Lahti

Lahti Lahtis
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°58′50″N, 025°39′20″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kuntanumero	398
Hallinnollinen keskus	Lahden keskustaajama
Perustettu	1878
– kaupungiksi	1905
Kuntaliitokset	osakuntaliitoksia Hollolasta, Nastolasta ja Orimattilasta Nastola (2016)
Kokonaispinta-ala	517,63 km² 217:nneksi suurin 2022
– maa	459,49 km²
– sisävesi	58,14 km²
Väkiluku	121 202 9:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	263,8 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	14,3 %
– 15–64-v.	60,8 %
– yli 64-v.	24,9 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	90,2 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	9,3 %
Kunnallisvero	8,10 % 242:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Niko Kyynäräinen (1/2024–)
Kaupunginvaltuusto	59 paikkaa
2021–2025  • SDP  • Kok.  • PS  • Muut  • Vihr.  • Kesk.  • KD  • Vas.	16 16 7 7 4 3 3 3
Kaupungin verkkosivut
Infobox OKNimi-testi OK

Lahti (ruots. Lahtis) on Suomen kaupunki ja Päijät-Hämeen maakuntakeskus, joka sijaitsee Vesijärven etelärannalla Päijät-Hämeen maakunnassa. Lahden kaupungissa asuu noin 121 000 ja laajemmin Lahden seudulla asuu noin 205 000 henkilöä. Lahti on Suomen 9:nneksi suurin kunta ja lähikuntineen kuudenneksi suurin kaupunkialue.

Kaupungin pinta-ala on 517,63 km², josta 459,49 km² maata ja loput 58,14 km² sisävesiä. Lahti on nuorin Suomen niin sanotuista vanhoista kaupungeista.

Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2016 uudeksi Lahden kaupungiksi. Lahden naapurikuntia ovat Asikkala, Heinola, Hollola, Iitti ja Orimattila.

Riihimäki–Pietari-rautatien rakentaminen paransi Lahden logistista asemaa ratkaisevalla tavalla. 1920-luvulta lähtien Lahti tunnettiin erityisesti Lahden radioasemasta ja Salpausselän kisoista. Sotien seurauksena Lahteen muutti evakkoja, useita yrityksiä ja oppilaitoksia luovutetusta Karjalasta.^lähde?

Yleistä

Lahti sijaitsee Kymijoen vesistöön kuuluvan Vesijärven etelärannalla. Ensimmäinen Salpausselkä kulkee kaupungin kautta. Porvoonjoen alkulähteet ovat Salpausselän etelärinteillä, ja joen yläjuoksu kulkee kaupungin eteläosien kautta. Kaupungille on tunnusomaista Salpausselän mäkisyys sekä lukuisat järvet. Vesijärveltä on yhteys Vääksyn kanavan kautta Päijänteelle, josta vesireitit kanavineen johtavat Keiteleelle ja Kymijoelle saakka.

Lahdessa puhutaan hämäläismurteita.

Lahden historia

Pääartikkeli: Lahden historia

Kartta Lahden kaupungin alueliitoksista. Lahteen liitettiin alueita Hollolasta vuosina 1916, 1924 ja 1933. 1956 kaupunkiin liitettiin laajoja alueita Hollolan lisäksi Orimattilasta ja Nastolasta. Nastola yhdistettiin kokonaisuudessaan Lahteen 2016.

Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta erään Suomen vanhimmista tunnetuista asuinpaikoista. Ensimmäinen asiakirjamaininta Hollolan pitäjään kuuluneesta Lahden kylästä on vuodelta 1445. Hämeen maakirjassa vuodelta 1558 mainitaan Lahden kylässä olleen 24 taloa.^lähde?

Vaikka Lahden kylä oli suuren Hollolan pitäjän takamaita ja kooltaan pieni, sen sijainti oli liikenteellisesti merkittävä. Sen kautta kulki jo 1400-luvulla Hämeenlinnasta Viipuriin johtanut Ylinen Viipurintie, josta erkani Lahden kohdalla Olavinlinnaan johtanut Suur-Savon Valtatie. Kun Hollolan pitäjä vuonna 1672 sai markkinaoikeudet, markkinapaikaksi määrättiin Lahden kylä, ”joka sijaitsee suuren yleisen maantien varrella ja kaikista neljästä kaupungista, Turusta, Viipurista, Helsingistä ja Porvoosta sopivan matkan päässä”. Lahdesta tuli näin puoleksi vuosisadaksi huomattava markkinapaikka, jossa kävivät kauppaa kaikkien neljän kaupungin porvarit. Vuonna 1727 markkinat kuitenkin siirrettiin Helsingin porvarien aloitteesta Asikkalan Anianpeltoon, jonne oli paremmat yhteydet Päijänteen vesistöstä. Vesijärven ja Päijänteen Asikkalassa yhdistävä Vääksyn kanava valmistui vuonna 1871. Markkinoiden menettämisen jälkeen Lahti taantui sangen merkityksettömäksi maalaiskyläksi 1800-luvun lopulle asti.^lähde?

Vuonna 1863 ryhdyttiin rakentamaan Riihimäki–Pietari-rautatietä, joka kulki Salpausselän harjua pitkin ja Lahden kylän kautta. Ensimmäinen veturi ajoi Lahteen elokuussa 1869, ja seuraavan vuoden alussa vihittiin käyttöön koko Riihimäki–Pietari-rataosuus. Rautatien valmistuessa Lahden kylässä oli vain kahdeksantoista taloa mutta rautatien ansiosta kylä alkoi nopeasti kasvaa ja kehittyä. Lahteen alkoi syntyä saha- ja puunjalostusteollisuutta, jonka toimintaa edesauttoi Vääksyn kanavan avautuminen 1871 ja sen kautta saavutettu uittoyhteys Päijänteen vesistöön.^lähde?

Kauppala (1878–1905)

Lahden keskustaa mäkihyppytornista nähtynä.

Vesijärven satama.

