Ero sivun ”Juhannus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
193 716 muokkausta
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(30 välissä olevaa versiota 20 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Midsommardans av Anders Zorn 1897.jpg|thumb|[[Anders Zorn]], ''Juhannustanssit'', 1897.]]
[[Tiedosto:Midsommardans av Anders Zorn 1897.jpg|thumb|[[Anders Zorn]], ''Juhannustanssit'', 1897.]]
'''Juhannus''' on valon ja keskikesän [[juhla]], jota vietetään [[kesäkuu]]n lopussa [[kesäpäivänseisaus|kesäpäivänseisauksen]] tienoilla.<ref>Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke = Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi=2004 | Tunniste = ISBN 951-35-6642-0}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vintti.yle.fi/yle.fi/elavaarkisto/index9819.html?s=s&g=5&ag=82&t=460 | Nimeke = Juhannus – keskiyön auringon juhla | Julkaisija = Ylen Elävä arkisto | Viitattu = 13.9.2018}}</ref> [[Suomi|Suomessa]] juhannus on [[yötön yö|yöttömän yön]] juhla,<ref name="Toisinsanoen">{{Verkkoviite | Osoite= https://web.archive.org/web/20130527150823/http://www.toisinsanoen.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=411&Itemid=99999999 | Nimeke = Juhannusyön taikaa | Tekijä = Hoikkala, Ulla M. | Ajankohta = 19.06.2009 | Julkaisija = Toisinsanoen.fi | Viitattu = 6.6.2010}} '''Web archive 2013'''</ref> kun [[pohjoinen napapiiri|pohjoisen napapiirin]] pohjoispuolella [[aurinko]] ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20020616141154/http://almanakka.helsinki.fi/kaku/02_9.html#4 | Nimeke = Kuinka etelässä näkyy kesäyön aurinko? | Julkaisija = Almanakkatoimiston tiedote, kevät 2002 | Viitattu = 7.6.2010}} '''Web archive 2002'''</ref> Suomessa juhannus on myös virallinen [[luettelo Suomen liputuspäivistä|liputuspäivä]], jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.<ref name="Lippuasetus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383 | Nimeke = Asetus liputtamisesta Suomen lipulla (383/1978) | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 5.6.2010}}</ref>
'''Juhannus''' on valon ja keskikesän [[juhla]], jota vietetään [[kesäkuu]]n lopussa [[kesäpäivänseisaus|kesäpäivänseisauksen]] tienoilla.<ref>Hakusana juhannus teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke = Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork | Julkaisupaikka = Espoo | Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 951-35-6642-0}}</ref><ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = http://vintti.yle.fi/yle.fi/elavaarkisto/index9819.html?s=s&g=5&ag=82&t=460 | Nimeke = Juhannus – keskiyön auringon juhla | Julkaisija = Ylen Elävä arkisto | Viitattu = 13.9.2018}}</ref> [[Suomi|Suomessa]] juhannus on [[yötön yö|yöttömän yön]] juhla,<ref name="Toisinsanoen">{{Verkkoviite | Osoite= https://web.archive.org/web/20130527150823/http://www.toisinsanoen.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=411&Itemid=99999999 | Nimeke = Juhannusyön taikaa | Tekijä = Hoikkala, Ulla M. | Ajankohta = 19.06.2009 | Julkaisija = Toisinsanoen.fi | Viitattu = 6.6.2010}} '''Web archive 2013'''</ref> kun [[pohjoinen napapiiri|pohjoisen napapiirin]] pohjoispuolella [[aurinko]] ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20020616141154/http://almanakka.helsinki.fi/kaku/02_9.html#4 | Nimeke = Kuinka etelässä näkyy kesäyön aurinko? | Julkaisija = Almanakkatoimiston tiedote, kevät 2002 | Viitattu = 7.6.2010}} '''Web archive 2002'''</ref> Suomessa juhannus on myös virallinen [[luettelo Suomen liputuspäivistä|liputuspäivä]], jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.<ref name="Lippuasetus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383 | Nimeke = Asetus liputtamisesta Suomen lipulla (383/1978) | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 5.6.2010}}</ref>


Suomessa, [[Ruotsi]]ssa ja [[Baltian maat|Baltian maissa]] juhannus on ollut alun perin [[pakanuus|muinaisuskontoon]] liittyvä juhla. Monet [[kristinusko|kristilliset]] kirkkokunnat viettävät juhannusta [[Johannes Kastaja]]n syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus. Joissakin murteissa juhannusta kutsutaan mittumaariksi (ruots. ''midsommar'', keskikesä).<ref name="Kotus1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kielikuvastin_(2006_2008)/juhannus_mittumaari_vuotuisjuhlista_vehrein | Nimeke = Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein | Tekijä = Moilanen, Raija | Ajankohta = 16.6.2009 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 24.5.2018}}</ref>
Suomessa, [[Ruotsi]]ssa ja [[Baltian maat|Baltian maissa]] juhannus on ollut alun perin [[pakanuus|muinaisuskontoon]] liittyvä juhla. Monet [[kristinusko|kristilliset]] kirkkokunnat tosin viettävät juhannusta [[Johannes Kastaja]]n syntymäpäivänä, mistä tulee nimi ''juhannus''. Joissakin murteissa juhannusta kutsutaan mittumaariksi ([[Ruotsin kieli|ruots]]. ''midsommar'', ' keskikesä').<ref name="Kotus1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit/kielikuvastin_(2006_2008)/juhannus_mittumaari_vuotuisjuhlista_vehrein | Nimeke = Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein | Tekijä = Moilanen, Raija | Ajankohta = 16.6.2009 | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 24.5.2018}}</ref> [[Karjalaiset|Karjalaisessa]] henkilönnimistössä esiintyy [[Itämerensuomalainen mytologia|esikristillinen]] nimi Ihanus eli Ihannus, joka tavataan asiakirjoissa myös muodossa Janus. Koska juhannus on taustaltaan selvästi esikristillinen juhla, on todennäköistä, että sen nimikin on peräisin esikristilliseltä kaudelta ja vasta myöhemmin se on yhdistetty kristilliseen ''Johannes''-nimeen, josta on johdettu sana Juhannus. Tiedetään myös, että aikaisemmin keskikesän juhla tunnettiin muun muassa nimellä Ukonjuhla. Se oli siis [[Ukko|Ukko ylijumalan]] juhla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://virittajablogi.kotikielenseura.fi/juhannuksen-jaljilla-ajatusleikkeja-esikristillisista-nimista/|nimeke=Juhannuksen jäljillä. Ajatusleikkejä esikristillisistä nimistä|julkaisu=VIRITTÄJÄ-BLOGI|ajankohta=2020-06-15|viitattu=2023-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


== Juhannuksen ajankohta ==
== Juhannuksen ajankohta ==
Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli [[kesäpäivänseisaus|kesäpäivänseisauksen]] aikaan, josta [[katolinen kirkko]] siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen [[joulu]]a. Se, että juhannuspäivän perinteinen paikka on 24. eikä 25. kesäkuuta, vaikka [[joulupäivä]] on 25. eikä 24. joulukuuta, johtuu roomalaisten päivänumerointitavasta, joka poikkesi nykyisestä. Loppukuun päivät numeroitiin lopusta alkuun päin, ja koska kesäkuussa on 30, mutta joulukuussa 31 päivää, sai päivämäärä, joka nykyisin merkitään 24. kesäkuuta, saman järjestysnumeron kuin päivä, joka nykyisin merkitään 25. joulukuuta.
Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli [[kesäpäivänseisaus|kesäpäivänseisauksen]] aikaan, josta [[katolinen kirkko]] siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen [[joulu]]a. Se, että juhannuspäivän perinteinen paikka on 24. eikä 25. kesäkuuta, vaikka [[joulupäivä]] on 25. eikä 24. joulukuuta, johtuu [[Rooman valtakunta|roomalaisten]] päivänumerointitavasta, joka poikkesi nykyisestä. Loppukuun päivät numeroitiin lopusta alkuun päin, ja koska kesäkuussa on 30, mutta joulukuussa 31 päivää, sai päivämäärä, joka nykyisin merkitään 24. kesäkuuta, saman järjestysnumeron kuin päivä, joka nykyisin merkitään 25. joulukuuta.


