Outokumpu

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 27. syyskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Outokumpu Oyj on suomalainen yritys.
Outokumpu

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°43′30″N, 029°01′05″E
Maakunta Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta Joensuun seutukunta
Kuntanumero 309
Hallinnollinen keskus Kuusjärvi (–1956)
Outokummun keskustaajama (1956–)
Perustettu 1865
– kauppalaksi 1968
– kaupungiksi 1977
Kuntaliitokset Osia Kaavista (1921,1925)
Kokonaispinta-ala 584,06 km²
193:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 445,86 km²
– sisävesi 138,20 km²
Väkiluku 6 416
143:nneksi suurin 31.8.2024 [2]
– väestötiheys 14,39 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,8 %
– 15–64-v. 53,2 %
– yli 64-v. 33,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 93,4 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 6,5 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Päivi Lintumäki[6]
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • SDP
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • KD
 
8
6
5
4
2
2
www.outokummunkaupunki.fi

Outokumpu (vuoden 1967 loppuun asti Kuusjärvi) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kaupungissa asuu 6 416 ihmistä.[2] Outokummun pinta-ala on 584,06 km², josta 138,20 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 14,39 asukasta/km².

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun naapurikuntia ovat koillisessa Polvijärvi, kaakossa Liperi ja lounaassa Heinävesi, jotka kuuluvat Outokummun tavoin Pohjois-Karjalan maakuntaan, sekä luoteessa Kaavi ja Tuusniemi, jotka kuuluvat Pohjois-Savon maakuntaan.

Outokummun keskustaajaman asuinalueita ovat muun muassa Jokipohja, Kaasila, Kalaton, Kyykeri, Mustikkakorpi, Mustola ja Partalanmäki.

Outokummussa on 112 vähintään hehtaarin laajuista järveä. Laajimmat ovat Juojärvi, Rikkavesi, Sysmäjärvi, Lietukka ja Kolmikanta.[8]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavi (Alavi-Suvisranta-Herneaho), Harmaasalo, Kuusjärvi, Paloranta, Rikkaranta-Lähtevä-Kuminvaara, Sysmä-Sätös, Törisevä, Viuruniemi[9].

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Outokummussa oli 7 003 asukasta, joista 4 691 asui taajamassa, 2 224 haja-asutusalueilla ja 88:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Outokummun taajama-aste on 67,8 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama, Outokummun keskustaajama.[11]

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummussa toimi vuosina 1913–1989 Outokummun kaivos. Nykyisin kaivosalue on museona. Kaivoskumpu näkyy ympäristöstä selvästi erottuvana mäkenä, jonka päältä on laaja näköala. Myös vanha kaivostorni on jäljellä maamerkkinä kaupungin keskustassa. Vuosina 1971–1985 kunnan alueella toimi myös Vuonoksen kaivos.

Alun perin Kuusjärven nimellä tunnettu maalaiskunta muuttui vuonna 1968 Outokummun kauppalaksi, joka vuonna 1977 muuttui kaupungiksi. Kaivostoiminta vaikutti voimakkaasti kunnan identiteettiin. 18. huhtikuuta 1953 vahvistetussa vaakunassa käytetty kuusikoro viittasi alkuperäiseen kunnan nimeen ja kuparin symboli kaivokseen. Vaakunan suunnitteli heraldikko Olof Eriksson.[12] Vaakuna otettiin muuttamattomana Outokummun vaakunaksi. Kauppalaksi tulemisen myötä kaivoksen kumpu antoi nimen koko kunnalle.

Outokumpulainen kulttuurin monitoimija Esko-Pekka Tiitinen on kirjoittanut Outokummun historiaa kuvaavan romaanin Kiven sylissä (Tammi, 2011), jossa seurataan kuvitteellisen Vänskän suvun kautta kaivoskylän syntyä ja myöhempiä vaiheita. Kaivoksen historiasta kertoo myös outokumpulaisen Arto Hakolan kirja Kaivostyön historia.[13]

Bertel Liljeqvistin ja Samuel Salvesenin suunnittelema rapatusta tiilestä tehty Outokummun kirkko valmistui 1955. Lääninarkkitehti Ferdinand Öhman suunnitteli seurakunnan ensimmäisen Kuusjärven kirkon, joka rakennettiin 1878. Partalanmäen kaupunginosassa sijaitsevan, vuonna 1954 käyttöön vihityn, Outokummun ortodoksisen kirkon on suunnitellut rakennusmestari Uuno Korhonen.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun kaupunginjohtajana aloitti vuoden 2023 alusta Päivi Lintumäki, joka työskenteli aiemmin kaupungin hallinto- ja talousjohtajana. Hänen edeltäjänsä Pekka Hyvönen jäi eläkkeelle.[6] Hyvönen oli toiminut virassa vuodesta 2010 lähtien.[14]

Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaudella 2021–2025 kuuluu kahdeksan Keskustalle ja kuusi SDP:lle.[7]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Outokummun väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 10 312
1985
  
 9 678
1990
  
 9 307
1995
  
 8 887
2000
  
 8 155
2005
  
 7 758
2010
  
 7 411
2015
  
 7 139
2020
  
 6 679
Lähde: Tilastokeskus.[15]

Elinkeinot, työpaikat ja oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu on yksi Suomen teollistuneimmista kunnista, kun teollisten työpaikkojen kokonaislukumäärä suhteutetaan kunnan väkilukuun. Vuoden 2016 lopussa teollisten työpaikkojen lukumäärä Outokummussa oli 934.[16]

Teollisten työpaikkojen suhteellisen suuri osuus selittyy kaupungin elinkeinorakenteen murroksella, jossa vuonna 1989 lakkautetulla Outokummun kaivoksella ja sitä ennen tehdyillä aluepoliittisilla tukitoimenpiteillä on ollut iso merkitys. Kaivoksen tilalle merkittäväksi työpaikkakeskittymäksi on vuodesta 1979 alkaen rakentunut Outokummun seudun teollisuuskylä, jossa sijaitsee noin 700 teollista työpaikkaa. Teollisuuskylässä toimii myös valtaosa kaupungin merkittävimmistä työnantajista.[17] Outokummun suurimpia teollisia työnantajia ovat Outotec Turula Oy, HK Scan Finland Oy, Piippo Oyj, Outokummun Metalli Oy, NS Group / Okun Hammaspyörä Oy, Okun Koneistuspalvelu Oy, Finelcomp Oy sekä Mondo Minerals.[18]

Työpaikkoja Outokummussa oli tilastokeskuksen vuoden 2014 tilaston mukaan 2502, joista alkutuotannossa 4,2 %, jalostuksessa 42 % ja palveluissa 52,9 %.[19]

Outokummussa esi- ja perusopetusta tarjoaa kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, vuonna 2016 kokonaisuudessaan uusittuna avattu Kummun koulu. Kaupungissa toimii Outokummun lukio sekä toisen asteen ammatillista opetusta tarjoava Riverian (ent. Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän PKKY) Outokummun yksikkö.

Kulttuuri ja tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Outokummun kirjasto.
Kulttuuritalo Marita.
Kummunkatua Outokummun keskustassa helmikuussa 2023.

Outokummun kirjasto sijaitsee kaupungin keskustassa kaupungintalon ja Kummun koulun läheisyydessä.[20][21] Lisäksi Liperin, Outokummun ja Polvijärven yhteinen kirjastoauto Ketunlenkki palvelee näiden kuntien asukkaita.[22] Kulttuuritalo Marita toimii esimerkiksi elokuvateatterina ja siellä järjestetään esittävän taiteen tilaisuuksia ja luentoja.[23]

Kulttuurialan toisen asteen koulutusta tarjotaan Riverian Outokummun yksikössä. Siellä toimii muun muassa Suomen ainoa toisen asteen pelialan koulutus.[24]

Tunnettuja outokumpulaisia kulttuurihenkilöitä ovat muiden muassa kirjailija ja ohjaaja Esko-Pekka Tiitinen, tanssija Jyrki Haapala ja muusikko Anna Puu. Outokummusta ovat kotoisin myös muun muassa näyttelijä Jari Pehkonen, elokuvaohjaaja Taneli Mustonen, kirjailija Leena Lehtolainen, kirjailija Terhi Rannela, uutisankkuri ja kirjailija Matti Rönkä sekä urheilutoimittaja ja tuottaja Marko Terva-aho. Salatuissa Elämissä Ismo Laitelaa näyttelevä Esko Kovero on kotoisin Outokummusta, samoin kuin jalkapalloilija Timo Tahvanainen.

Outokumpua on kuvattu Leena Lehtolaisen romaaneissa, joiden sankari rikospoliisi Maria Kallio on alun perin kotoisin kuvitteellisesta ”Arpikylän kaivoskaupungista Itä-Suomessa”.