24. toukokuuta 1878 Lahti sai kauppalanoikeudet keisari Aleksanteri II:n käskyllä. Lahden kauppala kuului silti edelleen Hollolan kuntaan. Samana vuonna Lahden kauppala sai ensimmäisen asemakaavansa, johon edelleenkin perustuu kaupungin nykyinen ydinkeskusta. Kauppala rakennettiin rautatieaseman pohjoispuolelle. Asemakaavan laatimista helpotti se, että käytännöllisesti katsoen koko Lahden kylä oli vuonna 1877 tuhoutunut suuressa tulipalossa. Lahden vaakunaksi tuli kuva liekehtivästä junan pyörästä sataman ja rautatieaseman merkityksen vuoksi.^lähde?

Lahtelaiset pyrkivät saamaan kauppalalle kaupungin aseman jo 1890-luvun lopulla. Hollolan kunta vastusti aietta voimakkaasti. Hämeen läänin kuvernööri asettui kannattamaan suunnitelmaa vuonna 1900 ”ottaen huomioon viime vuosina tapahtuneen suuren edistymisen ja liikkeen vilkastumisen”. Kaupunkiaseman saamiseen kului kuitenkin vielä viisi vuotta.^lähde?

Kaupunki (1905–)

Harjukatu.

Laaksokatu.

Lahdesta tuli itsenäinen kaupunki vuonna 1905. Kaupunginoikeudet vahvisti keisari Nikolai II 1. marraskuuta, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä. Kaupungiksi tulon jälkeen Lahteen on liitetty alueita Hollolasta vuosina 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista). Vuoden 1956 kuntaliitoksessa alueita liitettiin Lahteen myös Nastolasta ja Orimattilasta. Lahden alue laajeni myös 1.1.2016, kun Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyivät.

Suomen sisällissodassa Lahdessa käytiin ratkaisevia taisteluja. Lahden punakaarti otti vallan kaupungissa tammikuussa 1918 ja piti sitä hallussaan kolme kuukautta, kunnes Loviisassa maihinnousseet saksalaiset joukot valloittivat kaupungin huhtikuussa. Lahden länsipuolelta kohti Venäjää paenneet punaiset antautuivat rajujen taistelujen jälkeen. Lahden keskustan tuntumassa olleelle Fellmannin pellolle pystytettiin väliaikainen vankileiri johon koottiin noin 20 000 antautunutta punaista. Yli puolet näistä siirrettiin myöhemmin Hennalan vankileirille, josta tuli yksi sisällissodan suurimmista vankileireistä. Entisen Fellmannin pellon paikalle on perustettu Fellmannin puisto jossa paljastettiin vuonna 1978 suuri punavankien muistomerkki.

1900-luvun alkupuoliskolla Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina. Edelläkävijänä toimi Asko Avonius, joka vuonna 1918 perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Askon ohella huonekalutehtaista tunnetuksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku sekä osuustoiminnallinen Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustivat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan ”Ei oo Lahden voittanutta”, ”Moi Lahtelaista!” ja tuotemerkeillään, kuten olutmerkit Lahden Erikoinen ja Lahden Sininen.

Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta muutti paljon siirtoväkeä Lahteen. Talvisodan aikana kaupunkiin tuli kivennapalaisia, jatkosodan aikana evakkoja Äyräpäästä. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Lahden uudet asukkaat olivat kotoisin pääosin maaseudulta Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen varassa.^lähde?

Lahti rakensi julkikuvaansa muun muassa talviurheilukaupunkina. Siellä järjestettiin hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 1978, jolloin rakennettiin kisakylä Riihelään, ja 1989, jolloin uusi kisakylä nousi Lahden asemantaustaan. Vuonna 2001 ja 2017 järjestettiin jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat. Vuoden 2001 kisakylänä käytetyt asunnot rakennettiin Ankkurin kaupunginosaan, lähelle Vesijärven rantaa.

Kaupunkiin rakennettiin uusi teatteritalo (1983), maakuntakirjasto (1990) sekä työväenopisto- ja yliopistokoulutusta tarjoava aikuiskoulutuskeskus (1987).^lähde? Suurkonsertteja ja muita tilaisuuksia varten rakennettu Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 Vesijärven rantaan.

Lahden ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1996 ja samana vuonna lähes koko Päijät-Hämeen ammatilliset oppilaitokset yhteen koonnut Päijät-Hämeen koulutuskonserni. Lahden yliopistokampus perustettiin vuonna 2001 (alun perin Lahden yliopistokeskus). Yliopistokampuksella toimivat Aalto-yliopisto ja Helsingin yliopisto.^lähde?

Vuoden 2016 alusta Lahden kaupunki ja Nastolan kunta lakkautettiin ja perustettiin uusi kunta, joka sai nimekseen Lahden kaupunki.

Lahdesta tuli Suomen uusin yliopistokaupunki sitten Rovaniemen (1979), kun eduskunta joulukuussa 2018 hyväksyi yliopistolakiin muutoksen Lappeenrannan teknillisen yliopiston muuttamisesta Lappeenrannan–Lahden teknilliseksi yliopistoksi.

Lahti valittiin kesällä 2019 ensimmäisenä suomalaiskaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuoden 2021 ajaksi.

Väestö ja politiikka

Kaupungintalo.

