Uurasjärvi (Ikaalinen)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Ikaalisten Uurasjärvestä. Toinen Uurasjärvi sijaitsee Virroilla.
Uurasjärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Pirkanmaa
Kunnat Ikaalinen
Koordinaatit 61°48′52″N, 22°50′13″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kokemäenjoen vesistö (35)
Valuma-alue Kyrösjärven alue (35.52)
Laskujoki Noro-oja [1]
Järvinumero 35.522.1.006
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 116,1 m [1]
Rantaviiva 1,493 km [2]
Pinta-ala 11,633 ha [2]
Kartta
Uurasjärvi

Uurasjärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ikaalisissa Uurasjärvellä, Jämijärven rajan tuntumassa, sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Kyrösjärven alueeseen. Uurasjärvi on osa Mylly-Kartun joen valuma-aluetta.[2][1]

Järvi on 900 metriä pitkä, 250 metriä leveä ja sen pinta-ala on 11,6 hehtaaria. Se sijaitsee Uurasjärven kylän peltoaukean keskellä ja on monien maatilojen ympäröimä. Siihen laskee kaksi pelto-ojaa, joista pitempi tuo luoteesta soiden ja turvetuotantoalueiden vettä Lauttalammilta saakka. Järven 13 kilometriä pitkä laskuoja lähtee sen itäpäästä ja alkaa Noro-ojan nimellä mutkitella itään päin ja jatkaa Mylly-Kartun jokena alajuoksulla. Se laskee lopulta Kyrösjärven Uuraslahteen. Järvi on paikoin soistumassa umpeen, mutta ruoppaustoiminnan ansiosta avovettä on vielä runsaasti. Läheisiä maatiloja lukuun ottamatta, rantojen läheisyyteen ei ole rakennettu mitään. Rantaan ei johda yhtään tietä.[2][1]

Uurasjärveen liittyviä asiakirjoja on useaan eri otteeseen aloitetuista järvenkuivatushankkeista. Ensimmäiset hakemukset järvenlaskusta jättivät vuonna 1817 sekä toimitusmaanmittari C.P. Hornberg ja talollinen Jöran Jöransson Uurasjärvi. Toinen kuivatushanke käynnistyi vuonna 1835, kun majuri Gustaf Grönhagen haki järvenlaskulupaa. Päätös siitä annettiin vuonna 1838. Hän uusi hakemuksensa vuonna 1840. Myöhemmin kuivatushanke käynnistyi kolmannen kerran. Vuonna 1877 Matts Mattsson Uurasjärvi haki järvenlaskulle lupaa, josta annettiin päätös jo samana vuonna. Vuonna 1881 suoritettiin järvenlaskun katselmus, joka päättyi vuonna 1883.[3][4]

Kun tarkastelee järveä Ikaalisten pitäjänkartasta, huomaa Jämijärven ja Ikaalisten välisen rajan kääntyvän "Urasjärven" rannasta. Ranta on nykykartoissa noin 100 metriä irti rajasta. Järven ympärillä olevat niityt ja suot ovat pitäjänkartassa olevan järven muotoisia. Järvi vaikuttaa siten olevan laskettu.[5]

  1. a b c d e Uurasjärvi, Ikaalinen (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
  2. a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
  3. Turun maakunta-arkiston hakemistosta (Arkistoitu – Internet Archive): Ikaalinen - Kalanti (Arkistoitu – Internet Archive), Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
  4. Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, s. liite 3. (Kansatieteellinen arkisto 19) Helsinki: Suomen Muinaismuistoyhdistys, 1967. Forssan kirjapaino OY
  5. Maanmittaushallitus: Pitäjän kartta 2122 06 Ikaalinen, Arkistolaitos