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun perinteisiä kulttuuritapahtumia ovat kesäisin järjestettävät Outopia-päivä ja Kummun soitto sekä syyskuun alun monitaiteellinen Kaivos-festivaali. Outokummuun kesäkauden suurtapahtuma on Okufest-kaupunkifestivaali, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2015. Kesällä 2019 Okufestin pääesiintyjänä oli DJ Oku Luukkainen, joka on opiskellut ja asunut Outokummussa.[25]

Vuosina 2006–2011 Outokummussa järjestettiin keväisin kulttuurifestivaali Kevätkumpu. Ohjelmassa oli elokuvaa, tanssia, kuvataidetta ja seminaareja. Tapahtuma sai alkunsa ammattiopiston kulttuurialan opiskelijoiden töiden esittelystä. Se ehti laajeta eri taiteenalojen valtakunnalliseksi tapahtumaksi, jolla oli myös kansainvälistä tunnettuutta. Outokummussa on 1990-luvulla järjestetty myös poikkitaiteellisia Aika Outo Aika -kulttuurifestivaaleja[26]sekä Artpora-taidenäyttely kesäisin Vanhassa kaivoksessa.[27][28]

Outokummun lukio ja Kummun koulu ovat järjestäneet keväisin ja syksyisin musiikki-iltoja. Esityksiä on ollut kahtena päivänä; esiintyjinä ovat olleet koulujen oppilaat ja opettajat. Helmikuussa 2019 Outokummussa järjestettiin ensimmäinen Osallisuusviikko: kaikille avoin maksuton kaupunkitapahtuma, jossa järjestöt, yhdistykset ja kaupunki esittelevät toimintaansa sekä harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia paikkakunnalla. Osallisuusviikon yhteydessä järjestettiin myös ensimmäinen Outokummun Järjestögaala, jossa palkitaan ansioituneita yhdistys- ja järjestötoimijoita. Tarkoituksena on, että Osallisuusviikko ja Järjestögaala vakiinnuttaisivat jatkossa paikkansa vuosittaisena tapahtumana.

Palorannan lava on Outokummun tanssilava. Siitä aiotaan kehittää kylätoiminnan keskus.[29]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Outokummussa vuonna 1986.[30]

Ruoka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lihakeitto nimeltä kaivossoppa sekä ruis-puolukkapuuro.[31]

Matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokummun Vanha Kaivos on kaupungin keskustassa sijaitseva historiallinen matkailu- ja elämyskohde, jossa toimii mm. Kaivosmuseo, Lasten Kaivos sekä kesäravintola.

Outokummun Erä- ja luontokeskus on monipuolinen, erämainen luontokohde Outokummun keskustan läheisyydessä.

CreaMentors Oy on laatinut vuonna 2010 Outokummun matkailun master plan -suunnitelman, jonka mukaan Vanhalla kaivoksella toimii vuonna 2015 Pohjois-Karjalan johtava, valtakunnallinen ja kansainvälistyvä perhematkailukohde, jossa vierailee vuosittain 100 000 kävijää.[32] Kaupungin asukkaiden keskuudessa suunnitelmaa pidetään yleisesti utopistisena ja matkailun kehittämishankkeisiin kohdistuva voimakas vastarinta ja kritiikki on yleistä. Vanhan kaivoksen kävijämääräksi on ollut tapana ilmoittaa määrä, joka on usein moninkertainen myytyjen lippujen määrään verrattuna. Vanhan Kaivoksen operatiivisesta toiminnasta vastaa kaupungin tytäryhtiö Matkakumpu Oy, jonka toimitusjohtajana toimii Ulla-Riitta Moilanen.[33]

Kansainvälinen matkailutie, Sininen tie, kulkee Outokummun kautta.

Suomen syvin reikä 2005–2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 2004–2005 kairattiin Outokummussa reikä, joka ulottuu 2 516 metrin syvyyteen. Reiän halkaisija on 22 cm. Tutkimuskäyttöön tehdyn reiän kairasi venäläinen valtionyritys Nedra, joka teki työn valtionvelkana Suomelle. Sitä käytetään geologisiin ja geofysikaalisiin tutkimuksiin. Vuonna 2018 Espooseen kairattu tutkimusreikä ohitti syvyydessä Outokummun reiän.[34]

Kuntaliitossuunnitelma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Outokumpu ja Liperi ilmoittivat marraskuussa 2006 suunnittelevansa selvityksen tekemistä kuntaliitoksesta. Outokummun kaupunginvaltuusto päätti 27.11.2006 yksimielisesti liitosselvityksen tekemisestä ja hyväksyi kuntaliitossopimuksen 18.6.2007.[35] Mahdollisesta kansanäänestyksestä ei tehty päätöstä. Myös aikataulu oli avoin; liitos olisi voinut tapahtua vuosien 2008–2011 välillä. Kunnilla oli jo yhteinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Yhteensä kunnissa on noin 18 400 asukasta.[2][36] Liperin kunnanhallitus kuitenkin torjui yhdistymissopimuksen kesäkuussa 2007.