Osassa maailman maista juhannus on vieläkin 24. kesäkuuta, esimerkiksi [[Viro]]ssa ja [[Norja]]ssa. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa näin on ollut vuodesta [[1955]] lähtien. Vapaapäivien määrää se ei pienentänyt, sillä tuolloin lauantait olivat yleensä vielä työpäiviä.
Osassa maailman maista juhannus on vieläkin 24. kesäkuuta, esimerkiksi [[Viro]]ssa<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.visitestonia.com/fi/miksi-juuri-viro/juhannusaatto-yoton-yo|nimeke=Juhannusaatto – yötön yö {{!}} Visit Estonia|julkaisu=Visitestonia.com|viitattu=2023-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja [[Norja]]ssa. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa näin on ollut vuodesta [[1955]] lähtien. Vapaapäivien määrää se ei pienentänyt, sillä tuolloin lauantait olivat yleensä vielä työpäiviä.


<!-- Alla oleva rivi päivittyy automaattisesti seuraavaan vuoteen heti juhannuksen jälkeen, viimeistään 28.6. -->
<!-- Alla oleva rivi päivittyy automaattisesti seuraavaan vuoteen heti juhannuksen jälkeen, viimeistään 28.6. -->
Vuonna [[{{#ifexpr: {{#time: z|now}} < 178 | {{CURRENTYEAR}} | {{#expr: {{CURRENTYEAR}}+1}} }}]] juhannusta vietetään lauantaina [[{{#ifexpr: {{#time: z|now}} < 178 | {{#expr: 26 - {{#time: w|{{CURRENTYEAR}}-06-20}} }} | {{#expr: 26 - {{#time: w|{{#expr: {{CURRENTYEAR}}+1}}-06-20}} }} }}. kesäkuuta]].
Vuonna [[{{#ifexpr: {{#time: z|now}} < 178 | {{CURRENTYEAR}} | {{#expr: {{CURRENTYEAR}}+1}} }}]] juhannusta vietetään lauantaina [[{{#ifexpr: {{#time: z|now}} < 178 | {{#expr: 26 - {{#time: w|{{CURRENTYEAR}}-06-20}} }} | {{#expr: 26 - {{#time: w|{{#expr: {{CURRENTYEAR}}+1}}-06-20}} }} }}. kesäkuuta]].


Juhannusaatto 2020-luvulla:
Juhannuspäivä 2020-luvulla:



* 2020: 20. kesäkuuta
* 2021: 26. kesäkuuta
* 2022: 25. kesäkuuta
* 2023: 24. kesäkuuta
* 2023: 24. kesäkuuta
* 2024: 22. kesäkuuta
* 2024: 22. kesäkuuta
* 2025: 21. kesäkuuta
* 2025: 21. kesäkuuta
* 2026: 20. kesäkuuta
* 2027: 26. kesäkuuta
* 2028: 24. kesäkuuta
* 2029: 23. kesäkuuta


== Kirkollinen juhannus ==
== Kirkollinen juhannus ==
Juhannusta vietettiin alun perin [[kesäpäivänseisaus|vuoden pisimpänä päivänä]], mutta [[katolinen kirkko]] siirsi juhlapäivän 400-luvun alkupuolella kesäkuun 24. päivään. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1:26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun ja nimesi sen puoli vuotta ennen joulua syntyneen<ref name="evl">{{Verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20111107220416/http://evl.fi/Evkirja.nsf/7fc229d10787f6ecc22574f6002fba62/02395543c58e3192c22574ff00437f7b?OpenDocument|Nimeke=Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)|Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Viitattu=5.6.2010}} '''Web archive 2011'''</ref> [[Johannes Kastaja]]n syntymäpäiväksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-johannes-kastajan-paiva/|nimeke=Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)|viitattu=10.5.2021}}</ref> Juhlan nimeksi vakiintui ajan myötä juhannus,<ref name="Seurasaari">{{Verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20090421173550/http://www.seurasaarisaatio.fi/index.php?id=5&ala=24|Nimeke=Juhannus – suomalainen keskikesän juhla|Julkaisija=Seurasaarisäätiö|Viitattu=7.6.2010}}</ref><ref name="salmela1">{{Kirjaviite|Tekijä=Sarmela, Matti|Nimeke=Suomen kansankulttuurin kartasto 2, Suomen perinneatlas|Vuosi=1994|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Tunniste=ISBN 951-717-753-4}}</ref> joka on Johannes-nimen vanha muoto.<ref>Moilanen, Raija: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein 16.6.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 5.6.2010.</ref> Samalla kirkko halusi antaa uuden, kristillisen merkityksen Euroopassa yleisesti vietetylle keskikesän juhlalle.<ref name="Weilin + Göös">{{Kirjaviite|Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 3, hil–kanan|Vuosi=1990|Julkaisupaikka=Espoo|Julkaisija=Weilin + Göös|Tunniste=ISBN 951-35-4647-0}}</ref> [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkossa]] juhannuspäivän viettoaiheena on "Luomakunta", ja Johannes Kastajan muistoa vietetään juhannuspäivää seuraavana sunnuntaina.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Ruotsin kirkon evankeliumikirja|Vuosi=2004|Sivu=676|Julkaisija=Verbum förlag AB|Isbn=91-526-5607-1}}</ref>
Juhannusta vietettiin alun perin [[kesäpäivänseisaus|vuoden pisimpänä päivänä]], mutta [[katolinen kirkko]] siirsi juhlapäivän 400-luvun alkupuolella kesäkuun 24. päivään. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen [[Jeesus|Jeesusta]]. Juhlan [[Raamattu|raamatullinen]] lähtökohta on [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luuk]]. 1:26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan [[Joulu|jouluun]] ja nimesi sen puoli vuotta ennen joulua syntyneen<ref name="evl">{{Verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20111107220416/http://evl.fi/Evkirja.nsf/7fc229d10787f6ecc22574f6002fba62/02395543c58e3192c22574ff00437f7b?OpenDocument|Nimeke=Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)|Julkaisija=Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Viitattu=5.6.2010}} '''Web archive 2011'''</ref> [[Johannes Kastaja]]n syntymäpäiväksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kirkkovuosipaiva/juhannuspaiva-johannes-kastajan-paiva/|nimeke=Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä)|viitattu=10.5.2021}}</ref> Juhlan nimeksi vakiintui ajan myötä ''juhannus'',<ref name="Seurasaari">{{Verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20090421173550/http://www.seurasaarisaatio.fi/index.php?id=5&ala=24|Nimeke=Juhannus – suomalainen keskikesän juhla|Julkaisija=Seurasaarisäätiö|Viitattu=7.6.2010}}</ref><ref name="salmela1">{{Kirjaviite|Tekijä=Sarmela, Matti|Nimeke=Suomen kansankulttuurin kartasto 2, Suomen perinneatlas|Vuosi=1994|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Tunniste = | Isbn = 951-717-753-4}}</ref> joka on ''Johannes''-nimen vanha muoto.<ref>Moilanen, Raija: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein 16.6.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 5.6.2010.</ref> Samalla kirkko halusi antaa uuden, kristillisen merkityksen [[Eurooppa|Euroopassa]] yleisesti vietetylle keskikesän juhlalle.<ref name="Weilin + Göös">{{Kirjaviite|Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 3, hil–kanan|Vuosi=1990|Julkaisupaikka=Espoo|Julkaisija=Weilin + Göös| Tunniste = | Isbn = 951-35-4647-0}}</ref> [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkossa]] juhannuspäivän viettoaiheena on luomakunta, ja Johannes Kastajan muistoa vietetään juhannuspäivää seuraavana sunnuntaina.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Ruotsin kirkon evankeliumikirja|Vuosi=2004|Sivu=676|Julkaisija=Verbum förlag AB|Isbn=91-526-5607-1}}</ref>


== Suomalainen juhannus ==
== Itämerensuomalainen juhannus ==
[[Itämerensuomalaiset kansat|Itämerensuomalaisten]] parissa juhannuksen vietto on alun perin ollut sidoksissa kesäpäivänseisaukseen.<ref name=":0" /><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.visitestonia.com/fi/miksi-juuri-viro/juhannusaatto-yoton-yo|nimeke=Juhannusaatto – yötön yö {{!}} Visit Estonia|julkaisu=Visitestonia.com|viitattu=2023-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Juhannusta on vietetty Suomessa ja Virossa jo kauan ennen kristinuskon saapumista maihimme, jopa tuhansia vuosia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/art-2000007066783.html|nimeke=Kokko, kukat ja koivut – Lue täältä, mitä suomalaisten juhannusperinteiden taustalla on?|tekijä=Mirja Rekola|julkaisu=Satakunnan Kansa|ajankohta=2020-06-19|viitattu=2023-09-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref name=":2" />
⚫
Suomalaiseen juhannukseen kuuluvat kiinteästi esimerkiksi juhannussauna koivuvihtoineen, [[juhannuskokko]] ja juhannustanssit.<ref name = "Berliini">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnland.de/Public/default.aspx?contentid=166057&nodeid=37052&culture=fi-FI | Nimeke = Yöttömänä yönä Suomi pysähtyy | Ajankohta = 12.6.2009 | Julkaisupaikka = Berliini | Julkaisija = Suomen suurlähetystö | Viitattu = 6.6.2010}}</ref> Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja [[hedelmällisyys|hedelmällisyyden]] juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja [[juhannustaika|taikoja]], joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.<ref name="Berliini"/>


