrasta, joka on yksi neljästä Ukrainassa lavran arvon saaneista luostareista.[1][2] Laaja kansallispuisto on tarjonnut luostarin ohella seudulla kävijälle mahdollisuuden hiljentyä ja virkistyä.
Kansallispuiston alue on ollut Venäjän hyökkäyssodassa (2022–) taistelutantereena, ja sotatoimet ovat paitsi surmanneet ja haavoittaneet ihmisiä, tuhonneet laajalti sekä luontoa että rakennuksia (tammikuuhun 2023 mennessä).[6][7]
- venäläistuhoja... Свято-Успенська Святогірська Лавра, englanniksi.. https://ui.org.ua/en/postcard/sviatohirsk-lavra-of-the-holy-dormition/
- https://monasteries.org.ua/objects/monasteries/98/?lang=en
- Neljä lavraa Ukrainassa:[2]
- 1) Києво-Печерська Свято-Успенська лавра (статус Л. від 1182), Petšerskin lavra (Kiovan luolaluostari), Kiova
- 2) Почаївська Свято-Успенська лавра (від 1833), Potšajivin lavra, Potšajiv
- 3) Унівська Свято-Успенська лавра Студійського уставу (від 1913), Univin lavra, Univ (kylä), Lvivin piiri, Lvivin alue (Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko)
- 4) Святогірська Свято-Успенська лавра (від 2004). Svjatohirskin lavra, Svjatohirsk
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sviati Hory Dormition Monastery encyclopediaofukraine.com. Viitattu 26.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Lavra Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. Viitattu 26.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Holy Mountains National Nature Park wownature.in.ua. Viitattu 26.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Національний природний парк "Святі гори". офіційний веб-сайт npp-svyatygory.com.ua. Viitattu 26.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; valitse vasemmalta alasvetovalikosta "Національні природні парки") Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 26.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Sofija Mindšosa: Загиблі працівники та 80% знищених будівель: як нацпарк "Святі Гори" пережив окупацію 19.1.2023. 24 Kanal, 24tv.ua. Viitattu 26.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ UNESCO Reserve and National Park are on fire from hostilities! 6.5.2022. uncg.org.ua. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
100,00 km² |
Perustettu |
11.12.1993 |
---|
Džarylhatšin kansallispuisto (Džarylhatšin saaren kp.; ukr. Джарилгацький національний природний парк, Džarylhatskyi natsionalnyi pryrodnyi park) on kansallispuisto Ukrainan Hersonin alueen eteläosassa.[1][2] Vuonna 1993 (asetus 11.12.2009) perustetun kansallispuiston pinta-ala on 100,00 neliökilometriä.[3][1] Kansallispuiston ydinosa sijaitsee Mustanmeren pohjoisosassa, alle 10 kilometrin etäisyydellä Skadovskin kaupungin eteläpuolella sijaitsevalla Džarylhatšin saarella.[1][2][4] Jo ennen kansallispuiston perustamista, alueella on sijainnut esimerkiksi kasvitieteellinen luonnonsuojelualue.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Natsionalnyi pryrodnyi park "Džarylhatskyi" (Національний природний парк «Джарилгацький» ) (pdf) uncg.org.ua. 2017. Viitattu 4.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Dzharylhach National Nature Park wownature.in.ua. Viitattu 4.3.2023. (englanniksi)
- ↑ Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; valitse vasemmalta alasvetovalikosta "Національні природні парки") Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 4.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ A. M. Oliferov: Džarylhatš (Джарилгач) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2007. Viitattu 4.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ D. V. Dubyna: Džarylhatskyi zakaznyk (Джарилгацький заказник) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2007. Viitattu 4.3.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Telekanal Fauna: Džarylhatskyi natsionalnyi park | Zapovidnyky Ukrajiny 2 Serija | Fauna (video, kesto 38 min) (ukrainaksi) (youtube.com)
- Natsionalnyi pryrodnyi park "Džarylhatskyi" (ukrainaksi) via (archive.org)
- Dzharilgatsky National Nature Park (englanniksi) (discover.ua)
Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
122,40 km² |
Perustettu |
11.4.2019 |
---|---|
Hallinto |
boikivshchyna-park |
Boikivštšynan kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Бойківщина», Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna) on kansallispuisto Ukrainan Lvivin alueella, aivan Taka-Karpatian alueen rajalla.[1][2] Huhtikuussa 2019 silloiseen Turkan piiriin, nykyiseen Sambirin piiriin perustetun kansallispuiston pinta-ala on 122,40 neliökilometriä.[3][4]
Kansallispuiston maisemiin lukeutuu myuun muassa Pikuivuori (1 408 m), joka on Lvivin alueen korkein huippu.[5] Kansallispuiston läheillä, Matkivin kaupunkityyppisessä taajamassa sijaitsee Unescon maailmanperintökohteeseen Puolan ja Ukrainan Karpaattien puiset tserkvat kuuluva Matkivin Pyhän Demetrioksen kirkko.[1]
-
Lyboh’oran kylä, aiemman Turkan piirin, nykyisen Sambirin piiri alueella.
-
Pikuivuori (1408 m) on Lvivin alueen korkein huippu.
-
Mustekalasieni (Clathrus archeri) Pikuivuoren suojelualueella.
- uk:Національний природний парк «Бойківщина»; (Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna)
- Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna (ukrainaksi), Національний природний парк “Бойківщина” відтепер є заповідником (2019), +Національний природний парк «Бойківщина» (ukrainaksi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna (Національний природний парк «Бойківщина») Boikivštšynan kansallispuisto, boikivshchyna-park.in.ua. Viitattu 13.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park Boikivštšyna (Національний природний парк «Бойківщина») wownature.in.ua. Viitattu 13.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ На Львівщині створено масштабний заповідний об’єкт – національний природний парк “Бойківщина” 11.4.2019. gov.ua. Viitattu 13.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; valitse vasemmalta alasvetovalikosta "Національні природні парки") Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 13.11.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Mount Pikui. Lviv / Zakarpattia, Ukraine, Europe summitpost.org. Viitattu 13.11.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
68,335071 km² |
Perustettu |
1.1.2022 |
---|
H’olodnyi Jarin kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Холодний Яр», Natsionalnyi pryrodnyi park "H’olodnyi Jar") on kansallispuisto Ukrainan Tšerkasyn alueella.[1] Vuonna 2022 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 68,335 neliökilometriä.[2]
H’olodnyi Jar (kirjaimellinen suom. Kylmä rotko) voi tarkoittaa Ukrainassa useaa eri asiaa. Eräs tavallisimmista merkityksistä liittyy historialliseen, runsaasti harjuja ja lähteitä käsittävään suojeltuun (vuodesta 1968) metsäalueeseen Motronynskyin kolminaisuuden luostarin läheisyydessä, Tšyhyrynin kaupungin länsipuolella. Metsä on toiminut paikallisten asukkaiden suojana satojen vuosien aikana - niin tataarien hyökkäysten kuin puolalaisvallankin aikana. Metsä oli muun muassa Zaporižžjan kasakoihin (Запорiзька Січ) kuuluneen kevyesti aseistettujen, puolalaishallintoa vastaan taistelleiden haidamakojen kokoontumispaikka 1700-luvulla. H’olodnyi Jarin metsä oli partisaanitaistelijoiden tukikohta-alue myös vuosina 1918–1922.[3][4][5]
-
Kuvitusta Taras Ševtšenkon runoteokseen haidamakoista (1886).
-
Yli 1100-vuotias, kasakkapäällikkö Maksym Zaliznjakille omistettu rauhoitettu tammi Budan kylän lähellä.
-
Kolmen lähteen polku Subotivin kylässä Tšyhyrynin länsipuolella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park "H’olodnyi Jar" wownature.in.ua. Viitattu 17.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Ukaz predyzenta Ukrajiny No 2/2022 - Pro stvorennja natsionalnoho parky "H’olodnyi Jar" president.gov.ua. 2022. Viitattu 17.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ H’olodnyi Jar (Холодний Яр) (ISBN 5-88500-020-4) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja, s. 377. 1993. Viitattu 17.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Kholodnyi Yar Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 1988. Viitattu 17.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Haidamaka Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 1989. Viitattu 17.3.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- У “Холодному Яру” хочуть створити національний парк (ukrainaksi)
- Natsionalnyi pryrodnyi park "H’olodnyi Jar" (yt-video) (ukrainaksi),
- Довгоочікуваний статус: Холодний Яр став Національним природним парком (yt-video) (ukrainaksi)
- Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; luettelo tulee eiin valitse vasemmalta alhaalta "Перелік національних природних парків". Uusimpia kansallispuistoja uupuu listalta) Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 17.3.2023. (ukrainaksi)
Kamjankan Sitšin muistomerkkejä kansallispuiston alueella, Kah’ovkan tekojärven lounaisrannalla.
Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
122,6114 km² |
Perustettu |
11.4.2019 |
---|
Kamjankan Sitšin kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Кам'янська Січ», Natsionalnyi pryrodnyi park "Kamjanska Sitš") on kansallispuisto Ukrainan Hersonin alueella.[1] Vuonna 2019 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 122,6114 neliökilometriä.[2] Kansallispuisto sijaitsee Beryslavin piirissä Kah’ovkan tekojärven lounaisosassa; puistoalueeseen kuuluu myös tekojärven vesialuetta ja sinne laskevia Dneprin oikean rannan sivujokia ympäristöineen.[2] Aikoinaan Zaporižžjan kasakoihin kuuluneen Kamjankan Sitšin ydinalue muistomerkkeineen on osa kansallispuistoa (Respublikanetsin kylä).[1][2][3]
- Kamjankan Sitšin kansallispuisto, uk:Національний природний парк «Кам'янська Січ»; (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kamjanska Sitš")
- 122,6114 / 2019.04.11
- Kamianska Sich National Nature Park (englanniksi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kamianska Sich National Nature Park wownature.in.ua. Viitattu 18.3.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; luettelon avaamiseksi valitse kartan alapuolelta "Перелік національних природних парків") Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 18.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Kamjanska Sitš (Кам'янська Січ) Ukrainan historian tietosanakirja, osa 4: Ка-Ком, s. 69-70; history.org.ua; artikkeli pdf-muodossa via Commons. 2007. Viitattu 18.3.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Alulle: Kujalnykin kansallispuisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sijainti | |
---|---|
Lähin kaupunki | |
Pinta-ala |
108,008867 km² |
Perustettu |
1.1.2022 |
---|
Kujalnykin kansallispuisto (ukr. Національний природний парк «Куяльницький», Natsionalnyi pryrodnyi park "Kujalnytskyi") on kansallispuisto Ukrainan Odessan alueella.[1] Vuonna 2022 perustetun kansallispuiston pinta-ala on 108,008867 neliökilometriä.[2]
Kujalnykin kansallispuisto sijaitsee Odessan piirissä, Odessan suurkaupungin pohjoispuolella. Kansallispuiston ytimen muodostaa erittäin suolainen Kujalnykin limaani, jonka veden tyypillinen suolaisuus on 74,3 ppt, enimmillään jopa 296 ppt.[3][4] Limaaniin laskee Velykyi Kujalnyk -joki (Великий Куяльник) ja Mustastamerestä sen erottaa vajaa kaksi kilometriä leveä penger.
- Kujalnykin kansallispuisto, uk:Національний природний парк «Куяльницький»; (Natsionalnyi pryrodnyi park "Kujalnytskyi")
- 108,008867 / 2022.01.01 [2]
- Указ Президента України №3/2022 Про створення національного природного парку "Куяльницький" (ukrainaksi) (uusi puisto 2022, ei sivua)
-
Suolayrttiä (Salicornia europaea) Kujalnykin limaanin rantahietikolla.
-
Kujalnykin limaania.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park "Kujalnytskyi" (Національний природний парк «Куяльницький») wownature.in.ua. Viitattu 18.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukaz predyzenta Ukrajiny No 3/2022 (Указ Президента України №3/2022 Про створення національного природного парку "Куяльницький") 2022. president.gov.ua. Viitattu 18.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ A. V. Jatsyk (А. В. Яцик): Kujalnytskyi lyman (Куяльницький лиман) Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 2016. Viitattu 18.3.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Ju. O. Ambroz: Kujalnytskyi lyman (Куяльницький лиман) (ISBN 5-88500-012-3) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 254. 1990. Viitattu 1.3.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- [ Natsionalnyi pryrodnyi park __] (ukrainaksi)
- Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo; luettelon avaamiseksi valitse kartan alapuolelta "Перелік національних природних парків". Osa uusimmista kansallispuistoista uupuu tästä listauksesta) Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 18.3.2023. (ukrainaksi)
Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuisto (ukr. Білобережжя Святослава національний (природний) парк, Biloberežžja Svjatoslava natsionalnyi (pryrodnyi) park; suom. Svjatoslavan valkorannan kansallispuisto) on kansallispuisto Ukrainan eteläosassa Mykolajivin alueen Mykolajivin piirissä Kinburninniemellä. Kansallispuisto rajautuu pohjoisessa Dneprin limaaniin, lännessä ja etelässä Mustaanmereen, idässä Hersonin alueen Hersonin piiriin.[1][2][3][4][5]
Kansallispuiston alue on osa länttä kohti työntyvää noin 40 kilometriä pitkää ja luokkaa 5 kilometriä leveää Kinburninniemeä (ukr. Кінбурнський півострів, Kinburnskyi pivostriv).[4][5][2] Niemen länsiosassa luoteeseen kurottautuu Kinburnin kynnäs (ukr. Кінбурнська коса, Kinburnska kosa), kapeampi hiekkasärkästä muodostunut 10 kilometriä pitkä, 100–1 500 metriä leveä niemi.[6][1] Sen eteläisenä jatkeena on Jahoplykinlahteen (ukr. Ягорлицька затока) työntyvä Pokrovin kynnäs.[1] Kinburninniemen länsiosan kolme kylää on rajattu kansallispuiston ulkopuolelle.[2]
Kansallispuisto on perustettu vuonna 2009 ja sen pinta-ala on 352,2 neliökilometriä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Ivory Coast of Sviatoslav National Nature Park wownature.in.ua. Viitattu 24.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d Natsionalni pryrodni parky (Ukrainan kansallispuistojen sijaintikartta ja luettelo) Pryrodno-zapovidnyi fond, pzf.land.kiev.ua. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Natsionalnyi pryrodnyi park "Biloberežžja Svjatoslava" belosvyat.com.ua. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 165. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- ↑ a b H. F. Krykun: Kinburnskyi pivostriv (Кінбурнський півострів) esu.com.ua. 2013. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
- ↑ H. F. Krykun: Kinburnska kosa (Кінбурнська коса) esu.com.ua. 2013. Viitattu 24.11.2022. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Biloberežžja Svjatoslavan kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
- Biloberežžja Svjatoslava natsionalnyi pryrodnyi park (ukrainaksi) (belosvyat.com.ua)
Kehitä tietosanakirja-artikkeleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 205 kpl arkistoituja ukrainalaisia tietosanakirjoja (archive.org),
- mm. kolmiosainen Ukrainan maantieteen tietosanakirja (Tom 1: A-Ž, Tom 2: Z-O, Tom 3: P-Ja); ,
- Ukrainan musikin tietosanakirjan osat 1-5 (ainakin kirjaimeen P saakka), ...
- Encyclopedia of Modern Ukraine: pohja OK
- Internet Encyclopedia of Ukraine / Canadian Institute of Ukrainian Studies (en) (encyclopediaofukraine.com)
- Encyclopedia of Ukraine: pohja OK
- Tietosanakirjan osat: Paperille painettu tietosanakirjasarja on julkaistu avoimessa pdf-julkaisumuodossa alkukirjaimen mukaisiin pdf-tiedostoihin jaettuna:
- Volodymyr Kubijovyc (editor): Encyclopedia of Ukraine. Volume I: A-F plus Map and Gazetteer (ISBN 9781442632806 (ebook, 29.1.2016); 1028 sivua; DOI) 1984. University of Toronto Press. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
- Volodymyr Kubijovyc (editor): Encyclopedia of Ukraine. Volume II: G-K (ISBN 9781442632813 (ebook, 29.1.2016); 766 sivua; DOI) 1988. University of Toronto Press. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
- Danylo Husar Struk (editor): Encyclopedia of Ukraine. Volume III: L-Pf (ISBN 9781442632882 (ebook, 29.1.2016); 892 sivua; DOI) 1993. University of Toronto Press. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
- Danylo Husar Struk (editor): Encyclopedia of Ukraine. Volume IV: Ph-Sr (ISBN 9781442632899 (ebook, 29.1.2016); 890 sivua; DOI) 1993. University of Toronto Press. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
- Danylo Husar Struk (editor): Encyclopedia of Ukraine. Volume V: St-Z (ISBN 9781442632905 (ebook, 29.1.2016); 766 sivua; DOI) 1993. University of Toronto Press. Viitattu 16.5.2022. (englanniksi)
- Encyclopedia of Ukraine. Index and Errata. Andrij Makuch & Irene Popowycz. Canadian Institute of Ukrainian Studies (CIUS), 2001.
- Encyclopedia of Modern Ukraine
- Ukrainan historian tietosanakirja
- Ukrainankielinen Wikipedia
- Brockhaus–Jefron
- Bolšaja sovetskaja entsiklopedija
UkrLandFarming on ukrainalainen suurmaatalouden alalla yritys... Pääomistaja ukrainalainen oligarkki Oleh Bah’matjuk. [1][2][3][4][5][6][7][8]
Itä-Ukrainan sota (2014-) ja venäjälle alisteisten nukkevaltioiden miehityshallinto, Krimin miehitys ja venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– ovat aiheuttaneet yritykselle erittäin merkittäviä taloudellisia menetyksiä...[9][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Overview UkrLandFarming, ulf.com.ua. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Occupiers cause US$270 million worth of damage to UkrLandFarming in Kherson Oblast 13.11.2022. pravda.com.ua. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Kenneth Rapoza: In Ukraine, Debt Holiday For The Government. Private Sector Not As Lucky 11.10.2022. forbes.com. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Ukraine's Ukrlandfarming says war has caused it big losses 10.5.2022. reuters.com. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Asami Terajima: Ukraine’s egg production drops by 16%, UkrLandFarming blames NABU 19.3.2021. kyivpost.com. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Bakhmatyuk's UkrLandFarming among TOP 15 companies helping to fight coronavirus in Ukraine 7.4.2020. unian.info. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- ↑ UkrLandFarming: agribusiness giant on the edge of downfall? 5.3.2020. argescaleagriculture.com. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Ukrlandfarming Unearths Ukraine's Agricultural Potential (julkaisun sponsoroitua sisältöä) Foreign Policy, foreignpolicy.com. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- ↑ The largest agroholdings. Rating of 45 largest agricultural holdings in Ukraine 24 червня 2016. landlord.ua. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
- Rivnen meripihka, ukrainalainen meripihka
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ukrainan tekojärviä, kanavia, vesi- ja lämpövoimalaitoksia yms
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Donets–Donbass-kanava, ohjaus sivuilta Donets-Donbass -kanava ja Donets-Donbass-kanava
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Donets-Donbas Canal (1984) (englanniksi) (encyclopediaofukraine.com)
- keskeinen kaivos- ja metalliteollisuuden, yhteisöjen vedensaannin sekä viljelyn kannalta
- kulutus ollut ajoittain suurempaa kuin Donetsjoen virtaama, jouduttu täydentämään
- ks. Tšasiv Jar -kaupunkiartikkeli ...