Lahden asukasluvun kasvu

Väestönkehitys

Vuosi Väestö ±% 1878 200 —     1905 2 779 +1289.5% 1910 5 081 +82.8% 1915 6 325 +24.5% 1920 7 200 +13.8% 1925 8 781 +22.0% 1930 10 868 +23.8% 1935 23 609 +117.2% 1940 27 878 +18.1% 1945 32 345 +16.0% 1950 44 759 +38.4% 1955 49 497 +10.6% 1960 66 802 +35.0% 1965 81 859 +22.5% 1970 88 393 +8.0% 1975 94 862 +7.3% 1980 94 767 −0.1%	Vuosi Väestö ±% 1981 94 692 −0.1% 1982 94 603 −0.1% 1983 94 466 −0.1% 1984 94 347 −0.1% 1985 94 447 +0.1% 1986 94 205 −0.3% 1987 93 671 −0.6% 1988 93 251 −0.4% 1989 93 132 −0.1% 1990 93 151 +0.0% 1991 93 414 +0.3% 1992 93 784 +0.4% 1993 94 160 +0.4% 1994 94 706 +0.6% 1995 95 119 +0.4% 1996 95 501 +0.4% 1997 95 854 +0.4%	Vuosi Väestö ±% 1998 96 227 +0.4% 1999 96 666 +0.5% 2000 96 921 +0.3% 2001 97 543 +0.6% 2002 97 968 +0.4% 2003 98 253 +0.3% 2004 98 281 +0.0% 2005 98 413 +0.1% 2006 98 766 +0.4% 2007 99 308 +0.5% 2008 100 080 +0.8% 2009 100 833 +0.8% 2010 101 558 +0.7% 2011 101 787 +0.2% 2012 102 358 +0.6% 2013 103 005 +0.6%
Lähteet:

Lahden väestönkehitys 1980–2020

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2018 tilanteen mukainen.

Lahden väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			108 631
1985			108 919
1990			108 272
1995			110 038
2000			111 656
2005			113 203
2010			116 582
2015			118 743
2017			119 573
2020			119 917
Lähde: Tilastokeskus

Ulkomaalaistaustaiset

Vuonna 2022 Lahdessa asui 10 284 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä vastasi 8,6 prosenttia kaupungin väestöstä. Näistä varsinaisia ulkomaan kansalaisia oli 6 259 asukasta. Lahdessa asui 506 ruotsinkielistä, mikä vastasi 0,4 prosenttia kaupungin väestöstä. Muita kieliä kuin suomea, ruotsia tai saamea puhui 10 018 asukasta. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia ja viro. Alueellinen integraatiopalvelupiste (Alipi) on ohjaus- ja neuvontapiste, joka palvelee Päijät-Hämeen alueen maahanmuuttajia. Neuvontapalveluita saa asumiseen, työnhakuun, työsuojeluun, verotukseen, opiskeluun, perheasioihin, vapaa-aikaan sekä viranomaisten kanssa toimimiseen.

Lahti väestö, syntyperä (2022)

Syntyperä	Asukasluku	Prosenttia
Suomi	109 891	91,4
Neuvostoliitto	3 012	2,5
Viro	1 042	0,9
Irak	1 002	0,8
Syyria	674	0,6
Thaimaa	308	0,3
Kiina	306	0,3
Turkki	271	0,2
Venäjä	268	0,2
Afganistan	217	0,2
Iran	196	0,2
Vietnam	169	0,1
Jugoslavia	165	0,1
Eritrea	124	0,1
Filippiinit	114	0,1
Marokko	112	0,1

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Lahdessa oli 119 951 asukasta, joista 115 752 asui taajamissa, 2 912 haja-asutusalueilla ja 1 287:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Lahden taajama-aste on 97,5 %. Lahden taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2018)
1	Lahden keskustaajama*	103 947
2	Nastolan kirkonkylä	11 801
3	Heinlammi*	4

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Lahden keskustaajama ulottuu osittain myös Asikkalan ja Hollolan kuntien alueelle. Heinlammin taajama sijaitsee lähes kokonaan Hollolan kunnan alueella.

Logistisen aseman kehitys ja rakennemuutos

Nykyisin pääasiassa virkistyskäytössä oleva Lahden satama Vesijärven aseman läheisyydessä.

Pääkatu Aleksanterinkatu Lahden seurahuoneen kohdalta itään päin.

Lahden väkiluku kasvoi pitkään, kunnes työvoimavaltainen teollisuus alkoi taantua 1990-luvun laman aikana. Väestönkasvu on jatkunut 2000-luvulla uudelleen maltillisesti. Kehitykseen on vaikuttanut myös Päijät-Hämeen sisäinen muuttovoitto.^lähde?

Lahti kuuluu käytännössä Helsingin metropolialueeseen, koska pääkaupunkiseudun kasvu säteilee Lahteen. Samaan kokonaisuuteen liittyvät Helsinki–Lahti-moottoritie ja Lahden oikorata. Yhteyksien paraneminen pääkaupunkiseudulle on lisännyt merkittävästi pendelöintiä pääkaupunkiseudun ja Lahden välillä.

Lahden seutu tarjoaa valmistukselle ja logistiikalle verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa. Logistisia avainaloja ovat esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuus. Lahden sijainti on edullinen, sillä kuljetusmatkat muualle Suomeen ovat Lahdesta keskimäärin lyhyempiä kuin pääkaupunkiseudulta. Hartwallin Lahdesta ostaman Mallasjuoman panimon osaaminen, perinteet ja Lahdessa saatavilla oleva korkealaatuinen vesi logistisesti hyvine sijaintineen vaikuttivat Hartwallin suurpanimon perustamiseen sekä Viking Maltin suureen investointiin Lahteen.^lähde?

Lahdessa on useisiin muihin Suomen kaupunkeihin nähden vähän valtionhallinnon työpaikkoja. Lahti ja Päijät-Häme ovat valtion suuntaan merkittäviä nettomaksajia. Tilannetta tasapainotti se, että valtio hajasijoitti Lahteen ARA:n (entinen Valtion asuntorahasto).^lähde?

Valtio teki 1990-luvun laman jälkeen Lahden kannalta tärkeitä investointeja. Niihin kuuluvat Helsingistä Lahden kautta Heinolan Lusiin saakka ulottuva moottoritie sekä Keravalta Lahteen rakennettu oikorata. Valtio on myös tukenut Sibeliustalon rakentamista ja Urheilukeskuksen uudistamista.^lähde?

Lahden kehitykselle on merkityksellistä, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion mittavasta oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen.^lähde?

Ympäristönsuojelu

Lahti oli Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021.

Lahdessa on jo pitkään investoitu ympäristönsuojeluun ja sitä edistäviin innovaatioihin. Lahti on valtakunnallisesti tunnettu edistymisestään vesistön-, ympäristön- ja ilmastonsuojelussa. Jätteistä lajitellaan hyötykäyttöön Lahden ja ympäristökuntien yhdessä omistaman Salpakierron alueella valtakunnallisesti korkein osuus.^lähde?

