Jyllinjoki
| Jyllinjoki | |
|---|---|
| Alkulähde |
Jämijärvi [1] |
| Laskupaikka |
Kyrösjärvi [2] |
| Pituus | 14,7 [3] km |
| Alkulähteen korkeus | 100,9 [4] m |
| Virtaama | 4,1 [5] m³/s |
| Valuma-alue | 390 [3] km² |
Jyllinjoki [6] on 15 kilometriä pitkä joki Satakunnan Jämijärvellä ja Pirkanmaan Ikaalisissa. Se kuuluu Kokemäenjoen vesistön Ikaalisten reitin valuma-alueeseen, missä se on Jämijärven valuma-alueen keskusjärven, Jämijärven, ja Kyrösjärven yhdistävä laskujoki. Jyllinjoen luusuan kautta virtaa pinta-alaltaan 350 km² suuruisen valuma-alueen sadevedet ja joen suussa valuma-alue on kasvanut noin 390 km² suuruiseksi. Joki virtaa mutkitellen ja se laskee monien koskien läpi. Matkalla se ohittaa Jyllin kylän ja se laskee Kyrösjärveen Vatulan kylässä.[3][6]
Joki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyllinjoen luusua sijaitsee Jämijärven itäpäässä Tervaselän lahdessa olevassa Teevalansalmessa. Uoman kulku on aluksi melko suoraviivaista ja kun sen viiden kilometrin päässä ohittaa Jyllin kylän, on se mutkitellut vasta muutaman kerran. Tällä osuudella Jämijärven ja Ikaalisten välinen raja seuraa joen uomaa 850 metrin matkalla. Jyllissä sijaitsee ensimmäinen koski, joka on Jyllinkoski. Kun Jämijärven vedenpinnan korkeus on 100,9 metriä merenpinnan yläpuolella (mpy) ja Jyllinkosken partaalla sen pinta on keskimäärin 99,5 metriä mpy, on pudotusta ollut vasta 1,4 metriä. Jyllinkoski putoaa sitten 4,9 metriä 100 metrin matkalla, mikä tekee siitä vaikuttavan näköisen. Puoli kilometriä alempana sijaitsee Kalliokoski, jonka suvannossa on kolme saarta. Puolitoista kilometriä tätä alempana sijaitsee kahden lyhyen kosken osuudet. Alempaa koskea kutsutaan Nurmikoskeksi, jonka suvannossa on suuri saari. Koskien yläpuolella on vedenpinnan korkeus 92,8 metriä mpy. Tällä osuudella, joka alkaa Jyllinkosken alta, joki putoaa vajaa kaksi metriä. Joen alajuoksulla ennen Yläinenlammia, sijaitsevat ensin 150 metriä pitkä Lanttumaankoski ja sen alla saman mittainen Suninkoski. Suninkosken niskassa on patorakennelma ja kosken alapäässä on isohko saari. Yläinenlammi on Sunikoskesta 600 metriä alavirtaan ja sitä seuraa nopeasti Alainenlammi, jonka läpi joki virtaa. Tämä alla sijaitsee viimeinen Jyllinjoen osuus Särkikoski, joka on yli 100 metriä pitkä. Joki putoaa tällä osuudella vajaa kolme metriä ja koko matkallansa yhteensä 18 metriä. Joen laskukohta on Vatulan kylässä sijaitsevassa, Emonpohjasta länteen työntyvässä, suvannossa. Emonpohja ja sen takana aukeava Kelminselkä ovat Kyrösjärven lähes erilleen kuroutuneet lahdet Ikaalisten keskustan länsipuolella.[6]
Melontareitti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki on melottavissa lähes koko matkaltansa lukuun ottamatta Jyllinkoskea, jossa kulkuväline on kannettava kosken ohitse. Sen sijaan Kalliokoski, Nurmikoski, Lanttukoski, Sunikoski ja Särkikoski ovat kokeneiden melojien laskettavissa, kunhan he noudattavat suurta varovaisuutta. Sunikosken niskalla olevan padon voi taitava meloja laskea, vaikka pudotusta on metrin verran.[7]
Vuonna 2005 haettiin lupa rakentaa joen luusuan läheisyyteen pohjapato, jolla nostettaisiin Jämijärven alivedenkorkeuksia. Alivedenkorkeuden nostaminen lisää järven vesimäärää etenkin kesäkuukausina, jolloin järven happi- ja raninnetilanne kohentuisi ja asukkaiden virkistysmahdollisuudet paranisivat. Pohjapato vaikeuttaa veneilyä mutta ei melontaa.[5]
Jyllinjoen alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen alue käsittää ne maa- ja vesialueet, jossa sadevesi virtaa maanpinnalla ja ojissa niin, että se päätyy lopulta joen uomaan. Tähän alueeseen ei lasketa Jämijärven ja sen yläpuolisten vesistöjen alueita. Jyllinjoen alueen pinta-ala on tämän mukaan 41 km².[3][6]