- uk:Канал Сіверський Донець — Донбас
Donets–Donbass-kanava (ukr. Канал Сіверський Донець – Донбас, Kanal Siverskyi Donets – Donbas), on ... kanava Donetskin alueella Ukrainan itäosassa.[1] [[]]__ista lähtevä ja [[]]an päättyvä kanava on __ kilometriä pitkä, josta kaivettua kanavaa __ km, putkessa kulkevaa osuutta__ km,___ ....
Kanava kulkee reittiä ___ ___ ___ Tšasiv Jar[2]
Donets–Donbass-kanava (ukr. Канал Сіверський Донець — Донбас) kulkee kaupungin itäosien läpi.[3][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Donets-Donbas Canal encyclopediaofukraine.com. 1984. Viitattu 15.6.2022. (englanniksi)
- ↑ a b У каналі Сіверський Донець-Донбас виявлено тіло потонулої жінки (Hukkuneen naisen ruumis löytyi Donets-Donbass -kanavasta) Slanjanskije vedomosti, slavinfo.dn.ua. 10.6.2021. Viitattu 15.6.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Je. L. Makarevitš (redaktor): Atlas avtomobilnyh dorog. Zapadnaja Jevropa. Strany Baltii, Rossija, Belarus, Ukraina, Moldova 1:700 000. s. 160. Minsk, Valko-Venäjä: Izdatelstvo Jansejan, 2005. ISBN 985-6501-12-1. (venäjäksi)
- Harkova...
- Ukrainan tekojärvet (kastelun, teollisuuden ja yhdyskuntaveden tarpeisiin) - kerää 2-5 kpl
Ukrainan suurimpia kaivoksia ja kaivosalan yrityksiä, sekä kaivannaisvaroja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:Metal production in Ukraine
- en:List of mines in Ukraine
- https://ukrainetrek.com/about-ukraine-nature/ukraine-natural-resources
- Geology of Ukraine (englanniksi) (minerals-ua.info)
- Are Ukraine's vast natural resources a real reason behind Russia's invasion? (25.2.2022) (englanniksi) (businesstoday.in)
- Before Invasion, Ukraine’s Lithium Wealth Was Drawing Global Attention (2.3.2022, tilaajille) (englanniksi) (nytimes.com)
- The largest energy company in Ukraine might sell its coal mines Stefan Sigaard Weichert (2.6.2021) (englanniksi) ()
Ukrainan 10-30 suurinta sähkö- ja lämpövoimalaitosta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luokka:Ukrainan voimalaitokset
- sähköntuotanto ja eri osuudet (ydinvoima 55%, 2021)
- ydinvoimalaitokset
- lämpövoimalaitokset
- vesivoimalaitokset
Alulle artikkeleita listasta Luettelo itsenäisyyspäivistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bulgarian __päivä
- Itävallan kansallisuuspäivä
- Kazakstanin itsenäisyyspäivä
- + Latvian itsenäisyyspäivä
- + Liettuan itsenäisyyspäivä
- - Puolan itsenäisyyspäivä
- __itsenäisyyspäivä
- + Slovakian perustuslain päivä
- - Romanian itsenäisyyspäivä
- en:National Independence Day (Poland)
- 11. marraskuuta 19181
- Etsi paremmat viitteet kuin:
Slovakian tasavallan perustuslain päivä (slovakiksi Deň Ústavy Slovenskej republiky) on vuosittain Slovakiassa juhlittava kansallispäivä. Sitä vietetään 1. syyskuuta ja tällä juhlistetaan 1. syyskuuta 1992 Bratislavassa hyväksyttyä tasavallan maan perustuslakia.[1][2][3] Merkitykseltään juhlapäivä vastaa itsenäisyyspäivää. Slovakian perustuslaki astui voimaan 1. lokakuuta 1992.[4] Käytännössä Tšekkoslovakian hajoaminen Tšekiksi ja Slovakiaksi toteutui virallisesti 1. tammikuuta 1993.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Constitution Day in Slovakia 1.9.2023. rtvs.sk. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Constitution of the Slovak Republic Day officeholidays.com. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
- ↑ The World Factbook: Field Listing - National holiday, 2.2.2024
- ↑ Constitution of the Slovak Republic (käännös) prezident.sk. Viitattu 2.2.2024. (englanniksi)
Ukrainan talouselämään ja oikeuteen liittyviä aiheita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:European Union Advisory Mission Ukraine
- yli 300 hengen organisaatio, kooltaan kuin osa erityisjärjestöistä
- Ukraine: the EU Advisory Mission returns to Ukraine (18.05.2022) (englanniksi) (eeas.europa.eu)
- About us (englanniksi) (euam-ukraine.eu)
- Council Decision (CFSP) 2022/638 of 13 April 2022 amending Decision 2014/486/CFSP on the European Union Advisory Mission for Civilian Security Sector Reform Ukraine (EUAM Ukraine) ST/8095/2022/INIT (englanniksi) (eur-lex.europa.eu); NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/638, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2022, siviiliturvallisuusalan uudistamista koskevasta Euroopan unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM Ukraina) annetun päätöksen 2014/486/YUTP muuttamisesta (suomeksi) (eur-lex.europa.eu)
...
- uk:Спеціалізована антикорупційна прокуратура; en:Specialized Anti-Corruption Prosecutor's Office (SAPO)
- etsi tietosanakirjalähteet...
- tarvitaan artikkeli "emosta", Ukrainan yleinen syyttäjä! eli Ukrainan syyttäjälaitos (per https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/oikeusministeri-henriksson-eu-on-sitoutunut-tukemaan-ukrainaa-sotarikosten-selvittamisessa) vai , johdossa *valtakunnansyyttäjä" Andri Kostin, vrt. edeltäjä ja yrityskumppani Iryna Venediktova per Tanja Paananen (18.7.2022) Zelenskyi hyllytti Ukrainan valtakunnansyyttäjän ja turvallisuuspalvelun johtajan (yle.fi)
- Alulle myös artikkeli International Bar Association
Korruption vastainen erityissyyttäjänvirasto (ukr. Спеціалізована антикорупційна прокуратура, lyhennys САП; engl. Specialized Anti-Corruption Prosecutor’s Office, lyhennys SAPO) on Ukrainan yleisen syyttäjän (syyttäjänviraston) alainen riippumaton yksikkö, jonka on ensisijaisesti vastuussa Ukrainan kansallisen korruption vastaisen toimiston (NABU) tekemien rikosepäilyjen esitutkinnan lainmukaisuudesta ja syyttäjänä toimimisesta tapausten oikeuskäsittelyssä.[1] Yksikön toiminta käynnistettiin joulukuussa 2015.[2]
Jatka:
- Joulukuussa 2023 julkistetun ___Razumkov Centerin... kyselytutkimuksen mukaan ukrainalaisten luottamus useisiin viranomaistahoihin ei ollut järin korkea.[3]
- esimerkki viraston toiminnasta: Ukraine Supreme Court head held in corruption probe 16 May 2023 BBC (englanniksi) - jatka lisäviittein miten syytteille kävi?
- erikoissyyttäjänviraston perustaminen kuvastaa pyrkimystä muuttaa syyttäjälaitosta/virastoa.. https://www.atlanticcouncil.org/blogs/ukrainealert/a-new-vision-for-ukraines-prosecution-service/ A new vision for Ukraine’s Prosecution Service Iryna Venediktova 13.5.2021 (englanniksi)
- esimerkki tapauksesta...: https://www.ukrinform.net/rubric-crime/3812293-sbu-exposes-uah-10m-embezzlement-scheme-in-oil-pipe-repair.html
- https://www.ukrinform.net/rubric-economy/3774861-high-anticorruption-court-seizes-property-of-odesa-airport.html ... High Anti-Corruption Court (HACC)
SAPO:n johtajina ovat toimineet Nazar Kholodnytsky (2015-2020) ja Oleksandr Klymenko (2022-).[4][5][6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ NABU: FAQ National Anti-Corruption Bureau of Ukraine (NABU), nabu.gov.ua. Viitattu 28.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Cono Giardullo: Four Years After: The ˮLong March” of Justice-Sector Reforms in Ukraine IAI PAPERS 18, s. 1-23; ISBN 978-88-9368-066-0. 1.1.2018. Istituto Affari Internazionali (IAI) via JSTOR, jstor.org. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Survey: 94 percent of Ukrainians trust their Army 27.12.2023. ukrinform.net. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Nazar Kholodnytsky appointed Anti-Corruption Prosecutor of Ukraine – PGO 2.12.2015. interfax.com.ua. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Катерина Риженко: Конкурс з обрання керівника САП на фініші: чого чекати? 28.7.2021. liga.net. Viitattu 28.4.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Election of SAPO Head at the Finish Line: What to Expect? 28.7.2021. Transperancy International Ukraine, ti-ukraine.org. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Oleksandr Klymenko appointed as Head of SAPO 28.7.2022. ukrinform.net. Viitattu 28.4.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjän sotatoimien kansainväliset rahoittajat, etsi parempi suomennos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:International Sponsors of War
- Nämä kansainväliset suuryhtiöt rahoittavat Kremlin toimintaa – Miljardien verokertymä valuu suoraan sodankäyntiin (5.7.2023)
- Jyri Huttunen (18.5.2023) Nämä tunnetut länsiyritykset jatkavat yhä toimintaansa Venäjällä sodasta huolimatta (is.fi)
- Erkka Mikkonen (5.9.2023) Ukraina: Hartwall tukee Venäjän hyökkäyssotaa, koska valmistaa Pepsiä (yle.fi)
- vertailussa.../ Hesburger - Mc__, Yale
- Over 1,000 Companies Have Curtailed Operations in Russia—But Some Remain (6.9.2023) (englanniksi) (yale.edu)
- luokittelu...
Kehitä: Ukrainan maantiede, maatiedon eri lähestymisiä, aluehallinnon eri tasot ja lähteistys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:State Statistics Service of Ukraine
- Ukrainan yleisiä tilastoja (englanniksi) (unece.org)
Ukrainan valtion tilastopalvelu (ukr. Державний Комітет Статистики України, Deržavnyi Komitet Statystyky Ukrajiny, lyhennys UkrStat; engl. State Statistics Service of Ukraine, lyhennys SSSU) on Ukrainan valtion ylläpitämä julkinen, kansallinen tilastokeskus.[1] Ukrainan tilastokeskus Ukrstat... ...
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ukrainian parliament adopts new regulation governing official state statistics 23.8.2022. undp.org. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ukrainan tilastokeskuksen eli Ukrainan kansallisen tilastopalvelun kotisivut (ukrainaksi, englanniksi) (ukrstat.gov.ua)
uk:Географічна енциклопедія України
Ukrainan maantieteen tietosanakirja (ukr. Географічна енциклопедія України, Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny) on vuosina 1989-1993 julkaistu kolmiosainen ukrainankielinen tietosanakirja, joka käsittelee erityisesti Ukrainan maantiedettä. Tietosanakirjasarjan kirjoittajia oli yhteensä noin 650.[1] Toimituskunnan päätoimittajana toimi maantieteilijä, professori Oleksandr Marynytš (ukr. Олександр Мефодійович Маринич).
Tietosanakirjan osat ovat (linkki arkistoituun pdf-julkaisuun):
- Tom 1: A-Ž (1989, 416 s., ISBN 5-88500-005-0) (ukrainaksi) (archive.org);
- Tom 2: Z-O (1990, 480 s., ISBN 5-88500-012-3) (ukrainaksi) (archive.org), ja
- Tom 3: P-Ja (1993, 480 s., ISBN 5-88500-020-4) (ukrainaksi) (archive.org).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ O. M. Marynytš, Je. I. Stetsenko: Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny (Географічна енциклопедія України) esu.com.ua. 2006. Viitattu 18.10.2022. (ukrainaksi)
Harkitse/tutustu/alulle: Ukrainan taloustieteellinen tietosanakirja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan taloustieteellinen tietosanakirja ({ukr. Економічна енциклопедія , Ekonomitšna entsyklopedija) on ukrainankielinen, vuosina 2000-2002 julkaistu kolmiosainen taloustieteen tietosanakirja... [1]
Päivitä ja kehitä: Ukrainan alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Voisi olla tarvetta myös Ukrainan historiallis-entnisten alueiden artikkelille: käsitteet Hutsulienmaa (Hutsulštšyna), Boikojenmaa (Boikivštšyna), Lemkojenmaa (Lemkivštšyna) yms. Ukwikissä ja Commonsissa on kielellisten alueiden (murteiden) suuntaa-antava kartta (englanniksi), (ukrainaksi) ja artikkeleita, joissa tähän viitataan esim. uk:Бойківщина. Olisiko Ukrainan kansallisatlaksessa lisää, ainakin useissa tietosanakirjoissa on? Mitä neuvostotietosanakirjat ja -historiat asiasta kertovat? pyrkiikö uudempi venäläispropaganda muuttamaan tai uudelleenkirjaottamaan tai unohtamaan jotain osaa tästä...?
- Yhteydenotto HY:n Ukrainan maatiedon ja kulttuuritutkimuksen porukoihin ja suomen kielen nimistötutkijohin/paikannimiasiantuntijoihin ??
- alueartikkelien ajantasaistus,lähteenä alueiden tilastollinen yhteenveto, "passport", esim. Lvivin alueelle: http://database.ukrcensus.gov.ua/regionalstatistics/pasport_lv.asp?lang=en
- Alueelinen BKT 2021 saakka excel-tiedostona: https://www.ukrstat.gov.ua/operativ/operativ2021/vvp/kvartal_new/vrp/arh_vrp_e.html; tästä päivitykset!!
Ukrainan alueet ovat Ukrainan ylimmän tason hallinnollisia osia. Maa jakautuu 27 aluetasoiseen yksikköön. Näistä 24 on tavallisia alueita, yksi autonominen tasavalta (Krimin autonominen tasavalta) sekä kaksi erityisstatuksella olevaa kaupunkia, pääkaupunki Kiova sekä Sevastopol. Aluejako on kuvattu Ukrainan perustuslain 9. luvussa 123-134. Krimin autonomista tasavallan asemaa käsitellään lisäksi Ukrainan perustuslain 10. luvussa. [2] Tätä perustuslain määrittelemää jakoa 27 hallinnolliseen alueeseen käytetään maata koskevissa aluetilastollissa ja päätöksenteossa.[3][4][5]
Tieteellisissä tutkimuksissa ja tiedotusvälineissä käytetään myös monia laajempien Ukrainan osien alueellisia nimityksiä. Näistä osista ei ole yhtä ja yksiselitteistä käytäntöä, ja jako vaihtelee esityksestä toiseen melkoisesti.[6]
Hallinnollisesti Ukraina on yhtenäisvaltio, eikä liittovaltio kuten Venäjä tai liittotasavalta kuten Saksa. Yksikamarisen parlamentin 450 paikasta puolet (225 paikkaa) jaetaan viiden prosentin äänikynnyksen ylittäneille puolueille suhteellisella vaalitavalla ja toinen puoli enemmistövaalilla yhden edustajan vaalipiireissä.
Aluehallinnon jakomalli pohjautuu Neuvostoliiton aikaiseen Ukrainan SNT:n aluejakomalliin. Vuosien kuluessa alueiden rajoihin ja lukumäärään tehtiin joitain muutoksia.lähde?
Venäjä on pyrkinyt puuttumaan Ukrainaan kuuluvien Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupunkipiirin alueiden asemaan 1992–1997. Keväällä 2014 Venäjä miehitti Krimin niemimaan sotilasvoimin. Tästä huolimatta alue on esimerkiksi YK:n ja Euroopan yhteisön mukaan yhä laillisesti osa Ukrainaa.
Ukrainan alueet: Väestö ja pinta-ala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue [3][5] |
Ukrainan osa | Asukasluku (2013, arvio)[5] |
Osuus Ukrainan väestöstä (%)[5], H1 |
Kaupunkilaisten osuus (%) |
Pinta-ala (km2)[4] |
Osuus Ukrainan pinta-alasta (%) |
---|---|---|---|---|---|---|
Ukraina yhteensä | Ukraina | 45 553 047 | 100,0 | 68,9 | 603 548 | 100,0 |
Dnipropetrovskin alue | Etelä-Ukraina | 3 307 795 | 7,3 | 83,5 | 31 923 | 5,3 |
Donetskin alue | Itä-Ukraina | 4 375 442 | 9,6 | 90,6 | 26 517 | 4,4 |
Harkovan alue | Itä-Ukraina | 2 744 419 | 6,0 | 80,3 | 31 418 | 5,2 |
Hersonin alue | Etelä-Ukraina | 1 078 232 | 2,4 | 61,2 | 28 461 | 4,7 |
Hmelnytskyin alue | Länsi-Ukraina | 1 313 964 | 2,9 | 55,5 | 20 629 | 3,4 |
Ivano-Frankivskin alue | Länsi-Ukraina | 1 381 788 | 3,0 | 43,4 | 13 927 | 2,3 |
Kiova | Keski-Ukraina | 2 845 023 | 6,2 | 100,0 | 836 | 0,1 |
Kiovan alue | Keski-Ukraina | 1 722 052 | 3,8 | 61,8 | 28 121 | 4,7 |
Kirovohradin alue | Keski-Ukraina | 995 171 | 2,2 | 62,3 | 24 588 | 4,1 |
Krimin autonominen tasavalta | Etelä-Ukraina | 1 965 177 | 4,3 | 62,7 | 26 081 | 4,3 |
Luhanskin alue | Itä-Ukraina | 2 256 551 | 5,0 | 86,8 | 26 683 | 4,4 |
Lvivin alue | Länsi-Ukraina | 2 540 702 | 5,6 | 60,9 | 21 831 | 3,6 |
Mykolajivin alue | Etelä-Ukraina | 1 173 481 | 2,6 | 67,8 | 24 585 | 4,1 |
Odessan alue | Etelä-Ukraina | 2 395 160 | 5,3 | 66,9 | 33 313 | 5,5 |
Pultavan alue | Keski-Ukraina | 1 467 821 | 3,2 | 61,4 | 28 750 | 4,8 |
Rivnen alue | Länsi-Ukraina | 1 156 868 | 2,5 | 47,8 | 20 051 | 3,3 |
Sevastopol | Etelä-Ukraina | 383 437 | 0,8 | 93,8 | 864 | 0,2 |
Sumyn alue | Keski-Ukraina | 1 143 249 | 2,5 | 67,9 | 23 832 | 4,0 |
Taka-Karpatian alue | Länsi-Ukraina | 1 254 393 | 2,8 | 37,2 | 12 753 | 2,1 |
Ternopilin alue | Länsi-Ukraina | 1 077 327 | 2,4 | 44,1 | 13 824 | 2,3 |
Tšerkasyn alue | Keski-Ukraina | 1 268 888 | 2,8 | 56,4 | 20 916 | 3,5 |
Tšernivtsin alue | Länsi-Ukraina | 907 163 | 2,0 | 42,5 | 8 096 | 1,3 |
Tšernihivin alue | Keski-Ukraina | 1 077 802 | 2,4 | 63,5 | 31 903 | 5,3 |
Vinnytsjan alue | Keski-Ukraina | 1 627 038 | 3,6 | 50,2 | 26 492 | 4,4 |
Volynian alue | Länsi-Ukraina | 1 039 958 | 2,3 | 52,1 | 20 144 | 3,3 |
Zaporižžjan alue | Etelä-Ukraina | 1 785 243 | 3,9 | 77,1 | 27 183 | 4,5 |
Žytomyrin alue | Keski-Ukraina | 1 268 903 | 2,8 | 58,4 | 29 827 | 4,9 |
Länsi-Ukraina yhteensä | Länsi-Ukraina | 10 672 163 | 23,4 | 49,6 | 131 255 | 21,7 |
Keski-Ukraina yhteensä | Keski-Ukraina | 13 415 947 | 29,5 | 68,3 | 215 265 | 35,7 |
Itä-Ukraina yhteensä | Itä-Ukraina | 9 376 412 | 20,6 | 86,7 | 84 618 | 14,0 |
Etelä-Ukraina yhteensä | Etelä-Ukraina | 12 088 525 | 26,5 | 72,7 | 172 410 | 28,6 |
Huomautus H1: Prosenttiosuus laskettu lähdeteoksen[5] kaupunkilaisten ja kokonaisväestön suhteena. Taulukon pitämiseksi luettavana, ei Ukrainan tilastokeskus UkrStatin vuoden 2013 tilastoteoksen arvioita kaupunkilaisten lukumäärästä alueittain ole toistettu tässä.