Lahdessa toimiva Salpausselän luonnonystävät ry on puuttunut toistuvasti vuosien varrella havaitsemiinsa ympäristönsuojelun kannalta ongelmallisiin hankkeisiin. Yhdistystä on kuitenkin vuosien mittaan julkisesti kritisoitu useiden sen tekemien valitusten heikosta perustelemisesta jopa siinä määrin, että tähän uusilta jäseniltä täysin suljettuun yhdistykseen on kohdistunut selviä mainehaittoja. Erään valituksen perusteluissa viitattiin uudisrakentamisen liito-oravaa vaarantaneisiin haittoihin siitäkin huolimatta, että juuri tällä valituksen kohteena olleella entisen Nelon leipomon tontilla on sijainnut teollisuusrakennus jo vuodesta 1943 lähtien.^lähde?

Pormestari ja kaupunginjohtajat

Ylin kaupunginjohto

Pormestari	Toimikausi
Otto Lyytikäinen	1907–1930
Kaupunginjohtaja	Toimikausi
Arvi Hällfors	1930–1931
Eero H. I. Tammio	1931–1933
Paavo Säippä	1933–1938
Uuno Takki	1938–1942
Olavi Kajala	1942–1967
Teemu Hiltunen	1967–1980
Seppo Välisalo	1980–1995
Kari Salmi	1995–2003
Tarmo Pipatti	2003–2007
Jyrki Myllyvirta	2007–2018
Pekka Timonen	2018–2023
Niko Kyynäräinen	1/2024–

Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytikäisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 Lahden kaupunki oli Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28. tammikuuta 1918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19. huhtikuuta 1918 saakka.^lähde?

Lahden uudeksi kaupunginjohtajaksi valittiin lokakuussa 2023 Niko Kyynäräinen. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto muodostuu kaupunginjohtajasta sekä kaupunkiympäristön, sivistystoimen sekä konsernihallinnon palvelualuejohtajista.^lähde? Sivistysjohtaja on Tiina Granqvist, kaupunkikehitysjohtaja on Olli Alho ja konsernijohtaja on Mika Mäkinen. Päijät-Hämeen hyvinvointialue järjestää päijäthämäläisten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut alueen asukkaille 1.1.2023 alkaen.

Seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt

Pääartikkeli: Uskonto Lahdessa

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lahdessa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Joutjärven seurakunta
• Keski-Lahden seurakunta
• Launeen seurakunta
• Nastolan seurakunta
• Salpausselän seurakunta.

Nämä seurakunnat muodostavat Lahden seurakuntayhtymän. Sen toimipaikkoja ovat esimerkiksi Renkomäen seurakuntakoti, ja Ahtialan seurakuntakeskus.

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Lahdessa toimivat Lahden helluntaiseurakunta ja Nastolan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lahden alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.

Pyhän Ursulan katolinen seurakunta toimii alueella osana Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Lahdessa on monia erilaisia uskonnollisia yhteisöjä, kuten Lahden Timanttipolku-buddhalainen keskus ja Jehovan todistajien valtakunnansali.

Kaupunginosat

Katso myös Luokka:Lahden kaupunginosat

Läntisin osa	Läntinen osa	Keskinen länsiosa	Keskiosa	Keskinen itäosa	Itäinen osa	Itäisin osa
Vesijärvi (ei kaupunginosa) Kilpiäinen	Kilpiäinen	Pesäkallio	Viuha	Viuha	Ahtiala	Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)	Mukkula	Pesäkallio	Kytölä	Ahtiala	Ahtiala	Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)	Vesijärvi (ei kaupunginosa)	Niemi	Kivimaa	Kytölä	Ahtiala	Kunnas
Vesijärvi (ei kaupunginosa)	Kartano	Kiveriö	Möysä	Järvenpää	Myllypohja	Koiskala
Pirttiharju Jalkaranta	Salpausselkä	Kartano	Keski-Lahti	Paavola	Möysä	Järvenpää Kolava
Pirttiharju	Salpausselkä Kärpänen	Sopenkorpi Hennala	Asemantausta	Möysä	Järvenpää	Kolava
Okeroinen	Hennala	Liipola / Laune	Kerinkallio	Kujala	Kujala	Kolava Villähde
Jokimaa	Laune Renkomäki	Nikkilä Renkomäki	Renkomäki	Ämmälä	Kujala	Kujala
	Renkomäki	Renkomäki	Ämmälä	Kujala	Kujala

Kaupunginosat ovat järjestyksessä pohjoisesta etelään. Kilpiäinen, Mukkula, Niemi, Kartano, Salpausselkä ja Jalkaranta ovat läntisiä kaupunginosia Vesijärven itärannalla. Viuha, Ahtiala ja Kytölä ovat Alasenjärven rannalla. Kymijärven rannalla ovat Koiskala, Kolava, Järvenpää, Myllypohja ja Villähde.

Suuralueet

Pääartikkeli: Lahden suuralueet

Keskusta

Lahden keskusta muodostuu Lahdenkadun, Saimaankadun ja Mannerheiminkadun rajaamasta kolmiosta. Kaupungin ydinkeskustana voidaan pitää Vuorikadun, Rauhankadun, Kirkkokadun ja Kauppakadun reunustamaa aluetta. Pohjois–eteläsuunnassa keskustaa halkoo Vesijärvenkatu. Ydinkeskustassa sijaitsevat muun muassa Lahden kauppatori, Lahden kaupungin pääkatu eli Aleksanterinkatu, Kauppakeskus Trio, Lanunaukio, Mariankatu ja sen kävelykatuosuudella sijaitseva Hakkapeliittojen kotiinpaluu -patsas.

Kauppakeskus Trio on Päijät-Hämeen suurin kauppakeskus.