=== Suomalainen juhannus ===
⚫
Juhannus on Suomessa virallinen [[luettelo Suomen liputuspäivistä|liputuspäivä]], [[Suomen lippu|Suomen lipun]] päivä.<ref name="Lippuasetus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383 | Nimeke = Asetus liputtamisesta Suomen lipulla (383/1978) | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 5.6.2010}}</ref> Muista liputuspäivistä poiketen liputus alkaa jo juhannus[[aatto]]na kello 18 ja jatkuu yön yli yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.<ref name="Lippuasetus" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=460&a=5662 | Nimeke = Suomi juhlii – juhannus | Julkaisija = Ylen Elävä arkisto | Viitattu = 14.8.2009}}</ref> Juhannus on myös [[kirkollinen juhlapäivä]].<ref name="Kirkkolaki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054 | Nimeke = Kirkkolaki (1054/1993) | Selite = 4. luvun 3§ | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 5.6.2010}}</ref>
⚫
Suomalaiseen juhannukseen kuuluvat kiinteästi esimerkiksi [[juhannussauna]] [[Vasta|koivuvihtoineen]], [[juhannuskokko]] ja juhannustanssit.<ref name="Berliini">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finnland.de/Public/default.aspx?contentid=166057&nodeid=37052&culture=fi-FI | Nimeke = Yöttömänä yönä Suomi pysähtyy | Ajankohta = 12.6.2009 | Julkaisupaikka = Berliini | Julkaisija = Suomen suurlähetystö | Viitattu = 6.6.2010}}</ref> Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja [[hedelmällisyys|hedelmällisyyden]] juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia [[Suomalainen muinaisusko|uskomuksia]] ja [[juhannustaika|taikoja]], joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.<ref name="Berliini" />


⚫
Juhannus on Suomessa virallinen [[luettelo Suomen liputuspäivistä|liputuspäivä]], [[Suomen lippu|Suomen lipun]] päivä.<ref name="Lippuasetus">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780383 | Nimeke = Asetus liputtamisesta Suomen lipulla (383/1978) | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 5.6.2010}}</ref> Muista liputuspäivistä poiketen liputus alkaa jo juhannusaattona kello 18 ja jatkuu yön yli yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.<ref name="Lippuasetus" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=460&a=5662 | Nimeke = Suomi juhlii – juhannus | Julkaisija = Ylen Elävä arkisto | Viitattu = 14.8.2009}}</ref> Juhannus on myös [[kirkollinen juhlapäivä]].<ref name="Kirkkolaki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054 | Nimeke = Kirkkolaki (1054/1993) | Selite = 4. luvun 3§ | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 5.6.2010}}</ref>
⚫
=== Historia ===

⚫
==== Historia ====
[[Tiedosto:Midsummer bonfire in Pielavasi, Finland.JPG|thumb|[[Juhannuskokko|Juhannuskokon]] poltto on yksi juhannusperinteistä.]]
[[Tiedosto:Midsummer bonfire in Pielavasi, Finland.JPG|thumb|[[Juhannuskokko|Juhannuskokon]] poltto on yksi juhannusperinteistä.]]
Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin [[Ukko|Ukon]] juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.<ref name="SKS">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/vuotuisjuhlat/juhannus/juhannusperinne/juhannus-miksi-ja-milloin|Nimeke=Juhannus, miksi ja milloin?|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura|arkisto=https://web.archive.org/web/20200805010007/https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/vuotuisjuhlat/juhannus/juhannusperinne/juhannus-miksi-ja-milloin|arkistoitu=5.8.2020|Viitattu=13.9.2018}}</ref> [[Etelä-Karjala]]ssa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.<ref name="Kotus1"/>
Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.<ref name="SKS">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/vuotuisjuhlat/juhannus/juhannusperinne/juhannus-miksi-ja-milloin|Nimeke=Juhannus, miksi ja milloin?|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura|arkisto=https://web.archive.org/web/20200805010007/https://www.finlit.fi/fi/tietopaketit/vuotuisjuhlat/juhannus/juhannusperinne/juhannus-miksi-ja-milloin|arkistoitu=5.8.2020|Viitattu=13.9.2018}}</ref> [[Etelä-Karjala]]ssa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.<ref name="Kotus1"/>


Juhannuksena tehtiin yleisesti [[Juhannustaika|taikoja]], joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.<ref name="Berliini"/><ref name="Karjalainen">{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19590-1}}</ref> Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous.<ref name="Karjalainen"/> Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää [[juhannuskoivu]]ja.<ref name=vuorela>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Selite=4. painos 1998 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste=ISBN 951-0-07190-0}}</ref><ref name="Karjalainen" /><ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=1. laitos 1950 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-13320-9}}</ref> Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=321 | Nimeke=Mittumaari täällä taas | Ajankohta=15.6.2009 | Julkaisija=Taivaankannen takojat | Viitattu=6.6.2010}}{{404}}</ref>
Juhannuksena tehtiin yleisesti taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.<ref name="Berliini"/><ref name="Karjalainen">{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste = | Isbn = 951-0-19590-1}}</ref> Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous.<ref name="Karjalainen"/> Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää [[juhannuskoivu]]ja.<ref name=vuorela>{{Kirjaviite | Tekijä=Vuorela, Toivo | Nimeke=Suomalainen kansankulttuuri | Selite=4. painos 1998 | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1975 | Tunniste = | Isbn = 951-0-07190-0}}</ref><ref name="Karjalainen" /><ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=1. laitos 1950 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste = | Isbn = 951-1-13320-9}}</ref> Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/blogi/?p=321 | Nimeke=Mittumaari täällä taas | Ajankohta=15.6.2009 | Julkaisija=Taivaankannen takojat | Viitattu=6.6.2010}}{{404}}</ref>


Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu ''pesäpäiviksi'', koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin [[maailmanpuu]]n oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja [[kummitus]]ten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.<ref name="salmela1"/> Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.<ref name="Karjalainen" /><ref name="Vilkuna"/>
Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu ''pesäpäiviksi'', koska [[aurinko]] on silloin ikään kuin pesässä, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin [[maailmanpuu]]n oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja [[kummitus]]ten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.<ref name="salmela1"/> Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.<ref name="Karjalainen" /><ref name="Vilkuna"/>


Meluaminen ja [[Humalatila|juopuminen]] ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös [[juhannuskokko]]ja polttamalla.<ref name="salmela1"/> Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.<ref name="Berliini"/><ref name="salmela1"/>
Meluaminen ja [[Humalatila|juopuminen]] ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös [[juhannuskokko]]ja polttamalla.<ref name="salmela1"/> Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.<ref name="Berliini"/><ref name="salmela1"/>


==== Juhannussalko ====
===== Juhannussalko =====
[[Tiedosto:Åländsk Midsommarstång.jpg|thumb|[[Juhannussalko]] Ahvenanmaalla.]]
[[Tiedosto:Åländsk Midsommarstång.jpg|thumb|[[Juhannussalko]] Ahvenanmaalla.]]
{{Pääartikkeli|[[Juhannussalko]]}}
{{Pääartikkeli|[[Juhannussalko]]}}
[[Ahvenanmaa]]lla ja [[Suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisella]] rannikkoalueella on pystytetty [[juhannussalko]]ja (''midsommarstång'' eli ''majstång''), joka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että [[Keskiaika|keskiajan]] [[Hansaliitto|Hansa]]-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa [[vappu]]na pystytettäville saloille.<ref name="Berliini"/><ref name="finlit1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlit.fi/sv/node/1778 | Nimeke=Juhannussalko | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu = 13.9.2018}}</ref>
[[Ahvenanmaa]]lla ja [[Suomenruotsalaiset|suomenruotsalaisella]] rannikkoalueella on pystytetty [[juhannussalko]]ja (''midsommarstång'' eli ''majstång''), joka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että [[Keskiaika|keskiajan]] [[Hansaliitto|Hansa]]-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa [[vappu]]na pystytettäville saloille.<ref name="Berliini"/><ref name="finlit1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlit.fi/sv/node/1778 | Nimeke=Juhannussalko | Julkaisija = Suomalaisen kirjallisuuden seura | Viitattu = 13.9.2018}}</ref>