Ukrainan alueet: talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue[3][5] | Ukrainan osa | Alueellinen BKT 2011 (milj. UAH)[7] |
Alueellinen BKT 2011 (milj. EUR)[7][8] |
Osuus Ukrainan 2011 BKT:sta (%) |
Alueellinen BKT 2011 henkeä kohti (UAH)[7] |
Alueellinen BKT 2011 henkeä kohti (EUR)[7][8] |
Alueellinen BKT 2011 henkeä kohti, % Ukrainan keskiarvosta |
Keski- määräinen kuukausi- palkka (UAH, 2013)[9] |
Keski- määräinen kuukausi- palkka (EUR, 2013)[9][10] |
Alueellinen BKT 2020 (milj. UAH)[11] |
Alueellinen BKT 2020 (milj. EUR)[11][12] |
Osuus Ukrainan 2020 BKT:sta (%) |
Alueellinen BKT 2020 henkeä kohti (UAH)[11] |
Alueellinen BKT 2020 henkeä kohti (EUR)[11][12] |
Alueellinen BKT 2020 henkeä kohti, % Ukrainan keskiarvosta |
Keski- määräinen kuukausi- palkka (UAH, 2021)[13] |
Keski- määräinen kuukausi- palkka (EUR, 2021)[13][14] |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ukraina yhteensä | Ukraina | 1 302 079 | 126 439,3 | 100,0 | 28 488 | 2 766 | 100 | 3265 | 296 | 100,0 | |||||||
Dnipropetrovskin alue | Etelä-Ukraina | 140 020 | 13 596,7 | 10,8 | 42 068 | 4 085 | 148 | 3335 | 302 | ||||||||
Donetskin alue | Itä-Ukraina | 161 021 | 15 636,1 | 12,4 | 36 446 | 3 539 | 128 | 3755 | 340 | ||||||||
Harkovan alue | Itä-Ukraina | 76 866 | 7 464,1 | 5,9 | 27 966 | 2 716 | 98 | 2975 | 269 | ||||||||
Hersonin alue | Etelä-Ukraina | 18 448 | 1 791,4 | 1,4 | 16 990 | 1 650 | 60 | 2464 | 223 | ||||||||
Hmelnytskyin alue | Länsi-Ukraina | 22 843 | 2 218,2 | 1,8 | 17 260 | 1 676 | 61 | 2641 | 239 | ||||||||
Ivano-Frankivskin alue | Länsi-Ukraina | 26 752 | 2 597,8 | 2,1 | 19 386 | 1 882 | 68 | 2679 | 243 | ||||||||
Kiova | Keski-Ukraina | 223 774 | 21 729,7 | 17,2 | 79729 | 7 742 | 280 | 5007 | 453 | ||||||||
Kiovan alue | Keski-Ukraina | 59 154 | 5 744,2 | 4,5 | 34 420 | 3 342 | 121 | 3351 | 303 | ||||||||
Kirovohradin alue | Keski-Ukraina | 20 041 | 1 946,1 | 1,5 | 19 918 | 1 934 | 70 | 2609 | 236 | ||||||||
Krimin autonominen tasavalta | Etelä-Ukraina | 38 220 | 3 711,4 | 2,9 | 19 467 | 1 890 | 68 | 3265 | 296 | ||||||||
Luhanskin alue | Itä-Ukraina | 57 202 | 5 554,6 | 4,4 | 25 067 | 2 434 | 88 | 3337 | 302 | ||||||||
Lvivin alue | Länsi-Ukraina | 52 103 | 5 059,5 | 4,0 | 20 490 | 1 990 | 72 | 2789 | 253 | ||||||||
Mykolajivin alue | Etelä-Ukraina | 27 633 | 2683,3 | 2,1 | 23 402 | 2272 | 82 | 3094 | 280 | ||||||||
Odessan alue | Etelä-Ukraina | 61 499 | 5 971,9 | 4,7 | 25 748 | 2 500 | 90 | 2947 | 267 | ||||||||
Pultavan alue | Keski-Ukraina | 52 252 | 5 074,0 | 4,0 | 35 246 | 3 423 | 124 | 2988 | 271 | ||||||||
Rivnen alue | Länsi-Ukraina | 19 302 | 1 874,3 | 1,5 | 16 735 | 1 625 | 59 | 2844 | 258 | ||||||||
Sevastopol | Etelä-Ukraina | 9 359 | 908,8 | 0,7 | 24 564 | 2 385 | 86 | 3114 | 282 | ||||||||
Sumyn alue | Keski-Ukraina | 22 907 | 2 224,4 | 1,8 | 19 800 | 1 923 | 70 | 2702 | 245 | ||||||||
Taka-Karpatian alue | Länsi-Ukraina | 18 054 | 1 753,1 | 1,4 | 14 455 | 1 404 | 51 | 2553 | 231 | ||||||||
Ternopilin alue | Länsi-Ukraina | 16 294 | 1 582,2 | 1,3 | 15 055 | 1 462 | 53 | 2359 | 214 | ||||||||
Tšerkasyn alue | Keski-Ukraina | 27 012 | 2 623,0 | 2,1 | 21 082 | 2 047 | 74 | 2682 | 243 | ||||||||
Tšernivtsin alue | Länsi-Ukraina | 11 969 | 1 162,3 | 0,9 | 13 228 | 1 285 | 46 | 2484 | 225 | ||||||||
Tšernihivin alue | Keski-Ukraina | 21 165 | 2 055,2 | 1,6 | 19357 | 1 880 | 68 | 2504 | 243 | ||||||||
Vinnytsjan alue | Keski-Ukraina | 29 099 | 2825,7 | 2,2 | 17768 | 1 725 | 62 | 2651 | 240 | ||||||||
Volynian alue | Länsi-Ukraina | 17 637 | 1 712,7 | 1,4 | 16 993 | 1 650 | 60 | 2580 | 234 | ||||||||
Zaporižžjan alue | Etelä-Ukraina | 49 525 | 4 809,2 | 3,8 | 27 567 | 2 677 | 97 | 3142 | 385 | ||||||||
Žytomyrin alue | Keski-Ukraina | 21 928 | 2 129,3 | 1,7 | 17 184 | 1 669 | 60 | 2561 | 232 | ||||||||
Länsi-Ukraina yhteensä | Länsi-Ukraina | 184 954 | 17 960,1 | 14,2 | |||||||||||||
Keski-Ukraina yhteensä | Keski-Ukraina | 477 332 | 46 351,7 | 36,7 | |||||||||||||
Itä-Ukraina yhteensä | Itä-Ukraina | 295 089 | 28 654,8 | 26,5 | |||||||||||||
Etelä-Ukraina yhteensä | Etelä-Ukraina | 344 704 | 33 472,7 | 26,5 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Luettelo Ukrainan piireistä, aluehallinnon 2. tason yksiköt
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Енциклопедичні видання незалежної України (ukrainaksi)
- ↑ Constitution of Ukraine. Versions 1996, 2004 and 2010 (saved by wikisource) (Ukrainan perustuslain englanninkieliset versiot 1996, 2004 ja 2010.) en.wikisource.org. Viitattu 7.3.2014. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Administrative units, by region Ukraine as of 1 January 2014 (Ukrainan hallinnolliset yksiköt 1.1.2014) Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Regiony Ukrajiny 2013 - Regions of Ukraine 2013 (zipattu pdf) (Tiedostot, joiden linkissä on hassusti vuosi 2012, löytyvät Ukrainan tilastokeskuksen ukrainankielisen pääsivun alasvetovalikkojen kautta (Esimerkiksi englanninkielisen hakemiston kautta löytyi vanhempi tilasto). Yläpalkista julkaisujen kohta (Публікації) ja siitä aluetilastot (Регіональна статистика). Suorat linkit: Regiony Ukrajiny 2013, Tšastyna I (Part 1, 2,0 MB) ja Regiony Ukrajiny 2013, Tšastyna II (Part 2, 3,4 MB)) Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (ukrainaksi), osin (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2013 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2013) 2013. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (ukrainaksi)
- ↑ Chmyriova L. & N. Fediai: Zoning of Ukraine’s area as one of the factors for spatial social-and-economical development of the regions (Artikkeli Ukrainan erilaisista aluejaosta sosiaalis-taloudellisin perustein) 3/2013. Žurnal Efektyvna Ekonomika, economy.nayka.com.ua. Viitattu 7.3.2014. (ukrainaksi), osin (englanniksi)
- ↑ a b c d Valovyi rehionalnyi produkt (Ukrainan alueellisten BKT:den arvot 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2011 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2011) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Time series of avarage monthly wages by region (1995-2013) (Keskimääräisen kuukausipalkan kehitys Ukrainassa alueittain 2004-2011) 2014. Ukrainan tilastokeskus, ukrstat.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Official exchange rates of foreign currencies - Set the following official exchange rates of Hryvnia against Foreign Currencies - 31.12.2013 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2013. 100 EUR= 1029.8053 UAH eli 1 UAH= 0,090567 EUR.) The National Bank of Ukraine, bank.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; viitettäBKT-UA-20042020
ei löytynyt - ↑ a b Ukraine Hryvnia (UAH) to Euros (EUR) exchange rate for December 31, 2020 (UAH:n vaihtokurssi ulkomaalaisiin valuuttoihin nähden 31.12.2020) exchange-rates.org. Viitattu 25.5.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; viitettäPalkka-UA-2021
ei löytynyt - ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti; viitettäUAHtoEUR2021-12-31
ei löytynyt
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Statystytšnyi atlas regionov Ukrajiny 2020 (Статистичний атлас регіонів України 2020 ) Ukrainan tilastokeskus. Viitattu 20.5.2022. (ukrainaksi)
- Konstitutsija Ukrajiny (Ukrainan perustuslaki 1996 täydennyksineen, versio 2.3.2014.) 1998. Ukrainan parlamentti, rada.gov.ua. Viitattu 7.3.2014. (ukrainaksi)
- Regions of Ukraine (englanniksi) (encyclopediaofukraine.com)
- Regions of Ukraine (Change history -kohdassa mainintoja aluejaon muutoksista) (englanniksi) (statoids.com)
- Southern Ukraine (englanniksi) (encyclopediaofukraine.com)
- Ukrainan alueellista väestönkehitystä karttoina (tekijä tuonut vain osa näistä Commonsiin) (ukrainaksi)
Liikenneyhteydet Ukrainaan, Ukrainassa ja Ukrainasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rautatieasemia Ukrainan lähistöllä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prešovin rautatieasema, Železničná stanica Prešov |
|
---|---|
Prešovin rautatieasema. |
|
Perustiedot | |
Sijainti | |
Osoite | Masarykova 25, 080 01 Prešov[1] |
Kunta | Prešov |
Valtio | Slovakia |
Etäisyydet | (Etäisyydet noin) Bratislava km, Nové Zámky km, Žilina km, Poprad-Tatru km, Košice 20 km; Wien km; Budapest-Nyugati (Budapest Läntinen) km; Praha km; Berliini km; jne.[2] |
Avattu | 1872[1] |
Liikenne | |
Liikennöitsijä(t) | Slovakian tasavallan rautatiet |
Kaukoliikenne | kattavasti eri puolille Slovakiaa ja ulkomaille |
Asemarakennus | |
Lipunmyynti | kyllä |
Prešovin rautatieasema (slovakiksi Železničná stanica Prešov, tai Prešov hlavná stanica eli Prešovin päärautatieasema) on rautatieasema Slovakian itäosassa Prešovin kaupungissa.[1][3] Asema kuuluu osana Slovakian tasavallan rautateiden (ŽSR) yhteensä 292:n rautatieaseman (2022) palveluverkostoon.[4][3][5][6]
[[Tiedosto:|thumb|left|Prešovin rautatieaseman ....]] Prešovin linja-autoasema sijaitsee rautatieaseman ___.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Prešov hlavná stanica zeleznicnastanica.sk. Viitattu 30.9.2023. (slovakiksi)
- ↑ Connection search zssk.sk. Viitattu 30.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Cestovný poriadok 2022-2023 (CESTOVNÝ PORIADOK VLAKOV OSOBNEJ DOPRAVY 2022/2023) (ŽSR:n rataverkoston kartta rataosuuksien numeroineen) Železnice Slovenskej republiky (Railways of the Slovak Republic), zsr.sk. Viitattu 30.9.2023. (slovakiksi)
- ↑ Annual Report 2022 Železnice Slovenskej republiky (Railways of the Slovak Republic), zsr.sk. Viitattu 30.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Mapa (ŽSR:n rataverkoston kartta liikkeessä olevine henkilöliikenteen junineen) Železnice Slovenskej republiky (Railways of the Slovak Republic), zsr.sk. Viitattu 30.9.2023. (slovakiksi)
- ↑ Prešov - Železničná stanica vlaky.net. Viitattu 30.9.2023. (slovakiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- IC-junayhteyksien haku (englanniksi) (zssk.sk)
- Prešov: ODCHODY / DEPARTURES (lähituntien lähtevät junat) (englanniksi) (zsr.sk)
- Prešov: PRÍCHODY / ARRIVALS (lähituntien saapuvat junat) (englanniksi) (zsr.sk)
- Online webkamery: Železničná stanica, Prešov (kukaj.se)
Linja-autoasemia Ukrainassa ja lähistöllä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- rautatie- ja linja-autoasema
- Varsovan tärkein kaukoliikenteen linja-autoasema
- tietoja rakennuksen arkkitehtuurista ja ...
- esimerkiksi reitit Ympäri Puolaa, Ukrainaan Lviviin ja Kiovaan, Saksaan..., Keski-Eurooppaan (Slovakia, Tsekki, ...) . Baltiaan esimerkiksi Vilnaan, Riikaan ja Tallinnaan
Varsovan läntinen asema | |
---|---|
puol. Dworzec (autobusowy) Warszawa Zachodnia engl. Warsaw West (bus) station |
|
Varsovan Läntinen asema (2019). |
|
Osoite | Al. Jerozolimskie 144, Wola, Varsova |
Koordinaatit | |
Valmistumisvuosi | 1936, uudistustyöt 2023 |
Omistaja | PKP Polskie Linie Kolejowe S.A. |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Varsovan läntinen asema (puol. Dworzec (autobusowy) Warszawa Zachodnia; engl. Warsaw West (bus) station) on yksi Puolan pääkaupungin Varsovan neljästä suurimmasta rautatieasemasta ja kaukoliikenteen tärkein linja-autoasema.[1][2][3][4]
Vuosina 1919-1936 rakennettu Varsovan läntinen rautatieasema uudistettiin mittavalla korjaus- ja kunnostusrakentamisella vuosina 2020-2033. Rakennustöiden aikana aseman käyttö jatkui.
Varsovan läntisen aseman linja-autoterminaalista on bussiyhteyksiä ympäri Puolaa ja Eurooppaa. Sieltä on kesästä 2023 lähtien ollut myös suora linja-autoyhteys Suomeen.[5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Warsaw - Main Bus Station inyourpocket.com. Viitattu 23.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Bus and railway stations Warszawski Transport Publiczny, wtp.waw.pl. Viitattu 23.9.2023. (englanniksi)
- ↑ DWORZEC ZACHODNI (west railway and bus station) Warszawski Transport Publiczny, wtp.waw.pl. Viitattu 23.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Saapuminen Varsovan asemille ja siirtyminen niiltä muualle kaupunkiin pienimatkaopas.com. Viitattu 23.9.2023. (suomeksi)
- ↑ Tapio Pukkila: Vaasan ja Varsovan välille bussireitti – kyytiin pääsee Porista ja Raumalta 18.7.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.9.2023. (suomeksi)
- ↑ Bus Schedules -search: Bus station "Warsaw-Western" - Helsinki (linja-autohaku reitille Bus station "Warsaw-Western" - Helsinki) busbud.com. Viitattu 23.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- en:Zentraler Omnibusbahnhof Berlin, ohjaus: ZOB Berlin
- https://zob.berlin/en
Täydennä:Tukholman linja-autoterminaali
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- mm. rakennusmalline, perustietoja, aikatauluhaku
Prahan ___ linja-autoasema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Päivitä: Flixbus, vanhentunut nopeasti!
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- konsepti ja sen kritiikkiä..., ei vain kehuja kuten nyt..., sijoittajat rahastamassa nostamiaan arvostuksia piakkoin / rahasteneet jo osin. Avaa hieman piilossa olevaa.
Ecolines | |
---|---|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 1993 |
Kotipaikka | Prāgas Iela, Riika, LV1001, Latvia |
Toimiala | Joukkoliikenne |
Kotisivu |
ecolines |
Ecolines on latvialainen joukkoliikenneyhtiö, jonka pääkonttori sijaitsee Riiassa, Latviassa. Se on suurehko, erityisesti itäisessä Euroopassa operoiva linja-autoyhtiö.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ About Ecolines ecolines.net. Viitattu 24.9.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- [Ecolinesin kotisivut] (englanniksi, latviaksi)
Valtaväyliä Ukrainaan liittyen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:European route E38
- alulle, min. 2 lähdettä, kuvia
- en:European route E81
- alulle, min. 2 lähdettä, kuvia
|
|||
E87 | |||
---|---|---|---|
E87:n reitti |
|||
Maat | |||
Tieluokka | Eurooppatie | ||
Pituus | noin 2 030 km | ||
Alkupiste | Odessa, Ukraina | ||
Päätepiste | Antalya, Turkki (noin 2 030 km) |
Eurooppatie E87 on noin 2030 kilometriä pitkä eurooppatie. Tien lähtee pohjoisessa Ukrainasta ja sen päätepiste on Turkissa. Tie alkaa Ukrainan Odessasta ja kulkee Romanian ja Bulgarian kautta Turkin eteläosaan, Välimeren rantakaupunkiin Antalyaan.[1][2]
Reitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Odessa - Izmajil - Reni - Galați - Tulcea - Constanța - Varna - Burgas - Marinka - Zvezdec - Malko Tarnovo - Dereköy - Kirklareli - Babaeski - Havza - Keşan - Gallipoli - Eceabat - (lauttayhteys Aasian puolelle) - Çanakkale - Ayvalik - İzmir - Selçuk - Aydin - Denizli - Acipayam - Korkuteli - Antalya.[1][2]
Eurooppatie E87:n varren kaupungeista väkirikkaimpia ovat Odessa, Varna, İzmir, Denizli ja Antalya.