Lahden keskustan kaupallinen painopiste on siirtynyt viime vuosikymmeninä Kauppatorin ympäristöstä itää kohti. Aleksanterinkadun loppupäähän muodostui 1990-luvulla mittava kauppakeskuskokonaisuus, kun kolme Aleksin liiketaloa yhdistettiin kauppakeskus Trioksi. Trion osaksi kytkettiin myös Kauppakadun varressa sijaitseva liiketalo Hansa. Rauten entiseen tehdaskortteliin rakennettiin vuosituhannen vaihteessa kauppakeskus Syke.

Lahden keskustaan on rakennettu muutamia pienehköjä kävelyalueita. Rautatienkadun osuus Vapaudenkadun ja Hämeenkadun välillä on muutettu kävelykaduksi. Rautatienkadun kävelyosuutta Aleksanterin- ja Vapaudenkadun välillä kutsutaan Lanunaukioksi.

Keskustan liikkeet kilpailevat asiakkaista muun muassa 1990-luvun alussa rakennettujen Launeen hypermarkettien kanssa. Keskustaa on pyritty elävöittämään muun muassa palkkaamalla keskustaisäntä, jonka tehtävänä on ollut järjestää keskustaan tapahtumia ja kehittää keskustan markkinointia. Toiminnan ylläpitämiseksi perustettiin 1999 Lahden keskustaeheytys ry, nykyinen Lahti City ry.

Lahden kauppatorin alla sijaitsee lähes 600 auton pysäköintihalli Lahden toriparkki, joka aloitti toimintansa toukokuussa 2015.

Ilmasto

Ilmastollisesti Lahti kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja Päijät-Hämeen maakunnassa se kuuluu Päijänteen eteläosien Päijät-Hämeen pohjoisosia lämpimämpään vyöhykkeeseen. Lahden alue kuuluu toiseen kasvien menestymisvyöhykkeeseen.

Lahden ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,0 −2,9 2,1 9,1 16,3 20,1 23,1 21,1 15,2 7,9 2,4 −0,9 ka. 9,2 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −9,1 −9,8 −6,8 −1,4 3,7 8,5 11,7 10,1 5,7 1,1 −2,3 −6,1 ka. 0,4 Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,9 −6,3 −2,5 3,6 10,1 14,3 17,2 15,2 10,0 4,3 0,1 −3,4 ka. 4,7 Sademäärä (mm) 46 35 31 29 41 67 70 70 53 63 58 50 Σ 613 Sadepäivät (d) 12 9 8 7 8 9 10 10 9 11 11 12 Σ 116 L ä m p ö t i l a −3,0 −9,1 −2,9 −9,8 2,1 −6,8 9,1 −1,4 16,3 3,7 20,1 8,5 23,1 11,7 21,1 10,1 15,2 5,7 7,9 1,1 2,4 −2,3 −0,9 −6,1 S a d a n t a 46 35 31 29 41 67 70 70 53 63 58 50 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Virkistys

Retkeily

Lahden alueella sijaitsee useita retkeily- ja virkistyskohteita. Lahden alueella sijaitsevia kohteita vat muun muassa Luhdanjoen lintutorni ja luonnosuojelualue, Hanneksen muistometsä, Pesäkallion luonnonsuojelualue, Haikkarinniemen luonnonsuojelualue

Lahden alueen luontoreittejä ovat muun muassa Porvoonjoen kulttuuripolku, Renkomäen luontopolku, Enonsaaren luontopolku, hiljentymispolku, Mukkulan puistopolku, Lehmusreitti, Merrasjärven polku, ulkoilutie Takkulasta Sydänkankaalle sekä ylimaakunnallinen luontomatkailureitti.

Lahden ja Nastolan alueella kulkevat Salpausselän ladut, Linnaistensuon luontopolku, Lapakiston retkeilyreitistö, yhdysreitit Viilähteen ja Pajulahden suunnasta, yhdysreitit Ahtialan suunnasta, Mustajärven polku, Sammaliston polku, Kalliojärven polku ja Ahvenlamminpolku, Pitkäjärvenpolku, Nastolan metsäpolku sekä Sammalsillan luontopolku.

Urheilu ja liikunta

Lahden hyppyrimäet.

Lahden stadion.

Lahden hyppyrimäet kesällä. Suurmäen alastulorinteessä on 50-metrinen maauimala.

Lahti tunnetaan urheilukaupunkina.^lähde? Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria kansainvälisiä urheilutapahtumia, kuten maailman­mestaruus­kilpailuja ja vuosittaiset Salpausselän Kisat. Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja.^lähde?

Lahden suurhalli oli Länsi-Euroopan ensimmäinen tekonurmipinnoitteinen jalkapallon talviharjoitteluun soveltuva urheiluhalli. Siellä pidettiin aikaisemmin vuosittain talviturnaus suomalaisten pääsarjatason joukkueiden välillä, Uusi Lahti Cup. Suurhalli on monilajihalli, jossa on myös pienjoukkuepeliin soveltuva jalkapallokenttä. Täysimittainen jalkapallohalli sijaitsee Lahden Mukkulassa. Lisäksi Lahdessa on Liikuntakeskus Pajulahden omistama jalkapallo- ja urheiluhalli.^lähde?

Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion. Kansallisissa pääsarjoissa pelaavat FC Lahti, Pelicans, Lahti Basketball ja LASB.^lähde?

Kortteliliiga on lahtelainen ilmiö, joka on tarjonnut harrastesarjatoimintaa sekä omaehtoisia liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti jo vuodesta 1969 alkaen. Aktiivitoiminnan parissa on yli 450 joukkuetta joiden lajeina on muun muassa jalkapallo, kaukalopallo, lentopallo, beach volley, tennis, squash, salibandy, petankki, rullakiekko ja mölkky.

Liikuntakeskus Pajulahti sijaitsee Nastolan lähellä Lahdessa. Suomen Urheiluopisto sijaitsee puolestaan Lahden läheisyydessä Vierumäellä naapurikaupunki Heinolassa.^lähde?

Lahdessa on monipuoliset pyöräilymahdollisuudet.

Lahdessa on järjestetty Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989, 2001 ja 2017.