Joen kulkua ohjaa lounainen harjujakso, jota kutsutaan Hämeenkankaaksi. Sen rinteet viettävät koilliseen ja työntävät juoksevan veden kauaksi itsestään. Jyllin kylän kohdalla harjusta työntyy harjukieleke Koivistonharju, jonka kärkeä joki on päässyt hieman kuluttamaan. Joen alajuoksulla kohoaa Tampinkangas ja Vatulanharju, joka kääntää joen suunnan itään. Sama harjujakso reunustaa Kelminselkää, johon Jyllinjoki laskee.[6]
Harju tekee joen alueesta hieman pienemmän ja ainakin eteläiset ojat ovat lyhyitä. Pohjoisesta siihen yhtyvät suo-oja, joiden lähteet sijaitsevat hieman kauempana soiden reunoilla. Poikkeus säännöstä on Salavanjärvi, joka laskee Jyllinjokeen pari kilometriä Jyllin kylää ylempänä. Joessa on muutama pieni suvanto joen koskissa, mutta vasta Yläinenlammi ja Alainenlammi muodostavat järvimäisiä laajennuksia.[6]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimityksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joella on ollut puhekielessä lähihistoriansa aikana muitakin nimiä. Sitä on kutsuttu viranomaiskirjeissä myös Salavanjoeksi ja Jämijärvenjoeksi.[8]
Koskien hyötykäyttöä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jokien kosket valjastettiin varhain vesimyllyjen voimanlähteeksi, mutta niiden rakentamisesta ei ole säilynyt asiakirjoja. Monissa koskissa kalstettiin ja joen rannoilla viljeltiin maata. Siksi riidat myllynomistajien ja muun väestön välillä olivat yleisiä. Tässä on lueteltu vain Jyllinjoessa olleiden kohteiden viranomaismainintoja. Jyllinkoskeen halusi myllynomistaja K.G. Salava rakentaa myllyn vuonna 1913. Saman kosken toinen mylly on voinut olla niin sanottu Salavan mylly, josta on järjestetty esimerkiksi katselmus vuonna 1895 ja jonka toimintaan haettiin muutos vuonna 1898. Jyllinkoskeen mahtui vielä saha, sillä K.G. Salava haki vuonna 1913 myös sellaisen perustamiseen. Idea sellaiselle on ilmeisesti peräisin myllynomistajalta K.W. Hakalalta, joka aikoi rakentaa sellaisen vuonna 1900, mutta ilmeisesti perui aikeensa.[8][9]
Vuonna 1836 hakivat kumppanit Björkmannin nimissä lupaa rakentaa sahan Kainukoskeen eli Pitkäkoskeen. Tähän koskeen haki Eino Suni vuonna 1918 lupaa perustaa sähkölaitoksen. Myös Särkikoski oli valjastettu koski. Torppari Gustav Thomesson Stengård haki vuonna 1846 lupaa saada hävittää Särkikoskessa ollut mylly. Toinen hävittämishakemus on vuodelta 1876, jolloin Desire Holmberg haki lupaa Särkikosken myllyn hävittämiseksi. Vuonna 1875 haki värjärimestari Karl Strömgren lupaa myllyn rakentamiseen. Päätös asiaan saatiin vuonna 1879.[8][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jyllinjoen, Jämijärvi, lähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Jyllinjoki, Ikaalinen, suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Jämijärvi, Jämijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto: Lupapäätös 37/2005/4 (pdf), 2005
- ↑ a b c d e f Jyllinjoki, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Jyllinjoen reitti: Reittikuvaus, Pirkanmaan liitto
- ↑ a b c Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Hämeenkyrä - Ikaalinen, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
- ↑ a b Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Ikaalinen - Kalanti, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valkeakosken kaupunki: Tietoa Pirkanmaan melontareiteistä (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tapsan tablettitarinoita: Jyllinkoski (valokuvia)
- Ikaalisten kaupunki: Särkikosken kunnostustalkoot, 2015