==== Juhannuskokko ====
===== Juhannuskokko =====
{{Pääartikkeli|[[Juhannuskokko]]}}
{{Pääartikkeli|[[Juhannuskokko]]}}
[[Juhannuskokko]]jen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia [[kevät|kevään]] juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.<ref name="Berliini"/><ref name="Weilin + Göös"/> Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta [[Helavalkeat|helavalkeita]] ja [[pääsiäiskokko]]ja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen [[Pohjanmaa]]lla.<ref name="Toisinsanoen"/> Myös syksyllä [[Mikkelinpäivä|mikkelin]] tai [[kekri]]n aikaan poltettiin kokkoja. Kokkojen on joskus selitetty liittyvän auringonpalvontaan, useimmin niiden on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen tuottamiseen sekä pahan torjuntaan.<ref name="SKS"/>
[[Juhannuskokko]]jen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia [[kevät|kevään]] juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.<ref name="Berliini"/><ref name="Weilin + Göös"/> Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta [[Helavalkeat|helavalkeita]] ja [[pääsiäiskokko]]ja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen [[Pohjanmaa]]lla.<ref name="Toisinsanoen"/> Myös syksyllä [[Mikkelinpäivä|mikkelin]] tai [[kekri]]n aikaan poltettiin kokkoja. Kokkojen on joskus selitetty liittyvän auringonpalvontaan, useimmin niiden on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen tuottamiseen sekä pahan torjuntaan.<ref name="SKS"/>


==== Taiat ====
===== Taiat =====
{{Pääartikkeli|[[Juhannustaika]]}}
{{Pääartikkeli|[[Juhannustaika]]}}
Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.<ref name="Karjalainen">{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-19590-1}}</ref> Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=1. laitos 1950 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-1-13320-9}}</ref> Juhannustaioista monet tehtiin [[Alastomuus|alasti]]. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla [[loitsu]]ja ja kylpemällä kukista tehdyllä [[Vasta|Vastalla]].<ref name="SK">{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/nain-taidat-juhannuksen-taiat | Nimeke=Näin taidat juhannuksen taiat | Tekijä=Niemelä, Mikko | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=19.6.2008 | Viitattu=14.8.2009}}</ref><ref name="Weilin + Göös"/> Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.<ref name="Karjalainen" /><ref name="Vilkuna"/> Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. [[Kummitus|Aaveiden]] ajateltiin vaeltavan ja [[virvatuli|aarnivalkeiden]] palavan.<ref name="Karjalainen"/><ref name="Weilin + Göös"/>
Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.<ref name="Karjalainen">{{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste = | Isbn = 951-0-19590-1}}</ref> Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.<ref name="Vilkuna">{{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen | Selite=1. laitos 1950 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 | Tunniste = | Isbn = 951-1-13320-9}}</ref> Juhannustaioista monet tehtiin [[Alastomuus|alasti]]. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla [[loitsu]]ja ja kylpemällä kukista tehdyllä [[Vasta|Vastalla]].<ref name="SK">{{Verkkoviite | Osoite=http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/nain-taidat-juhannuksen-taiat | Nimeke=Näin taidat juhannuksen taiat | Tekijä=Niemelä, Mikko | Julkaisu=Suomen kuvalehti | Ajankohta=19.6.2008 | Viitattu=14.8.2009}}</ref><ref name="Weilin + Göös"/> Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.<ref name="Karjalainen" /><ref name="Vilkuna"/> Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. [[Kummitus|Aaveiden]] ajateltiin vaeltavan ja [[virvatuli|aarnivalkeiden]] palavan.<ref name="Karjalainen"/><ref name="Weilin + Göös"/>


==== Koristeet ====
===== Koristeet =====
{{Katso myös|[[Juhannuskoivu]]}}
{{Katso myös|[[Juhannuskoivu]]}}
Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous.<ref name="Karjalainen"/> Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu [[Haapa|haavan]]- ja pihlajanlehtiä.<ref name="Weilin + Göös"/> Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytettiin [[juhannuskoivu]]ja.<ref name=vuorela/> Koivunoksista myös sidottiin tuoreita vihtoja.<ref name="Karjalainen" />
Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous.<ref name="Karjalainen"/> Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu [[Haapa|haavan]]- ja pihlajanlehtiä.<ref name="Weilin + Göös"/> Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytetään juhannuskoivuja.<ref name=vuorela/> Koivunoksista myös sidotaan tuoreita vihtoja.<ref name="Karjalainen" />


[[Pohjanmaa]]lla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa [[Joulukuusi|joulukuusesta]] siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin [[kekri]]in saakka syksyllä.<ref name="taiv1">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/2009/06/mittumaari-taalla-taas/ | Nimeke=Mittumaari täällä taas | Ajankohta=15.6.2009 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.2.2012}}{{404}}</ref>
[[Pohjanmaa]]lla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa [[Joulukuusi|joulukuusesta]] siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin [[kekri]]in saakka syksyllä.<ref name="taiv1">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.taivaannaula.org/2009/06/mittumaari-taalla-taas/ | Nimeke=Mittumaari täällä taas | Ajankohta=15.6.2009 | Julkaisija=Taivaannaula ry | Viitattu=2.2.2012}}{{404}}</ref>


==== Muut perinteet ====
===== Muut perinteet =====
[[Juhannussauna]]ssa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071215033624/http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=2944&deptid=127&languageid=3&NEWS=1 | Nimeke = Saunassa suomalainen sielu lepää | Tekijä = Muurinen, Anna | Julkaisu = Kirkko & Kaupunki | Ajankohta = 19.6.2006 | Viitattu = 26.12.2008}} '''Web archive 2001'''</ref>
Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071215033624/http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=2944&deptid=127&languageid=3&NEWS=1 | Nimeke = Saunassa suomalainen sielu lepää | Tekijä = Muurinen, Anna | Julkaisu = Kirkko & Kaupunki | Ajankohta = 19.6.2006 | Viitattu = 26.12.2008}} '''Web archive 2001'''</ref>


Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta [[Häät|avioliittoaikaa]], mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2001/06/66924/juhannushaat-eivat-enaa-ole-joka-morsiamen-toive | Nimeke = Juhannushäät eivät enää ole joka morsiamen toive | Ajankohta=21.6.2001 | Julkaisija=MTV3 | Viitattu=14.12.2010}}</ref><ref name="SKS"/> Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla.<ref name="Seurasaari"/>
Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta [[Häät|avioliittoaikaa]], mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2001/06/66924/juhannushaat-eivat-enaa-ole-joka-morsiamen-toive | Nimeke = Juhannushäät eivät enää ole joka morsiamen toive | Ajankohta=21.6.2001 | Julkaisija=MTV3 | Viitattu=14.12.2010}}</ref><ref name="SKS"/> Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla.<ref name="Seurasaari"/>


Varsinkin 1950-luvulla [[Aavasaksa]]lle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko [[Matkailu|matkailijoita]] keskiyönauringon juhliin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://personal.inet.fi/koti/sirola/index42.htm | Nimeke=Aavasaksa 10 000 vuotta | Tekijä=Sirola, Anna | Viitattu=6.6.2010}}</ref> Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin [[Helsinki|Helsingin]] [[Seurasaari|Seurasaaressa]] järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.<ref name = "Seurasaari"/>
Varsinkin 1950-luvulla [[Aavasaksa]]lle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko [[Matkailu|matkailijoita]] keskiyönauringon juhliin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://personal.inet.fi/koti/sirola/index42.htm | Nimeke=Aavasaksa 10 000 vuotta | Tekijä=Sirola, Anna | Viitattu=6.6.2010}}</ref> Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin [[Helsinki|Helsingin]] [[Seurasaari|Seurasaaressa]] järjestettävissä perinteisissä [[Seurasaaren juhannusvalkeat|juhannusjuhlissa]].<ref name = "Seurasaari"/>


Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija [[Maila Talvio]]n ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934.<ref name="SKS"/>
Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija [[Maila Talvio]]n ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934.<ref name="SKS"/>