Urheiluseuroja

Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:

• Panthers Hockey (Jääkiekko)
• BMT Break Men Team (maahockey)
• FC Lahti (jalkapallo)
• Kiekkoreipas (jääkiekko)
• FC Kuusysi (jalkapallo)
• Lahden Reipas (jalkapallo)
• Lahden Ahkera (yleisurheilu, paini)
• Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
• Lahden Gentai (karate, taido)
• Lahden Kuurojen Urheiluseura Gepardit (kuuro, seura)
• Lahden Han Moo Do (hanmoodo)
• Lahden Hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
• Lahden Jujutsu (Hokutoryu Jujutsu)
• Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
• Lahden Karate
• Lahden Atomi (Painonnosto)
• Lahden Kortteliliiga Ry, (harrastepalloilua Lahdessa jo v. 1969, jäseniä yli 3 500, ainutlaatuinen ilmiö)
• Lahden Laaki (nyrkkeily)
• Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
• Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
• Lahden Ratsastajat
• Lahden Suunnistajat -37 (suunnistus)
• Lahden Taekwondo Hwang ry (taekwondo)
• Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
• Lahden Verkkopalloseura (tennis)
• TWD-Länken (pyöräily)
• Lahden Uimaseura (uinti)
• Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
• Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
• Lahti Basketball
• Lahti Lacrosse (lacrosse)
• Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
• Lahti Ringette (ringette)
• Lahti Roller Derby, Bay City Rollers (roller derby)
• Lahti Sisu Rugby Club (rugby)
• Lahti Ultimate Club ry (ultimate, guts, kiekkogolf)
• Lahti Yuko Aikikai (aikido)
• Nastolan urheiluratsastajat (ratsastus)
• Pelicans (jääkiekko)
• Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
• Sbandy (salibandy, cheerleading)
• Shooto Lahti (vapaaottelu)
• Taekwondo Lahti (taekwondo)
• Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
• Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
• Lahden Taitoluistelijat (luistelu)
• Päijät-Häme Panthers (amerikkalainen jalkapallo)
• LCS Panthers (cheerleading)
• LASB (salibandy)

Urheilukilpailuja

Kisapuiston kentällä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita ja yksi välieräottelu. Jukolan viesti kilpailtiin Lahden Arkiomaassa vuonna 1954.

Maailmanmestaruuskilpailuja

• Hiihto: 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001 ja 2017
• Hiihdon nuorten maailmanmestaruuskisat 2019 sekä mäkihypyn ja yhdistetyn osalta hiihdon nuorten maailmanmestaruuskisat 2021 (maastohiihdon osalta Vuokatissa)^lähde?
• Ampumahiihto: (miesten ja nuorten sarjat) 1981, (naisten ja nuorten sarjat) 1987, 1991, (miesten viesti) 2000^lähde?
• Nykyaikainen viisiottelu: (miesten sarja) 1990^lähde?
• World Games -kisat 1997
• Veteraanien yleisurheilukisat 2009
• Ammunnan maailmanmestaruuskilpailut 2002 (naisten, miesten ja nuorten sarjat)^lähde?

Liikenne

Lahden rautatieasema vuonna 2006.

Lahti sijaitsee Etelä-Suomessa suhteellisen lähellä Suomen väestöllistä keskipistettä eli paikkaa, johon kaikilla suomalaisilla on keskimäärin lyhin matka. Lahti on maanteiden ja rautateiden risteämiskohta – liikenneyhteydet ovat hyvät ja nopeat joka suuntaan.^lähde?

Rautatieliikenne

Lahteen Keravalta rakennettu (Helsinki-Lahti-rautatieosuuden) oikorata valmistui vuonna 2006. Tämä lisäsi kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Oikoradalla otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia keskikaupunkien välillä. Lahden ja Helsingin väliset Z-lähijunat pysähtyvät oikoradalla Haarajoella, Mäntsälässä ja Hennassa.^lähde?

Lahden rautatieasema on risteysasema, jossa oikorata yhtyy vanhaan Riihimäki–Pietari-rataan. Lahdesta on rautatiet myös Heinolaan ja Loviisaan, mutta niillä on nykyisin vain tavaraliikennettä. Lahdessa pysähtyvät kaikki Helsingistä Kouvolan kautta Karjalan radalle, Savon radalle ja Venäjälle kulkevat kaukojunat. Lähijuna Z kulkee Lahdesta Helsinkiin, lähijuna G Riihimäelle sekä lähijuna O Kouvolaan ja Kotkan satamaan. Lahden kaupungin alueella sijaitsee myös Villähteen, Nastolan ja Uudenkylän rautatieasemat, joilla lähijuna O pysähtyy.^lähde?

Linja-autoliikenne

Lahden linja-autoasema on siirretty keskustasta rautatieaseman yhteyteen Lahden matkakeskukseen.^lähde?

Lahden seudun joukkoliikenteen solmukohta on kauppatori. Aleksanterinkadun varren pysäkeiltä liikenne suuntautuu kaupungin länsi-, pohjois- ja eteläosiin ja Vapaudenkadun varrelta kaupungin itä-, etelä- ja pohjoisosiin. 1. heinäkuuta 2014 alkaen linja-autot alkoivat kulkea sekä torin että uuden matkakeskuksen vaihtoalueiden kautta ^[18]. Bussilinjat 11, 16 ja 35 eivät kulje matkakeskuksen kautta. Linja 70 kulkee matkakeskuksen, muttei torin kautta.

Linja-autojen pikavuoroilla 88 kilometrin matka Lahden Renkomäen pysäkiltä Helsingin Viikkiin kestää nopeimmillaan noin tunnin.^lähde?