-
samoin.
-
Moottoritie 31:stä Turkissa, toiseen suuntaan.
-
Moottoritie 33:n tulliaseman lähestyminen, Buruncuk, Menemen, İzmirin maakunta.
-
Moottoritie 33:n tulliasema, Eski Foça, Menemen, İzmirin maakunta.
-
Moottoritie 33:n Bayraklı-2 -tunneli, Bayraklı, İzmirin maakunta..
-
E87 Aydinin kaupungissa Turkissa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b European Agreement on Main International Traffic Arteries (AGR) (pdf) (YK:n Euroopan talouskomission sopimus eurooppateistä, E97:n reitti sivulla 21/ Annex I) 14.3.2008. The United Nations Economic Commission for Europe, unece.org. Viitattu 22.9.2023. (englanniksi)
- ↑ a b International E Road Network (Map) (pdf) (YK:n Euroopan talouskomission yhteenvetokartta eurooppateistä) 2007. The United Nations Economic Commission for Europe, unece.org. Viitattu 22.9.2023. (englanniksi) (ranskaksi) ja (venäjäksi)
Viittausvirhe: <ref>
-elementin nimeä ”Reuters-”, johon viitataan elementissä <references>
ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- E87. North-south intermediate road (englanniksi) (elbruz.org)
E1 | E3 | E4 | E5 | E6 | E7 | E8 | E9 | E10 | E11 | E12 | E13 | E14 | E15 | E16 | E17 | E18 | E19 | E20 | E21 | E22 | E23 | E24 | E25 | E26 | E27 | E28 | E29 | E30 | E31 | E32 | E33 | E34 | E35 | E36 | E37 | E38 | E39 | E40 | E41 | E42 | E43 | E44 | E45 | E46 | E47 | E48 | E49 | E50 | E51 | E52 | E53 | E54 | E55 | E56 | E57 | E58 | E59 | E60 | E61 | E62 | E63 | E64 | E65 | E66 | E67 | E68 | E69 | E70 | E71 | E72 | E73 | E74 | E75 | E76 | E77 | E78 | E79 | E80 | E81 | E82 | E83 | E84 | E85 | E86 | E87 | E88 | E89 | E90 | E91 | E92 | E94 | E95 | E96 | E97 | E98 | E99 | E101 | E105 | E115 | E117 | E119 | E121 | E123 | E125 | E127 | E136 | E271 | E551 | E844
Artikkeleita teemoista: Ukrainan piirit, Luettelo Ukrainan kaupungeista, Ukrainan paikkakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Artikkeleja listalta Wikiprojekti:Ukraina/Top 500 puuttuvat artikkelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- en:Urban districts of Ukraine (ukr. Район у місті, Raion u misti)
- uk:Список міських районів України
- VL1989 lähde: [1]
Kaupunki Alue Kaupunkipiiri Ukrainaksi Väkiluku (1989)[1] Väkiluku (2001) Pinta-ala
Lvivin kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikallistasolla Lvivin kaupunki jakautuu nykyään kuuteen (kaupunki)piiriin:[2][3][4][5][6]
- Halytšin piiri (ukr. Галицький район, Halytskyi raion),
- Ševtšenkon piiri (ukr. Шевченківський район, Ševtšenkivskyi raion),
- Lytšakivin piiri (ukr. Личаківський район, Lytšakivskyi raion),
- Syh’ivin piiri (ukr. Сихівський район, Syh’ivskyi raion),
- Frankon piiri (ukr. Франківський район, Frankivskyi raion), pinta-ala: 11,223 km², väkiluku: 156 284 as. (2021)[7] ja
- Rautatien piiri eli Zaliznytsjan piiri (ukr. Залізничний район, Zaliznytšnyi raion).
Vuoden 1989 väestönlaskennassa kaupunkipiirejä oli viisi, joista vain kaksi oli nimeltään samoja kuin nykyisin.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Всесоюзная перепись населения 1989 г. - Численность городского населения союзных республик, их территориальных единиц, городских поселений и городских районов по полу (Neuvostoliiton vuoden 1989 väestönlaskenta, kaupunkien ja kaupunkimaisten taajamien väkilukuja eri neuvostotasavalloista) demoscope.ru. Viitattu 15.9.2023. (venäjäksi)
- ↑ Yuliia Savostina (editor-in-chief): Lviv Travel Guide, s. 8 (Lviv Districts). Kyiv: Samit-book Publishing, 2019. ISBN 978-966-986-027-9. (englanniksi)
- ↑ Lviv Atlas Turysta. DNVP Kartohrafija, kartographia.com.ua, 2016. ISBN 978-617-670-814-8. (ukrainaksi)
- ↑ Raionni administratsiji (Районні адміністрації) city-adm.lviv.ua. Viitattu 11.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Jevhen Huljuk (Євген Гулюк): Administatyvna mapa Lvova. Raiony mista ta jih’ni tsikavynky (Адміністративна мапа Львова. Райони міста та їхні цікавинки) lviv.travel. 02.08.2022. Viitattu 11.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Tšomu raiony lvova tak nazyvajutsja (Чому райони Львова так називаються?) inlviv.in.ua. 23.5.2021. Viitattu 11.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Zvit pro roboty Frankivskoji raionnoji administatsiji za 2021 rik city-adm.lviv.ua. 2022. Viitattu 11.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 17.12.2014. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Ševtšenkon piiri Шевченківський район |
|
---|---|
Ševtšenkon piiri sijaitsee Lvivin pohjoisosassa. |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Lvivin alue |
Piiri | Lvivin piiri |
Kaupunki | Lviv |
Väkiluku (2011) | __ |
Ševtšenkon piiri (ukr. Шевченківський район, Ševtšenkivskyi raion) on yksi Ukrainan Lvivin kaupungin kuudesta hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[1] Se kattaa Lvivin kaupungin pohjoisosan.[2][1] Kaupunkipiirissä oli __ __ asukasta (2011).
Kaupunkipiirin naapureina ovat ...__lounaassa Frankon piiri, lännessä Rautatien piiri, pohjoisessa Ševtšenkon piiri, idässä Lytšakivin piiri ja etelässä Syh’ivin piiri.[2][1]... vanhan kaupungin sisältävä Halytšin piiri ja kaakossa Frankon piiri. Etelän ja lounaan suunnilla on naapurina on Lvivin kaupunkihromadan (Lvivin kaupungin) ulkopuoliseen Lvivin piiriin kuuluvaa Zymna Vodan hromadan alue, ja luoteessa Javorivin piirin Ivane-Frankoven maaseutuhromadan alue.[2][3][4][5]-->
Piirin alueella sijaitsee muun muassa:[2][6][1][7][8][9][5]
- (kesken)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tšomu raiony lvova tak nazyvajutsja (Чому райони Львова так називаються?) inlviv.in.ua. 23.5.2021. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Lviv Atlas Turysta. DNVP Kartohrafija, kartographia.com.ua, 2016. ISBN 978-617-670-814-8. (ukrainaksi)
- ↑ Lvivska miska hromada (Львівська міська громада) gromada.info. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Lvivska raionna rada (Львівська районна рада (об'єднана після 2020 р.)) gromada.info. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 38, 148. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Jevhen Huljuk (Євген Гулюк): Administatyvna mapa Lvova. Raiony mista ta jih’ni tsikavynky (Адміністративна мапа Львова. Райони міста та їхні цікавинки) lviv.travel. 02.08.2022. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Jevhen Huljuk (Євген Гулюк): Halytskyi raion Lvova. Istorija z zapah’om kavy (Галицький район Львова. Історія з запахом кави) lviv.travel. 09.03.2023. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Yuliia Savostina (editor-in-chief): Lviv Travel Guide, s. __. Kiova: Samit-book Publishing, 2016. ISBN 978-966-986-027-9. (englanniksi)
- ↑ Yuriy Nykolyshyn (Юрій І. Николишин): Lviv. The City of Inspiration, s. __. käännös ukrainankielisestä alkteoksesta vuodelta 2016. Lviv: ПП "Видавництво Апріорі", www.apriori.lviv.ua, 2016. ISBN 978-617-629-345-3. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- __Ševtšenkon piirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
Lytšakivin piiri Личаківський район |
|
---|---|
Lytšakivin piiri sijaitsee Lvivin itäosassa. |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Lvivin alue |
Piiri | Lvivin piiri |
Kaupunki | Lviv |
Pinta-ala | 11,89 km² |
Väkiluku (2019) | 104 723 |
Lytšakivin piiri (ukr. Личаківський район, Lytšakivskyi raion) on yksi Ukrainan Lvivin kaupungin kuudesta hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[1] Se sijaitsee Lvivin itäosassa.[2][1] Kaupunkipiirin pinta-ala on 11,89 neliökilometriä ja väkiluku 104 723 asukasta (2019).[3]
Kaupunkipiirin naapureina ovat etelässä Syh’ivin piiri, lännessä Halytšin piiri ja luoteessa Ševtšenkon piiri.[2][1] Pohjoisessa naapurina on Lvivin kaupunkihromadan Malehivin kylä (Малехів, 2 336 as.) ja Lvivin piiriin kuuluva Murovanen hromada (Мурованська громада; 9 563 as.). Idän puolen naapureita ovat Lvivin piiriin kuuluva Pidberiztsivkan hromada (Підберізцівська громада; 7 272 as.) ja Davydivin hromada (Давидівська громада; 20 681 as.).[2][4][5][6]
Piirin alueella sijaitsee muun muassa:[2][7][1][8][9][10][6]
- Lvivin kansallinen lääketieteellinen yliopisto
- Jumalanäidin esirukouksen kirkko (Храм Покрови Пресвятої Богородиці)
(kesken)
-
Jumalanäidin esirukouksen kirkko.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tšomu raiony lvova tak nazyvajutsja (Чому райони Львова так називаються?) inlviv.in.ua. 23.5.2021. Viitattu 18.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Lviv Atlas Turysta. DNVP Kartohrafija, kartographia.com.ua, 2016. ISBN 978-617-670-814-8. (ukrainaksi)
- ↑ Zvit pro roboty Lytšakivskoji raionnoji administatsiji za 2020 rik (ЗВІТ про роботу Личаківської районної адміністрації за 2020 рік) (pdf) city-adm.lviv.ua. Viitattu 18.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Lvivska miska hromada (Львівська міська громада) gromada.info. Viitattu 18.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Lvivska raionna rada (Львівська районна рада (об'єднана після 2020 р.)) gromada.info. Viitattu 18.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 38, 148. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Jevhen Huljuk (Євген Гулюк): Administatyvna mapa Lvova. Raiony mista ta jih’ni tsikavynky (Адміністративна мапа Львова. Райони міста та їхні цікавинки) lviv.travel. 02.08.2022. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Jevhen Huljuk (Євген Гулюк): Lytšakivskyi raion Lvova - zelena oaza z muzejamy pid vidkrytym nebom. (Личаківський район Львова – зелена оаза з музеями під відкритим небом) lviv.travel. 7.9.2022. Viitattu 18.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Yuliia Savostina (editor-in-chief): Lviv Travel Guide, s. __. Kiova: Samit-book Publishing, 2016. ISBN 978-966-986-027-9. (englanniksi)
- ↑ Yuriy Nykolyshyn (Юрій І. Николишин): Lviv. The City of Inspiration, s. __. käännös ukrainankielisestä alkteoksesta vuodelta 2016. Lviv: ПП "Видавництво Апріорі", www.apriori.lviv.ua, 2016. ISBN 978-617-629-345-3. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Lytšakivin piirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
Syh’ivin piiri Сихівський район |
|
---|---|
Syhivin asuinaluetta. |
|
Syh’ivin piiri sijaitsee Lvivin etelä- ja kaakkoisosassa. |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Lvivin alue |
Piiri | Lvivin piiri |
Kaupunki | Lviv |
Perustettu | 2000 |
Pinta-ala | 17,567 km² |
Väkiluku (2021) | 150 343 |
Syh’ivin piiri (ukr. Сихівський район, Syh’ivskyi raion) on yksi Ukrainan Lvivin kaupungin kuudesta hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[1] Se sijaitsee Lvivin etelä- ja kaakkoisosassa.[2][1] Vuonna 2000 perustetun kaupunkipiirin pinta-ala on 17,6 neliökilometriä ja väkiluku 150 343 asukasta (1.1.2021).[3][4]
Kaupunkipiirin naapureina ovat lännessä Frankon piiri, pohjoisessa kaupunkikeskustan sisältävä Halytšin piiri ja Lytšakivin piiri.[2][1] Idän ja etelän suunnilla kaupukipiirin rajan takana on Lvivin kaupunkihromadan (Lvivin kaupungin) ulkopuolista Lvivin piiriä, useita siihen kuuluvia hromadoita.[2][5][6][7]
Piirin alueella sijaitsee muun muassa:[2][8][1] [9][10][11][12][7]
- Arena Lviv
- Lvivin linja-autotehdas
(kesken)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Tšomu raiony lvova tak nazyvajutsja (Чому райони Львова так називаються?) inlviv.in.ua. 23.5.2021. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Lviv Atlas Turysta. DNVP Kartohrafija, kartographia.com.ua, 2016. ISBN 978-617-670-814-8. (ukrainaksi)
- ↑ Syh’ivskomu raionu sohodny 20 rokiv! (Сихівському району сьогодні 20 років!) sykhiv.media. 2020. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Zvit pro roboty Syh’ivskoji raionnoji administatsiji za 2020 rik (ЗВІТ про роботу Сихівської районної адміністрації за 2020 рік) (doc) city-adm.lviv.ua. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Lvivska miska hromada (Львівська міська громада) gromada.info. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Lvivska raionna rada (Львівська районна рада (об'єднана після 2020 р.)) gromada.info. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 38, 148. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Jevhen Huljuk (Євген Гулюк): Administatyvna mapa Lvova. Raiony mista ta jih’ni tsikavynky (Адміністративна мапа Львова. Райони міста та їхні цікавинки) lviv.travel. 02.08.2022. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Високі будівлі, сучасні дорогі стадіони і широкі проспекти, або Сихівський район Львова lviv.travel. 10.2.2023. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Ihor Osidatš (Ігор Осідач): Сихів. Легендарний спальний район. Початок lviv.travel. 10.2.2023. Viitattu 17.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Yuliia Savostina (editor-in-chief): Lviv Travel Guide, s. __. Kiova: Samit-book Publishing, 2016. ISBN 978-966-986-027-9. (englanniksi)
- ↑ Yuriy Nykolyshyn (Юрій І. Николишин): Lviv. The City of Inspiration, s. __. käännös ukrainankielisestä alkteoksesta vuodelta 2016. Lviv: ПП "Видавництво Апріорі", www.apriori.lviv.ua, 2016. ISBN 978-617-629-345-3. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Syh’ivin piirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
Rautatien piiri eli Zaliznytsjan piiri (ukr. Залізничний район, Zaliznytšnyi raion), väkiluku: 124 730 as. (2023).[1]
Rautatien piiri Залізничний район |
|
---|---|
Lvivin päärautatieasema sijaitsee Rautatien piirissä. |
|
Rautatien piiri sijaitsee Lvivin keskustasta länteen. |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Lvivin alue |
Piiri | Lvivin piiri |
Kaupunki | Lviv |
Perustettu | __[2] |
Väkiluku (2023) ([1]) | 124 730 |
Rautatien piiri eli Zaliznytsjan piiri (ukr. Залізничний район, Zaliznytšnyi raion) on yksi Ukrainan Lvivin kaupungin kuudesta hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä).[2] Lvivin keskustan länsipuolella sijaitsevassa piirissä oli 124 730 asukasta (2023).[1]
Kaupunkipiiri on perustettu seudulle, jossa sijaitsee kaupungin päärautatieasema ja useita pienempiä asemia tai seisakkeita. Piirin nimi oli sama jo neuvostovuosina. Seudun kehittäminen sai vauhtia kuitenkin jo vuonna 1861 rautatien Przemyśl-Lviv myötä, joka yhdisti kaupungin Wieniin. Tuolloin pystytetyn rautatieaseman tilalle rakennettiin nykyinen päärautatieasema vuonna 1904.[2]
Kaupunkipiirin naapureina ovat pohjoisessa Ševtšenkon piiri, idässä vanhan kaupungin sisältävä Halytšin piiri ja kaakossa Frankon piiri. Etelä- ja itäpuolella on Lvivin kaupunkihromadan (Lvivin kaupungin) ulkopuolista Lvivin piiriä.[3][4]
Kaupunkipiirin alueella sijaitsee muun muassa:[3][5][6][2][7][8][4]
- asuinalueita: Levandivky, Bilohorštšy, Sknylivok, Syhnivku, Tšastkovo Rjasne, Klepariv, Bohdanivku ja Rudne (kylä).[2]
- Lvivin päärautatieasema
- Lvivin kansainvälinen lentoasema
(kesken)
-
Lvivin päärautatieasema.
-
Päärautatieaseman laiturihalleja.
-
Lvivin kansainvälisen lentoaseman terminaali.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Zvit pro roboty Zaliznytšnoji raionnoji administatsiji za 2023 rik city-adm.lviv.ua. 2023. Viitattu 6.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e Tšomu raiony lvova tak nazyvajutsja (Чому райони Львова так називаються?) inlviv.in.ua. 23.5.2021. Viitattu 16.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Lviv Atlas Turysta. DNVP Kartohrafija, kartographia.com.ua, 2016. ISBN 978-617-670-814-8. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 38, 148. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Jevhen Huljuk (Євген Гулюк): Administatyvna mapa Lvova. Raiony mista ta jih’ni tsikavynky (Адміністративна мапа Львова. Райони міста та їхні цікавинки) lviv.travel. 02.08.2022. Viitattu 16.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Jevhen Huljuk (Євген Гулюк): Zaliznytšnyi raion Lvova: ... (Залізничний район Львова: перший потяг, морозиво і сучасна техніка) lviv.travel. 14.09.2022. Viitattu 16.9.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Yuriy Nykolyshyn (Юрій І. Николишин): Lviv. The City of Inspiration, s. __. käännös ukrainankielisestä alkteoksesta vuodelta 2016. Lviv: ПП "Видавництво Апріорі", www.apriori.lviv.ua, 2016. ISBN 978-617-629-345-3. (englanniksi)
- ↑ Yuliia Savostina (editor-in-chief): Lviv Travel Guide, s. __. Kiova: Samit-book Publishing, 2016. ISBN 978-966-986-027-9. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Rautatiepiirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
- Залізнична районна адміністрація Львівської міської ради (ukrainaksi) (city-adm.lviv.ua)
Odessan kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Odessan kaupunkipiirit
Odessan paikallinen piirijako (kaupunkipiirit) on muuttunut useasti vuosien saatossa. Piirien lukumäärä on vähentynyt, piirien nimet vaihtuneet. Vuodesta 2003 lähten piirejä on ollut enää neljä.