=== Juhannuksen ajankohta ===
==== Juhannuksen ajankohta ====
[[Tiedosto:Rosa pimpinellifolia Plena 2008.jpg|pienoiskuva|Kukkiva [[juhannusruusu]].]]
[[Tiedosto:Rosa pimpinellifolia Plena 2008.jpg|pienoiskuva|Kukkiva [[juhannusruusu]].]]
Juhannusta edeltävä [[perjantai]] on ''juhannusaatto''. Se ei ole [[pyhäpäivä]], mutta useimmilla työpaikoilla se on vakiintuneen käytännön mukaisesti vapaapäivä. [[Kauppojen aukioloajat|Kaupat]] saivat silloin vuosina 2009–2015 voimassa olleen lain mukaan olla auki vain kello kahteentoista, ennen vuotta 2009 kolmeentoista asti päivällä.<ref name="laki">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2009/20090136.pdf | Nimeke=Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista | Julkaisija=Finlex | Viitattu=5.6.2010}}</ref>
Juhannusta edeltävä [[perjantai]] on juhannusaatto. Se ei ole [[pyhäpäivä]], mutta useimmilla työpaikoilla se on vakiintuneen käytännön mukaisesti vapaapäivä. [[Kauppojen aukioloajat|Kaupat]] saivat silloin vuosina 2009–2015 voimassa olleen lain mukaan olla auki vain kello kahteentoista päivällä, ennen vuotta 2009 kello yhteen asti päivällä.<ref name="laki">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2009/20090136.pdf | Nimeke=Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista | Julkaisija=Finlex | Viitattu=5.6.2010}}</ref>


''Juhannuspäivää'' vietetään Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20.–26. päivälle osuvana [[lauantai]]na.<ref name="SKS"/><ref>[https://web.archive.org/web/20110915183528/http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/195406.gif Kesäkuu 1954] Almanakka-arkisto, Yliopiston almanakkatoimisto '''Web archive 2011'''</ref><ref>[https://web.archive.org/web/20070609120603/http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/195506.gif Kesäkuu 1955] Almanakka-arkisto, Yliopiston almanakkatoimisto '''Web archive 2007'''</ref><ref name="Kirkkolaki" /><ref name="Lippuasetus" /><ref name="evl"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/juhannus_taisteltiin_lauantaille_50luvulla_9251890.html | Nimeke=Juhannus taisteltiin lauantaille 50-luvulla | Julkaisu=Länsi-Savo | Viitattu=22.3.2010}}{{404}}</ref> Aiemmin juhannusta vietettiin viikonpäivästä riippumatta [[24. kesäkuuta]], Suomessa vuoteen 1954 ja Ruotsissa vuoteen 1952 saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-juhannus-siirtyi-entiselta-paikalta | Nimeke = Miten Juhannus siirtyi entiseltä paikalta pois 1955 | Tekijä = | Ajankohta = 24.06.2018 | Julkaisija = kirjastot | Viitattu = 17.6.2014 }}</ref><ref name="Kirkkolaki" /> Esimerkiksi [[Norja]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Latvia]]ssa juhannusta juhlitaan edelleen aina 24. kesäkuuta.
Juhannuspäivää vietetään Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20.–26. päivälle osuvana [[lauantai]]na.<ref name="SKS"/><ref>[https://web.archive.org/web/20110915183528/http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/195406.gif Kesäkuu 1954] Almanakka-arkisto, Yliopiston almanakkatoimisto '''Web archive 2011'''</ref><ref>[https://web.archive.org/web/20070609120603/http://almanakka.helsinki.fi/arkisto/195506.gif Kesäkuu 1955] Almanakka-arkisto, Yliopiston almanakkatoimisto '''Web archive 2007'''</ref><ref name="Kirkkolaki" /><ref name="Lippuasetus" /><ref name="evl"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.lansi-savo.fi/Uutiset/juhannus_taisteltiin_lauantaille_50luvulla_9251890.html | Nimeke=Juhannus taisteltiin lauantaille 50-luvulla | Julkaisu=Länsi-Savo | Viitattu=22.3.2010}}{{404}}</ref> Aiemmin juhannusta vietettiin viikonpäivästä riippumatta [[24. kesäkuuta]], Suomessa vuoteen 1954 ja Ruotsissa vuoteen 1952 saakka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-juhannus-siirtyi-entiselta-paikalta | Nimeke = Miten Juhannus siirtyi entiseltä paikalta pois 1955 | Tekijä = | Ajankohta = 24.06.2018 | Julkaisija = kirjastot | Viitattu = 17.6.2014 }}</ref><ref name="Kirkkolaki" /> Esimerkiksi [[Norja]]ssa, [[Viro]]ssa ja [[Latvia]]ssa juhannusta juhlitaan edelleen aina 24. kesäkuuta.


=== Nykyajan juhannustapoja ===
==== Nykyajan juhannustapoja ====
Nykyisinkin suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat [[juhannuskoivu]]t ja -kukat, [[juhannussauna]] sekä ruotsinkielisillä alueilla lehvin ja kukin koristellut [[Juhannussalko|juhannussalot]]. Useiden suomalaisten tapana on viettää juhannus [[Mökki|kesämökillä]].<ref name="SKS"/> Monet käyttävät juhannuksena runsaasti [[Alkoholijuoma|alkoholijuomia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63748-alko-sumppu-tulee | Tekijä=Kurki-Suonio, Ossi | Nimeke=Alko-sumppu jo ovella | Julkaisu=Uusi Suomi | Ajankohta=18.6.2009 | Viitattu=6.6.2010}}</ref><ref name="Yle.Alkoholi.Juhannuksen.Murheenkryyni">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6695457 | Nimeke = Alkoholi on edelleen juhannuksen murheenkryyni | Tekijä = Lumme, Hanna | Ajankohta = 20.6.2013 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 13.9.2018}}</ref>
Nykyisinkin suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat [[juhannuskoivu]]t ja -kukat, [[juhannussauna]] sekä ruotsinkielisillä alueilla lehvin ja kukin koristellut [[Juhannussalko|juhannussalot]]. Useiden suomalaisten tapana on viettää juhannus [[Mökki|kesämökillä]].<ref name="SKS"/> Monet käyttävät juhannuksena runsaasti [[Alkoholijuoma|alkoholijuomia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63748-alko-sumppu-tulee | Tekijä=Kurki-Suonio, Ossi | Nimeke=Alko-sumppu jo ovella | Julkaisu=Uusi Suomi | Ajankohta=18.6.2009 | Viitattu=6.6.2010}}</ref><ref name="Yle.Alkoholi.Juhannuksen.Murheenkryyni">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-6695457 | Nimeke = Alkoholi on edelleen juhannuksen murheenkryyni | Tekijä = Lumme, Hanna | Ajankohta = 20.6.2013 | Julkaisu = Yle - Uutiset | Viitattu = 13.9.2018}}</ref>


Rivi 78: Rivi 87:
Kaupungeista maalle menoa juhannuksena on arvosteltu joukkotiedotusvälineissä 1970-luvun alkupuolelta saakka. Syitä kesäviikonlopuille tyypilliseen suureen kuolleisuuteen ovat juhannusliikenteen aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja [[hukkuminen|hukkumiset]], joihin suurena syynä on alkoholin runsas käyttö. Esimerkiksi vuoden 2000 juhannuksena Suomessa kuoli liikenne- ja hukkumisonnettomuuksissa 25 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003893382.html | Nimeke = Juhannuksena kuoli ennätysmäärä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 26.6.2000 | Viitattu = 22.6.2018}}</ref> On kuitenkin vuosia, jolloin juhannuksen viileästä säästä johtuen aiheutuu vähemmän hukkumisonnettomuuksia kuin tavallisena lämpimänä kesäviikonloppuna.
Kaupungeista maalle menoa juhannuksena on arvosteltu joukkotiedotusvälineissä 1970-luvun alkupuolelta saakka. Syitä kesäviikonlopuille tyypilliseen suureen kuolleisuuteen ovat juhannusliikenteen aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja [[hukkuminen|hukkumiset]], joihin suurena syynä on alkoholin runsas käyttö. Esimerkiksi vuoden 2000 juhannuksena Suomessa kuoli liikenne- ja hukkumisonnettomuuksissa 25 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003893382.html | Nimeke = Juhannuksena kuoli ennätysmäärä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 26.6.2000 | Viitattu = 22.6.2018}}</ref> On kuitenkin vuosia, jolloin juhannuksen viileästä säästä johtuen aiheutuu vähemmän hukkumisonnettomuuksia kuin tavallisena lämpimänä kesäviikonloppuna.