Syksyllä 2012 Outokumpu ja Joensuu päättivät aloittaa kuntaliitosselvityksen, vaikka kunnilla ei ole yhteistä maarajaa.[37] Outokummun kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 2014 olla hyväksymättä liitosta[38].

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Outokummun seurakunta (ent. Kuusjärven seurakunta).[39] Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Taipaleen ortodoksinen seurakunta toimii Outokummun alueella.[40]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Outokummussa toimii Outokummun helluntaiseurakunta.[41]

Tunnettuja kuusjärveläisiä ja outokumpulaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b c Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Väinämö, Jouki: Päivi Lintumäki on Outokummun uusi kaupunginjohtaja 29.11.2022. Yle. Viitattu 17.1.2023.
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Outokumpu Oikeusministeriö. Viitattu 19.9.2021.
  8. ↑ Outokumpu. Järviwiki. Viitattu 20.10.2021.
  9. ↑ Kylät Pohjois-Karjalassa, Outokumpu Pohjois-Karjalan kylät ry.. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 15.8.2016.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  12. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 167. Helsinki: Otava, 1979.
  13. ↑ Arto Hakola: Kaivostyön historia,. Outokummun kaivosmuseo, 2009. ISBN 9789519865218
  14. ↑ Pekka Hyvönen jatkaa Outokummun kaupunginjohtajana vuoteen 2018 Karjalainen. 2014. Arkistoitu 19.1.2018. Viitattu 18.1.2018.
  15. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 5.1.2018.
  16. ↑ Josek Oy:n esittely kaupunginvaltuustolle 27.2.2017
  17. ↑ ETUSIVU Outokummun seudun teollisuuskylä Oy. Viitattu 27.2.2017.
  18. ↑ Outokummun Seudun Teollisuuskylä Oy, tilinpäätös ja toimintakertomus 2016.
  19. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 5.1.2018.
  20. ↑ Outokummun kirjasto (Kirjastohakemisto) kirjastot.fi. Viitattu 8.2.2021.
  21. ↑ Outokummun kirjasto Outokummun kaupunki, outokummunkaupunki.fi. Viitattu 8.2.2021.
  22. ↑ Liperin, Outokummun ja Polvijärven kirjastoauto Vaara-kirjastot, vaara.finna.fi. Viitattu 8.2.2021.
  23. ↑ Kulttuuritalo Marita outokummunkaupunki.fi. Arkistoitu 8.2.2021. Viitattu 8.2.2021.
  24. ↑ ​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Koulutustarjonta pkky.fi. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  25. ↑ Matti Pennanen: Outokumpu kaivostoiminnan jälkeen (Arkistoitu sivu) Kaivosmuseo. Arkistoitu 9.12.2012. Viitattu 22.8.2017.
  26. ↑ Helsingin Sanomat 21.7.1994 (s.A10) | https://nakoislehti.hs.fi/933e7fc5-f766-4d35-9a14-da76d0b2ed30/10?q=aika%2Bouto%2Baika&from=signin
  27. ↑ Kevätkumpu tarjoaa taidetta ja työpajoja 22.4.2009. Yle. Viitattu 22.8.2017.
  28. ↑ Kevätkumpu - Kulttuurifestivaali 2011. Pohjois-Karjalan Ammattiopisto. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.8.2017.
  29. ↑ Paloranta kylät.fi. 22.8.2017. Pohjois-Karjalan Kylät ry. Arkistoitu 22.8.2017. Viitattu 22.8.2017.
  30. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Arkistoitu 28.6.2022. Viitattu 27.6.2022.
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 134. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  32. ↑ Outokummun matkailun master plan julkistettu -tiedote, CreaMentors Oy (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Laitinen, Lasse: Outokummun Aarrekaupunki-hanke vastatuulessa - "Tärkeämpiäkin käyttöä miljoonille olisi" Yle Uutiset. 12.9.2013.
  34. ↑ Mika Remss: Kurkistus Suomen syvimpään reikään. Tiede, 2011, nro 6, s. 26–27.
  35. ↑ Outokummun kaupunginvaltuuston pöytäkirja 18.6.2007
  36. ↑ Karjalainen 4.11.2006 ja 28.11.2006
  37. ↑ Joensuu ja Outokumpu suunnittelevat kuntaliitosta Turun Sanomat. 25.6.2012. Arkistoitu 4.10.2015.
  38. ↑ Laitinen, Lasse: Outokumpu itsenäisyyden kannalla - valtuusto kokousti pitkän kaavan kautta Yle Uutiset. 27.1.2014.
  39. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  40. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/taipaleen-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  41. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  42. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kosunen, Sirkka (toim.): Kyläteillä. Alavi, Herneaho, Suvisranta kyläkirja. Outokumpu : Alavin kyläyhdistys, 2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Outokumpu&oldid=22750432”