- +- Kiovan piiri (Odessa) Kyjivskyi raion Київський район (південь) 47,7 256 580 as. (2001) 5379 as./km² Вузівський, Люстдорф, Південний, Селище Таїрова, Черемушки (частково), Шкільний
- uk:Київський район (Одеса)
- Киевская районная администрация (ukrainaksi) (omr.gov.ua)
- Kiovan piirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
- +- Peresypin piiri Peresypskyi raion Пересипський район (північ) 25,3 263 000 as. (2001) 10395,2 as./km² Лузанівка, Пересип, Селище Котовського, Слобідка, Шкодова гора
Piirin nimi vaihdettiin nykymuotoon toukokuussa 2023.
- Peresypin piirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
- +-Prymorskyin piiri (Odessa) Primorskyi raion Приморський район (історичний центр та схід) 24,2 km², 259 000 as. (2001) 10702,4 as./km² Аркадія, Великий Фонтан, Середній Фонтан, Малий Фонтан, Куликове поле, Молдаванка (частково), Сахалінчик, Центр
- uk:Приморський район (Одеса)
- Prymorskyin piirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
- +- H’adžybein piiri H’adžybeiskyi raion Хаджибейський район (захід) 89,7 km², 242 900 as. (2001) 2707,9 as./km² Ближні Млини, Бугаївка, Верстатобудівельник, Дальні Млини, Молдаванка (частково), Черемушки (частково)
Piirin nimi vaihdettiin nykymuotoon toukokuussa 2023.
- H’adžybein piirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Donetskin kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Donetskin kaupunki jakautuu yhdeksään paikallishallinnolliseen alueeseen, kaupunkipiiriin.[1][2] Oheinen kartta kertoo kaupunkipiirien sijainnin. Kukin kaupunkipiiri on kuvattu kartassa omalla värillään. Värien merkitys käy ilmi ohesta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ M. I. Bolkov: Donetsk (Донецьк) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2008. Viitattu 27.2.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.2.2023. (venäjäksi)
Zaporižžjan kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1989 (Запорожье 883909 as.) oli kuusi kaupunkipiiriä:
- Жовтневый район 88513
- Заводский район 72757
- Коммунарский район 138559
- Ленинский район 270432
- Орджоникидзевский район 135221
- Шевченковский район 178427
Vuonna 2001 oli seitsemän kaupunkipiiriä, asukasluku noin (suluissa 1989). Kaupunki yhteensä: 815,300 as. /2001 ja (881,200 as., 1989) [1]
- - Жовтневий 76,300 (88,500) => Олександрівський (3/2016)
- + Заводський 60,900 (72,800)
- + Комунарський 140,400 (138,600)
- - Ленінський (väkiluku pienentynyt 1989:n arvosta; piiri jaettu?) 151,900 (151,400) => Дніпровський?
- - Орджонікідзевський 106,300 (135,200) => Вознесенівський?
- + Хортицький (uusi, ei ollut 1989, laskennallinen luku) 122,400 (119,000)
- + Шевченківський 157,100 (175,700)
- suomenna kartta:
Vuonna 2015 seitsemän kaupunkipiiriä (__ район), perustamisvuosineen , pinta-aloineen,[2] arvioituine väkilukuineen:[3]
- № Район Населення Відсоток від усього
- 1 Oleksandrivskin piiri (Zaporižžja) keskusta! uk:Олександрівський район (Запоріжжя), en:Oleksandrivskyi District, Zaporizhzhia 68 666 9,06 % - viittaa uk:Олександрівська фортеця -linnoitukseen paikalla Zaporižžjassa; aiemmalta nimeltään Oleksandrivsk, ei siis Luhanskin alueella), vaiko Oleksandrivkan piiri, vrt. Donetskin alue, Oleksandrivkan mukaan
- 2 Tehdaspiiri (Zaporižžja) (Zavodin piiri) uk:Заводський район (Запоріжжя) 50 750 6,7 %
- 3 Komunarin piiri uk:Комунарський район, en:Komunarskyi District 133 752 17,64 %
- 4 Dnipron piiri (Zaporižžja) uk:Дніпровський район (Запоріжжя) 135 934 17,95 %
- 5 Voznesenkan piiri selo: Вознесенка uk:Вознесенівський район 101 349 13,37 %
- 6 Hortytsjan piiri uk:Хортицький район 115 641 15,27 %
- 7 Ševtšenkon piiri (Zaporižžja) uk:Шевченківський район (Запоріжжя), en:Shevchenkivskyi District, Zaporizhzhia 151 558 20,0 %
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Про кількість та склад населення Запорізької області за підсумками Всеукраїнського перепису населення 2001 року (arkistoitu via archive.org) 2001. ukrcensus.gov.ua. Viitattu 7.2.2024. (ukrainaksi)
- ↑ City Districts Zaporizhzhia City Council, zp.gov.ua. Viitattu 7.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Чисельність населення м. Запоріжжя на 1 листопада 2015 року 21.12.2015. zp.ukrstat.gov.ua. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 7.2.2024. (ukrainaksi)
- pohjana kylän nimi: selo: Вознесенка uk:Вознесенівський район 101 349 13,37 %
Voznesenkan piiri Вознесенівський район |
|
---|---|
Valtio | Ukraina |
Alue | Zaporižžjan alue |
Piiri | Zaporižžjan piiri |
Kaupunki | Zaporižžja |
Perustettu | 1939[1] |
Pinta-ala | 50,8[1] km² |
Väkiluku (2015) | 101 349 |
Voznesenkan piiri (ukr. Вознесенівський район, Voznesenivskyi raion) on yksi Ukrainan Zaporižžjan seitsemästä hallinnollisesta alueesta (kaupunkipiiristä). Zaporižžjan keskustan länsiosassa, Dneprin vasemmalla rannalla ja joen saarilla sijaitsevan piirin pinta-ala on 50,8 neliökilometriä.[1] Piiri on Zaporižžjan hallinnollinen, teollinen, kaupallinen, kulttuurielämän ja terveydenhoidon keskus.[2]
Vuonna 1939 perustetun hallinnollisen piirin aiempi nimi oli Ordžonikidzen piiri (ukr. Орджонікідзевський район, Ordžonikidzevskyi raion), vallankumousjohtaja Grigori Ordžonikidzen mukaan. Vuonna 1995 piirin alueeseen liitettiin Hortytsjan ja Baidan saaret.[2] Piiri nimettiin vuonna 2016 Voznesenkan kylän mukaan.[2]
Piirin väestöarvio on 101 349 (2015),[3] ja aiemmin noin 106 300 (VL 2001).[4]
Piirin alueella sijaitsee muun muassa:[2][5]
- (kesken)
-
Zaporižžjan alueen hallintorakennus.
-
Zaporižžjan sirkus.
-
Zaporižžjan sitšin rakennuksia kasakkamuseossa Hortytsjan saarella.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c City Districts Zaporizhzhia City Council, zp.gov.ua. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Voznesenivskyi (district) Zaporizhzhia City Council, zp.gov.ua. Viitattu 13.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Чисельність населення м. Запоріжжя на 1 листопада 2015 року 21.12.2015. zp.ukrstat.gov.ua. Arkistoitu 13.2.2019. Viitattu 13.2.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Про кількість та склад населення Запорізької області за підсумками Всеукраїнського перепису населення 2001 року (arkistoitu via archive.org) 2001. ukrcensus.gov.ua. Viitattu 13.2.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 142 Zaporižžja. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Voznesenkan piirin rajat Open Street Map -kartalla (OSM) (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
Hersonin kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mariupol
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dnipron yms. kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dnipron piirit: svg-kartta:
Kryvyi Rihin yms. kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä], esim. en:Pokrovskyi District, en:Saksahanskyi District, en:Tsentralno-Miskyi District,...
- mietitään sarakkeiden järjestys: Kaupunki, Alue, Suuralue?
Ukrainan alue | Kaupunki | Kaupunkipiirin nro |
Kaupunkipiiri | Ukrainaksi (ukwiki) |
Väkiluku (VL 1989)[1] |
Väkiluku (VL 1.12.2001) [2]tarvitaan parempi lähde |
(arvio 2008) [2]tarvitaan parempi lähde |
OSM |
Dnipropetrovskin alue | Kamjanske | 1 | Eteläinen piiri | Південний район | 75 158 | |||
Dnipropetrovskin alue | Kamjanske | 2 | Dnipron piiri | Дніпровський | 90 233 | |||
Dnipropetrovskin alue | Kamjanske | 3 | Tehdaspiiri (Zavodskyi) | Заводський | 90 450 | |||
Dnipropetrovskin alue | Kryvyi Rih | 1 | Metallurgian piiri | Металургійний район | 70 705 | |||
Dnipropetrovskin alue | Kryvyi Rih | 2 | Dovhintsevon piiri | Довгинцівський | 102 217 Долгінцево => Dovhintsevon piiri | |||
Dnipropetrovskin alue | Kryvyi Rih | 3 | Pokrovskin piiri | Покровський | 142 955 | |||
Dnipropetrovskin alue | Kryvyi Rih | 4 | Inhuletsin piiri | Інгулецький | 23 447 | |||
Dnipropetrovskin alue | Kryvyi Rih | 5 | Saksahanin piiri | Саксаганський | 149 181 Saksahanjoki: Саксагань | |||
Dnipropetrovskin alue | Kryvyi Rih | 6 | Ternyn piiri | Тернівський | 89 600 | |||
Dnipropetrovskin alue | Kryvyi Rih | 7 | Kaupunkikeskustan piiri | Центрально-Міський | 90 875 |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 27.6.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b c d Tim Bespyatov (koonti): Україна / Ukrajina (Huom! Yksityishenkilön koostama taulukko Ukrainan kaupunkipiireistä, lähteitä ei esitetä, yksityishenkilön suojaamattomalla http-sivustolla) mashke.org. Viitattu 27.6.2024. (englanniksi), (ukrainaksi)
Harkovan (kaupunki)piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1989 väkiluku ja Harkovan silloiset piirien nimitykset (ven. Харьков)[1]: 1609959
- Дзержинский район 259587
- Киевский район 173022
- Коминтерновский район 176453
- Ленинский район 117089
- Московский район 332568
- Октябрьский район 117475
- Орджоникидзевский район 158049
- Фрунзенский район 167962
- Червонозаводский район 107754
- 2. Ševtšenkon piiri (ukr. Шевченківський район[2], ven. Шевченковский район)
Piirissä sijaitsevat muun muassa:[2][3]
- Harkovan metron asemat: Istorytšnyi muzei - Maidan Konstytutsiji, Deržprom - Universytet, Naukova, Botanitšnyi sad, 23 Serpnja, Oleksijivska, Peremoha
- Pokrovan katedraali
- Uspenskin katedraali
- Harkovan eläintarha
- Deržprom[4][5]
- Harkovan kansallinen yliopisto
- Harkovan kansallinen radioelektroniikan yliopisto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.1.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b Ševtšenkivskyi raion - Pro raion (Шевченківський район - Про район) Harkovan kaupunki, city.kharkiv.ua. Viitattu 19.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 134. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Hanna Kopylova & Dana Pavlychko: ”35 Derzhprom”, Awesome Kharkiv. Kyiv: Osnovy Publishing, 2018. ISBN 978-966-500-826-2. (englanniksi)
- ↑ Andriy Ivchenko: All About Ukraine, s. 460 Kharkiv. Kyiv: Kartographia, 2007. ISBN 978-966-475-037-7. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Ševtšenkon piirin rajat Open Street Map -kartalla (ukrainaksi)
Hersonin kaupunkipiirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kiovan (kaupunki)piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lähteet!!
Ks. Kiova-artikkeli;
- vaihda kartta- muokkaa tämä suomeksi
- lähteet yms.
- kaikkiin hallintaluemalline, kotisivu, metro/juna-asemat
- Solomjankan piiri Солом'янський район 305 000 40 km²
- uk:Солом'янський район, en:Solomianskyi District
Solomjankan piiri Солом’янський район |
|
---|---|
Lippu |
Vaakuna |
Sijainti |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Kiova |
Perustettu | 1921 |
Aluejaon uudistus | 2001 |
Väkiluku (1/2021) | 384 616 |
Lyhenteet | |
– postitunnus | UA-03020 Kiova |
Verkkosivu |
Solomjankan piiri (ukr. Солом’янський район, Solomjanskyi raion) on yksi Ukrainan pääkaupungin Kiovan kymmenestä hallinnollisesta piiristä (kaupunkipiiristä). Solomjanin piiri sijaitsee Kiovan ydinkeskustan lounaispuolella.[1][2] Vuoden 2021 väestöarvion mukaan se oli Kiovan väkirikkain kaupunkipiiri 384 616 asukkaallaan.[3]
Piirin nimi pohjautuu kylän nimeen Solomjanka (ukr. Солом'янка).[1] Piiriä rajaa lännessä Kiovan Svjatošynin piiri, pohjoisessa Ševtšenkon piiri ja idässä Holosijivin piiri. Lounaassa naapurina Kiovan alueen Butšan piiri.[2][4]
Nykyisen kaupunkipiirin alueelta löytyi ihmisasutuksen jälkiä 15 000–20 000 vuoden takaa; löydöt tehdiin rautatien rakennustöiden aikana Prorasliv Jarista Batyjeva Horasta (Батиєва Гора). Myös kivikautisia työkaluja on löydetty, samoin monia nuorempien aikojen asutuksen merkkejä.[1]
Rautatie Kiovaan rakennettiin 1860-luvulla, ja tämä lisäsi nykyisen kaupunkipiirin alueen merkitystä. Piirijako perustettiin vuonna 1921, mutta nykyisin Solomjankan piiriin kuuluvien maiden rajaus ja nimitys on muuttunut useasti vuosien saatosssa.[1]
Solomjankan piirissä sijaitsevat esimerkiksi:[5][2]
- Kiovan metron asemat Vokzalna, Politeh’nitšnyi instytut, Šuljavska ja Beresteiska (metrolinja kulkee piirin pohjoisrajalla)
- Kiovan keskusrautatieasema
- Kiova-Žuljanyn kansainvälinen lentoasema
- Oleg Antonovin mukaan nimetty Ukrainan valtion ilmailumuseo[6]
- Kiovan polytekninen instituutti (Ukrainan kansallinen tekninen yliopisto Igor Sikorskyn Kiovan polytekninen instituutti)
- Kiovan kansallinen rakennus- ja arkkitehtuuriyliopisto[7]
- Kansallinen ilmailuyliopisto
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Ilmakuva Kiovan keskusrautatieaseman seudusta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Istorytša Dovidka (Історична Довідка) Kiovan kaupunki, kyivcity.gov.ua. Viitattu 12.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Kyiv city plan 1:35 000. Ukrainian Cartographic Group, www-ukg.org.ua, 2022. ISBN 978-617-7447-40-4. (englanniksi)
- ↑ Pres Bjuleten No. 1 (doc) 1/2021. Kiovan kaupunki, kyivcity.gov.ua. Viitattu 12.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Petro Tolotško, H. Ju. Ivakin & Jaroslava Vermenytš: Kyjiv (Київ) (ISBN 978-966-00-0692-8, verkkosivulla vain osa kirjana julkaistun artikkelin sisällöstä, mm. kartat uupuvat!) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 4: Ка-Ком; s. 201-218, history.org.ua. 2007. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 21.2.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Rozvytok turystytšnoji haluzi v Solomjanskomu rajoni mista Kyjeva (Розвиток туристичної галузі в Солом’янському районі міста Києва) Kiovan kaupunki, kyivcity.gov.ua. Viitattu 12.1.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Oleg Antonov State Aviation Museum aviamuseum.com.ua. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Kyiv National University of Construction and Architecture Kyiv National University of Construction and Architecture, knuca.world. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Solomjankan piirihallinnon sivu (ukrainaksi) (kyivcity.gov.ua)
- Solomjankan piirin rajat Open Street Map -kartalla (ukrainaksi) (openstreetmap.org)
Täsmennyssivu..., ks. uk:H’erson
Dnipron piiri on Ukrainan aluehallinnossa käytetty hallintoalueen nimitys. Se voi tarkoittaa muun muassa seuraavia:
- Dnipron piiri, kaupunkipiiri H’ersonissa
- Dnipron piiri, kaupunkipiiri Kamjanskessa
- Dnipron piiri, kaupunkipiiri Kiovassa
- Dnipron piiri, kaupunkipiiri Zaporižžjassa
...
Täydennä: Ukrainan piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]uk:Райони України, en:Raions of Ukraine, de:Liste der Rajone der Ukraine
- teema-artikkeli Luettelo Ukrainan piireistä, johon voisi lisätä historiallisen osuuden
- artikkeliin pohjatietoa: Ukrainan aluehallinnon toisella tasolla, ylimmän tason eli aluetason alaisuudessa, on heinäkuusta 2020 lähtien ollut Ukrainan korkeimman neuvoston päättämän lain mukaan juridisesti 140 piiriä. Krimin autonominen alue oli ennen aluehallinnollista uudistusta jaettu 14 piiriin, ja näiden supistamisesta 10:een on tehty päätös, mutta muutos tulee voimaan vasta Venäjän Krimin miehityksen päättyessä. Lisäksi itäisen Ukrainan Donetskin ja Luhanskin alueilla on yhteensä seitsemän (7) piiriä, jotka Venäjän sotilaallisesti tukeman kapinallishallinnon vuoksi eivät ole vapaan Ukrainan hallinnassa. Täten vapaassa Ukrainassa on vuodesta 2020 lähtien ollut 119 piiriä.[1] Heinäkuuhun 2020 saakka Ukrainaan kuului (de jure) 490 piiriä.[2],
- tarvitaan siis 136 artikkelia, joista osa on jo olemassa; mutta usimpia pitää päivittää (monet lopetettiin/ yhdistettiin isomman osaksi 2020), tai jopa lyhyesti 490 piiriartikkelia
- pohjaksi noin 1-5 artikkelia, sitten luokka piireille alueen mukaan, kuten [[Luokka:Luhanskin alueen piirit]]
- uudet väkilukutiedot: [3]
- mahd. muitakin tilastotietoja, etsi...[9] 2021 väestöennuste, Ency. Modern Ukraine artikkeli, jne. Mistä "runko" uusille piirien kuvaukselle?
- useimmat perustettu vuosina 1922-1925 (oliko joku jo ennen, vrt. 1917 perustettu Ukrainan SNT, sitten ...), aluejako neuvostovuosina, lyhyesti tässä: per http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CU%5CK%5CUkrainianSovietSocialistRepublic.htm; etsi pitempi kuvaus; koska kuvernementit lopetettiin vasta 1925,http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CG%5CU%5CGubernia.htm kai niiden kihlakunnatkin olivat olemassa päällekäin Ukrainan SNT:n perustamien piirien kanssa??
- taulukoi lähteistäen: perustettu alkujaan, aiemmat nimet; alueliitokset; väestön / pinta-alan kehitys
- kunnat (hromada) ja niiden kpl-määrä; nimet, väestö, pinta-ala ja keskus (väkilukuineen) toiseksi taulukoksi: noin 1469 kpl
vertaa http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CZ%5CE%5CZemstvo.htm Zemstvo; ja Suomessa tehty seurakunnan ja pitäjän erottaminen toisistaan...