=== Juhannuksen sää ===
==== Juhannuksen sää ====
Juhannusta vietetään tyypillisesti kesäisessä säässä päivälämpötilan vaihdellessa +20 asteen molemmin puolin. Juhannussää on kuitenkin vuosittain vaihtelevaa. Lämpimiä juhannuksia vietettiin mm. vuosina 1973, 1988, 1999, 2005, 2006, 2020, 2021 ja 2022. Viileitä juhannuksia vietettiin mm. vuosina 1981, 1987, 1993, 1996, 1998 ja 2017.
Juhannusta vietetään tyypillisesti kesäisessä säässä päivälämpötilan vaihdellessa +20 asteen molemmin puolin. Juhannussää on kuitenkin vuosittain vaihtelevaa.

=== Virolainen juhannus ===
Juhannus on [[Viron kieli|viroksi]] jaanipäev, ja se on yksi Viron vanhimmista ja suosituimmista kansanjuhlista. Juhannuksena ystävät ja läheiset kokoontuvat yhteen, ja päivään liittyy myös monia ikivanhoja perinteitä. Entiseen aikaan juhannus on maaseudulla merkinnyt heinäntekokauden alkua.<ref name=":1" />

Juhannusta on vietetty Virossa jo kauan ennen kristinuskon saapumista maahan. Vaikka juhla onkin saanut kristillisen nimen, [[Virolainen muinaisusko|pakanallinen perinne]] on elossa ja voi hyvin yhä tänään, satoja vuosia myöhemmin. Nykyään juhannuspäivä 24. kesäkuuta on Virossa kansallinen vapaapäivä, jolloin kaupunkilaiset voivat vetäytyä maalle lomailemaan. Edeltävää päivää, 23. kesäkuuta eli juhannusaattoa, on vuoden 1919 [[Viron vapaussota|vapaussodasta]] lähtien vietetty myös voitonpäivänä, jolloin virolaiset joukot löivät saksalaiset vastustajansa [[Landeswehrin sota|Võnnun taistelussa]].<ref name=":1" />

==== Tavat ja uskomukset ====
Virolaiset valmistautuvat juhannusaaton illan viettoon perinteisesti ja pitkälti suomalaisten heimoveljiensä tapaan kokoamalla puujätteistä suuria kokkoja eri puolille maata. Lapsilla on lupa valvoa vaikka läpi kesäisen yön, kun taas nuoret rakastavaiset vaeltavat metsissä etsimässä taikavoimia uskotusti suovaa saniaisen kukkaa.<ref name=":1" />

Uhkarohkeimmat nuoret ja aikuiset hyppivät hiipuvan kokon ylitse toivoen saavansa tempulla hyvän sato-onnen ja terveyttä loppuvuodeksi. Maltillisempiin perinteisiin kuuluvat laulaminen, tanssiminen sekä vanhojen kansantarinoiden kertominen.<ref name=":1" />

Virolaiseen juhannukseen liittyy myös monia kansanuskomuksia. Jos esimerkiksi näkee [[Kiiltomadot|kiiltomadon]] juhannusaattona, odottaa näkijää suuri onni. Nuoria neitoja, jotka haluavat vilkaista tulevaisuuteen, kehotetaan puolestaan poimimaan niityltä kahdeksaa eri lajia kukkia, ja laittamaan ne yöksi tyynynsä alle. Siten tehden voi unessa nähdä tulevan puolisonsa.<ref name=":1" />


== Juhannus kirjallisuudessa ==
== Juhannus kirjallisuudessa ==
Rivi 91: Rivi 112:


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Satu (toim.) | Nimeke=Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-23-3963-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Aalto, Satu (toim.) | Nimeke=Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt | Julkaisupaikka=Hämeenlinna | Julkaisija=Karisto | Vuosi=1999 | Tunniste = | Isbn = 951-23-3963-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-0-22920-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Karjalainen, Sirpa | Nimeke=Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1994 | Tunniste = | Isbn = 951-0-22920-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mysi | Nimeke=Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-31-3151-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lahtinen, Mysi | Nimeke=Juhlat: Uudestavuodesta elonkorjuuseen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 951-31-3151-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nirkko, Juha (toim.) | Nimeke=Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin | Selite=Folklore-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-746-587-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nirkko, Juha (toim.) | Nimeke=Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin | Selite=Folklore-sarja | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2004 | Tunniste = | Isbn = 951-746-587-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.) | Nimeke=Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-0-28965-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.) | Nimeke=Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2005 | Tunniste = | Isbn = 951-0-28965-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomikoski, Pekka | Nimeke=Päivästä päivään: Kalenterimme merkkipäivät | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-37-4792-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tuomikoski, Pekka | Nimeke=Päivästä päivään: Kalenterimme merkkipäivät | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Edita | Vuosi=2007 | Tunniste = | Isbn = 978-951-37-4792-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vento, Urpo (toim.) | Nimeke=Juhlakirja: Suomalaiset merkkipäivät | Selite=Kalevalaseuran vuosikirja 59 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-717-178-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vento, Urpo (toim.) | Nimeke=Juhlakirja: Suomalaiset merkkipäivät | Selite=Kalevalaseuran vuosikirja 59 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura | Vuosi=1979 | Tunniste = | Isbn = 951-717-178-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=[[Vuotuinen ajantieto|Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen]] | Selite=1. laitos 1950 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 (8. painos 2002) | Tunniste=ISBN 951-1-13320-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Vilkuna, Kustaa | Nimeke=[[Vuotuinen ajantieto|Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen]] | Selite=1. laitos 1950 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1994 (8. painos 2002) | Tunniste = | Isbn = 951-1-13320-9}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
Rivi 113: Rivi 134:
{{Kirkkovuosi}}
{{Kirkkovuosi}}
{{Suomalainen muinaisusko}}
{{Suomalainen muinaisusko}}
{{Metatieto}}

[[Luokka:Juhannus| ]]
[[Luokka:Juhannus| ]]
[[Luokka:Pyhien juhla- ja muistopäivät]]


[[en:Midsummer]]
[[sv:Midsommar]]
[[ru:Иван Купала]]
[[ru:Иван Купала]]

Nykyinen versio 12. marraskuuta 2024 kello 19.05

Anders Zorn, Juhannustanssit, 1897.

Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään kesäkuun lopussa kesäpäivänseisauksen tienoilla.[1][2] Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla,[3] kun pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksena.[4] Suomessa juhannus on myös virallinen liputuspäivä, jolloin liputetaan koko juhannusyön ajan.[5]

Suomessa, Ruotsissa ja Baltian maissa juhannus on ollut alun perin muinaisuskontoon liittyvä juhla. Monet kristilliset kirkkokunnat tosin viettävät juhannusta Johannes Kastajan syntymäpäivänä, mistä tulee nimi juhannus. Joissakin murteissa juhannusta kutsutaan mittumaariksi (ruots. midsommar, ' keskikesä').[6] Karjalaisessa henkilönnimistössä esiintyy esikristillinen nimi Ihanus eli Ihannus, joka tavataan asiakirjoissa myös muodossa Janus. Koska juhannus on taustaltaan selvästi esikristillinen juhla, on todennäköistä, että sen nimikin on peräisin esikristilliseltä kaudelta ja vasta myöhemmin se on yhdistetty kristilliseen Johannes-nimeen, josta on johdettu sana Juhannus. Tiedetään myös, että aikaisemmin keskikesän juhla tunnettiin muun muassa nimellä Ukonjuhla. Se oli siis Ukko ylijumalan juhla.[7]

Juhannuksen ajankohta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan, josta katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua. Se, että juhannuspäivän perinteinen paikka on 24. eikä 25. kesäkuuta, vaikka joulupäivä on 25. eikä 24. joulukuuta, johtuu roomalaisten päivänumerointitavasta, joka poikkesi nykyisestä. Loppukuun päivät numeroitiin lopusta alkuun päin, ja koska kesäkuussa on 30, mutta joulukuussa 31 päivää, sai päivämäärä, joka nykyisin merkitään 24. kesäkuuta, saman järjestysnumeron kuin päivä, joka nykyisin merkitään 25. joulukuuta.

Osassa maailman maista juhannus on vieläkin 24. kesäkuuta, esimerkiksi Virossa[8] ja Norjassa. Nykyisin juhannusta juhlitaan Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20. ja 26. päivien välisenä lauantaina. Suomessa näin on ollut vuodesta 1955 lähtien. Vapaapäivien määrää se ei pienentänyt, sillä tuolloin lauantait olivat yleensä vielä työpäiviä.

Vuonna 2025 juhannusta vietetään lauantaina 21. kesäkuuta.

