Konrad Lehtimäki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Konrad Lehtimäki
Henkilötiedot
Syntynyt18. tammikuuta 1883
Vahto
Kuollut25. toukokuuta 1937 (54 vuotta)
Turku
Ammatti kirjailija, toimittaja, kansanedustaja
Kirjailija
Äidinkielisuomi
Tuotannon kielisuomi
Pääteokset Ylös helvetistä
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Konrad Vilhelm Lehtimäki (18. tammikuuta 1883 Vahto – 25. toukokuuta 1937 Turku) oli suomalainen kansanedustaja, kirjailija ja toimittaja.

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtimäen veljiä ovat Verner ja Jalmar Lehtimäki[1]. Hänen vanhempansa olivat torppari Vilhelm Lehtimäki ja Johanna Emilia Åkerman (Lavamäki). Hänen puolisonsa vuodesta 1904 oli Mandi Matilda Vallin. Lehtimäki kävi kansakoulun ja työskenteli sitten vuosina 1891–1903 Suomessa karjapaimenena, renkinä, leipurina, tukkilaisena ja konttoristina sekä ulkomailla merimiehenä, biljardimarkköörinä ja hiilenkantajana. Lehtimäki oli asemamiehenä 1903–1907, ja vuosien 1907–1913 välillä hän toimi sosialidemokraattisen puolueen puhujana sekä Viipurin läänin läntisen vaalipiirin ja Turun läänin eteläisen vaalipiirin sos.dem. piirisihteerinä.[2] Hän työskenteli 1918 Kansan Lehden toimittajana Tampereella[1].

Lehtimäki valittiin eduskuntaan sosialidemokraattisen puolueen edustajana kaksi kertaa vuosiksi 1911–1917.[2] Toisella kaudella Kerenskin Venäjän väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan.

Lehtimäki sai kuolemantuomion 1918 valtiopetoksesta, mutta tuomio peruttiin kulttuuriväen painostuksesta[3], kun hänet todettiin 11. joulukuuta 1918 syyttömäksi[4].

Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että hän olisi 1918 paennut Venäjälle, mutta Lehtimäen pojanpojan Kimmo Lehtimäen mukaan hänet saatetaan sekoittaa veljeensä Verneriin, joka tosiaan huhtikuussa 1918 pakeni Venäjälle.[5]

Konrad ja Verner Lehtimäki esiintyvät päähenkilöinä venäläisen kirjailijan Gennadi Fishin Suomen sisällissodasta kertovan romaanin Kljatwa (1937[4], suomeksi ”Vala”) ensimmäisissä painoksissa, mutta myöhemmissä painoksissa, 1941 alkaen, Konrad on häivytetty muuttamalla nimeksi "Irmari", ja myös Vernerin nimi on muutettu.[6][5]

WSOY:n taidekokoelmassa on Armas Lehtimäen 1945 maalaama muotokuva isästään Konrad Lehtimäestä.[7][8]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehtimäki luetaan ensimmäisten työläiskirjailijoiden joukkoon. Hänen pääteoksensa on pasifistinen utopiaromaani Ylös helvetistä (1917), joka kertoo tulevasta maailmansodasta ja maailmanvallankumouksesta. Teos käännettiin ainakin venäjäksi, ja esipuheen siihen kirjoitti Maksim Gorki. Koko painos kuitenkin tuhottiin, kun se oli joutunut uudelleenarvioinnin kohteeksi. Teos on pasifistinen dystopia, työläisromaani ja varhaisklassinen tieteiskuvitelma.[3]

Lehtimäen toinen tunnettu teos on kauhunovellikokoelma Syvyydestä. Taistelija on omaelämäkerrallinen romaani[6]. Lisäksi Lehtimäki on kirjoittanut näytelmiä, joukossa Spartacus ja Perintö. Dosentti Ville Ropposen mukaan Lehtimäen tuotannosta huomiota ansaitsevat yhä teokset Rotkoista, Syvyydestä ja Ylös helvetistä.[1]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Joukkojen nousu: Viipurin läänin läntisen vaalipiirin sos. dem. piiritoimikunnan kevätjulkaisu 1910, toimittanut Konrad Lehtimäki. Viipuri 1910
  • Rotkoista. Työväen kirjapaino, Viipuri 1910, 2. painos Savon kansan kirjapaino, Kuopio 1921
  • Spartacus: viisinäytöksinen näytelmä ynnä epilogi. WSOY:n näytelmäsarja 38. WSOY 1914
  • Kuolema: novelleja. Otava 1915
  • Syvyydestä: kuvauksia sodasta. WSOY 1915, 2. painos 1916
  • Perintö: nelinäytöksinen näytelmä. WSOY 1916
  • Ylös helvetistä: romaani. WSOY 1917,[9] 4. painos 1920, 5. painos 1946
  • Etuvartiotaistelu: kolminäytöksinen näytelmä. Työväen näytelmäkirjasto n:o 54. Tampereen Työväen Sanomalehti, Tampere 1920
  • Hävittäjä. Savon kansan kirjapaino, Kuopio 1921
  • Taistelija 1: Elämän kourissa. Daimon, Helsinki 1922, Gummerus 1924
  • Viimeinen matka: novelleja. Gummerus 1923
  • Taistelija 2: Maailman kasvatti. Gummerus 1924
  • Jännittäviä hetkiä: koruttomia urheilukuvauksia. Kansanvalta, Helsinki 1925
  • Onnen päivä: kolminäytöksinen näytelmä Bobrikoffin ajoilta. Hämeen Kansa, Hämeenlinna 1925
  • Yhdennellätoista hetkellä: novelleja. Gummerus 1925
  • Maanpakolainen. Oy. Näytelmän kertomussarja n:o 1. Lohja 1929
  • Musta taivaanranta: kertomuksia. WSOY 1929
  • Valitut teokset 1–2, esipuhe Aarne Laurila. Tammi 1953 (sis: 1. osa : Ylös helvetistä, Syvyydestä; 2. osa : Taistelija, Musta taivaanranta)
  • Jäähyväiset: novelleja elämän eri aloilta. Suom. sos. kustannusyhtiö, Fitchburg, Massachusetts
Irtonovelleja
  • Sumussa, novelli Väinämöinen 1925: 38 s. 61–62 Verkossa

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Ville Ropponen, Vallankumouksen kynäniekka, Kulttuurivihkot 2/2004 s. 51–53
  2. ↑ a b Konrad Lehtimäki Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  3. ↑ a b Arto Pajukallio. Ylös helvetistä, sanoi Konrad, Helsingin Sanomat 9.8.2014 sivu C 7
  4. ↑ a b Kimmo Lehtimäki, Verner Lehtimäen elämästä, Siirtolaisinstituutti, näyttelyesite (Arkistoitu – Internet Archive), viitattu 9.8.2014
  5. ↑ a b Kimmo Lehtimäki, Konrad Lehtimäen vaiheet. Kanava 6/2018 s. 58–59
  6. ↑ a b Ilkka Markkula, Vernerin kirjallinen muotokuva (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ WSOY:n taidekokoelma
  8. ↑ Vanhat tavarat, Koti ja keittiö (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ Marjo Kaartinen, Hannu Salmi & Marja Tuominen: Maamme: itsenäisen Suomen kulttuurihistoria, s. 460. (Hannu Salmi: Tulevaisuuden Suomi) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2016. ISBN 978-952-222-686-0

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sosialidemokraattien kansanedustajat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Konrad_Lehtimäki&oldid=21985624”