- alueuudistuksen taustaa; myös EU-yhteensopivuutta taustalla, per https://www.files.ethz.ch/isn/188385/Bulletin%20PISM%20no%2017%20(749)%2012%20February%202015.pdf Ukraine: Local Government Reform Accelerates, but Slowly; Adriana Skorupska, Piotr Kościński 12.2.2015 (englanniksi)
- http://sklinternational.org.ua/wp-content/uploads/2018/10/AN-EVALUATION-OF-DECENTRALIZATION-IMPACT-ON-TRANSPARENCY-AND-EFFICIENCY-OF-PUBLIC-EXPENDITURES.pdf
Alulle/Päivitä: Donetskin alueen piirien artikkelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ns. Donetskin kansantasavallan oikeusasiamiehen käyttämää kieltä humanitaarisen tilanteen uhreista, fraaseja:
Ранены Силовые стуктры: 10339 Гражданские лица: 2504
Погибли Силовые стуктры: 2460 Гражданские лица: 763
Haavoittuneet
(Sotilaalliset) voimarakenteet:
Siviilit:
Menehtyneet
- * *
Donetskin alueen piirien (raion) lukumäärä supistettiin vuoden 2020 aluehallinnollisessa uudistuksessa kahdeksaan piiriin.[4][5][1][6] Näiden alaisuudessa sijaitsevat alueen 52 kaupunkia (joissa on yhteenä 21 kaupunkipiiriä), samoin 131 kaupunkityyppistä taajamaa ja 1 115 kylää tai muuta maaseutuasutusta. Väkilukuna on ilmoitettu Ukrainan tilastokeskuksen vuoden 2021 alun arvio.[7][8] Piirien perustietoja löytyy oheisesta taulukosta:
Nimi | Ukrainalainen nimi, kyrillinen[7][1] |
Asukkaita (2021)[7] |
Pinta-ala (km2)[1][8] |
Hallintopaikka |
Sijainti- kartta |
---|---|---|---|---|---|
Bah’mutin piiri | Бахмутський район | 224 528 | 1 748,3 | Bah’mut (72 310 as.) |
|
Donetskin piiri | Донецький район | 1 490 301 | 2 900 | Donetsk (905 364 as.) |
|
Horlivkan piiri | Горлівський район | 664 949 | 2 470 | Horlivka (241 106 as.) |
|
Kalmiusken piiri | Кальміуський район | 121 234 | 3 130 | Kalmiuske (11 447 as.) |
|
Kramatorskin piiri | Краматорський район | 553 559 | 5 194,1 | Kramatorsk (150 084 as.) |
|
Mariupolin piiri | Маріупольський район | 510 425 | 2 634,2 | Mariupol (431 859 as.) |
|
Pokrovskin piiri | Покровський район | 393 487 | 4 004,1 | Pokrovsk (61 161 as.) |
|
Volnovah’an piiri | Волноваський район | 141 797 | 4 457,4 | Volnovah’a (21 441 as.) |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pavlo Ostanenko, Roman Perh’aljuk, Oleksandr Bontškovskyi, Stanislav Ostanenko: Аtlas administratyvno-terytorialnoho ustroju Ukrajiny (Атлас адміністративно-територіального устрою України. Новий районний поділ та територіальні громади) (pdf (42,9 MB)) 2020. Kiova: minregion.gov.ua. Viitattu 3,2, kuvausta korjattu 26.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Number of administrative territorial divisions in Ukraine selite= Information source: the official website of the Verkhovna Rada of Ukraine Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 12.9.2017. (englanniksi)
- ↑ Devžavna služba statystyky Ukrajiny: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2017 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2017) 2017. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 12.9.2017. (ukrainaksi)
- ↑ Pro utvorennja ta likvidatsiju raioniv. Postanova Verh’ovnoji Rady Ukrajiny No 807-ІХ 18.7.2020. Golos Ukrajinu (Verh’ovna Radan tiedotuslehti), golos.com.ua. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ Donetska oblast - Zahalna informatsija decentralization.gov.ua. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Devžavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2021 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2021 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2021) 2021. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b Donetska oblast - Rayony decentralization.gov.ua. Viitattu 3.2.2022. (ukrainaksi)
Täydennä: Luettelo Ukrainan kaupungeista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]+ OK 1. => yli 30 000 as. kaupungit; nyt taulukoitu > 25 000 as. kaupungit
+ OK 2. => yli 20 000 as. kaupungit
+ OK 3. => yli 15 000 as. kaupungit (noin 250 kpl)
+ OK 4. => yli 10 000 as. kaupungit, valmista 31.8.2023!
+ OK 5.-6. => kaikki kaupungit (461 kpl, 2022), huh!
+- 5.-6. laajenna aluksi yli 200 000 as. kaupungit: esim. suuralueet/kaupungin piirit, historia, väestöä, oppilaitoksia, yrityksiä...
- 7. laajenna yli 50 000 as. kaupungit
Ukrainan piirikeskuksia, yms. paikkakuntia tms
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta kaupungeista ja paikkakunnista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kirja, 275 s. (эконом.-геогр. справ.) / Василий Ковтун & Анатолий Степаненко – Киев: Выща шк., 1990. – 275, [4] c. : ил. (venäjäksi)
- saatavilla online via Ukrainica
- Ukrajinika (ukr. Україніка), laajalti myös Ukrainica, on ... -e-kirjasto; ЕЛЕКТРОННА БІБЛІОТЕКА "УКРАЇНІКА"; electronic library "Ukrainica"
- Kaupungit perustietoineen alueittain, alkaen alueen alueen keskuskaupungista
- Ukrainica -e-kirjaston taustalla Ukrainan tiedeakatemia ja Ukrainan kansalliskirjasto (Національної академії наук України та Національної бібліотеки України імені В. І. Вернадського)
- Upeaa! paikkakuntakohtaisia lähdehakuja kansalliskirjaston ja tiedeakatemian hakemistosta: http://irbis-nbuv.gov.ua/cgi-bin/ua/elib.exe?S21CNR=25&S21REF=10&S21STN=1&C21COM=S&I21DBN=UKRLIB&P21DBN=UKRLIB&S21All=%3C.%3EREFT=%D0%9D%D0%90%D0%A1%D0%95%D0%9B%D0%95%D0%9D%D0%86%20%D0%9F%D0%A3%D0%9D%D0%9A%D0%A2%D0%98%3C.%3E&S21FMT=preitem&S21SRW=dz&S21SRD=UP
- MistaUA - Perustietoja Ukrainan kaupungeista ja asutuskeskuksista (ukrainaksi) (mistaua.com)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vasili Kostyn & Anatoli Stepanenko: Horoh’iv (Горохів) (ISBN 5-11-002087-6) Goroda Ukrainy (Города Украины : эконом.-геогр. справочник), s. _. 1990. Vyštša Škola. Viitattu _.3.2024. (venäjäksi)
Alulle: kaupunki xyz , Lvivin alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vimeistele: Turka, Sambirin piiri Lvivin alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turka uk:Турка Sambirin piiri Lvivin alue 7 681 7 207 6 925
Täydennä: Kuvitus, historiaa/ Mostyska Lvivin alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alulle: Berestetško, Lutskin piiri, Volynian alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan historiallisia kaupunkeja ja paikkakuntia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Radomyšl (ukr. Радомишль; en:Radomyshl; kaupunki Ukrainan Žytomyrin alueen Žytomyrin piirissä, aiempi Kiovan kuvernementin kihlakuntakaupunki, ...
- Tšyhyryn (ukr. Чигири́н), ohjaus ru-translitt. muodosta Tšigirin; en:Chyhyryn; kaupunki Ukrainan Tšerkasyn alueen Tšerkasyn piirissä, toiminut mm. kasakkahetmannin kotipaikkana; aiempi Kiovan kuvernementin kihlakuntakaupunki, ...
- Lypovets (ukr. Липовець; en:Lypovets; kaupunki Ukrainan Vinnytsjan alueen Vinnytsjan piirissä; ohjaus ru-pohjaisesta nimimuodosta Lipovets; , aiempi Kiovan kuvernementin kihlakuntakaupunki, ...
- Butšatš, (uk:Бучач, en:Buchach) nobelkirjailijan kirjoissa esiintyvä historiallinen kaupunki... Ency.Ukr: Buchach, rauhansopimus Ency.Ukr: Buchach Peace Treaty, ESU: Butšatš, jne...
Jatka: Bar, Vinnytsjan alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jatka: Bilopillja / Sumyn alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Білопілля Sumyn alue 18 384 15 981
Jatka : Derhatši / Harkovan piiri, Harkovan alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- historia
- kuvaus
- Venäjän hyökkäyssodan tapahtumia / seurauksia
- en:Derhachi; uk:Дергачі
Alulle: Potšajivin lavra, Potšajiv / Kremenetsin piiri, Ternopilin alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupungissa toimii luostari, jolla on vuodesta 1833 ollut lavran asema ja joka tunnetaan nimellä myöhemmin Potšajivin lavra (luostari 1500-1900 -luvuilta). Erityisesti mainittakoon lavraan kuuluvat Uspenskin (1771-1791) ja Pyhän Kolminaisuuden katedraalit (1906).[1][2] Paikkakunnan huomattavista kohteista eräs lähdeteos mainitsee Pyhän Hengen luostarin (1903–1959, 1991-), teologisen seminaarin sekä historiaa ja taidetta esittelevän museon.[3]
-
Potšajivin lavraa.
-
Potšajivin lavran Uspenskin katedraali.
-
Potšajivin lavran Kolminaisuuden katedraali ja kellotorni.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vasili Kostyn & Anatoli Stepanenko: Potšaev (Почаев) (ISBN 5-11-002087-6) Goroda Ukrainy (Города Украины : эконом.-геогр. справочник), s. 215. 1990. Vyštša Škola. Viitattu 7.5.2024. (venäjäksi)
- ↑ Potšajiv (Почаїв) (ISBN 5-88500-020-4) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja s. 74. 1993. Viitattu 7.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ В. Д. Собчук: Potšajiv (Почаїв) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), history.org.ua. Viitattu 7.5.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Alulle: Svaljava / Taka-Karpatian alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Svaljava, Свалява, Taka-Karpatian alue; 17 145, 17 183 pitäisi olla 17 124 eli RR! (pohjataulukko 2021 virheellinen)
Suceava on Tonavan vesistöön kuuluvan Siretin sivujoki Romanian pohjoisosissa, pieneltä osin Ukrainassa. Joki laskee Suceavan kaupungin läpi ..
Selvennä, tarvitaanko uusi artikkeli aiheesta Jedysan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Täydennä voimakkaasti: Otšakiv
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kaupunkimalline
- vrt. mm. en:Ochakiv
- lähteistys, historia, hist. kuvitus
- historia, linnoitus ja ottomaanien provinssin (eyalet) keskuksena toimiminen!
- alulle: Silistra Eyalet, vrt. en:Silistra Eyalet - luokituksena mm. Ukrainan Odessan alueen, Romanian, Moldovian, Bulgarian ja historia
Täydennä, lähteistä: Budžak
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Krimin autonomisen tasavallan kaupunkityyppisiä taajamia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hvardijske (Гвардійське, 12 711 as., 2013), ktt
- Tšornomorske (Чорноморське, 11 098 as., 2013), ktt; 45.5090 N, 32.7037 E
- Prymorskyi (uk:Приморський, 14 938 as., 2013), ktt
- Oktjabrske (ukr. Октябрське vuosina 1944-2023; vuodesta 2023- Bijuk-Onlap, uk:Біюк-Онлар, 11 572 as., 2013), ktt; Kurmanin piiri (Курманський район)/ Kurman ; 45.2909 N, 34.1330 E
- Hresivskyi (uk:Гресівський 11 391 as., 2013), ktt
- Lenine
Lenine (Ленiне, Єди-Кую, Yedi Quyu) Lenino, Jedy-Kuju |
|
---|---|
Moskeija Leninessä. |
|
Lenine |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Krimin autonominen tasavalta |
Piiri | Leninen piiri (Kertšin piiri) |
Kaupunkityyppiseksi taajamaksi | 1957 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Kokonaispinta-ala | 7,7 km² |
Väkiluku (2014) | 7 826 |
Lenine (ukr. Ленiне; ven. Ленино, Lenino; vuoteen 1957 asti Sim Kolodjaziv (ukr. Сім Колодязів), vuodesta 2016 lähtien de jure Jedy-Kuju (ukr. Єди-Кую; ven. Еди-Кую, Edi-Kuju; krimintat. Yedi Quyu) on kaupunkityyppinen taajama Ukrainalle kuuluvan Krimin autonomisen tasavallan Leninen piirissä (Jedy-Kujun piirissä).[1][2][3][4][5]
Taajama sijaitsee Kertšin niemimaalla, maanteitse 156 kilometriä aluekeskus Simferopolstä itään, noin 62 kilometriä Kertšin kaupungista länteen.[1][2][5][3] Leninen kautta kulkee rautatie, jonka rautatieaseman nimenä on Sim Kolodjaziv[2] (ven. Sem-Kolodezei)[6], ja eteläpuolelta Pohjois-Krimin kanava.[5][7][8] Ukrainan valtatie M017, joka on osa eurooppatietä E 97, kulkee 4 kilometriä taajaman eteläpuolelta.[5]
Tammikuun keskilämpötila -1,6 celsiusastetta, heinäkuun +23,8. Keskimääräinen vuosisademäärä 350 mm.[2]
Seudulla on asuttu muinaisista ajoista lähtien. Taajaman lähistöltä on löydetty pronssikautisen asutuksen jäänteet, skyyttien kärryt, ja asutuksen jäänteet kolmannelta - ensimmäiseltä vuosituhannelta eaa.[1][3] Paikkakunnan pysyvämpi asuttaminen liittyi Kertšistä länteen Vladyslavivkaan, ja edelleen Sevastopolista Harkovaan johtavalle radalle liittyvän rautatieosuuden rakentamiseen. Rautatieosuus valmistui vuonna 1899 tai 1900.[1][3] Paikkakunnalla avattiin rautatieasema, joka sai nimensä kahden kilometrin päässä sijainneesta, vuonna 1878 sveitsiläisten siirtolaisten perustamasta Sim Kolodjazivin kylästä (nyk. Kara tai Illitševe).[1][3] Juomaveden puute rajoitti asukasluvun kasvua; vuonna 1913 kirjattiin vain 80 asukasta. Vuonna 1926 asukkaita oli 107.[3][1] Rakennustöiden ja vesisäiliöiden myötä vuonna 1939 Sim Kolodjazivin asemaseudun väkiluku oli noussut 1 683:een.[1][3] Kaupunkityyppisen taajaman aseman paikkakunta vuonna 1957, samalla paikkakunnan nimi muutettiin Lenineksi.[1][2][3] Dnepriltä johtava Pohjois-Krimin kanava valmistui ja vesi virtasi Lenineen saakka heinäkuussa 1972.[3]
Ukrainan tilastokeskus arvioi taajaman väkiluvuksi 7 826 (1.1.2014).[4] Vuonna 2001 asukkaita kirjattiin 8 617, joista etnisesti venäläisiä oli 63,9 prosenttia, ukrainalaisia 19,3 % ja krimin tataareja 12,5 %.[1][9] Vuoden 1989 väestönlaskennassa asukkaita oli 8 681.[10] Venäjän miehityksen (2014) jälkeen Krimin autonomisen tasavallan alueella on tehty kansainvälisen humanitaarisen oikeuden vastaisesti muun muassa väestönsiirtoja, kansalaisuuden vaihdoksia, ihmisiä on "kadonnut" ja väestöä pakotettu sotimaan synnyinmaataan vastaan. Osa asukkaista on paennut sotaa ja vainoa.[11][12] Miehittäjävaltio on siirtänyt tai kannustanut venäläisväestöä muuttamaan alueelle. Miehittäjän julkaisemia väestötilastoja ei näissä oloissa voi pitää luotettavina tai laillista tilaa kuvaavina.
Lenine (Jedy-Kuju) oli ainakin periaatteessa heinäkuuhun 2020 saakka Leninen piirin (Jedy-Kujun piirin) hallinnollinen keskus.[1][2][10][4][13] Ukrainan parlamentti muutti myös Krimin autonomisen tasavallan piirijakoa kesällä 2020 osana Ukrainan aluehallinnon piirijaon laajempaa uudistusta. Uudistuksessa piirien lukumäärää supistettiin paljon. Tässä yhteydessä Lenine (Jedy-Kuju) ja Leninen piiri (Jedy-Kujun piiri) siirtyivät uuteen Kertšin piiriin, jonka piirikeskukseksi tuli Kertš.[13] - Taajaman nimenmuutos ja uusi piirijako eivät käytännössä ole vielä miehitetyn Krimin niemimaan alueella käytössä. Muutokset astuvat voimaan, kun taajama ja sitä ympärövät seudut palaavat jällen laillisen hallinnon piiriin, osaksi Ukrainaa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k M. A. Rak: Lenine Encyclopedia of Modern Ukraine. 2016. Viitattu 3.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e f Lenine (ISBN 5-88500-012-3)) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 264. 1990. Viitattu 3.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e f g h i Lenine (Ленiне) (artikkeli tietosanakirjassa Isrorija mist i sil Ukrajinskoji RSR, 12. voluumissa Krymska oblast. Teksti kuvaa taajamaa neuvostoideologian näkökulmasta) Isrorija mist i sil Ukrajinskoji RSR. Viitattu 3.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c H. M. Timoninoji: Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2015 roku (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2014 ja 1.1.2015) 2015. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), via archive.org. Arkistoitu 23.7.2015. Viitattu 3.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 120-121. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva, s. 81. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
- ↑ Yrjö Kokkonen: Ukraina katkaisi Krimin vesihuollon 26.4.2014. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 3.3.2024. (suomeksi)
- ↑ Arja Paananen: ”Venäläisten suojelu” palasi Kremlin puheisiin – mitä Putin aikoo seuraavaksi? 7.4.2021. Ilta-Sanomat, is.fi. Viitattu 3.3.2024. (suomeksi)
- ↑ Natsionalnyi skalad mist za perepysom 2001 roky (Національний склад міст за переписом 2001 року) (Ukrainan kaupunkien väkiluvut ja kansallisuusjakaumat Ukrainan tilastokeskuksen julkaiseman väestönlaskennan 2001 pohjalta) atatowel.in.ua. Viitattu 3.3.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.3.2024. (venäjäksi)
- ↑ Ten Years of Occupation by the Russian Federation: Human Rights in the Autonomous Republic of Crimea and the City of Sevastopol, Ukraine 28.2.2024. Reliefweb, reliefweb.int. Viitattu 3.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Ten Years of Occupation by the Russian Federation: Human Rights in the Autonomous Republic of Crimea and the City of Sevastopol, Ukraine (pdf) 28.2.2024. OHCHR/ Yhdistyneet kansakunnat, ohchr.org. Viitattu 3.3.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 3.3.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Ukrainan pohjois-, itä- ja eteläosan taajamia ja kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- esimerkiksi valtakunnan rajan läheisten hromadoiden keskuksia, tai rintamalinjan läheisiä taajamia ja kyliä
Alulle: Velyka Pysarivka, Oh’tyrkan piiri, Sumyn alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Velyka Pysarivka on ...