Juhannuspäivä 2020-luvulla:

  • 2020: 20. kesäkuuta
  • 2021: 26. kesäkuuta
  • 2022: 25. kesäkuuta
  • 2023: 24. kesäkuuta
  • 2024: 22. kesäkuuta
  • 2025: 21. kesäkuuta
  • 2026: 20. kesäkuuta
  • 2027: 26. kesäkuuta
  • 2028: 24. kesäkuuta
  • 2029: 23. kesäkuuta

Kirkollinen juhannus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden pisimpänä päivänä, mutta katolinen kirkko siirsi juhlapäivän 400-luvun alkupuolella kesäkuun 24. päivään. Sen ajankohta perustuu käsitykseen, että Johannes syntyi kuusi kuukautta ennen Jeesusta. Juhlan raamatullinen lähtökohta on Luuk. 1:26, 36. Pelastushistoriallisesti juhannus viittaa seuraavaan jouluun ja nimesi sen puoli vuotta ennen joulua syntyneen[9] Johannes Kastajan syntymäpäiväksi.[10] Juhlan nimeksi vakiintui ajan myötä juhannus,[11][12] joka on Johannes-nimen vanha muoto.[13] Samalla kirkko halusi antaa uuden, kristillisen merkityksen Euroopassa yleisesti vietetylle keskikesän juhlalle.[14] Ruotsin kirkossa juhannuspäivän viettoaiheena on luomakunta, ja Johannes Kastajan muistoa vietetään juhannuspäivää seuraavana sunnuntaina.[15]

Itämerensuomalainen juhannus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itämerensuomalaisten parissa juhannuksen vietto on alun perin ollut sidoksissa kesäpäivänseisaukseen.[2][16] Juhannusta on vietetty Suomessa ja Virossa jo kauan ennen kristinuskon saapumista maihimme, jopa tuhansia vuosia.[17][16]

Suomalainen juhannus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiseen juhannukseen kuuluvat kiinteästi esimerkiksi juhannussauna koivuvihtoineen, juhannuskokko ja juhannustanssit.[18] Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Juhannukseen on vanhastaan liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla on pyritty varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.[18]

Juhannus on Suomessa virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä.[5] Muista liputuspäivistä poiketen liputus alkaa jo juhannusaattona kello 18 ja jatkuu yön yli yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.[5][19] Juhannus on myös kirkollinen juhlapäivä.[20]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhannuskokon poltto on yksi juhannusperinteistä.

Juhannusta vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.[21] Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla.[6]

Juhannuksena tehtiin yleisesti taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan tuleva sato ja naimaonni.[18][22] Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin myös suursiivous.[22] Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja.[23][22][24] Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja. Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.[25]

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ikään kuin pesässä, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä. Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä.[12] Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.[22][24]

Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoja polttamalla.[12] Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.[18][12]

Juhannussalko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juhannussalko Ahvenanmaalla.
Pääartikkeli: Juhannussalko

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja (midsommarstång eli majstång), joka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin. On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.[18][26]

Juhannuskokko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Juhannuskokko

Juhannuskokkojen polttaminen liittyy keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä. Suomessa juhannuskokkoja poltettiin maan itäisissä ja pohjoisissa osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan.[18][14] Aikaisemmin maan länsiosissa poltettiin ennen juhannusta helavalkeita ja pääsiäiskokkoja. Jälkimmäinen perinne elää edelleen Pohjanmaalla.[3] Myös syksyllä mikkelin tai kekrin aikaan poltettiin kokkoja. Kokkojen on joskus selitetty liittyvän auringonpalvontaan, useimmin niiden on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen tuottamiseen sekä pahan torjuntaan.[21]

Taiat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Juhannustaika

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja.[22] Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat. Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.[24] Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vastalla.[27][14] Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea.[22][24] Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan.[22][14]

Koristeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Juhannuskoivu

Suomalaisiin juhannusperinteisiin kuului aiemmin suursiivous.[22] Juhannuskoristeet ovat olleet pääasiassa kukkia ja lehviä. Pihoille on tehty lehtimajoja ja huoneisiin ripoteltu haavan- ja pihlajanlehtiä.[14] Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin pystytetään juhannuskoivuja.[23] Koivunoksista myös sidotaan tuoreita vihtoja.[22]

Pohjanmaalla on ollut käytössä juhannuskuusi, joka eroaa joulukuusesta siinä suhteessa, että kuusi karsittiin latvatupsuun asti. Kuusi sai seistä pihalla ainakin kekriin saakka syksyllä.[28]

Muut perinteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannussaunassa käytiin jo päivällä, jotta illalla oltaisiin puhtaina valmiina vastaanottamassa yötöntä yötä. Juhannussauna saatettiin koristella juhannuskoivuin tai tuorein lehvin.[29]

Juhannus on ollut Suomessa aiemmin vilkkainta avioliittoaikaa, mutta nykyisin juhannushäät ovat harvinaisempia.[30][21] Talonpoikaiskulttuurissa häitä vietettiin tavallisesti satovuoden lopussa eli syksyllä. 1800-luvun alussa ajankohtana yleistyi kesäkuu, koska maataloustöissä oli tuolloin väliaika. Varsinaisesti kesähäät yleistyivät vasta 1900-luvulla.[11]

Varsinkin 1950-luvulla Aavasaksalle saapui joka vuosi juhannuksena suuri joukko matkailijoita keskiyönauringon juhliin.[31] Vanhoja juhannusperinteitä vaalitaan vuosittain etenkin Helsingin Seurasaaressa järjestettävissä perinteisissä juhannusjuhlissa.[11]

Suomen lipun juhlapäivän ajankohtaa pohdittiin vuonna 1926. Kirjailija Maila Talvion ehdotus juhannuspäivästä voitti. Viralliseksi liputuspäiväksi juhannus tuli vuonna 1934.[21]

Juhannuksen ajankohta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kukkiva juhannusruusu.

Juhannusta edeltävä perjantai on juhannusaatto. Se ei ole pyhäpäivä, mutta useimmilla työpaikoilla se on vakiintuneen käytännön mukaisesti vapaapäivä. Kaupat saivat silloin vuosina 2009–2015 voimassa olleen lain mukaan olla auki vain kello kahteentoista päivällä, ennen vuotta 2009 kello yhteen asti päivällä.[32]

Juhannuspäivää vietetään Suomessa ja Ruotsissa kesäkuun 20.–26. päivälle osuvana lauantaina.[21][33][34][20][5][9][35] Aiemmin juhannusta vietettiin viikonpäivästä riippumatta 24. kesäkuuta, Suomessa vuoteen 1954 ja Ruotsissa vuoteen 1952 saakka.[36][20] Esimerkiksi Norjassa, Virossa ja Latviassa juhannusta juhlitaan edelleen aina 24. kesäkuuta.

Nykyajan juhannustapoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisinkin suomalaisiin juhannusperinteisiin kuuluvat juhannuskoivut ja -kukat, juhannussauna sekä ruotsinkielisillä alueilla lehvin ja kukin koristellut juhannussalot. Useiden suomalaisten tapana on viettää juhannus kesämökillä.[21] Monet käyttävät juhannuksena runsaasti alkoholijuomia.[37][38]

Perhe- ja paikallisyhteisöjuhlista ovat juhannusjuhlat laajentuneet jopa laajoiksi yleisötapahtumiksi kuten konserteiksi. Suomen vanhin juhannusfestivaali on Himos Festival.[39] Yksi pisimpään järjestetyistä juhannusjuhlista on ollut Lentäjien juhannus Kauhavalla lentosotakouluksi muuttuneen ilmasotakoulun lentokentällä.

Kaupungeista maalle menoa juhannuksena on arvosteltu joukkotiedotusvälineissä 1970-luvun alkupuolelta saakka. Syitä kesäviikonlopuille tyypilliseen suureen kuolleisuuteen ovat juhannusliikenteen aiheuttamat liikenneonnettomuudet ja hukkumiset, joihin suurena syynä on alkoholin runsas käyttö. Esimerkiksi vuoden 2000 juhannuksena Suomessa kuoli liikenne- ja hukkumisonnettomuuksissa 25 ihmistä.[40] On kuitenkin vuosia, jolloin juhannuksen viileästä säästä johtuen aiheutuu vähemmän hukkumisonnettomuuksia kuin tavallisena lämpimänä kesäviikonloppuna.

Juhannuksen sää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannusta vietetään tyypillisesti kesäisessä säässä päivälämpötilan vaihdellessa +20 asteen molemmin puolin. Juhannussää on kuitenkin vuosittain vaihtelevaa.