Maantieliikenne

Helsingistä Pohjois-Suomeen vievä Nelostie valmistui moottoritieksi Lahteen saakka vuonna 1999. Vuonna 2005 valmistui moottoritieksi myös Lahden ja Heinolan välinen osuus. 1990-luvun lopulla nelostie Lahdesta pohjoiseen siirrettiin kulkemaan Heinolan kautta ja tien entinen linjaus Päijänteen länsipuolitse Jämsään numeroitiin valtatieksi 24. Itä-länsi-suunnassa Lahden halki kulkee valtatie 12, joka on rakennettu moottori- tai moottoriliikennetieksi Hollolan Kukonkoivun ja Nastolan Uudenkylän välillä. Valtatien 12 uusi linjaus eli Launeen tie Lahden keskustan eteläpuolitse valmistui ja otettiin käyttöön joulukuussa 2020.^lähde?

Lähimmät lentoasemat sijoittuvat Lahdesta noin 90 kilometrin etäisyydelle Vantaalle sekä noin 145 kilometrin päähän Lappeenrantaan ja Pirkkalaan. Pienkoneille soveltuva lentokenttä sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Lahdesta Asikkalan Vesivehmaalla.^lähde?

Googlen mukaan automatkan pituus Lahdesta Helsinkiin on 104 km, Jyväskylään 169 km, Kouvolaan 61 km, Hämeenlinnaan 74 km ja Tampereelle 129 km.^lähde?

Vesiliikenne

Lahdessa on kolme Vesijärven rannalla olevaa satamaa: Vesijärven satama, Teivaan venesatama ja Niemen venesatama. Vesijärven satamasta käytetään myös usein nimitystä Lahden satama.^lähde?

Kulttuuri

Sibeliustalo valmistui vuonna 2000 kunnostamalla entinen punatiilinen teollisuusrakennus kulttuuritilaksi ja konserttisaliksi. Teräksestä ja lasista rakennettu uusi osa edustaa merkittävää puuarkkitehtuuria omaperäisyydellänsä: kantavien rakenteiden puuparrut ja muut puiset rakenteet näkyvät lasiseinien läpi ulos asti.^lähde?

Lahden kulttuuriin kuuluu oleellisesti rakentaminen alkaen Eliel Saarisen silloiseen pikkukaupunkiin suunnittelemasta Lahden kaupungintalosta jatkuen Alvar Aallon suunnittelemaan Ristinkirkkoon. Erittäin vaativa rakennushanke oli 1920-luvulla rakennetut myös Lahden symboliksi nousseet radiomastot.^lähde?

Murre

Lahden alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Lahden alueella puhuttu murre on Hollolan murre, joka kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.

Tapahtumat

Lahti on tullut tunnetuksi jo 1920-luvulla talviurheilukaupunkina, erityisesti Salpausselän kisojen pitopaikkana sekä kansallisesti tärkeän radioaseman takia. Kaupunginteatteri, Teatteri Juko ja erityisesti kansainväliseen maineeseen noussut Sinfonia Lahti ovat monipuolistaneet Lahden tarjontaa kulttuurikaupunkina. Kansainvälinen julistebiennale ja runsaslukuiset julkiset patsaat ja muistomerkit täydentävät kulttuuritarjontaa. Lahden kansainvälinen kirjailijakokous on järjestetty vuodesta 1963 alkaen.^lähde?

Lahdessa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Lahdessa kaksi kertaa: 1953 sekä 2007.

Ruokakulttuuri

Lahden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla roppana eli veripalttu, sianlihasyltty, perunatuuvinki eli imelletty perunalaatikko, isot lihapullat, jälkiuunileipä ja kuutelo. Uudempaa lahtelaista ruokakulttuuria edustaa lihamuki, joka on pahvimukista tarjoiltu kebab-annos.

Lahtelaisia fine dining -ravintoloita 2010-luvun lopulla olivat Roux, Casseli ja Taivaanranta. Perinteisempiä ruokaravintoloita oli vuonna 1955 avattu ja vuonna 2019 lopettanut Jännä-Jussi, 1981 perustettu pihviravintola El Toro ja 1992 perustettu texmexravintola Santa Fé.

• 
  Lahden pääkirjasto.
• 
  Lahden teatteritalo.
• 
  Sibeliustalo (2000) on muun muassa Sinfonia Lahden kotisali.

Huomattavia rakennuksia

• Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
• Lahden kaupungintalo, Eliel Saarisen 1911 suunnittelema kaupungintalo valmistui 1912.
• Lahden Teatteritalo valmistui 1983. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
• Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolan Tiirismaan yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
• Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.
• Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.
• Puuarkkitehtuuripuisto, puurakentamista esittelevä puisto, jossa on Spirit of Nature -voittajien suunnittelemia rakennuksia ja rakennelmia.
• Nastolan kirkko, 1804 valmistunut Lahden vanhin kirkko.

Lahdessa valtakunnallisen vuoden betonirakenne -kilpailun ovat voittaneet Lahden suurmäki 1971, Lahden urheilukeskuksen katsomo 1977, Lahden teatteritalo 1982 ja Lahden kirjastotalo 1990.

Museot ja näyttelytilat

• Askon museo, huonekaluja
• Lahden kaupunginmuseon historiallinen museo
  • Hiihtomuseo
  • Historiallinen museo
  • Taidemuseo / Julistemuseo
  • Radio- ja tv-museo
  • Palomuseo
• Suomen moottoripyörämuseo
• Pietarin radan museo
• Ravintolamuseo
• Sairaalamuseo
• Sotilaslääketieteen museo
• Suomen sotilasmusiikkimuseo
• Taidekeskus Taarasti

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Vuonna 1927 valmistuneet Lahden radiomastot Radiomäellä.

• Anttilanmäen omakotialue
• Fellmaninpuisto, jälleenrakennuskauden oppilaitokset ja Hakatornit.
• Harjulankadun, Onnelantien, Kymintien pientaloalueet sekä Karjalankadun pienkerrostalot.
• Hennalan kasarmit
• Koiskalan kartano
• Lahden kaupungintalo, Lahden kauppatori ja Mariankadun arkkitehtoninen akseli
• Lahden rautatieasema ja varikkoalue
• Lahden radioasema
• Lahden hiihtostadion
• Tapanilan ruotsalaistaloalue
• Mytäjäisten varikkoalue

Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset

Lahdessa on huomattava määrä erilaisia muistomerkkejä, -laattoja ja veistoksia. Ne liittyvät sotahistorian lisäksi myös urheiluun ja erilaisiin ryhmiin, kuten lapsiin ja nuoriin sekä luontoon. Lisää Lahden muistomerkeistä, -laatoista ja veistoksista voit lukea artikkelista Lahden muistomerkit, -laatat ja veistokset.^lähde?