Velyka Pysarivkan taajaman kautta kulkee rajan ylittävä maantieyhteys koilliseen Venäjän Belgorodin alueelle.
Venäjän hyökkäyssodan (2022-) alkuvaiheen aikana venäläiset maahantunkeutujat pommittivat ja miehittivät osia piiristä, aiheuttivat ihmisuhreja sekä tuhosivat toiminnallaan monia rakennuksia.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Alulle: H’otin, Sumyn piiri, Sumyn alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]H’otin (Хотінь) |
|
---|---|
_Kombytlein kartano. |
|
vaakuna |
|
H’otin |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Sumyn alue |
Piiri | Sumyn piiri |
Perustettu | |
Kaupunkityyppinen taajama | 1968–2024 |
Väkiluku (2022) | 2 290 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
H’otin (ukr. Хотінь) on kylä ja aiempi kaupunkityyppinen taajama Ukrainan Sumyn alueen itäosassa Sumyn piirissä.[1][2][3] Kylä sijaitsee Dneprin sivujoen Pselin vesistöön kuuluvan Olešnijoen varrella, maanteitse 25 kilometriä aluekeskus Sumysta pohjoiseen ja linnuntietä noin 10 kilometriä Venäjän rajalta etelään.[1][2]
Tammikuun keskilämpötila on −7,7 ja heinäkuun +19,5 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 550 millimetriä.[1]
Onnen Venäjän hyökkäyssotaa väkiluvuksi arvioitiin 2 290 (1.1.2022).[3] Vuonna 1989 taajamaan kirjattiin 3 770 asukasta.[4] Sodan vuoksi osa väestöstä on evakossa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikkakunta on tunnettu 1300-luvun lopulta lähtien.[1] Kaupunkityyppisen taajaman asema sillä oli vuosina 1968-2024.[1][5] Ukraina lakkautti tammikuussa 2024 kaupunkityyppisiset taajamat osana Neuvostoliittoon liittyvistä käsitteistä luopumista, ja H’otin muuttui kyläksi. Muutoksessa kaupunkityyppisistä taajamista tuli väkiluvun, taajamarakenteen ja harkinnan mukaan joko kaupunkeja (ukr. місто, misto; tämä edellytti aseman hakemista ja parlamentin päätöstä), taajamia (ukr. селище, selyštše) tai kyliä (ukr. село, selo).[5][6]
Heinäkuun 2020 aluehallinnollisen uudistuksen yhteydessä H’otinista säilyi osana Sumyn piiriä, [3][7] kuten se oli ollut aiemminkin.[1][4]
Venäjän hyökkäyssodan aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Venäjä miehitti H’otinin taajaman 24. helmikuuta 2022 osana Ukrainaan kohdistamaansa hyökkäyssotaa (2022–).[8] Huhtikuussa 2022 tapahtuneen vetäytymisensä jälkeen Venäjä on jatkanut kylän tuhoamista lukuisilla sotilaallisilla iskuilla ja tihutöillä. Niissä on saanut surmansa monia siviilejä, useita on loukkaantunut ja rakennuksia on romuttunut. Hyökkäykäävä osapuoli on iskenyt toistuvasti muun muassa tykistöasein (tykein, kranaatin- ja raketinheittimin), räjähdelennokein tai FPV-räjähdedronein, ohjuksin ja liitopommeja käyttäen. Esimerkkejä tammi-huhtikuulta 2024 (vain pieni osa iskuista)[9][10][11][12][13][14] Myös valtakunnan rajan yli tunkeutuneet sabotoijat ovat tehneet surmatöitä.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f H’otin (Хотінь) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja, s. 380,. 1993. Viitattu 3.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 33. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 3.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 3.5.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b Proštšavai SMT. De vy teper žyvete - u misti, selyštši tšy poselenni (Прощавай СМТ. Де ви тепер живете - у місті, селищі чи поселенні) BBC, bbc.com. 24.10.2023. Viitattu 3.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Nabuv tšynnosti novyi zakon pro mista, sela, selyštša, raiony (Набув чинності новий закон про міста, села, селища, райони ) kievvlast.com.ua. 26.1.2024. Viitattu 3.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 3.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Olena Adamenko: In Ukraine's Sumy Region, Locals Remember Day Russia Invaded 3.3.2023. voanews.com. Viitattu 3.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Sumy region’s border areas come under enemy fire 12 times 02.01.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 3.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Russians shell four communities in Sumy region 19.01.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 3.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Enemy shells Sumy region 28 times on Sunday 29.01.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 3.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Two killed, four injured as enemy drops seven aerial bombs on border area in Sumy region 09.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 3.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Sumy region comes under 1,500 enemy attacks since year-start 18.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 6.5.2024. (englanniksi)
- ↑ One person killed in Russian attacks in Sumy region 14.04.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 6.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Russian sabotage group kills brother and sister in Sumy region 27.01.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 3.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Alulle: Kušuhum, Zaporižžjan piiri, Zaporižžjan alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilnjansk 14 324 as., ja Zaporižžja 710 052 as.
- seitsemän ktt:
- Balabyne 5 850 as., en:Balabyne, uk:Балабине
- Kamjane 1 117 as.,
- Komyšuva’ha (Zaporižžjan alue) 5 251 as., en:Komyshuvakha, Zaporizhzhia Oblast, uk:Комишуваха
- Kušuhum 7 796 as.,
- Malokaterynivka 3 292 as., en:Malokaterynivka, uk:Малокатеринівка
- Novomykolaivka (Zaporižžjan alue) 4 983 as., en:Novomykolaivka, Zaporizhzhia Oblast, uk:Новомиколаївка
- Ternuvate 1 250 asukasta.
Kušuhum (Кушугум) |
|
---|---|
Kušuhumin hromadan valtuustorakennus |
|
Kušuhum |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Zaporižžjan alue |
Piiri | Zaporižžjan piiri |
Perustettu | 19__ |
Kaupunkityyppinen taajama | 1938–2024 |
Pinta-ala ([1]) | |
– Kokonaispinta-ala | 5,64 km² |
Väkiluku (2022) | 7 796 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Kušuhum (ukr. Кушугум), vuoteen 1780 saakka Kušuhumivka (ukr. Кушугумівка), sitten vuoteen 1920 asti Velyka Katerynivka(ukr. Велика Катеринівка); on kylä ja entinen kaupunkityyppinen taajama Ukrainan Zaporižžjan alueen Zaporižžjan piirissä.[2][1][3] Kylä sijaitsee Dnepriin padotun Kah’ovkan tekojärven koillisrannalla, 10 kilometriä aluekeskus Zaporižžjasta etelään. Paikkakunnalla on rautatieasema.[1][3] Eurooppatie E 105 kulkee muutamia kimometrejä kylän itäpuolelta.[3]
Tammikuun keskilämpötila on −4, ja heinäkuun +22, celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on __ millimetriä.[4]
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa (2022–) väkiluvuksi arvioitiin 7 796 (1.1.2022).[2] Vuoden 2001 väestönlaskennassa taajamassa oli 7 764, jotka olivat etnisesti pääosin ukrainalaisia.[1] Vuonna 1989 taajamaan kirjattiin 8 758 asukasta.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seudulta on löydetty arkeologista aineistoa ajalta 4000 eaa. Paikkakunnan asutus perustettiin vuonna 1770 Zaporižžjan kasakoiden slobodaksi.[1]
Kaupunkityyppisen taajaman asema sillä oli vuosina 1938-2024.[1] Ukraina lakkautti tammikuussa 2024 kaupunkityyppisiset taajamat osana Neuvostoliittoon liittyvistä käsitteistä luopumista.[6][7]
Heinäkuun 2020 aluehallinnollisen uudistuksen jälkeen ja jo sitä ennen Kušuhum on ollut osa Zaporižžjan piiriä.[2][8][1][5]
Venäjän hyökkäyssodan (2022-) aikana maahantunkeutuja on iskenyt Kušuhumiin muun muassa ohjuksilla.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g N. V. Samoh’valova (Н. В. Самохвалова): Kušuhum (Кушугум) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2016. Viitattu 26.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 26.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b c Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 102. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Kušuhum (Кушугум) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-0, s.. 1993. Viitattu 26.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 26.5.2024. (venäjäksi)
- ↑ Proštšavai SMT. De vy teper žyvete - u misti, selyštši tšy poselenni (Прощавай СМТ. Де ви тепер живете - у місті, селищі чи поселенні) BBC, bbc.com. 24.10.2023. Viitattu 26.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Nabuv tšynnosti novyi zakon pro mista, sela, selyštša, raiony (Набув чинності новий закон про міста, села, селища, райони ) kievvlast.com.ua. 26.1.2024. Viitattu 26.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Russians launch missile attack on community in Zaporizhzhia, causing destruction 3.7.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 27.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- en:Stepnohirsk, uk:Степногірськ, Vasylivkan piiri, Zaporižžjan alue, 4 294 (2022)
- Myh’ailivka (Vasylivkan piiri), en:Mykhailivka, Vasylivka Raion, Zaporizhzhia Oblast, uk:Михайлівка (Василівський район), Vasylivkan piiri, Zaporižžjan alue, 11 530 (2022)
Stepnohirsk (Степногірськ) |
|
---|---|
Näkymä pellon yli kohti Stepnohirskiä (2019). |
|
Stepnohirsk |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Zaporižžjan alue |
Piiri | Vasylivkan piiri |
Perustettu | 1921 |
Kaupunkityyppinen taajama | 1987–2024 |
Väkiluku (2022) | 4 294 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Stepnohirsk (ukr. Степногірськ; vuoteen 1987 saakka Suhoivanivske (kylä; ukr. Сухоіванівське) on kylä ja entinen kaupunkityyppinen taajama Ukrainan Zaporižžjan alueen Vasylivkan piirissä.[1][2][3] Kylä sijaitsee Dnepriin padotun Kah’ovkan tekojärven itäpuolella, __ kilometriä aluekeskus Zaporižžjasta etelään. Rautatieasema (Plavni) sijaitsee 3 kilometriä kylän länsipuolella, Kah’ovkan tekoaltaan rannalla Prymorsken kylässä.[2][3] Eurooppatie E 105 kulkee kylän länsipuolelta.[3]
Tammikuun keskilämpötila on −4,5 ja heinäkuun +22,5 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 415 millimetriä.[2]
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa (2022–), Stepnohirskin kaupunkityyppisen taajaman väkiluvuksi arvioitiin 4 294 (1.1.2022).[1] Vuonna 1989 taajamaan kirjattiin 6 083 asukasta.[4] Sittemmin sotarintaman läheisyyden vuoksi monet asukkaista ovat siirtyneet evakkoon turvallisemmille seuduille.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylä on perustettu vuonna 1921. Kaupunkityyppisen taajaman asema Stepnohirskillä oli vuosina 1987-2024.[2][5] Ukraina lakkautti tammikuussa 2024 kaupunkityyppisiset taajamat osana Neuvostoliittoon liittyvistä käsitteistä luopumista, ja Stepnohirsk muuttui kyläksi. Muutoksessa kaupunkityyppisistä taajamista tuli väkiluvun, taajamarakenteen ja harkinnan mukaan joko kaupunkeja (ukr. місто, misto; tämä edellytti aseman hakemista ja parlamentin päätöstä), taajamia (ukr. селище, selyštše) tai kyliä (ukr. село, selo).[5][6] Heinäkuun 2020 aluehallinnollisen uudistuksen jälkeen ja ennen sitä Stepnohirsk on ollut osa Vasylivkan piiriä.[1][7][2][4]
Ukrainaan kohdistamaansa hyökkäyssodan alussa (2022–) Venäjän asevoimat miehittivät Zaporižžjan alueen eteläosat. Ukrainan asevoimat pysäytti hyökkäyksen, ja asemasodaksi muuttuneen sodan rintamalinja asetautui pitkäksi aikaa verraten lähelle Stepnohirskin kylän eteläpuolelle.lähde? Maahantunkeutuja on iskenyt toistuvasti Stepnohirskiin erityisesti tykistöasein (tykein, kranaatin- ja raketinheittimin), mutta myös muita asetyyppejä on käytetty. Iskuissa on tuhoutunut rakennuksia, kuollut ja loukkaantunut siviilejä. Esimerkkejä, jotka kuvaavat vain pientä osaa sotilaallisista iskuista:[8][9][10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 16.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b c d e Stepnohirsk (Степногірськ) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja, s. 235. 1993. Viitattu 16.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 102. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 16.5.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b Proštšavai SMT. De vy teper žyvete - u misti, selyštši tšy poselenni (Прощавай СМТ. Де ви тепер живете - у місті, селищі чи поселенні) BBC, bbc.com. 24.10.2023. Viitattu 16.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Nabuv tšynnosti novyi zakon pro mista, sela, selyštša, raiony (Набув чинності новий закон про міста, села, селища, райони ) kievvlast.com.ua. 26.1.2024. Viitattu 16.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 16.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Man killed as invaders launch 126 strikes on Zaporizhzhia region in past day 31.12.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Four injured in Russia’s shelling of Zaporizhzhia region 01.01.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian Armed Forces repel 34 Russian attacks in Avdiivka direction over last day 07.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Alulle: Prykolotne, Kupjanskin piiri, Harkovan alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Prykolotne (Приколотне) |
|
---|---|
vaakuna |
|
Prykolotne |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Harkovan alue |
Piiri | Kupjanskin piiri |
Perustettu | 1864 |
Kaupunkityyppinen taajama | 1957–2024 |
Väkiluku (2022) | 1 928 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Prykolotne (ukr. Приколотне) on kylä Ukrainan Harkovan alueen Kupjanskin piirissä.[1][2][3] Kylä sijaitsee aluekeskus Harkovan keskustasta itäkoilliseen; etäisyys on (Staryi Saltivin sillan ollessa katkaistu) maanteitse 119 kilometriä. Venäjän raja ja paikallistien rajanylityspaikka sijaitsee lähimmillään noin 20 kilometrin päässä idässä.[4] Kylässä on Šebekino (Venäjän Belgorodin alue)–Vovtšansk–Prykolotne–Velykyi Burluk–Kupjansk -ratayhteyden rautatieasema.[4][3]
Tammikuun keskilämpötila on −8,2 ja heinäkuun +20,4 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 519 millimetriä.[3]
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa (2022–) väkiluvuksi arvioitiin 1 928 (1.1.2022).[1] Vuonna 1989 taajamaan kirjattiin 2 796 asukasta.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Paikkakunnan nimi on tunnettu vuodesta 1864,[3] se oli aluksi huuttori silloisen Venäjän keisarikunnan Harkovan kuvernementin alueella. Vuonna 1896 (1898) perustettiin rautatieasema nimellä Zadonska (Задонська), mutta tämä uudelleennimettiin Prykolotneksi vuonna 1901.
Kaupunkityyppisen taajaman asema sillä oli vuosina 1957-2024.[3][6] Ukraina lakkautti tammikuussa 2024 kaupunkityyppisiset taajamat osana Neuvostoliittoon liittyvistä käsitteistä luopumista, ja Prykolotnesta tuli kylä.[6][7]
Heinäkuun 2020 aluehallinnollisen uudistuksen yhteydessä Prykolotnesta tuli osa Kupjanskin piiriä;[1][8] tätä ennen se kuului Velykyi Burlukin piiriin.[3][5] __hromada__
Venäjän hyökkäyssodan 2022– aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]__Ukrainaan kohdistamansa hyökkäyssodan (2022–) alkupäivinä maahantunkeutujat miehittivät kylän. Miehitysaikanaan he .... K__ylä vapautettiin miehittäjistä toukokuun alussa 2022.[9] Tämä jälkeen lähistölle jääneet hyökääjät suuntasivat toistuvaa tykistötulta kylään, sitä laajalti tuhoten. Puolet kylän rakennuksista tuhoutui tai vaurioitui. Tykistötuli loppui, kun Ukrainan vastahyökkäyksellä syyskuussa 2022 laaja osa Harkovan alueen pohjoisosasta vapautettiin venäläisjoukoista.[9][10] Tämän jälkeenkin Venäjä on kohdistanut sotaisuuksia kylään, suunnaten esimerkiksi alkuvuonna 2024 sinne ilmaiskuja.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 19.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ __: Prykolotne (Приколотне) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja); history.org.ua. 20__. Viitattu 19.5.2022. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e f Prykolotne (Приколотне) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3, s. __. 1993. Viitattu 19.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 51-52. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 19.5.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b Proštšavai SMT. De vy teper žyvete - u misti, selyštši tšy poselenni (Прощавай СМТ. Де ви тепер живете - у місті, селищі чи поселенні) BBC, bbc.com. 24.10.2023. Viitattu 19.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Nabuv tšynnosti novyi zakon pro mista, sela, selyštša, raiony (Набув чинності новий закон про міста, села, селища, райони ) kievvlast.com.ua. 26.1.2024. Viitattu 19.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 19.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Half of the buildings destroyed: how homes are being restored in Staryi Saltiv 09.12.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 19.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Luke Harding & Dan Sabbagh: Ukraine has retaken 6,000 sq km, Zelenskiy says, as he calls for air defence aid 13.9.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 19.5.2024. (englanniksi)
- ↑ __ Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 19.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Alulle: Slobožanske, Tšuhujivin piiri, Harkovan alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Piirin taajamia olivat: Bilyi Kolodjaz (3 601 as.), Kotšetok (2 916 as.), Viltša (1 639 as.), Vvedenka (2 320 as.) ja Zidky (3 669 as.),
- Esh’ar (5 163 as.), lat_deg=49.7960, lon_deg=36.5893; en:Eskhar, uk:Есхар
- Malynivka (7 428 as.), ; en:Malynivka, uk:Малинівка
- Novopokrovka (4 662 as.), ; en:Novopokrovka, Kharkiv Oblast, uk:Новопокровка (Чугуївський район)
- Petšenihy (4 957 as.), lat_deg=49.8657, lon_deg=36.9376; en:Petshenihy, uk:
- Slobožanske (13 675 as.), lat_deg=49.5980, lon_deg=36.5238; en:Slobozhanske, uk:Слобожанське
- + Staryi Saltiv, lat_deg=50.0755, lon_deg=36.7928; en:Staryi Saltiv, uk:Старий Салтів
Slobožanske (Слобожанське) |
|
---|---|
Slobožanske |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Harkovan alue |
Piiri | Tšuhujivin piiri |
Perustettu | __ |
Väkiluku (2022) | 13 675 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Slobožanske (ukr. Слобожанське) on kylä (Посёлок) Ukrainan Harkovan alueen Tšuhujivin piirissä.[2][1][2][3] Kylä sijaitsee __Donetsjokeen padotun Petšenihyn tekojärven länsirannella, maanteitse __ kilometriä aluekeskus Harkovan keskustasta itään. Venäjän raja on noin __ kilometrin päässä __ssa.[4]
__hromada__
Tammikuun keskilämpötila on −7, ja heinäkuun +20, celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on __ millimetriä.[3]
Väkiluvuksi arvioitiin 13 675 (1.1.2022).[1] Vuoden 2001 väestönlaskennassa taajamassa oli asukasta, joista enemmistö oli ukrainalaisia.[2] Vuonna 1989 taajamaan kirjattiin asukasta.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]__. Kirjallisissa lähteissä paikkakunta on tunnettu vuodesta __.[2][3]
Kaupunkityyppisen taajaman asema sillä oli vuosina 19__-2024.[2][3] Ukraina lakkautti tammikuussa 2024 kaupunkityyppisiset taajamat osana Neuvostoliittoon liittyvistä käsitteistä luopumista.[6][7]
Heinäkuun 2020 aluehallinnollisen uudistuksen yhteydessä __sta tuli osa Tšuhujivin piiriä;[1][8] tätä ennen se kuului [[__]]n piiriin.[2][3][5]
Venäjän hyökkäyssodan 2022– aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]__Ukrainaan kohdistamansa hyökkäyssodan (2022–) alkupäivinä maahantunkeutujat miehittivät kylän. Miehitysaikanaan he varastivat mittavasti kylässä toimineiden lomakylien, purjehdusseurojen ja yksityisasuntojen omaisuutta. Kylä vapautettiin miehittäjistä toukokuun alussa 2022.[9] Tämä jälkeen lähistölle jääneet hyökääjät suuntasivat toistuvaa tykistötulta kylään, sitä laajalti tuhoten. Puolet kylän rakennuksista tuhoutui tai vaurioitui. Tykistötuli loppui, kun Ukrainan vastahyökkäyksellä syyskuussa 2022 laaja osa Harkovan alueen pohjoisosasta vapautettiin venäläisjoukoista.[9][10] Tämän jälkeenkin Venäjä on kohdistanut sotaisuuksia kylään, suunnaten esimerkiksi alkuvuonna 2024 sinne ilmaiskuja.[11][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 10.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Slobožanske (Слобожанське) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 20__. Viitattu 10.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e Slobožanske (Слобожанське) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2, s. __. 1990. Viitattu 6.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 51-52. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 29.4.2024. (venäjäksi)
- ↑ Proštšavai SMT. De vy teper žyvete - u misti, selyštši tšy poselenni (Прощавай СМТ. Де ви тепер живете - у місті, селищі чи поселенні) BBC, bbc.com. 24.10.2023. Viitattu 10.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Nabuv tšynnosti novyi zakon pro mista, sela, selyštša, raiony (Набув чинності новий закон про міста, села, селища, райони ) kievvlast.com.ua. 26.1.2024. Viitattu 10.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 10.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Half of the buildings destroyed: how homes are being restored in Staryi Saltiv 09.12.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Luke Harding & Dan Sabbagh: Ukraine has retaken 6,000 sq km, Zelenskiy says, as he calls for air defence aid 13.9.2022. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 10.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukraine reports 81 combat clashes on battlefield in last 24 hours 20.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.5.2024. (englanniksi)
- ↑ Enemy shells about 15 settlements in Kharkiv region on May 8 9.5.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Petšenihy (4 957 as.), lat_deg=49.8657, lon_deg=36.9376;
- en:Pechenihy, uk:Печеніги
Petšenihy (Печеніги) |
|
---|---|
Petšenihy |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Harkovan alue |
Piiri | Tšuhujivin piiri |
Kirjallinen maininta | __ |
Kaupunkityyppinen taajama | 1957–2024 |
Väkiluku (2022) | 4 957 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Petšenihy (ukr. Печеніги) on taajama Ukrainan Harkovan alueen Tšuhujivin piirissä.[1][2][3] Taajama sijaitsee Donetsjoen oikealla rannalla, linnuntietä runsas 52 kilometriä aluekeskus Harkovan keskustasta itäkoilliseen. Petšenihyin itäpuolella on Donetsiin rakennettu pato vesivoimaloineen. Padon ylitse johtaa paikallistie ja padon pohjoispuolelle on muodostunut Petšenihyn tekojärvi.[3][4]
Tammikuun keskilämpötila on −7,4 ja heinäkuun +20,3 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 550 millimetriä.[3]
Ennen Venäjän hyökkäyssotaa (2022–) väkiluvuksi arvioitiin 4 957 (1.1.2022).[1] Vuoden 2001 väestönlaskennassa taajamassa oli asukasta, joista enemmistö oli ukrainalaisia. Vuonna 1989 taajamaan kirjattiin 6 446 asukasta.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisissa lähteissä paikkakunta on tunnettu vuodesta 1646.[3] Paikkakunta linnoitettiin 1600-luvun puolivälissä ja siitä tuli Izjumin rykmentin kotipaikkakunta.[2] Venäjän keisarikunnassa se oli Harkovan kuvernementin Vovtšanskin kihlakunnan alaisuudessa ollut kylä.[2] lähde?
