Jatulit
Jatulit (norj. jutuler, ruotsalaisissa murteissa jatuler) ovat tarun mukaan muun muassa Peräpohjolan rannikolla asunut jättiläiskansa.[1] Sana jatuli tulee ilmeisesti skandinaavisesta jättiläistä tarkoittaneesta jotun-sanasta.lähde? Samankaltaisista olennoista on käytetty myös nimitystä meteli, joka voi liittyä kovaan ääneen.
Jatulien kerrotaan olleen maan asukkaita ennen lappalaisia. Käsitys saattaa tulla saamelaisista taruista, joiden mukaan Jiehtanas-jättiläiset asuivat Suomen seudulla muinoin. Tarujen mukaan Jatulit ovat paenneet leviävän ihmisasutuksen tieltä yhä syrjempään pohjoiseen ja lopulta kadonneet ehkä kokonaan tai muuttuneet hiiden väeksi. Kerrotaan myös, että lappalaiset ovat joutuneet siirtymään suomalaisten tieltä.
Jatulien kerrotaan muun muassa rakentaneen kivisiä teitä ja siltoja, jättiläisen teitä, kirkonlattioiksi kutsuttuja suuria litteitä esihistoriallisia kivilatomuksia ja jatulintarhoiksi kutsuttuja kivilabyrintteja sekä siirtäneen isoja siirtolohkareita paikoilleen. Metelien mukaan on nimetty monta paikkaa: Suomessa on esimerkiksi useita Metelinmäkiä.
Tunnettuja Jatuleita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jatuli – liikuntakeskus Haukiputaalla
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aikio, Annukka ja Vornanen, Rauni: Uusi sivistyssanakirja. Kustannusosakeyhtiö Otava 1993. ISBN 951-1-11365-8.
- Berglund, Lars-Olof: Jatulintarhat, taustaa ja nykyhetkeä. Jatuli, 1977, 16. vsk, s. 214-218.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aikio ja Vornanen 1993, s. 304