Virolainen juhannus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juhannus on viroksi jaanipäev, ja se on yksi Viron vanhimmista ja suosituimmista kansanjuhlista. Juhannuksena ystävät ja läheiset kokoontuvat yhteen, ja päivään liittyy myös monia ikivanhoja perinteitä. Entiseen aikaan juhannus on maaseudulla merkinnyt heinäntekokauden alkua.[8]

Juhannusta on vietetty Virossa jo kauan ennen kristinuskon saapumista maahan. Vaikka juhla onkin saanut kristillisen nimen, pakanallinen perinne on elossa ja voi hyvin yhä tänään, satoja vuosia myöhemmin. Nykyään juhannuspäivä 24. kesäkuuta on Virossa kansallinen vapaapäivä, jolloin kaupunkilaiset voivat vetäytyä maalle lomailemaan. Edeltävää päivää, 23. kesäkuuta eli juhannusaattoa, on vuoden 1919 vapaussodasta lähtien vietetty myös voitonpäivänä, jolloin virolaiset joukot löivät saksalaiset vastustajansa Võnnun taistelussa.[8]

Tavat ja uskomukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virolaiset valmistautuvat juhannusaaton illan viettoon perinteisesti ja pitkälti suomalaisten heimoveljiensä tapaan kokoamalla puujätteistä suuria kokkoja eri puolille maata. Lapsilla on lupa valvoa vaikka läpi kesäisen yön, kun taas nuoret rakastavaiset vaeltavat metsissä etsimässä taikavoimia uskotusti suovaa saniaisen kukkaa.[8]

Uhkarohkeimmat nuoret ja aikuiset hyppivät hiipuvan kokon ylitse toivoen saavansa tempulla hyvän sato-onnen ja terveyttä loppuvuodeksi. Maltillisempiin perinteisiin kuuluvat laulaminen, tanssiminen sekä vanhojen kansantarinoiden kertominen.[8]

Virolaiseen juhannukseen liittyy myös monia kansanuskomuksia. Jos esimerkiksi näkee kiiltomadon juhannusaattona, odottaa näkijää suuri onni. Nuoria neitoja, jotka haluavat vilkaista tulevaisuuteen, kehotetaan puolestaan poimimaan niityltä kahdeksaa eri lajia kukkia, ja laittamaan ne yöksi tyynynsä alle. Siten tehden voi unessa nähdä tulevan puolisonsa.[8]

Juhannus kirjallisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hakusana juhannus teoksessa Factum: Uusi tietosanakirja. 3, Häb–kork. Espoo: Weilin & Göös, 2004. ISBN 951-35-6642-0
  2. ↑ a b Juhannus – keskiyön auringon juhla Ylen Elävä arkisto. Viitattu 13.9.2018.
  3. ↑ a b Hoikkala, Ulla M.: Juhannusyön taikaa 19.06.2009. Toisinsanoen.fi. Viitattu 6.6.2010. Web archive 2013
  4. ↑ Kuinka etelässä näkyy kesäyön aurinko? Almanakkatoimiston tiedote, kevät 2002. Viitattu 7.6.2010. Web archive 2002
  5. ↑ a b c d Asetus liputtamisesta Suomen lipulla (383/1978) Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  6. ↑ a b Moilanen, Raija: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein 16.6.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 24.5.2018.
  7. ↑ Juhannuksen jäljillä. Ajatusleikkejä esikristillisistä nimistä VIRITTÄJÄ-BLOGI. 15.6.2020. Viitattu 28.9.2023.
  8. ↑ a b c d e f Juhannusaatto – yötön yö | Visit Estonia Visitestonia.com. Viitattu 28.9.2023.
  9. ↑ a b Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 5.6.2010. Web archive 2011
  10. ↑ Juhannuspäivä (Johannes Kastajan päivä) kirkkovuosikalenteri.fi. Viitattu 10.5.2021.
  11. ↑ a b c Juhannus – suomalainen keskikesän juhla Seurasaarisäätiö. Viitattu 7.6.2010.
  12. ↑ a b c d Sarmela, Matti: Suomen kansankulttuurin kartasto 2, Suomen perinneatlas. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1994. ISBN 951-717-753-4
  13. ↑ Moilanen, Raija: Juhannus, mittumaari, vuotuisjuhlista vehrein 16.6.2009. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 5.6.2010.
  14. ↑ a b c d e Suomalainen tietosanakirja 3, hil–kanan. Espoo: Weilin + Göös, 1990. ISBN 951-35-4647-0
  15. ↑ Ruotsin kirkon evankeliumikirja, s. 676. Verbum förlag AB, 2004. ISBN 91-526-5607-1
  16. ↑ a b Juhannusaatto – yötön yö | Visit Estonia Visitestonia.com. Viitattu 28.9.2023.
  17. ↑ Mirja Rekola: Kokko, kukat ja koivut – Lue täältä, mitä suomalaisten juhannusperinteiden taustalla on? Satakunnan Kansa. 19.6.2020. Viitattu 28.9.2023.
  18. ↑ a b c d e f Yöttömänä yönä Suomi pysähtyy 12.6.2009. Berliini: Suomen suurlähetystö. Viitattu 6.6.2010.
  19. ↑ Suomi juhlii – juhannus Ylen Elävä arkisto. Viitattu 14.8.2009.
  20. ↑ a b c Kirkkolaki (1054/1993) (4. luvun 3§) Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  21. ↑ a b c d e f Juhannus, miksi ja milloin? Suomalaisen kirjallisuuden seura. Arkistoitu 5.8.2020. Viitattu 13.9.2018.
  22. ↑ a b c d e f g h i Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19590-1
  23. ↑ a b Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. (4. painos 1998) Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-07190-0
  24. ↑ a b c d Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. (1. laitos 1950) Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13320-9
  25. ↑ Mittumaari täällä taas 15.6.2009. Taivaankannen takojat. Viitattu 6.6.2010.[vanhentunut linkki]
  26. ↑ Juhannussalko Suomalaisen kirjallisuuden seura. Viitattu 13.9.2018.
  27. ↑ Niemelä, Mikko: Näin taidat juhannuksen taiat Suomen kuvalehti. 19.6.2008. Viitattu 14.8.2009.
  28. ↑ Mittumaari täällä taas 15.6.2009. Taivaannaula ry. Viitattu 2.2.2012.[vanhentunut linkki]
  29. ↑ Muurinen, Anna: Saunassa suomalainen sielu lepää Kirkko & Kaupunki. 19.6.2006. Viitattu 26.12.2008. Web archive 2001
  30. ↑ Juhannushäät eivät enää ole joka morsiamen toive 21.6.2001. MTV3. Viitattu 14.12.2010.
  31. ↑ Sirola, Anna: Aavasaksa 10 000 vuotta personal.inet.fi. Viitattu 6.6.2010.
  32. ↑ Laki vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista Finlex. Viitattu 5.6.2010.
  33. ↑ Kesäkuu 1954 Almanakka-arkisto, Yliopiston almanakkatoimisto Web archive 2011
  34. ↑ Kesäkuu 1955 Almanakka-arkisto, Yliopiston almanakkatoimisto Web archive 2007
  35. ↑ Juhannus taisteltiin lauantaille 50-luvulla Länsi-Savo. Viitattu 22.3.2010.[vanhentunut linkki]
  36. ↑ Miten Juhannus siirtyi entiseltä paikalta pois 1955 24.06.2018. kirjastot. Viitattu 17.6.2014.
  37. ↑ Kurki-Suonio, Ossi: Alko-sumppu jo ovella Uusi Suomi. 18.6.2009. Viitattu 6.6.2010.
  38. ↑ Lumme, Hanna: Alkoholi on edelleen juhannuksen murheenkryyni Yle - Uutiset. 20.6.2013. Viitattu 13.9.2018.
  39. ↑ Vuorela, Arvo: Sanoma ostaa jämsäläisen festivaalijätin – kauppaan kuuluvat SuomiPop -festivaalit, Himos Juhannus, Tammerfest ja monia muita Yle - Uutiset. 7.3.2018. Viitattu 13.9.2018.
  40. ↑ Juhannuksena kuoli ennätysmäärä Helsingin Sanomat. 26.6.2000. Viitattu 22.6.2018.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juhannus.
Vuosi
kevätpäiväntasaus | kesäpäivänseisaus | syyspäiväntasaus | talvipäivänseisaus
vuodenajat
kesäaika | normaaliaika
Suomen liputuspäivät
Viralliset
Vakiintuneet
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi

adventti | joulu | uusivuosi | loppiainen | kynttilänpäivä | laskiainen | Marian ilmestyspäivä | palmusunnuntai | kiirastorstai | pitkäperjantai | pääsiäinen | helatorstai
helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | juhannus | apostolien päivä | kirkastussunnuntai | mikkelinpäivä | reformaation päivä | pyhäinpäivä | tuomiosunnuntai

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Juhannus&oldid=22782941”