Edesmennyt ukrainalaissyntyinen Harvardin yliopiston Ukrainan historian professori en:Omeljan Pritsak (ukr. Омелян Пріцак, 1919–2006) on esittänyt osin arkologisiin leiripaikan löytöihin pohjautuen, että turkkilaistaustaisten paimentolaiskansa petsenegien kaanikunnan keskus olisi n __mahdollisesti sijainnut ...
Kaupunkityyppisen taajaman asema sillä oli vuosina 1957-2024.[3] Ukraina lakkautti tammikuussa 2024 kaupunkityyppisiset taajamat osana Neuvostoliittoon liittyvistä käsitteistä luopumista.[6][7]
Heinäkuun 2020 aluehallinnollisen uudistuksen seurauksena ja jo sitä ennen Petšenihy on ollut osa Tšuhujivin piiriä.[1][8][3][5]
Venäjän hyökkäyssodan 2022– aika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Osana Ukrainaan kohdistamaansa hyökkäyssotaa (2022–), Venäjän miehittäessä Harkovan alueen pohjoisosaa, __an taajamaan kohdistettiin useasti muun muassa pommituksia, tykistö- ja kranaattitulitusta... Myös alkuvuonna 2024 Venäjä on kohdistanut sotaisuuksia, esimerkiksi ohjusiskuja ja pommituksia liitopommein kohti tätä taajamaa.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 13.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ a b c Pechenihy Internet Encyclopedia of Ukraine. 1993. Viitattu 13.5.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Petšenihy (Печеніги) Heohrafitšna entsyklopedija Ukrajiny eli Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja, s. __. 1993. Viitattu 13.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 51-52. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 29.4.2024. (venäjäksi)
- ↑ Proštšavai SMT. De vy teper žyvete - u misti, selyštši tšy poselenni (Прощавай СМТ. Де ви тепер живете - у місті, селищі чи поселенні) BBC, bbc.com. 24.10.2023. Viitattu 10.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Nabuv tšynnosti novyi zakon pro mista, sela, selyštša, raiony (Набув чинності новий закон про міста, села, селища, райони ) kievvlast.com.ua. 26.1.2024. Viitattu 10.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 10.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Enemy attacks two communities in Kharkiv region with Iskander missiles 30.01.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 10.5.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
- Р. Ю. Подкур: Petšenihy (Печеніги) (verkkosivulla tyhjä tekstisisältö (13.5.2024), otsikko odottamassa) history.org.ua. Viitattu 13.5.2024. (ukrainaksi)
Alulle: Peresitšne, Harkovan piiri, Harkovan alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunkityyppisiätaajamia Harkovan piirissä (2022 väkiluvut):- Babaji (6 487 as.),
- Bezljudivka (9 135 as.),
- Berezivka (1 559 as.), Birky (521 as.),
- Budy (5 829 as.),
- H’oroše (3 984 as.),
- + Kozatša Lopan (4 935 as.),
- - Korotytš (4 953 as.), 49.9487, 36.0344
- Kulynytši (2 972 as.),
- + Mala Danylivka (8 085 as.), Mantšenky (665 as.),
- + Nova Vodolaha (10 455 as.),
- - Peresitšne (6 922 as.),
- +Pisotšyn (23 509 as.), Pokotylivka (9 121 as.), Prudjanka (1 749 as.),
- Rohan (3 262 as.), +Slatyne (5 998 as.),
- + Solonytsivka (13 254 as.), Utkivka (1 145 as.),
- Vasyštševe (5 641 as.),
- - Vysokyi (9 630 as.), 49.8912, 36.1165
- - Vilšany (6 682 as.). 50.0540, 35.8813
- Kaupunkityyppiset taajamat (Селище міського типу) poistuivat Ukrainan asutusluokittelusta tammikuussa 2024: Ukrainassa ollut noin 900 ktt:tä (около 900 пгт) Yli 10 000 asukkaan taajamat kaupungeiksi, alle 10 000 asukkaan aiemmat ktt:t taajamiksi, jos niissä yli 5000 asukasta, pienrmmät kyliksi.
"There will be no more Smt On January 26, a law will enter into force that will abolish the concept of "urban-type settlement" in Ukraine, which was introduced back in Soviet times. From this date, about 900 settlements (that's how many there are in Ukraine) will automatically become settlements. Also, the names "city of republican, regional or district importance" will be removed from usage and documents. They will become just cities. A city will be considered a settlement with compact buildings, in which at least 10 thousand inhabitants live. Settlements will be those settlements where at least five thousand people live and which have mainly manor buildings. All others are villages. In addition, the law introduces the concept of "settlement" - a compact place of residence of people outside the settlement." konekäännös, lähteenä Що зміниться в Україні з 1 січня 1.1.2024 (ukrainaksi) (in.ua)
- BBC: ks. artikkeli Slatyne[1]
- kievvlast (26.1.2024): ks. artikkeli Slatyne[2]: jatkossa asutuskeskittymät joko: kaupungit (місто), taajamat (селище), kylät (село); rajana 10 000 as. + tiivistä asutusta, toisena rajan 5 000 as.; haettava... muutokset 3 vuoden aikana. Eräitä syytä Neuvostoliiton aikaisista nimityksistä luopuominen, toisena sujuvuus (esim. erilaisista kaupunkityypeistä luopuminen) sekä sotaisuuksien tuhoamat asutukset.
- Kristina Lapikotska (1.8.2023) Смт — скасовують: що означає закон, який прийняла Верховна Рада: (ukrainaksi) (suspilne.media) ktt:t muuttuvat automaattisesti taajamiksi, elleivät haet parlamentilta asemansa muutosta kaupungiksi, jolloin myös uudet ehdot täytettävä... Voivat muuttaa asemansa myös kyläksi, jolloin asukkaille myönnettävien tukien kriteerit muuttuvat... "As of July 2023, there are 459 cities, 881 urban settlements, 1,164 ordinary settlements and 27,204 villages in Ukraine, including temporarily occupied territories."
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Proštšavai SMT. De vy teper žyvete - u misti, selyštši tšy poselenni (Прощавай СМТ. Де ви тепер живете - у місті, селищі чи поселенні) BBC, bbc.com. 24.10.2023. Viitattu 15.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Nabuv tšynnosti novyi zakon pro mista, sela, selyštša, raiony (Набув чинності новий закон про міста, села, селища, райони ) kievvlast.com.ua. 26.1.2024. Viitattu 15.5.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Peresitšne (Пересічне) |
|
---|---|
vaakuna |
|
Peresitšne |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Harkovan alue |
Piiri | Harkovan piiri |
Hromada | Solonytsivkan hromada |
Perustettu | 1650 |
Kaupunkityyppinen taajama | 1938–2024 |
Väkiluku (2022) | 6 922 |
Aikavyöhyke | UTC+2 |
– Kesäaika | UTC+3 |
Peresitšne (ukr. Пересічне; 1950-luvulta vuoteen 2013: ukr. Пересічна, Peresitšna)) on kylä ja aiempi kaupunkityyppinen taajama Ukrainan Harkovan alueen Harkovan piirissä.[1][2] Taajama sijaitsee Donetsjoen vesistöön kuuluvan Udyjoen varrella, 20 kilometriä aluekeskus Harkovan keskustasta länteen. Kylän kautta kulkee rautatie.[1][3]
Tammikuun keskilämpötila on −7,4 ja heinäkuun +20,3 celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on 522 millimetriä.[1]
Väkiluvuksi arvioitiin 6 922 (1.1.2022).[2] Vuonna 1989 taajamaan kirjattiin ___ asukasta.[4] Peresitšne on osa Harkovan länsipuolella sijaitsevaa Solonytsivkan hromadaa (yhteensä 34 942 as, 2022).[2]
Paikkakunnan asutus on perustettu vuonna 1650.[1] Kaupunkityyppisen taajaman asema sillä oli vuosina 1938-2024.[1][5] Ukraina lakkautti tammikuussa 2024 kaupunkityyppiset taajamat osana Neuvostoliittoon liittyvistä käsitteistä luopumista.[5][6]
Heinäkuun 2020 aluehallinnollisen uudistuksen yhteydessä Peresitšnesta tuli osa Harkovan piiriä;[2][7] tätä ennen se oli osa Derhatšin piiriä.[1][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Peresitšna (Пересічна) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 3: P-Ja, s. 22. 1990. Viitattu 7.7.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 7.7.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. 51. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 7.7.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b Proštšavai SMT. De vy teper žyvete - u misti, selyštši tšy poselenni (Прощавай СМТ. Де ви тепер живете - у місті, селищі чи поселенні) BBC, bbc.com. 24.10.2023. Viitattu 7.7.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Nabuv tšynnosti novyi zakon pro mista, sela, selyštša, raiony (Набув чинності новий закон про міста, села, селища, райони ) kievvlast.com.ua. 26.1.2024. Viitattu 7.7.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 7.7.2024. (ukrainaksi)
Viittausvirhe: <ref>
-elementin nimeä ”gromada”, johon viitataan elementissä <references>
ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Spirne on kylä... Bah’mutin piiri, Donetskin alue
Verh’nokamjanske (Верхньокам'янське) |
|
---|---|
Neitsyt Marian patsas Verh’nokamjanskessa (2017). |
|
lippu |
Verh’nokamjansken hromadan vaakuna |
Verh’nokamjanske |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | Donetskin alue |
Piiri | Bah’mutin piiri |
Väkiluku | 894 |
Verh’nokamjanske (ukr. Верхньокам'янське) on kylä Ukrainan Donetskin alueen pohjoisosassa, Bah’mutin piirin Zvanivkan hromadan alueella. Kylän asutus sijaitsee nauhamaisesti paikallistien varrella, 5-9 kilometriä Siverskin kaupungista itään. Luhanskin alue alkaa kylän itäpuolelta.[1][2][3] Verh’nokamjanske sijaitsee linnuntietä noin 33 kilometriä piirikeskus Bah’mutista koilliseen ja 100 kilometriä aluekeskus Donetsksta pohjoiskoilliseen.[3]
Kylän väkiluku oli 894 (2017) tai 960 (2001).[2][1]
Venäjän ja sen separatistisen nukkehallinnon sotatoimet kylää kohtaan alkoivat vuonna 2014.[4] Osana Ukrainaan kohdistamaansa hyökkäyssotaa (2022–) Venäjä on pyrkinyt laajentamaan miehitysaluettaan. Rintamalinjan äärellä sijaitsevaan kylään on kohdistettu toistuvasti sotilaallisia iskuja. Verh’nokamjansken kylän monet rakennukset olivat tuhoutuneet venäläisten ilma- ja tykistöiskujen johdosta. [5][6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Verh’nokamjanska silska rada (Верхньокам’янська сільська рада) rada.info. Viitattu 15.6.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Zvanivska silska objednana terytorialna hromada (Званівська сільська об'єднана територіальна громада) (hromada on Ukrainan aluehallinnon 3. tason käsite, piirin paikallisempi osa-alue) gromada.info. Viitattu 15.6.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. __. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Сили АТО зайшли в Лисичанськ - РНБО 14.7.2022. bbc.com. Viitattu 15.6.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Daria Zubkova: Russian Military On Offensive In Direction Of Verkhniokamianske - General Staff 14.7.2022. ukranews.com/. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Ukrainian forces launch 14 air strikes on Russian troop concentration areas 18.6.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
- ↑ General Staff: 47 combat clashes since day-start, enemy attacking in Kupiansk sector with support of aircraft 10.6.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 15.6.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa
Alulle: [[]], Harkovan alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]__ (_) |
|
---|---|
__ |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ukraina |
Alue | __alue |
Piiri | __piiri |
Väkiluku (2022) |
__ (ukr. __) on kaupunki __n alueen __ piirissä. Kaupunki sijaitsee __Etelä-Bugin valuma-alueeseen kuuluvan __joen varrella, maanteitse noin __ kilometriä aluekeskus [[__]]stä __een.[1][2] [3][4][5][6]
Tammikuun keskilämpötila on −6, ja heinäkuun +19, celsiusastetta. Keskimääräinen vuosisademäärä on millimetriä.[5]
Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi (2022).[7] Vuonna 2001 siellä oli asukasta, jotka olivat etnisesti pääosin ukrainalaisia.[1][2][8] Vuoden 1989 väestönlaskennassa kirjattiin __ asukasta.[9]
Paikkakunta mainitaan historiallisissa dokumenteissa ensimmäisen kerran...[1][2] ...Kaupunkityyppisen taajaman aseman paikkakunta sai 19__; kaupungiksi __ nimettiin vuonna __.[1][2][5]
Ukrainan kesän 2020 aluehallintouudistuksen jälkeen __ on kuulunut __ piiriin;[10] sitä ennen se oli __ piirin hallintokeskus.[1][5][9][2]
Kaupungin arkkitehtuurisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin rakennuksiin lukeutuvat muun muassa __.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e () Entsyklopedija Sutšasnoja Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine, esu.com.ua. 20__. Viitattu 11.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e f Buryn Internet Encyclopedia of Ukraine. __1993. Viitattu 11.5.2024. (englanniksi)
- ↑ _ () Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), history.org.ua. 20__. Viitattu 11.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Vasili Kostyn & Anatoli Stepanenko: () (ISBN 5-11-002087-6) Goroda Ukrainy (Города Украины : эконом.-геогр. справочник), s. __. 1990. Vyštša Škola. Viitattu 11.5.2024. (venäjäksi)
- ↑ a b c d () (ISBN 5-88500-012-3) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s.. __1990. Viitattu 11.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Ukrajina. Atlas avtošljah’iv. Masštab 1:500 000 (Україна. Атлас Автошляхів. Мастаб 1:500 000), s. __. Kiova: DNVP Kartohraphija, kgf.com.ua, 2022. ISBN 978-966-946-352-4. (ukrainaksi)
- ↑ Marija Timoninoji & Olena Vyšnevska (editors): Tšyselnist najavnoho naselennja Ukrajiny na 1 sitšnja 2022 - Number of Present Population of Ukraine, as of January 1, 2022 (pdf) (Ukrainan paikkakuntien viralliset väkilukuarviot 1.1.2022) 2022. Kiova: Deržavna služba statystyky Ukrajiny, Devstat Ukrajiny / Statistics Ukraine (Ukrainan tilastokeskus), ukrcensus.gov.ua. Arkistoitu 6.10.2022. Viitattu 11.5.2024. (ukrainaksi), (englanniksi)
- ↑ Natsionalnyi skalad mist za perepysom 2001 roky (Національний склад міст за переписом 2001 року) (Ukrainan kaupunkien väkiluvut ja kansallisuusjakaumat Ukrainan tilastokeskuksen julkaiseman väestönlaskennan 2001 pohjalta) atatowel.in.ua. Viitattu 11.5.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 11.5.2024. (venäjäksi)
- ↑ Novi raiony: karty + sklad 17.7.2020. minregion.gov.ua. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 11.5.2024. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paju/HL11 Wikimedia Commonsissa