Majajärvi (Parkano)
| Majajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pirkanmaa |
| Kunnat | Parkano |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Parkanonjärven alue (35.53) |
| Laskujoki | oja Vuorijärveen [1] |
| Järvinumero | 35.535.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 143,7 m [1] |
| Rantaviiva | 4,156 km [2] |
| Pinta-ala | 0,46493 km² [2] |
 Majajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Majajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Parkanossa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Parkanonjärven alueeseen. Majajärvi on osa Vuorijoen valuma-aluetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pituus on 1,4 kilometriä, leveys 1,0 kilometriä ja sen pinta-ala on 46 hehtaaria. Se sijaitsee 8,5 kilometriä Parkanon kirkolta luoteeseen. Siihen laskee pohjoisesta Ritajoki, joka on Iso Ristiharjunlammen, Liejulammen, Vähä Ristiharjunlammen ja Valkeisen yhteinen laskujoki. Myös Korianiemenkankaan suot laskevat järveen idästä ja Saukonsuon ojat luoteesta. Järven oma laskujoki lähtee Jaskarinniemen länsipuolelta ja se laskee 1,1 kilometrin pituisena lasketun Keskisenjärven läpi Vuorijärveen. Järvi on järvenlaskun seurauksena hyvin matala ja sen länsipuolisko on ruohottumassa umpeen. Rantaviivan pituus on 4,2 kilometriä. Se on pääasiassa kangasmaastoa, mutta länsi-, etelä- ja kaakkoiskulmassa on peltomaata. Pohjoisrannalla on kaksi kosteikkoa. Pohjoisrannassa on saarimainen niemi, jossa sijaitsee vapaa-ajan asunto. Se oli vielä vuoden 1959 peruskartassa Heinäkari-niminen saari.[3] Rannoilla on kaksi muuta vapaa-ajan asuntoa ja viisi maatilaa. Seututie 274 ohittaa järven eteläpuolelta ja yhdystie 13325 ohittaa sen itäpuolelta.[2][1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jo vuonna 1869 haettiin lupaa suorittaa Vuorijärven kylällä Majajärven, Hanhijärven ja Vuorijärven välisten kanavien perkaus ja kunnostus. Hanke näiden järvien vedenpinnan laskemiseksi on siten täytynyt alkaa aiemmin. Samaa tehtiin vielä 1926, jolloin kanavia anottiin kunnostettavaksi. Vuonna 1929 suoritettiin Majajärven ja Vuorjärven kylien vesijättömaiden jako.[4]
Järvenlaskun vaikutuksia voi seurata vertailemalla nykykarttaa 1850-luvun jälkeen tehtyä pitäjänkarttaan. Siinä vedenpinnan korkeuden sääntelyllä oli vain vähän vaikutusta rantaviivan muotoon ja se seuraa melko hyvin nykykarttojen 145 metrin korkeuskäyrää. Joissakin kohdissa huomaa, että aivan niin korkealla järven vedenpinta ei ole ollut, joten vedenpintaa on laskettu vain hieman yli metrin. Keskellä järveä sijaitsi tuolloin pieni saari, joka on nykyään suurentunut ja kantaa nimeä Heinäkari. Pitäjänkartassa oli luoteisosaan ja itärantaan merkitty tulvarantoja. Lounaisrantaan, pohjoisrantaan ja eteläiseen niemeen oli raivattu rantaniittyjä. Ainoat maatilat olivat silloin Majamaa pohjoisrannalla ja Poikeuksen torppa itärannan tuntumassa. Majajärven laskuoja oli hyvin lyhyt ja se laski Keskisenveteen ("Keskinenvesi"), joka oli Vuorijärven suuri lahti.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Majajärvi, Parkano (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2211 09 Parkanon asema. Helsinki: Maanmittaushallitus, 1959. Kartan verkkoversio Maanmitauslaitoksen vanhat painetut kartat -palvelussa (jpg) (viitattu 2.1.2016)
- ↑ Turun maakunta-arkiston hakemistosta: Paimio - Parkano, Turun ja Porin lääninkanslian vesiasioiden hakemisto
- ↑ Arkistolaitos: Pitäjänkartta - Parkano Parkano (2211 09)