Ystävyyskaupungit

Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.

• Akureyri, Islanti vuodesta 1947
• Deyang, Kiina vuodesta 2000
• Garmisch-Partenkirchen, Saksa vuodesta 1987
• Kaluga, Venäjä vuodesta 1994
• Narva, Viro yhteistyösopimus vuodesta 1994
• Pécs, Unkari vuodesta 1956. Pécs on Unescon maailmanperintökohde.
• Randers, Tanska vuodesta 1947
• Suhl, Saksa vuodesta 1988
• Västerås, Ruotsi vuodesta 1940
• Wuxi, Kiina (yhteistyösopimus 2010)
• Zaporižžja, Ukraina vuodesta 1953
• Worcestershire (yhteistyösopimus 2000)
• Ålesund, Norja vuodesta 1947

Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset perustuivat käytäntöön, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita.^lähde?

Tunnettuja lahtelaisia

Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista lahtelaisista

Ensimmäisen ja toisen asteen oppilaitokset

Ahtialan peruskoulu Anttilanmäen peruskoulu Harjun peruskoulu Jalkarannan peruskoulu Joutjärven peruskoulu Liipola-Kaikuharjun peruskoulu Kanervikon koulu Kannaksen peruskoulu Kannaksen lukio Kariston koulu Kasakkamäen peruskoulu

Kivimaan ala-aste ja yläaste Kunnaksen ala-aste Kärpäsen peruskoulu Lahden lyseon lukio Lahden Lyseon yläaste Lahden Rudolf Steiner -koulu Lahden ruotsinkielinen koulu Lahden Yhteiskoulun yläaste ja lukio Launeen peruskoulu Liipola-Kaikuharjun koulu

Lotilan koulu (peruskoulun ensimmäiset luokat) Länsiharjun koulu Mukkulan peruskoulu Myllypohjan ala-aste Möysän ala-aste Renkomäen ala-aste Salinkallion peruskoulu Salpausselän yläaste Tiirismaan peruskoulu Tiirismaan lukio

Aikaisemmat ensimmäisen asteen oppilaitokset

• Harjukadun erityiskoulu
• Kallion ala-aste
• Kannaksen yläaste
• Kiveriön ala-aste
• Kiveriön yläaste ja lukio
• Kivipuiston yläaste
• Metsäpellon ala-aste
• Niemen koulu
• Puistolan koulu
• Riihelän ala-aste
• Saksalan ala-aste
• Vuorikadun ala-aste
• Metsäkankaan ala-aste

Ammatilliset oppilaitokset

• Koulutuskeskus Salpaus
• Lahden diakonian instituutti
• Lahden konservatorio

Korkeakoulut

• Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopisto
• LAB-ammattikorkeakoulu

Yrityksiä ja työllistäjiä

Suurimmat työpaikat

• Lahden kaupunki 3400
• Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä 6445 (tilanne 31.12.2019)
• Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä 624
• Isku-Yhtymä Oy 1 057
• Mediatalo ESA (ent. Esa-konserni) 585
• Oy Hartwall Ab 574
• Fazer Leipomot Oy/Oululainen 545
• Stora Enso Packaging Oy 465
• Kemppi Oy 416
• DNA Oy (ent. Päijät-Hämeen Puhelin Oyj) 385
• Koiviston Auto 383
• L-Fashion Group Oy 376

Katso myös

• Lahden satama
• Lahden eteläinen kehätie
• Lahti–Kouvola-rata
• Riihimäki–Lahti-rata
• Salpausselän rata
• Loviisan–Vesijärven rautatie
• Luettelo Lahden julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Launeen keskuspuisto
• Immilän Mylly
• Pajulahden seikkailupuisto

Lähteet

• Tilastokeskus
• Tietoja seurakunnista Suomen Sukututkimusseura.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lahti Wikimedia Commonsissa

• Lahden kaupungin kotisivut
• Arkkitehti Unto Ojonen suunnitteli modernia Lahtea – Rakennusperintö.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
• Lahti-portaali (Arkistoitu – Internet Archive)
• LahtiUudistuu.fi, Lahden kaupungin kehityshankkeet
• Tilastokeskus – Lahden avainluvut
• Katso mikä on nyt kaupungin sydämessä ajankohtaista? Palvelut ja tapahtumat odottavat, lahticity.fi tarjoaa ajankohtaista tietoa Lahden keskustasta
• Lahtiguide tietoa Lahden matkailusta
• Yle Elävä arkisto: Lahti kehittyi 1960-luvulla ”amerikkalaisella vauhdilla”
• Yle Elävä arkisto: Täällä Lahti ja osuuskauppa 1967
• Pilentum Television (Arkistoitu – Internet Archive) – Lahti (N-mittakaavan pienoisrautatie)

Lahti

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (31. elokuuta 2024)

1. Helsinki	681 802	7. Jyväskylä	148 622	13. Lappeenranta	73 084	19. Porvoo	51 621	25. Lohja	45 706
2. Espoo	318 507	8. Kuopio	124 825	14. Vaasa	69 542	20. Salo	50 912	26. Nurmijärvi	44 917
3. Tampere	258 770	9. Lahti	121 202	15. Hämeenlinna	68 296	21. Kotka	50 422	27. Tuusula	42 000
4. Vantaa	250 073	10. Pori	83 334	16. Seinäjoki	66 474	22. Kokkola	48 297	28. Kirkkonummi	41 498
5. Oulu	215 530	11. Kouvola	78 587	17. Rovaniemi	65 321	23. Hyvinkää	47 035	29. Rauma	38 874
6. Turku	204 618	12. Joensuu	78 204	18. Mikkeli	51 965	24. Järvenpää	46 804	30. Kerava	38 355